FI94684B - Rakennuksen tai sen osan sähköasennusjärjestelmä ja sähköasennuksissa käytettävä johdinsarja - Google Patents

Description

- 94684'

Rakennuksen tai sen osan sähköasennusjärjestelmä ja sähköasennuksissa käytettävä johdinsarja

Keksinnön kohteena on rakennuksen tai sen osan säh-5 köasennusjärjestelmä, joka käsittää sähkökeskuksen ja yhden tai useampia kulutuspisteketjuja, jotka on liitetty sähkökeskukseen, kulutuspisteketjun käsittäessä useita ku-lutuspisteitä ja kulutuspisteiden välisiä kaapeliosuuksia kulutuspisteiden yhdistämiseksi sähkökeskukseen ja toi-10 siinsa, jossa järjestelmässä kulutuspisteet ovat esimerkiksi pistorasioita ja valaistuspisteitä, ja järjestelmä lisäksi käsittää kytkinvälineet ainakin valaistuspisteiden kytkintoimintojen toteuttamiseksi, jotka kytkinvälineet on ohjausvirtatien ja lisäksi ohjausyksikön kautta kytketty 15 toteuttamaan kytkintoimintoja.

Keksinnön kohteena on myös rakennuksen tai sen osan sähköasennuksissa käytettävä johdinsarja, joka on tarkoitettu asennettavaksi sähköasennuksen käsittämän kulutuspisteket jun kulutuspisteiden välille ja joka käsittää 20 useita johtimia ja johdinsarjan päätyihin sovitetut pisto-liittimet tai vastaavat, joihin johtimet on kytketty.

Nykyiset sähköasennusjärjestelmät rakennuksissa perustuvat ajatukselle, jossa energiansiirto kulutuskohtee- ...- seen kuten valaisinpisteeseen ja kulutuskohteen toiminnan • < < 25 ohjaus eli kytkintoiminto toteutetaan samoja johtimia pitkin. Esimerkiksi valaistuspisteiden kytkintoiminto toteutetaan siten, että seinällä katonrajan läheisyydessä olevalta jakorasialta virta kierrätetään alempana seinällä olevan valokatkaisijan kautta takaisin jakorasialle ja : 30 sieltä edelleen kattovalaisimelle. Energiansiirto ja oh jaustoiminto eli kytkintoiminnon virtaviesti siirretään siis samoissa yhteisissä varsinaisissa virtajohtimissa.

Perinteisissä tunnetuissa sähköasennusjärjestelmis-sä kulutuspisteketjun johdinosuus muodostetaan rullalta 35 otettavalla sopivaan mittaan työmaalla katkaistavalla kaa- 2 -94684' pelillä, jonka päissä yksittäisten johdinten päät kuoritaan, jonka jälkeen johdinten päät liitetään ruuviliitoksilla esimerkiksi valaisimen kytkentärasiaan, pistorasiaan, valokytkimeen tai esimerkiksi sähkökeskukseen. Kysei-5 sessä perinteisessä järjestelmässä eräällä asennustavalla kaapeli sijoitetaan suojaputken sisään eikä tunnetuissa järjestelmissä tämän vuoksi käytetä pistoliittimiä. Tunnetuissa ratkaisuissa kulutuspisteketju käsittää kulutuspis-teketjun varsinaisesta etenemissuunnasta sivulle poikkea-10 via haarautumia, joista eräs esimerkki on pistorasian sijoittaminen haarautuman avulla valaistuspisteketjuun. Toinen tällainen esimerkki on esimerkiksi valaistuspisteket-jun muodostaminen siten, että sähkökeskuksen suunnalta tulevaan kaapeliin yhteydessä olevasta jakorasiasta kulutus-15 pisteketju haarautuu useaan eri haaraan. Pistorasian sijoittaminen valaistupisteketjuun tuo mukanaan sen merkittävän haitan, että valaistuspisteketjua syöttävän sulake-ryhmän tulee olla mitoitettu kestämään myös saman mainitun pistorasian kautta tulevan kuormituksen, jonka mahdollis-20 tamiseksi sulakkeiden määrä ja virransyöttökyky tulee pelkästään valaistusryhmän tarvetta ajatellen huomattavasti ylimitoitetuksi, joka puolestaan aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.

.... Tunnetuissa järjestelmissä käytetyn asennusmateri- • · 25 aalin ja asennustyön määrä on huomattavan suuri ja kuitenkin järjestelmän ohjattavuus on erittäin heikko. Tunnetuissa järjestelmissä esimerkiksi kattovalon ohjaustoiminnon eli virran katkaisun ja päällekytkennän toteuttamiseen vaaditaan kytkin eli valokatkaisin, peitelevy, kojerasia . 30 valokatkaisimelle, paksuhkoa virtajohdinta, jakorasia ja liittimiä. Lisäksi vaaditaan kojerasian kiinnitys seinän verhoilulevyn sisäpuolelle pystysuuntaisiin runkorakenteisiin. Kojerasian erityinen heikkous on sen vaatima asen-nussyvyys, joka on lähes 60 mm.

35 Väliaikaista käyttöä kuten työmaa-asennuksia, mes- 3 -94684* suosastoja ja esimerkiksi myymäläasennuksia varten on tunnettua käyttää pistoliittimistä ja johtimista muodostuvaa osittain johdinsarjan kaltaista kaapelia, joita yhdistetään toisiinsa ja haaroitinkappaleisiin, joihin puolestaan 5 kulutuspisteet ja kytkimet yhdistetään haarautuvina sivu-vetoina. Kyseinen ratkaisu on kuitenkin sellainen, jossa pistoliittimet käsittävä kaapeli on muodostettu asennuspaikalla perinteisellä tavalla rullalta metritavarana otettua kaapelia käyttäen, johon kaapeliin pistoliittimet 10 ruuviliitoksilla kiinnitetään. Tässä tunnetussa ratkaisussa siis rakenne on purettavissa oleva eikä yhtenäinen. Kyseinen tunnettu ratkaisu ja sen avulla muodostettu asennus järjestelmä on edelleen perinteisen asennustavan kaltainen, koska siinäkin kytkintoiminnot on toteutettu pe-15 rinteisellä tavalla ja kulutuspisteketju puolestaan muodostuu haarautumia käsittäväksi tähtimäiseksi verkoksi. Mainitun ratkaisun epäkohdat ovat pääosin vastaavanlaiset kuin edellä esitetyt perinteisen järjestelmän epäkohdat.

