FI94203C - Kaiutin - Google Patents

Description

94203

Kaiutin

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukainen kaiutin.

, Varsin yleisesti kaiutinelementin kalvona toimii esimer- 5 kiksi jäykästä pahvista valmistettu kartio. Kartion ulkoreuna on joustavasti kiinnitetty kaiutinelementin runkoon ja kartion keskelle on kiinnitetty puhekela, joka liikkuu magneettikentässä. Nykyisin käytetään myös muovista, kuiduista tai jopa alumiinista valmistettuja kartiomaisia 10 kalvoja. Kartioripustus on nykyisin suoritettu toisaalta kartion ulkoreunassa olevan aallotuksen tai ulkoreunaan liimatun kumireunuksen avulla ja toisaalta puhekelaan kiinnitetyn joustotuen eli ns. spiderin avulla.

Tunnetaan myös kaiutinratkaisuja, joissa käytetään kaiu-15 tinkotelon reunaan kiinnitettyä tasokalvoa. Eräs tällainen ratkaisu on esitetty US-patenttijulkaisussa 3 509 290. Tässä ratkaisussa tasomainen kalvo on valmistettu vaahdotetusta polystyreenistä tai muusta sen tapaisesta muovimateriaalista. Kalvoon on yhteydessä useampia ohjaimia kukin 20 omaa taajuusaluetta varten. Kalvon keskellä oleva ohjain tuottaa tyypillisesti bassoalueen äänet, kun taas kalvon reunaosalla oleva ohjain tuottaa korkeammat äänet. Tällai-| sen kaiutinratkaisun haittapuolena on se, että joudutaan käyttämään useita ohjaimia eri äänialueita varten sekä 25 myös jakosuodinta tulevan signaalin jakamiseksi näille ohjaimille. Useiden ohjaimien käyttö samaan kalvon yhteydessä saa aikaan keskinäistä sekoittumista mikä ilmenee särönä.

Keksinnön tavoitteena on kaiutin, jonka taajuusvaste koko 30 äänitaajuusalueella (16 Hz - 22000 Hz) on riittävän hyvä, jonka teho/hyötysuhde on huomattavasti korkeampi kuin tunnetuissa kaiuttimissa ja jonka kaiuttimen aikaansaaman äänen sisältämät särökomponentit ovat mahdollisimman 2 94203 pienet. Nämä tavoitteet saavutetaan keksinnön mukaisella kaiuttimella, jolle on pääasiassa tunnusomaista se mikä on mainittu patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaisessa kaiuttimessa kalvon ääntä synnyttävän 5 pinnan tasomaisuudella aikaansaadaan sellainen kalvon värähtely, jossa värähtelevä kalvo muodostaa oleellisesti pallopinnan. Tällaiselta pinnalta lähtevä ääni on tasaisesti leviävä ja edellämainituista säröistä vapaa. Kaiuttimessa on vain yksi ohjain eikä jakosuodinta tarvita.

10 Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti kaiutinkotelon sisällä on kammiojärjestely, jonka avulla kaiutinkotelon sisällä tapahtuvia ilmavirtauksia säädellään ja siten vaikutetaan kalvon värähtelyyn. Ilman virtaukset kaiutinkotelon sisällä ovat sitä vähäisempiä mitä korkeammasta taa-15 juudesta on kysymys. Kammiojärjestelyn tarkoituksena on vaikuttaa sekä ilman virtaukseen että etenevään aaltorin-tamaan siten, että ne kumpikin hajoavat eivätkä aiheuta ns. vakiovasteita esim. tiettynä hetkenä palaavia taus-taiskuja. Periaatteena on, että matalilla taajuuksilla, 20 jolloin kalvo liikkuu hitaasti, ehtii ilma virrata kalvon takapinnassa koko sen alueella, kun taas korkeammilla äänillä virtaus ehtii tapahtua vain oleellisesti kalvon keskialueelta. Tällöin keskialueen ulkopuolinen osa ei pääse liikkumaan ja ääntä synnyttävä säteilypinta käsittää 25 vain kalvon keskialueen. Vastaavasti matalien äänien säteilypintana toimii koko kalvo.