Teknisesti toistaiseksi kehittynein on järjestelmä, 20 jossa valokytkimiin, säätimiin tai valaisimeen on integroitu älyä eli esimerkiksi mikropiiri. Kyseinen ratkaisu on kuitenkin kallis ja sen vuoksi käyttökelpoinen lähinnä vain kohteissa, joissa on jatkuva tarve muuttaa olemassa olevia sähköasennuksia. Mainittu ratkaisu käsittää ener- • · · 25 giansiirtotiestä erillisen heikkovirtaväylän, jota kautta kytkinten toiminnallisia määrittelyjä voidaan muuttaa. Kyseisessä ratkaisussa vahvavirtakaapelista erillinen oh-jausvirtatie eli heikkovirtaväylä on kuitenkin muodostettu samaan kaapeliin kiinteästi samaan suojavaippaan ja tämän ; 30 vuoksi kulutuspisteiden ja ohjauspisteiden kaapelointita- van täytyy liittyä kiinteästi toisiinsa, jolloin kulutus-piste- ja ohjauskytkintoimintoja ei voida erottaa omiksi kytkennöiksi, mikä puolestaan vaikeuttaa asennuksen kustannustehokasta toteutusta. Kulutuspisteketjujen ja niissä 35 tapahtuvan energiansiirron osalta ja kulutuspisteketjun - 94684* 4 kaapeliosuuksien ja kulutuspisteiden välisten kytkentöjen osalta kyseinen järjestelmä ei hakijan havaintojen mukaan esitä tunnettuja ratkaisuja parempia ratkaisumalleja.

Tämän keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin uuden-5 tyyppinen sähköasennusjärjestelmä ja sen toteuttamisessa käytettävä johdinsarja, jotka välttää tunnettuihin ratkaisuihin liittyvät ongelmat.

Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella sähköasennusjärjestelmällä, jolle on tunnusomaista, että 10 kulutuspisteketjuissa kaapeliosuudet muodostuvat teollisesti valmistetuista määrämittaisista ja kiinteillä pisto-liittimillä varustetuista johdinsarjoista, ja että ohjaus-virtatie on johdinsarjoista erillinen oman suojavaipan käsittävä ohjausvirtatie.

15 Mainittujen päämäärien saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle johdinsarjalle on tunnusomaista, että rakennuksen tai sen osan sähköasennuksissa käytettävän johdinsarjan johtimet on johdinsarjan teollisen valmistuksen yhteydessä muodostettu ennalta määrätyn pituisiksi, ja että 20 johdinsarjan päätyjen käsittämät pistoliittimet on johdinsarjan teollisen valmistuksen yhteydessä muodostettu johdinsarjan kiinteäksi osaksi.

Tämän keksinnön olennaisin osa on teollisesti val-mistetun määrämittaisen kiinteillä pistoliittimillä varus- • · 25 tetun johdinsarjan käyttö rakennusten sähköasennuksissa. Keksinnön mukainen sähköasennusjärjestelmä ja siinä käytettävä asennusmenetelmä perustuu teollisesti valmistetun määrämittaisen ja pistoliittimillä varustetun johdinsarjan käyttöön ja sen mahdollistamaan täysin uudenlaiseen nauha-. 30 maiseen kulutuspisteketjurakenteeseen ja sen puolestaan mahdollistamaan uudenlaiseen kytkintoimintojen toteutukseen energiansiirrosta erillisen ohjausvirtatien ja ohjausyksikön avulla siten, että huoneen seinällä oleva kyt-kinväline ohjausvirtatien ja logiikan kautta suorittaa 35 kytkintoiminnon sähkökeskuksen yhteydessä esimerkiksi re- li » 5 - 94684' leitä ohjaten, jolloin releet puolestaan kytkevät päälle ja pois kulutuspisteketjujen johdinsarjoille meneviä vai-hejohtimia. Ohjausvirtatien erillisyydellä valaistuspis-teiden energiansiirrosta eli siis johdinsarjaperusteisista 5 kulutuspisteketjuista tarkoitetaan ensisijaisesti sitä, että ohjaustoimintoja eli siis kytkintoimintoja ei toteuteta niiden johtimien kautta eli siis kulutuspisteketjun johtimien kautta, jota kautta itse kytkettävää virtaa siirretään. Ohjausvirtatie on siis galvaanisesti erillinen 10 kulutuspisteistä, mutta ohjausvirtatienä käytettävä esimerkiksi nauhakaapeli voidaan tarvittaessa esimerkiksi niputtamalla kiinnittää kulutuspisteketjua muodostavan ja kiinteillä pistoliittimillä varustetun johdinsarjan yhteyteen, mutta galvaanisesti kuitenkin erillään johdinsarjas-15 ta.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan useita etuja erityisesti asennustyön huomattavana nopeutumisena, jolloin esimerkiksi omakotitalon sähköistyksessä vaadittava ihmistyö supistuu siihen että kulutuspisteketjut muo-20 dostetaan liittämällä johdinsarjojen pistoliittimiä toisiinsa ja varsinaisiin kulutuspisteisiin, kuten valaistus-pisteisiin ja pistorasioihin. Hakijan havaintojen mukaan sähköasennusten asennustyö normaalikokoisen omakotitalon ... kohdalla supistuu vajaasta kahdesta viikosta alle kolmeen ·< i 25 päivään, joka säästyneinä työvoimakustannuksina muodostaa merkittävän taloudellisen säästön. Kulutuspisteet, kuten valaistuspisteet ja pistorasiat käsittävät vastakappaleen johdinsarjan pistoliittimelle ja tämä vastakappale voi sijaita esimerkiksi kulutuspisteen sivulla tai päällä. Va-: 30 laistuspisteiden kytkintoimintojen toteutus ohjauslogii- kalla ja erillisillä ohjausvirtateillä, kuten esimerkiksi modulaariplugeilla varustetuilla kaapeleilla, mahdollistaa kulutuspisteketjun erinomaisen ohjattavuuden ja sen lisäksi helpottaa huomattavasti esimerkiksi valokytkimien asen-35 nusta ja vähentää tarvittavien materiaalien määrää merkit- 6 - 94684* tävästi, sillä kytkintoiminnon toteutus onnistuu uudessa järjestelmässä esimerkiksi kalvolevykytkimestä, nauhakaa-pelista/folionauhasta ja modulaariplugista muodostuvan kokonaisuuden liittämisellä sähkökeskuksen yhteydessä ole-5 vaan ohjauslogiikkaan sisäänmenoon. Keksinnön mukainen ratkaisu myös mahdollistaa sähkökeskuksen sulakemäärän rajaamisen lähemmäksi todellista käytännössä esiintyvää tarvetta, sillä uudessa ratkaisussa ei valaistuspisteket-jua syöttävää sulakeryhmää tarvitse ylimitoittaa, koska 10 valaistuspisteketjuun ei sijoiteta haaraumana pistorasiaa.