Seuraavassa on lähemmin selostettu erästä keksinnön mukaista kaiutinratkaisua viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa 30 kuva 1 esittää kaiuttimen poikkileikkausta, kuva 2 esittää kaiuttimen ohjaimen rakennetta ja kuva 3 esittää kaiutinta yläpuolelta, sivulta ja ala puolelta katsottuna.

3 94203

Kuvan 1 mukaisesti kaiutin käsittää kaiutinkotelon 1, reunoiltaan kaiutinkoteloon 1 kiinnittyvän kalvon 2 sekä kalvoon 2 yhteydessä olevan ohjaimen 3. Kalvo 2 on kiinni-* tetty kaiutinkotelon 1 reunaan kalvoripustimena 13 toimi- 5 van joustavan tiivisterenkaan avulla. Tämä tiivisterengas joustaa kalvon 2 suunnassa sekä myös kalvoa 2 vastaan kohtisuorassa suunnassa kuitenkin siten että kalvo 2 pysyy tiiviisti kaiutinkoteloon 1 kiinnittyneenä. Kalvoa 2 vastaan kohtisuorassa tapahtuvaa taivutusliikettä edesaut-10 tamaan kalvoon 2 on tiivisterenkaan kohdalle aikaansaatu ohut uramainen kohta tai kalvon muu joustava kytkentä kalvonripustimeen. Kaiutinkotelo 1 on oleellisesti suljettu sisältäen korkeintaan pienen reiän tai ilmaraon, jonka tehtävänä on lähinnä ulkoisen ilmanpaineen vaihteluiden 15 tasoittaminen. Kaiutinkotelo 1 voidaan valmistaa esimerkiksi hienojakoisesta ja tarkasti työstettävästä lastulevystä eli kauppanimeltään ns. MDF-levystä. Kaiutinkotelo 1 voidaan valmistaa myös muotoon puristamalla tai valamalla tai levyistä sahaamalla. Kaiutinkotelon 1 materiaalina 20 voidaan käyttää esimerkiksi puuta, lasikuitua tai muovia tai esimerkiksi päällekkäin liimattuja puu- tai kuitulevyjä tai vastaavia. Muodoltaan kaiutinkotelo 1 voi olla kuvan 1 mukaisesti ohut, jolloin kalvon 2 normaalin suuntainen kaiuttimen paksuus on oleellisesti kalvon 2 suun-25 täistä pituutta pienempi.

Kalvo 2 käsittää ensimmäisen alueen 4, johon alueeseen ohjaimen 3 puhekela 12 on kiinnitetty. Tämä ensimmäinen alue 4 on järjestetty sen ulkopuolella olevaa toista aluetta 5 joustavammaksi ja/tai taipuisammaksi. Tällöin 30 ohjaimen 3 liike välittyy kalvon 2 toisen alueen 5 liik-, . keeksi mainitun ensimmäisen alueen 4 kautta. Kuvan 1 esit tämässä tapauksessa ensimmäisen alueen 4 joustavuus on toteutettu siten, että ensimmäinen alue 4 on toista aluetta 5 ohuempi. On edullista järjestää alueet siten, että 35 kalvon 2 keskialue 4 muodostaa ensimmäisen alueen, jolloin keskialuetta 4 ympäröivä kalvon 2 reuna-alue muodostaa 4 94203 toisen alueen 5. Kalvo on edullisesti jäykkä kappale, joka voidaan valmistaa esimerkiksi venymättömästä kovamuovista kuten esimerkiksi PVC- tai akryylimuovista, jotka voidaan helposti prosessoida haluttuun muotoon. Lisäksi muina 5 kalvomateriaaleina voidaan käyttää metalleja kuten esimerkiksi teräslevyä ja esimerkiksi puulevyä kuten esimerkiksi ohutta vaneria. Kuvissa 1 ja 3 esitetty kaiuttimen kalvo 2 on muodoltaan pyöreä ja kalvon 2 keskialue 4 on kalvon muita alueita joustavampi. Tämä on aikaansaatu siten, että 10 kalvo 2 on keskialueeltaan 4 ohennettu ja kalvon 2 paksuus kasvaa säteittäisesti keskialueelta 4 reuna-alueelle 5 mentäessä. Sopiva kalvon 2 halkaisija on 10 - 50 cm ja paksuus 0,1 - 1,5 mm. Tasokalvon 2 tulee olla kokonaisuutena rakenteeltaan kevyt mutta samalla kuitenkin sopivan 15 jäykkä tai joustava kiekkomainen kappale. Kalvo 2 voi olla myös kennorakenteinen säteen poikkisuuntaisessa leikkauksessa esimerkiksi hiilikuitua. Oleellista kalvon 2 rakenteessa on se, että kalvon 2 massan tai jäykkyyden täytyy kasvaa säteen funktiona, jolloin kalvon 2 kyky suorittaa 20 korkeataajuista värähtelyä heikkenee säteittäisesti keskialueelta 4 reuna-alueelle 5 mentäessä. Jos esimerkiksi ympyränmuotoisen kalvon säde on 20 cm, niin eräs mahdollinen kalvon paksuusprofiili voisi olla seuraavanlainen. Ohuin kohta ulottuu keskipisteeseen liimatun ja noin 2 25 cm:n läpimittaisen puhekelan 12 reunasta noin 1 - 2 cm etäisyydelle. Tästä eteenpäin kalvon paksuus kasvaa siten, että noin 7 - 8 cm:n etäisyydellä kalvon keskipisteestä kalvo saavutta täyden paksuutensa. Tästä eteenpäin kalvo on oleellisesti tasapaksu. On myös mahdollista, että kalvo 30 2 on muodoltaan ellipsinmuotoinen, jolloin myös kaiutinko- telon 1 sisällä oleva kammio on oleellisesti ellipsinmuotoinen. Ellipsinmuotoisella kalvolla voidaan edullisesti aikaansaada leveämpi äänikeila huoneeseen.

Ohjaimen 3 puhekela 12 on yhteydessä kalvoon 2 sen keski-35 alueelta 4. Puhekela 12 on kiinnitetty kalvoon 2 esimerkiksi tarralla, liimauksella, kuumaliimauksella tai jopa 5 94203 ruuvilla. Puhekelan 12 liittäminen kalvoon 2 voidaan käyttää myös jotain muuta sopivaa kalvoliitäntäelintä. Puhe-kela 12 on tyypillisesti halkaisijaltaan n. 20 mm lieriömäinen solenoidi, johon kytketään äänitaajuusvahvisti-5 men pääteteho tavallisimmin suoraan. Sähköinen kytkentä puhekelaan voidaan toteuttaa esimerkiksi kalvon alapuolelle liimattavien tai kalvoon höyrystettävien hyvin ohuiden foliojohtimien avulla. Foliojohtimiin johdetaan sähköteho esimerkiksi jousimaisten kontaktien 16 avulla ja kaiutti-10 meen tuodaan sähköteho liittimen 17 avulla. Puhekela 12 liikkuu esimerkiksi kestomagneetilla aikaansaadussa mahdollisimman homogeenisessa magneettikentässä. Puhekela 12 suorittaa enimmillään tyypillisesti +/- 3 mm:n liikettä. Kuvan 1 mukaisesti kestomagneetti tuodaan mahdollisimman 15 lähelle kalvoa.

Kuvassa 2 on esitetty tyypillisen magneettisen ohjaimen 3 rakenne. Lieriömäisen puhekelan 12 kalvokytkentä sisältää myös jäykisteen 19, joka estää päätykappaleen omavärähte-lyn korkeilla taajuuksilla. Rakenne on rei'itetty pit-20 känomaisilla rei'illa 15. Ohjaimen 3 magneettipiiriin kuuluva komponentti 21 voi olla edullisesti samaa kappaletta. Sen vastinkappale 20 on muotoiltu siten, että ilmaraon magneettikenttä on mahdollisimman homogeeninen. Joustoalustan 23 ja ohjaimen 3 kiinnitysruuvien avulla .· 25 voidaan ohjain 3 suunnata tarkasti siten, että puhekela 12 on magneetin ilmaraossa symmetrisesti. Kestomagneetin ympyränmuotoinen S-napa, jonka muodostaa mainittu magneettinen komponentti 21, sijoittuu liikkuvan puhekelan 12 sisälle. Puhekelaan 12 on järjestetty ilmavirtausaukot 15, 30 jotka mahdollistavat ilman vapaan virtauksen puhekelan 12 ' sisään tai puhekelasta 12 ulos siten, ettei ilmavirtaus hidasta puhekelan 12 liikettä. Ohjaimeen 3 kuuluvan kesto-magneetin keskellä olevaa mainittua S-napaa ympäröivä Iinapa on muodostettu esimerkiksi meltoraudasta valmiste-35 tusta rengasmaisesta vastinkappaleesta 20, johon on lii-, tetty magneettivuon aikaansaava magneettinen (esim. Fer- t 6 94203 roxdure) osa 22. Ohjain 3 on kiinnitetty kaiutinkotelon 1 ohjainalustalle joustoalustan 23 avulla siten, että puhe-kelan 12 ja ohjaimen 3 keskinäinen asento voidaan esimerkiksi kolmella säätöruuvilla säätää tarkasti oikeaksi.