Pääsääntöisesti puhtaan nauhamaisen eli haarautumista vapaan kulutuspisteketjun ansiosta on uudessa järjestelmässä tarvittava kaapelimäärä on myös pienempi kuin tunnetuissa ratkaisuissa. Keksinnön mukaisella ratkaisulla sähköasen-15 nusten teollinen valmiusaste on huomattavasti korkeampi kuin aiemmin. Keksinnön mukainen uusi ratkaisu tuo mukaan samankaltaisen suuren muutoksen, jonka taloelementtiraken-taminen on tuonut varsinaiseen rakennustekniikkaan. Verrattuna tunnettuun kehittyneeseen mikropiirejä valokytki-20 missä, valaisimissa ja säätimissä käsittävään järjestelmään tuo keksinnön mukainen ratkaisu kustannuksiltaan edullisen, mutta silti ohjattavuudeltaan vähintään yhtä hyvän sähköasennusjärjestelmän, koska itse kulutuspiste-. ketjuun ei tarvitse sijoittaa älyä eli käytännössä mikro- 25 piirejä. Tämän vuoksi uusi järjestelmä on kustannustensa puolesta soveltuva normaaleihinkin käyttötarpeisiin eli tavallisiin asuntoihin tai muihin kohteisiin, joissa ei ole erityistä tarvetta muuttaa kytkinvälineiden toimintaohjeita joskin tämäkin on mahdollista kytkemällä sopivalla 30 määrittelyohjelmistolla varustettu pääte kuten mikrotietokone sähkökeskuksen ohjausyksikköön, joka edullisimmin toteutetaan pienoislogiikalla. Mainittu älyä sisältävä väy-läpohjainen tunnettu järjestelmä on lisäksi vaurio- ja häiriöalttiimpi kuin keksinnön mukainen järjestelmä, jossa 35 kulutuspisteketjut käsittävät komponentteina tarkastellen > · i · 7 . -94684' lähinnä vain luonteeltaan passiivisia kulutuspisteitä ja niitä yhdistäviä johdinsarjoja. Käytettävän asennusmateri-aalin määrässä kuten energiansiirtokaapelin määrässä päästään hakijan havaintojen mukaan merkittäviin säästöihin, 5 sillä normaalikokoisen omakotitalon vaatima kaapelimäärä supistuu määrästä noin 600 metriä määrään alle 300 metriä. Hakijan havaintojen mukaan ohjausvirtatienä käytettävän nauhakaapelin määrä jää määrään alle 100 metriä. Verrattuna mainituun mikropiiriteknikkaan käyttävään järjestelmään 10 on keksinnön mukaisen ratkaisun erityinen etu siinä, että järjestelmän toteuttaminen ei ole riippuvainen mistään tietystä ohjausjärjestelmästä ja sen saatavuudesta vaan järjestelmä ja erityisesti sen ohjausyksikkö voidaan valita markkinoilla olevista sopivan kokoisista, sopivan hin-15 täisistä ja teknisesti soveltuvista logiikkajärjestelmis tä. Keksinnön mukainen järjestelmä myös mahdollistaa myös sen, että perinteinen asennusjärjestelmä ja uusi järjestelmä voivat samanaikaisesti olla käytössä.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin viitaten 20 oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää rakennuksen pohjapiirustus- ja säh-köistyskaaviota, kuvio 2 esittää sähköasennusjärjestelmää lohkokaaviona, 25 kuvio 3 esittää johdinsarjaa päällykuvantona, kuvio 4 esittää johdinsarjaa päätykuvantona, kuvio 5 esittää kahden johdinsarjan liitoskohtaa, kuviot 6 ja 7 esittävät pistoliittimen vastakappaleilla varustettua pistorasiaa, 30 kuvio 8 esittää pistoliittimen vastakappaleilla varustettua valaistuspistettä, kuvio 9 esittää valaistuspistettä ohjaavan kalvo-painikekytkimen asennusta seinärakenteen päälle.