5 Paitsi sähkömagneettisella periaatteella ohjain 3 voi toimia myös kapasitiivisella, pietsosähköisellä tai magne-tostriktiivisellä periaatteella. Kaiuttimeen voi kuulua myös sähköisen tehon syöttömuuntaja 26, joka sijoitetaan kannen 27 alla olevaan koteloon. Syöttömuuntaja 26 voi 10 impedanssisovituksen lisäksi myös tasata eri taajuusalueiden keskinäistä toistoa.

Kuvan 1 esittämässä kaiuttimessa kaiutinkotelo 1 käsittää lisäksi kalvon 2 värähtelyn tasaajana toimivan kammiojärjestelyn 6. Tämä kammiojärjestely 6 muodostuu kolmesta 15 kammioalueesta, jotka on erotettu toisistaan vaimentimilla 10 ja 11. Kammiojärjestelyn 6 ensimmäinen kammio eli etukammio 7 muodostuu välittömästi kalvon taakse. Etukam-mio 7 rajautuu kalvon 2 suhteen vastakkaiselta puolelta kaiutinkotelon 1 reunoilta keskialueelle 4 päin ulottuvaan 20 ulokkeeseen 14 sekä mainitun ulokkeen 14 ja ohjaimen 3 välissä olevaan ensimmäiseen vaimentimeen 10. Tämän vai-mentimen 10 toisella puolella on välikammio 8, joka on erotettu toisella vaimentimella 11 kammiojärjestelyn 6 takimmaisesta kammiosta eli takakammiosta 9. Kammiojärjes-' 25 telyn 6 tarkoituksena on toisaalta yhteistoiminnassa kalvon 2 kanssa jarruttaa kalvon 2 reuna-alueiden 5 värähtelyä ohjaimen 3 korkeataajuisen liikkeen aikana ja toisaalta estää vakioheijastusten ja resonanssien muodostuminen. Tämä jarrutus aikaansaadaan hidastamalla kalvon 2 30 värähtelyn synnyttämää edestakaista aaltorintamaa ja ilmavirtausta. Resonanssien ja vakioheijastusten estämiseksi kammioiden seinämät on muotoiltu kaareviksi. Kalvon 2 värähtelyliikkeen aikana välikammion 8 läpi kulkee edestakaisia aaltorintamia riippuen siitä mihin suuntaan kalvo 35 on liikkeessä. Kun kalvo 2 liikkuu ylöspäin ilma virtaa takakammiosta 9 välikammion 8 kautta etukammioon 7 ja 7 94203 kalvon 2 liikkuessa alaspäin päinvastoin. Kammiojärjestely 6 on muotoiltu siten, että aaltorintaman ja ilmanvirtauksen reitti takakammiosta 9 kalvon 2 reuna-alueiden 5 alapuolelle 5' on pitempi. Tästä on seurauksena myös, että 5 reuna-alueiden 5 kyky suorittaa nopeata värähtelyä estyy. Kuvan 1 esittämässä tapauksessa kammiojärjestely 6 on symmetrinen kalvon 2 keskinormaalin suhteen, jolloin kammiot ovat rengasmaisia. Kaiutinkotelon reunoilta keskialueelle 4 ulottuva uloke 14 on etukammion 7 puoleiselta seinämälle» tään muotoiltu viistoksi. Tällöin kalvon 2 reuna-alueen 5 alapuolelle jäävä tila 5' kapenee kaiutinkotelon 1 reunoille mentäessä. Uloke 14 on pituudeltaan esimerkiksi sellainen, että sen etureunan etäisyys kaiutinkotelon 1 kalvoa 2 vastaan kohtisuorasta keskilinjasta (a) on 15 esimerkiksi 0,4 ... 0,7 r, missä r on mainitun keskilinjan etäisyys kalvon 2 reunasta. Kaiutinkotelo 1 on umpimate-riaalinen kappale, jolloin kammiojärjestely 6 on aikaansaatu esimerkiksi sorvaamalla.