Aluksi kuvioihin 3 ja 4 viitaten selostetaan joh-35 dinsarjan rakennetta. Johdinsarja 1 käsittää kaksi pisto-< * . - 94684' 8 liitintä 2 ja 3, ja niitä yhdistävän kaapelin 4, joka sisältää johtimet 5, 6 ja 7. Ensimmäinen pistoliitin 2 eli koiraspuoleinen pistoliitin 2 käsittää liitinkärjet 8, 9, ja 10 ja toinen pistoliitin 3 eli naaraspuoleinen pisto-5 liitin 3 käsittää liitinkärjet 11, 12 ja 13. Johdin 5 on liitetty liitinkärkien 8 ja 11 välille, johdin 6 on liitetty liitinkärkien 9 ja 12 välille ja johdin 7 on liitetty liitinkärkien 10 ja 13 välille. Lisäksi ensimmäinen pistoliitin 2 eli koiraspuoleinen pistoliitin 2 käsittää 10 seinämät 14-16, joiden sisällä liitinkärjet 8, 9, ja 10 sijaitsevat. Vastaavasti toinen pistoliitin 3 eli naaraspuoleinen pistoliitin 3 käsittää ulokemaisen seinämän 17, joka käsittää syvennykset 18-20, joiden sisällä liitinkärjet 11-13 sijaitsevat. Johdinsarjan 1 johtimet 5-7 on joh-15 dinsarjan teollisen valmistuksen yhteydessä muodostettu ennalta määrätyn pituisiksi ja johdinsarjan 1 päätyjen la ja Ib käsittämät pistoliittimet 2 ja 3 on johdinsarjan teollisen valmistuksen yhteydessä muodostettu johdinsarjan 1 olennaisesti kiinteäksi osaksi. Edullisimmin mainittu ra-20 kenne on toteutettu muotissa valamalla, jolloin johdinsarjan 1 päädyissä pistoliittimet 2 ja 3 ja johdinsarjan johtimet 5-7 liitinkärkineen on valettu yhtenäiseksi purka-mattomaksi kokonaisuudeksi. Johdinsarja voidaan johdinsar-jaa teollisesti valmistavassa tehtaassa valmistaa siten, 25 että esimerkiksi rakennuksen pohjapiirustuksen ja sähköis-tyskaavion perusteella määrämittaan katkottu esimerkiksi 5-johtiminen kaapeli eli siis sen yksittäiset johtimet varustetaan liitinkärjillä, jonka jälkeen kaapeli asetetaan kahden muotin välille ja muoteissa valetaan pistolii-30 tin kaapelin kummankin pään liitinkärkien ympärille. Tällä tavalla muodostettu johdinsarja on sekä valmistettavuudeltaan että asennettavuudeltaan erinomainen.

Silloin kun johdinsarjat, kuten johdinsarja 1 on liitetty kuvioissa 1 ja 2 esitettyyn sähkökeskukseen A, ja 35 kuvioiden 3-5 esittämät johdinsarjat ovat 1-vaihejärjes-

II

. - 94684' telmää varten tehtyjä, niin tällöin reunimmaiset liitin-kärjet 8 ja 11 sekä johdin 5 kytkeytyvät 0-potentiaaliin, keskimmäiset liitinkärjet 9 ja 12 sekä johdin 6 kytkeytyvät maapotentiaaliin ja toiset reunimmaiset liitinkärjet 5 10 ja 13 kytkeytyvät 1-vaiheen potentiaaliin.

Ensimmäinen pistoliitin 2 käsittää myös tasopinnan 21 ja toinen pistoliitin 3 käsittää tasopinnan 22, joista eri johdinsarjoissa olevat vastakkaistyyppiset liittimet tukeutuvat ja lukkiutuvat toisiinsa kuvion 5 esittämällä 10 tavalla. Kuviossa 5 on esitetty ensimmäisen johdinsarjan l ensimmäinen pistoliitin 2 ja toisen johdinsarjan 23 kaapelissa 24 oleva pistoliitin 25. Liitoskohtaa esittää viitenumero 26. Liitoskohdassa 26 eri johdinsarjojen 1 ja 23 liitinkärjet kytkeytyvät toisiinsa ja muodostavat sähköi-15 sen kytkeytymisen ja näin ollen jatkavat energiansiirron kulutuspisteketjua.

Kuviossa 1 on esitetty rakennuksen 27 pohja- ja sähköistyskaavio. Itse asiassa kaavio esittää omakotitalon alakerran pohjakaaviota. Rakennus 27 käsittää ulkoseinära-20 kenteen 28, useita ikkunoita 29, ja useita väliseinäraken-teita 30. Kuvion 1 esimerkissä rakennus käsittää kolme kulutuspisteket jua 31, 32 ja 33, jotka on kaikki kytketty yleiseen sähköverkkoon liitettyyn rakennuksen sähkökeskuk-seen A. Kulutuspisteketju 31 käsittää 6 valaistuspistettä 25 34-39, kulutuspisteketju 32 samoin käsittää 6 valaistuspis tettä 40-45 ja kolmas kulutuspisteketju 33 käsittää 13 pistorasiaa 46-58. Valaistuspisteketju 31 valaistuspistei-den 34-39 lisäksi käsittää johdinsarjat 59-64, joilla va-laistuspisteet on yhdistetty sähkökeskukseen A ja toisiin-30 sa. Vastaavalla tavalla toinen valaistuspisteketju 32 va- ‘ ‘ laistuspisteiden 40-45 lisäksi käsittää johdinsarjat 65- 70, joilla valaistuspisteet on yhdistetty sähkökeskukseen A ja toisiinsa. Pistorasioiden 46-58 kulutuspisteketju 33 käsittää johdinsarjat 71-83, joilla pistorasiat 46-58 on 35 yhdistetty sähkökeskukseen A ja peräkkäin toisiinsa.

- 94684* 10

Koska kuvio 1 itse asiassa esittää 2-kerroksisen omakotitalon alakertaa, niin tällaisessa tilanteessa va-laistuspisteiden kulutuspisteketjut 31 ja 32 on sijoitettu rakennuksen kerrosten väliseen välipohjaan. Pistorasioiden 5 46-58 kulutuspisteketju 33 on puolestaan sijoitettu seinä- rakenteeseen, vaikkakin se kuviossa 1 selvyyden vuoksi on esitetty itse rakennuksen sisätilassa. Mikäli kyseessä on elementtirakenteinen talo, niin johdinsarjat 59-64, 65-70 ja 71-83 ja tarvittaessa myös valaisinpisteet 34-39, 40-10 45, pistorasiat 46-58 ja myös sähkökeskus A voidaan si joittaa rakennuselementteihin jo taloelementtitehtaalla, jolloin kulutuspisteketjujen 31-33 kytkentätyö supistuu siihen, että rakennuselementtien liitoskohdissa eri johdinsarjat liitetään toisiinsa liittämällä pistoliittimet 15 toisiinsa kuvion 5 mukaisella tavalla.