Välikammio 8 on erotettu etu- ja takakammioista 7,9 ääntä 20 vaimentavalla ja/tai ilmanvirtausta hidastavalla vaimenti-milla 10, 11 kuten eriste- tai vast, kerroksella. Vaimen-timina 10 ja 11 toimivien kappaleiden muoto valitaan sellaiseksi, ettei niiden akustinen resonanssi satu jollekin kiinteälle taajuudelle. Vaimentimet 10 ja 11 voivat 25 olla myös erityyppistä materiaalia.

Kuvassa 3 on esitetty kaiuttimen ulkoinen rakenne. Siinä on esitetty kalvon 2 eri alueet 4 ja 5. Sisustusteknisistä syistä konstruktio voidaan valmistaa myös esim. suorakaiteen muotoiseksi.

30 Seuraavassa on esitetty lyhyt toiminnallinen kuvaus kalvon värähtelyliikkeestä eri taajuuksilla. Kun ohjaimen 3 puhekela 12 välittää kalvolle 2 korkeataajuisen värähtelyn, kalvo 2 alkaa värähdellä siltä osin missä se on joustavin so. kalvon keskialueelta 4. Tällöin säteilypin- 8 94203 tana toimii kalvon 2 keskialue 4, joka lähettää tiettyyn sektoriin oleellisesti pallomaisen ääniaallon. Korkeataa-juisen värähtely leviäminen reuna-alueelle 5 estyy paitsi kalvon jäykkyyden lisääntymisen vuoksi myös sen vuoksi 5 että kammiojärjestelyn aaltorintamat ja ilmavirtaukset tehokkaasti jarruttavat reuna-alueiden 5 värähtelyä. Kun värähtelyn taajuus pienenee yhä suurempi osa kalvoa 2 osallistuu värähtelyyn. Tätä edesauttaa se, että pienillä taajuuksilla kammiojärjestelyn 6 kalvon 2 värähtelyä 10 jarruttava vaikutus on pienempää ja myös se, että pienem-pienten taajuuksien jaksonaika on pitempi. Yhden tällaisen värähdysliikkeen aikana kalvon keskialue 4 nousee ensimmäisenä ylöspäin. Tämä aikaansaa sen, että kalvoon 2 syntyy pallomainen ja tietyllä avaruussäteellä etenevä 15 sektoriaalto. Koska ääniaallon säteily etenee pallosekto-rissa mutta synnytetään tasossa, ei ole tarpeen synnyttää sitä koko pallon pinnalla samanaikaisesti vaan viiveelli-sesti. Tällöin syntyy ensin keskialueen 4 värähtely ja sen jälkeen sen ulkopuolella olevan alueen värähtely. Tällöin 20 ääniaallon synnyttäminen kalvon ulommissa osissa tapahtuu viiveellisesti so. matala ääni voidaan synnyttää pitempänä aikana kuin mitä sen jaksonaika edellyttäisi. Kalvon 2 massan täytyy kasvaa säteen funktiona, jotta korkeat taajuudet etenisivät sitä vähemmän mitä korkeampia ne 25 ovat. Kun kaiuttimessa käytetään lisäksi kammiojärjestelyä 6, yhdistetään edellä kuvattuun kalvon 2 värähtelyyn kaiutinkotelossa 1 tapahtuva aaltorintama- ja ilmavirtaus. Keksinnön mukainen kaiutin voidaan virittää mekaanisesti tai sähköisesti. Mekaaninen viritys voidaan suorittaa 30 esimerkiksi siten, että tiettyyn kohtaan kalvoa 2 maalataan maaliraita tai vastaava massanlisäys, jolla vaikutetaan kalvon värähtelyominaisuuksiin ja siten tietyn taajuuskaistan toistoon.

Keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyyn suoritusmuo-35 toon, vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Siten esimerkiksi kalvon ohentamisen « « 9 94203 sijasta voidaan käyttää esimerkiksi kalvoon kiinnitettäviä jäykistimiä, paksunnoksia tai vastaavia, joilla voidaan vaikuttaa kalvon eri osien joustavuuteen ja/tai taipuisuu-teen.