Johdinsarjat 59-64, 65-70, 71-83 voidaan sijoittaa talon rakenteisiin myös itse rakennuspaikalla sijoittamalla valaistuksen johdinsarjat esimerkiksi rakennuksen väli-kattoon tai 1-kerroksisen rakennuksen ollessa kyseessä 20 yläpohjaan. Pistorasioiden 46-58 kulutuspisteketjun 33 johdinsarjat 71-83 voidaan sijoittaa seinärakenteen alaoh-jauselimen eli niin sanotun alajuoksupuun läheisyyteen lat-tialistan taakse muodostettuun tilaan.

Valaistuspisteiden 34-39, 40-45 kulutuspisteketju 25 31, 32 ja pistorasioiden 46, 58 kulutuspisteket ju 33 on muodostettu olennaisesti nauhamaiseen muotoon erityisesti kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti. Nauhamaisuus näkyy selkeimmin sivuhaarautumien puuttumisena eli siinä, että kulutuspis-teketjut 31-33 ovat tavallaan yhtenäisenä johdinsarjaveto-30 na tehtyjä ilman sivuhaaroja pistorasioille tai valaisin-pisteille tai kytkimille. Kulutuspisteet 34-58 siis muodostavat osan varsinaisista nauhamaisesta kulutuspisteket-juista 31-33.

Kuvioissa 1-2 valaisinpisteiden 34-39 kulutuspiste-35 ketjussa 31 johdinsarjat 59-64 käsittävät pistoliittimet 11 . - 94684' 59a-64a ja 59b-64b. Kulutuspisteketjun 31 valaistuspisteet eli kulutuspisteet 34-39 puolestaan käsittävät vastakappaleet 34a-39a ja 34b-39b johdinsarjojen 59-64 pistoliitti-miä 59a-64a ja 59b-64b varten. Vastaavasti valaisinpistei-5 den 40-45 kulutuspisteketjussa 32 johdinsarjat 65-70 käsittävät pistoliittimet 65a-70a ja 65b-70b. Kulutuspiste-ketjun 32 valaistuspisteet eli kulutuspisteet 40-45 puolestaan käsittävät vastakappaleet 40a-45a ja 40b-45b johdinsarjojen 65-70 pistoliittimiä 65a-70a ja 65b-70b var-10 ten. Vastaavasti pistorasioiden 46-58 kulutuspisteketjussa 33 johdinsarjat 71-83 käsittävät pistoliittimet 71a-83a ja 7lb-83b. Kulutuspisteketjun 33 pistorasiat eli kulutuspisteet 46-58 puolestaan käsittävät vastakappaleet 46a-58a ja 46b-58b johdinsarjojen 71-83 pistoliittimiä 71a-83a ja 15 7lb-83b varten. Valaistuspisteketjujen 31 ja 32 johdinsar jojen 59-64 ja 65-70 pistoliittimien vastakappaleet 34a-39a, 34b-39b, 40a-45a ja 40b-45b valaistuspisteissä 34-39 ja 40-45 on muodostettu valaisinpisteiden kiinteiksi osiksi, ja vastaavasti pistorasiaketjun 33 johdinsarjojen 71-20 83 pistoliittimien vastakappaleet 46a-58a ja 46b-58b pis torasioissa 46-58 on muodostettu pistorasioiden 46-58 kiinteiksi osiksi, jolloin johdinsarjat 59-83 voidaan pis-toliitoksella liittää suoraan kulutuspisteiden eli valais-tuspisteiden 34-39, 40-45 ja pistorasioiden 46-58 yhtey-25 teen edullisimmin sivuun, joka tapa on asennustyön kannalta helppo. Kuvion 1 mukaisesti kulutuspisteiden eli va-laistuspisteiden 34-39 ja 40-45 ja pistorasioiden 46-58 käsittämät vastakappaleet johdinsarjan pistoliittimiä varten muodostavat osan kulutusketjujen 31-33 päävirtatiestä, 30 jolloin pistoliittimen vastakappaleetkin muodostavat osan nauhamaisesta ja näin sivuhaarautumista vapaasta kulutuspisteket justa 31-33, mikä toteutusmuoto edelleen vähentää kaapelointitarvetta. Piirustusten luettavuuden vuoksi on johdinsarjojen pistoliittimien 59a-83a, 59b-83b viitenume-35 rot esitetty pääosin vain kuviossa 1 ja kulutuspisteiden 94684 ' _____ 1— käsittämien vastakappaleiden 34a-58a, 34b-58b viitenumerot on pääosin esitetty vain kuviossa 2.

Kuvioissa 6 ja 7 on esitetty yksi pistorasia, esimerkiksi pistorasia 46 kuviosta 1. Pistorasia 46 käsittää 5 vastakappaleen 46a johdinsarjan 71 pistoliittimelle 7lb ja vastakappaleen 46b johdinsarjan 72 pistoliittimelle 72a. Pistorasioiden ollessa kyseessä on edullisessa toteutus-muodossa vastakappaleet 46a ja 46b muodostettu eri sivuille, edullisimmin vastakkaisille sivuille, pistorasiaa 46.

10 Kyseinen toteutusmuoto on asennustyön kannalta nopein. Kuvioissa 6 ja 7 pistorasia 46 lisäksi käsittää etulevyn 46c, jonka takareunasta pistorasia asettuu seinäpintaa vasten. Kuviossa 6 pistorasian 46 käsittämä ensimmäinen vastakappale 46a käsittää liitinkärjet 400 ja toinen vas-15 takappale 46b käsittää liitinkärjet 500.

Eräässä edullisessa toteutusmuodossa erityisesti valaistuspisteiden ollessa kyseessä on kuvion 8 ja kuvion l mukainen rakenne sellainen, jossa valaistuspisteiden kuten esimerkiksi valaistuspisteen 34 käsittämät vastakap-20 pale 34a johdinsarjan 59 pistoliitintä 59b varten ja vastakappale 34b johdinsarjan 60 pistoliitintä 60a varten on muodostettu kulutuspisteen eli nyt valaistuspisteen samalle sivulle. Valaisinpisteen ollessa kyseessä on ko. toteutusmuoto edullinen sillä kyseisellä tavalla kytketyn va-25 laisinpisteen irrottaminen ja tarvittaessa vaihtaminen on tällöin helpompaa ja valmistuksen muottikustannusten kannalta kyseinen tapa on helpompi ja halvempi. Kuviossa 8 valaistuspisteen 34 käsittämä ensimmäinen vastakappale 34a käsittää liitinkärjet 600 ja toinen vastakappale 34b kä-30 sittää liitinkärjet 700. Lisäksi kuviossa 8 valaistuspiste * ' 34 käsittää lampun 800 ja lamppukannan 900.

Kuvioihin 1 ja 2 viitaten johdinsarjarakenteisia kulutuspisteketjuja 31-33 syöttävä sähkökeskus A käsittää vastaliittimet AI, A2 ja A3, joihin kulutuspisteketjujen 35 ensimmäisten johdinsarjojen 59, 65 ja 71 pistoliittimet . 94684 13 59a, 65a ja 71a voidaan liittää. Kyseinen tapa on uusi ja vaivaton tapa suorittaa sähkökeskuksen ja kulutuspisteket-jujen välinen kytkentä.

Kuvioon 1 viitaten edullisessa toteutusmuodossa ku-5 lutuspisteiden 34-58 johdinsarjojen 59-83 nauhamainen ja sivusuuntaisista haarautumista vapaa osa muodostaa ainakin 90 % kulutuspisteketjujen kokonaispituudesta, jolloin järjestelmä pääsääntöisesti säilyttää puhtaan yhden päälinjan mukaisen nauhamaisuutensa, joka mahdollistaa johdinsarjo-10 jen käytön ja puolestaan kytkintoimintojen ohjattavuuden.

Itse asiassa kuvion 1 mukainen ratkaisu ei käsitä lainkaan sivusuuntaisia haarautumia.

Energiansiirto valaistuspisteille 34-45 ja pistorasioille 46-58 on edullisimmin toteutettu eri kulutuspiste-15 ketjujen 31-32 ja 33 johdinsarjoja 59-70 ja 71-83 pitkin siten, että valaistuspisteiden 31, 32 johdinsarjat 34-45 kulutuspisteketjussa 31, 32 ovat vapaat yhteydestä kulutuspisteket jun 33 pistorasioihin 46-58, koska tällöin va-laisinpisteet 34-45 muodostavat oman ryhmänsä, joka ei 20 kytkintoiminnoillaan häiritse pistorasioihin 46-58 liitettyjen laitteiden kuten esimerkiksi tietokoneiden toimintaa esimerkiksi induktiivisilla häiriöpiikeillä. Kyseisen toteutusmuodon erityinen etu on se, että valaistuspisteiden 34-45 kulutuspisteketjujen 31 ja 32 tehonsyöttökykyä eli 25 käytännössä sulakemäärää ei tarvitse voimakkaasti ylimitoittaa pistorasioiden vuoksi kuten nykyisin.

Kuviosta 1 lisäksi havaitaan, että kulutuspisteket-jujen 31-33 johdinsarjat 59-83 ovat modulimitoitettuja ja käsittävät korkeintaan kymmenen toisistaan poikkeavaa pi-30 tuutta. Itse asiassa kuviossa 1 eri pituuksia esiintyy korkeintaan kuusi. Tämä toteutusmuoto vähentää eri pituisten johdinsarjojen valmistus- ja varastointitarvetta ja lisäksi asennustyö nopeutuu, koska tietyn pituinen kaapeli sopii useampaan eri vaihtoehtoiseen kohtaan.

35 Kuviossa 2 on esitetty sähköasennusjärjestelmä loh- _______ r - 94684 14 kokaaviona. Kuviossa 2 järjestelmä käsittää sähkökeskuksen A, joka käsittää tehonsyöttöyksikön B, tehonmittausyksikön C, varokesuojausyksikön D, ohjausyksikön E, ja tehonoh-jaus- ja jakoyksikön F sekä vielä ohjausyksikön sisääntu- 5 loyksikön G. Lisäksi kuviosta 2 havaitaan, että järjestelmä käsittää ensimmäisen kulutuspisteketjun 31 valaistus-pisteille 34-39, toisen kulutuspisteketjun valaistuspis-teille 40-45 sekä kolmannen kulutuspisteketjun 33 pistorasioille 46-58. Kulutuspisteketjujen kulutuspisteet kyt-10 keytyvä toisiinsa ja sähkökeskuksen A tehonohjaus- ja ja-koyksikköön F johdinsarjojen 59-64, 65-70 ja 71-83 välityksellä nauhamaisiksi kulutuspisteketjuiksi 31-33 ilman haarautumia.

Kuvioihin 1 ja 2 viitaten järjestelmä lisäksi kä-15 sittää kytkinvälineet 84 ja 85. Valaistuspisteiden 34-39 kulutuspisteketjua 31 ohjaamaan kytketty kytkinväline 84 käsittää kaksi kytkinyksikköä eli painiketta 84a-84b, jotka on kytketty ohjausyksikön E sisääntuloon G. Valaistus-pisteiden 40-45 kulutuspisteketjua 32 ohjaamaan kytketty 20 kytkinväline 85 käsittää kaksi kytkinyksikköä eli painiketta 85a-85b, jotka on kytketty ohjausyksikön E sisääntuloon G. Kytkinvälineet 84 ja 85 on kytketty ohjausyksikön E sisääntuloon G edullisimmin nauhakaapeleilla 86 ja 87. Kytkinvälineeseen kuten 84 tai 85 kytketty ohjausvirtatie 25 kuten 86 tai 87 edullisimmin nauhakaapeli tai vastaava on kytketty sähkökeskukseen A sijoitettuun ohjausyksikköön kä-sittämänsä modulaariplugin 90 ja 91 välityksellä. Ohjausyksikkö E tarkemmin sanoen ohjausyksikön E sisääntuloyk-sikkö käsittää vastaliittimen 92 ja 93 ohjausvirtateiden 30 86 ja 87 modulaariplugeille.