« «

Claims (12)

1. Kaiutin, joka käsittää kaiutinkotelon (1), reunoiltaan kaiutinkoteloon kiinnittyvän kalvon (2) sekä kalvoon (2) yhteydessä olevan ohjaimen (3), joka on järjestetty muun- 5 tamaan sille ohjatun sähköisen signaalin kalvon (2) liikkeeksi signaalia vastaavan äänen aikaansaamiseksi, ja joka kalvo (2) on ohjaimeen (3) yhteydessä olevalta ensimmäiseltä alueelta (4) järjestetty mainitun ensimmäisen alueen (4) ulkopuolella olevaa toista aluetta (5) joustavammaksi 10 ja/tai taipuisammaksi, jolloin ohjaimen (3) liike välittyy kalvon (2) toisen alueen (5) liikkeeksi mainitun ensimmäisen alueen (4) kautta, tunnettu siitä, että kalvon (2) ääntä synnyttävä pinta on tasopinta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaiutin tunnettu siitä, 15 että ensimmäinen alue (4) on järjestetty toista aluetta (5) ohuemmaksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaiutin tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen alue on oleellisesti kalvon (2) keskialue (4) ja että mainittu toinen alue on keskialuetta 20 (4) ympäröivä kalvon (2) reuna-alue (5).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kaiutin tunnettu siitä, \ että kalvon (2) paksuus on järjestetty kasvamaan säteit- täisesti keskialueen (4) keskiosasta reuna-alueelle (5) päin mentäessä.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaiutin tunnettu siitä, että kalvon (2) paksuus on välillä 0,1 - 1,5 mm.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaiutin tunnettu siitä, että kaiutinkotelo (1) käsittää kammiojärjestelyn (6), joka muodostuu yhdestä tai useammasta toisistaan erotetus-30 ta kammiosta (7,8,9) ja että kammiojärjestely (6) on « 94203 11 järjestetty hidastamaan kalvon (2) värähtelyn aikaansaamaa edestakaista ilmavirtausta kaiutinkotelossa (1) ja oleellisesti jarruttamaan kalvon (2) toisen alueen (5) värähtelyä .

7. Patenttivaatimusten 3 ja 6 mukainen kaiutin tunnettu siitä, että kammiojärjestelyn (6) muodostaa kalvon (2) takana oleva etukammio (7), kaiutinkotelon (l) sisään edullisesti sen reunaosaan muodostettu takakammio (9) ja mainittujen kammioiden väliin jäävä välikammio (8).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kaiutin tunnettu siitä, että kaiutinkotelo (1) käsittää kotelon reunalta sen keskiosaan ulottuvan, takakammion (9) etukammiosta (7) erottavan ulokkeen (14), jonka ulokkeen (14) etukammion (7) puoleinen seinämä on järjestetty viistoksi siten, että 15 etukammion (7) kalvon (2) reuna-alueen (5) alapuolelle jäävä tila (5') on järjestetty kapenemaan kaiutinkotelon (1) reunalle mentäessä.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen kaiutin tunnettu siitä, että kalvon (2) keskinormaalin suuntaisessa ja sen kautta 20 kulkevassa tasoleikkauksessa ulokkeen (14) etureunan etäisyys (a) kaiutinkotelon (1) kalvon (2) keskinormaalis-ta on 0,4 - 0,7 r, missä r on mainitun keskinormaalin etäisyys kalvon (2) reunasta.

10. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kaiutin tunnettu siitä, 25 että välikammio (8) on erotettu etu- ja takakammioista (7,9) ääntä vaimentavalla ja/tai ilmanvirtausta hidastavalla vaimentimella (10,11) kuten esimerkiksi eristemateriaali kerroksella.

10 94203

11. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kaiutin tunnettu siitä, 30 että takakammion (9), välikammion (8) ja etukammioon (7) rajoittuva ohjaimen (3) seinämä on muotoiltu kaarevaksi. • t 94203 12

12. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kaiutin tunnettu siitä, että ohjaimeen (3) kuuluva puhekela (12) käsittää ilman-virtausaukot (15) ilman virtauksen helpottamiseksi kalvon keskialueen (4) alapuolelta etukammioon (7). a < * Il li i i>lli I t « * t • « 13 94203