' ; Kuviossa 2 rakennuksen ulkopuolinen sähkönsiirto- verkko kytkeytyy tehonsyöttöyksikköön B, josta energia siirtyy tehonmittausyksikön C kautta varokesuojausyksiköön D, joka käsittää esimerkiksi 25A pääsulakkeen 95 ja useita 35 esimerkiksi 16 A ryhmäsulakkeita 96. Pienoislogiikka eli » · t m - 94684' 15 ohjausyksikkö E ohjaa kytkinten 84 ja 85 perusteella te-honohjaus- ja jakoyksikön F käsittämiä releitä 100 tai vastaavia tehonkytkimiä, jolloin siis ohjausyksikkö E eli pienoislogiikka kytkinten 84, 85 ja logiikan E asetusten 5 perusteella ohjaa releiden 100 avulla sähkövirran kytkeytymistä valaistuspisteketjuihin 31 ja 32. Kuviossa 2 paksummat nuolet esittävät vahvavirtaa eli energiansiirtoa ja ohuemmat nuolet esittävät ohjausvirtaa.

Kytkinväline 84, vastaavasti 85 siis ovat valais-10 tuspisteiden 34-39 kulutuspisteketjusta 31, vastaavasti valaistuspisteiden 40-45 kulutuspisteketjusta 32 galvaani-sesti erillisen ohjausvirtatien 86, vastaavasti 87 ja lisäksi ohjausyksikön E kautta kytketty toteuttamaan kytkin-toimintoja. Valaistuspisteiden energiansiirron johdinsar-15 jarakenteisesta kulutuspisteketjusta 31, vastaavasti 32 erilliset kytkinväline 84, vastaavasti 85 ja ohjausvirta-tie on ohjausyksikön E, edullisimmin pienoislogiikan kautta sähkökeskuksessa A kytketty ohjaamaan sähkökeskukseen A pistoliittimen vastakappaleeseen AI, vastaavasti A2 kyt-20 kettyä johdinsarjarakenteista kulutuspisteketjua 31, vas taavasti 32.

Kuviossa 4 esitetyssä johdinsarjassa on havaittavissa se edullinen toteutusmuoto, jossa ohjausvirtatie 86, kuten nauhakaapeli on kiinnitetty kulutuspisteketjun ener-25 giansiirrossa käytettävän johdinsarjan yhteyteen omassa suojavaipassaan. Kuviossa 4 johdinsarjaa esittää viitenumero 4. Ohjausvirtatien 86 ensimmäisessä päässä on havaittavissa modulaariplugi 90. Ohjausvirtatien eli nauhakaape-lin 84 toinen pää voidaan liittää kuvioiden 1-2 ja 9 esit-30 tämään kalvopainikekytkimeen 84.

Kuvio 9 esittää valaistuspistettä ohjaavan kalvo-painikekytkimen 84 asennusta seinärakenteen päälle. Kuvioihin 1-2 ja erityisesti kuvioon 9 viitaten eräässä edullisessa toteutusmuodossa valaistuspisteketjun 31, vastaa-35 vasti 32 kytkinvälineet 84, vastaavasti 85 muodostuvat kai- • · t - 94684 1 o vopainikekytkimistä eli kalvolevykytkimistä, jotka asen-nussyvyydeltään ovat erittäin ohuita verrattuna tunnettuihin valaistuskytkimiin. Kalvolevykytkimen kuten 84 korkeus eli asennussyvyys on luokkaa 0.2 - 1.0 millimetriä. Ku-5 viossa 9 kalvokytkimen 84 lisäksi on esitetty seinärakenne, joka käsittää rungon 200 ja sen päällä olevan verhoi-lulevyn 201, joka voi olla esimerkiksi 13 millimetriä vahva kipsilevy tai lastulevy. Kalvopainikekytkin 84 on asennettu verhoilulevyn 201 päälle. Kuviosta 9 havaitaan, että 10 ohut kalvopainikekytkin 84 on liitetty ohueen foliokaape- liin 300, joka toimii ohjausvirtatienä ja suuntautuu ylöspäin kohti katonrajaa, jossa seinärakenteen tai katon takana foliokaapeli voidaan liittää esimerkiksi aiemmin esitetyn kaltaiseen myöskin ohjausvirtatienä toimivaan nauha-15 kaapeliin modulaariplugiliitoksella.

Vaikka keksintöä oh edellä selostettu viitaten oheisten piirustusten mukaisiin esimerkkeihin, on selvää ettei keksintö ole rajoittunut niihin, vaan sitä voidaan monin tavoin muunnella oheisten patenttivaatimusten esit-20 tämän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

φ · * • ·

Claims (14)

1. Rakennuksen tai sen osan sähköasennusjärjestelmä, joka käsittää sähkökeskuksen (A) ja yhden tai useampia 5 kulutuspisteketjuja (31, 32, 33), jotka on liitetty sähkö-keskukseen, kulutuspisteketjun (31-33) käsittäessä useita kulutuspisteitä (34-39, 40-45, 46-58) ja kulutuspisteiden välisiä kaapeliosuuksia (59-64, 65-70, 71-83) kulutuspisteiden yhdistämiseksi sähkökeskukseen (A) ja toisiinsa, 10 jossa järjestelmässä kulutuspisteet ovat esimerkiksi pistorasioita (46-58) ja valaistuspisteitä (34-39, 40-45), ja järjestelmä lisäksi käsittää kytkinvälineet (84, 84a-84b, 85, 85a-85b) ainakin valaistuspisteiden (34-39, 40-45) kytkintoimintojen toteuttamiseksi, jotka kytkinvälineet 15 (84, 84a-84c, 85a-85c) on ohjausvirtatien (86, 87) ja li säksi ohjausyksikön (E) kautta kytketty toteuttamaan kyt-kintoimintoja, tunnettu siitä, että kulutuspisteket juissa (31, 32, 33) kaapeliosuudet muodostuvat teollisesti valmistetuista määrämittaisista ja kiinteillä pis-20 toliittimillä (59a-83a, 59b-83a) varustetuista johdinsarjoista (59-64, 65-70, 71-83), ja että ohjausvirtatie (86, 87. on johdinsarjoista erillinen oman suojavaipan käsittävä ohjausvirtatie (86, 87).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, .· 25 tunnettu siitä, että johdinsarjarakenteiset va laistuspisteiden (34-39, 40-45) kulutuspisteketju (31, 32) ja pistorasioiden (46-58) kulutuspisteketju (33) on muodostettu olennaisesti nauhamaiseen muotoon.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, 30 tunnettu siitä, että valaistuspisteiden (34-39, 40-45) energiansiirron johdinsarjarakenteisesta kulutus-pisteketjusta (31, 32) erilliset kytkinväline (84, 85) ja ohjausvirtatie (86, 87) on ohjausyksikön (E), edullisimmin pienoislogiikan kautta sähkökeskukSessa (A) kytketty oh- ♦ • · 1 is 94684 jaamaan sähkökeskukseen (A) kytkettyä johdinsarjaraken-teista kulutuspisteketjua (31-32)

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kulutuspisteketjun (31-33) 5 kulutuspisteet (34-39, 40-45, 46-58), edullisimmin pistorasiat (46-58) ja valaistuspisteet (34-39, 40-45) käsittävät pistoliittimen vastakappaleen (34a-45a, 34b-45b, 46a-58a, 46b-58b) kutakin kulutuspisteeseen liitettävän johdinsarjan (59-64, 65-70, 71-83) pistoliitintä varten, 10 ja että pistoliittimien vastakappaleet (34a-45a, 34b-45b, 46a-58a, 46b-58b) on muodostettu kulutuspisteiden (34-39, 40-45, 46-58) kiinteiksi osiksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kulutuspisteiden (34-39, 40- 15 45, 46-58) käsittämät vastakappaleet (34a-45a, 34b-45b, 46a-58a, 46b-58b) johdinsarjan (59-64, 65-70, 71-83) pis-toliittimiä varten muodostavat osan kulutuspisteketjun päävirtatiestä.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen järjestelmä, •20 tunnettu siitä, että kulutuspisteiden käsittämät vastakappaleet (34a-45a, 34b-45b, 46a-58a, 46b-58b) johdinsarjan (59-64, 65-70, 71-83) pistoliittimiä varten on muodostettu kulutuspisteen samalle sivulle.

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestelmä, .;· 25 tunnettu siitä, että kulutuspisteketjujen johdin sarjojen (59-64, 65-70, 71-83) nauhamainen ja sivusuuntai-sista haarautumista vapaa osa muodostaa ainakin 90 % kulutuspisteket jun kokonaispituudesta.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, 30 tunnettu siitä, että energiansiirto valaistuspis- teille (34-39, 40-45) ja pistorasioille (46-58) on toteu-tettu kulutuspisteketjujen (31-32, 33) johdinsarjoja pitkin siten, että valaistuspisteiden (34-39, 40-45) johdinsarjat (59-64, 65-70) kulutuspisteketjussa (31, 32) ovat 35 vapaat yhteydestä pistorasioihin (46-58). ·· « «r i9 94684

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kulutuspisteketjun (31-33) johdinsarjat (59-64, 65-70, 71-83) ovat modulimitoitettuja ja käsittävät korkeintaan kymmenen toisistaan poikkeavaa 5 pituutta.

10. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että valaistuspisteketjun (31, 32. kytkinvälineet (84, 85) muodostuvat kalvopainikekytki-mistä.

11. Patenttivaatimuksen 3 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että kytkinvälineeseen (84, 85) yhdistetty ohjausvirtatie (86, 87) edullisimmin nauhakaa-peli/folionauha tai vastaava on kytketty sähkökeskukseen (A) yhteydessä olevaan ohjausyksikköön (E) käsittämänsä 15 modulaariplugin (90, 91) välityksellä.

12. Rakennuksen tai sen osan sähköasennuksissa käytettävä johdinsarja, joka on tarkoitettu asennettavaksi sähköasennuksen käsittämän kulutuspisteketjun (31, 32, 33) kulutuspisteiden (34-39, 40-45) välille ja joka käsittää 20 useita johtimia (5-7) ja johdinsarjan (59-64, 65-70, 71-83) päätyihin sovitetut pistoliittimet (2, 3, 59-64, 65-70, 71-83) tai vastaavat, joihin johtimet (5-7) on kytketty, tunnettu siitä, että rakennuksen tai sen osan sähköasennuksissa käytettävän johdinsarjan (59-64, 65-70, 25 71-83) johtimet on johdinsarjan (59-64, 65-70, 71-83) teollisen valmistuksen yhteydessä muodostettu ennalta määrätyn pituisiksi, ja että johdinsarjan (59-64, 65-70, 71-83) päätyjen käsittämät pistoliittimet on johdinsarjan teollisen valmistuksen yhteydessä muodostettu johdinsarjan 30 kiinteäksi osaksi.

, 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen johdinsarja, tunnettu siitä, että johdinsarjan (59-64, 65-70, 71-83) kummassakin päädyssä pistoliitin (59a-83a, 59b-83a) ja johdinsarjan johtimet (5-7) liitinkärkineen on valettu 35 yhtenäiseksi olennaisesti purkamattomaksi kokonaisuudeksi. . · · ______ r * 2o 94684

14. Patenttivaatimuksen 12 mukainen johdinsarja, tunnettu siitä, että johdinsarja on kulutuspistei-den (34-39, 40-45) kytkintoimintoja ohjaavasta ohjausvir-tatiestä (86, 87) fyysisesti erillinen. 5 • · • · t 2i · 94684 '