FI94187B - Stereokuva - Google Patents

Description

94187

Stereokuva - Stereobild

Keksintö koskee järjestelyä suuren katselukulman omaavan ja stereoskooppisen kat-5 seluvaikutelman antavan kuvan aikaansaamiseksi, joka järjestely koostuu ainakin kuvapinnasta, jossa on kahdessa suunnassa kuva-alkioita, jotka eroavat toisistaan tarkastelusuuntansa suhteen, sekä tämän kuvapinnan edessä katsojaan päin linssi-verkko, jonka jokainen linssialkio on kohdistettu vastaavaan kuva-alkioon.

On tunnettua muodostaa stereoskooppisen katseluvaikutelman antavia kuvia, toisin 10 sanoen kuvia, joissa näyttää olevan syvyyttä ja joista katseltava kohde näkyy eri suunnista, kun katseen suuntaa kuvan pinnan suhteen muutetaan. Eräs tapa tällaisen kuvan aikaansaamiseksi on tunnetusti holografia, mutta hologrammeissa on haittapuolena se, että ne ovat monokromaattisia ja että hyvän stereovaikutelman saamiseksi valaistus on järjestettävä erityisellä tavalla. Myös suurikokoisen, esimerkiksi 15 kadunvierimainokseksi soveltuvan hologrammin aikaansaaminen on käytännössä mahdotonta. Siten hologrammit eivät sovellu esim. mainostarkoituksiin.

Toinen tunnettu menetelmä stereoskooppisen katseluvaikutelman antavan kuvan saamiseksi on esitetty julkaisuissa US-3 503 315 ja US-4 732 453. Näissä on kuvattu järjestely, joka koostuu tasomaisesta kuvapinnasta sekä tätä kuvapintaa vasten 20 sijoitetusta linssiverkosta. Kuvapinta koostuu suuresta joukosta kuva-alkioita, jotka eroavat toisistaan niiden esittämän aiheen alkuperäisen tarkastelusuunnan suhteen. Linssiverkko taas muodostuu mahdollisimman tiiviisti vien mereen tasoksi sijoitetuista linsseistä, joiden optiset akselit ovat yhdensuuntaisia ja kohtisuorassa linssi-verkon ja kuvapinnan tasoa vastaan. Jokaista linssialkiota vastaa kuva-alkio ja jokai-25 nen linssialkio on kohdistettu vastaavaan kuva-alkioon. Tällöin, kun tätä kuvapinnan ja linssiverkon muodostamaa yhdistelmää katsellaan linssiverkon puolelta ja riittävältä etäisyydeltä, on nähtävissä linssiverkosta riippumaton kuva aiheesta, jossa on syvyysvaikutelmaa ja jonka katselusuunta muuttuu, kun katseen kohdistussuunta kuvapinnan suhteen muuttuu.

30 Tässä kuvajärjestelyssä on useita ongelmia. Ensinnäkin jokaisen kuva-alkion, jonka on oltava erittäin pieni osa koko kuvapinta-alasta, on sisällettävä aiheen kaikki yksityiskohdat riittävän erotuskykyisesti. Nykyisen kuvamateriaalin ja painotekniikan tason huomioon ottaen tällaisen riittävän erotuskyvyn aikaansaaminen kohtuullisin kustannuksin pienehkössä koossa ei onnistu. Toinen ongelma, joka tällä järjestelyllä 35 on, johtuu siitä, että terävässä kulmassa kuvapintaan nähden tuleva tai lähtevä valonsäde joko varjostuu viereisten linssialkioiden vaikutuksesta tai ei läpäise lins-sialkion rajapintaa kuvan syntymiselle tarpeellisella tavalla. Teoreettisesti tarkasteltuna on katselukulman tällöin muodostettava kuvapintaan nähden vähintään n. 30° kulma (kohtaamiskulma pinnan normaaliin nähden = 60°), mutta käytännössä 40 useimmiten n. 45° kulma. Tätä terävämmässä kulmassa ei ole nähtävissä mitään kuvaa. Erilaisten kuvausvirheiden vuoksi, jos käytetään suhteellisen yksinkertaisia :. linssielementtejä, on katselukulman kuvapintaan nähden oltava suurempi kuin 60° 2 94187 (kohtaamiskulma = 30°). Tällöin ei juuri enää voida puhua siitä, että kuvaa katsellessa aihe voisi näkyä oleellisesti eri suunnista. Jos käyttökohteena ajatellaan mainostauluja tai vastaavia, on kovin pienen katselukulman omaavan taulun käyttö tarkoituksetonta, koska aihe voidaan silloin nähdä pääpiirteittäin vain suoraan edestä 5 tarkasteltuna. Tavallinen ei-stereoskooppinen kuva on vertailun vuoksi nähtävissä lähes kuvapinnan suuntaisessa katselukulmassa. Siten tekniikan tason mukainen järjestely, kun ajatellaan katselusuuntaa, soveltuu vain pienikokoisiin tuotteisiin, kuten postikortteihin, joita voidaan asetella aina katsojan kannalta sopivaan asentoon. Tällöin taas erotuskykyvaatimus tekee kuvan valmistuksen vaikeaksi ja erittäin 10 kalliiksi. Tämäntyyppiset kuvat eivät olekaan siten yleistyneet. Menettelyt kuvan laadun parantamiseksi ja kuvausvirheiden vaikutuksen pienentämiseksi, joita mainituissa viitejulkaisuissa on kuvattu, tekevät rakenteen entistäkin monimutkaisemmaksi ja siten kalliimmaksi.

Keksinnön tavoitteena on siten saada aikaan stereoskooppisen katseluvaikutelman 15 antava kuva, jota voidaan tarkastella huomattavan erilaisista suunnista ilman, että kuva katoaa tai kuvassa ilmenee virheellisyyksiä. Keksinnön toisena tavoitteena on tällainen kuva, joka on suhteellisen helposti valmistettavissa nykyisillä painotekniikoilla tai muilla vastaavilla menetelmillä, jolloin yksittäisen kuvan hinta saadaan edulliseksi. Keksinnön kolmantena tavoitteena on se, että järjestelyn komponenttien 20 rakenne on kaiken kaikkiaan yksinkertainen, jolloin kaikkien järjestelyn komponenttien valmistus on yksinkertaista ja hinta pysyy edullisena. Keksinnön neljäntenä tavoitteena on se, että saadaan aikaan kuvia, joista edullisimmillaan kohdetta voidaan tarkastella sen joka puolelta ainakin yhdessä tasossa ja jonkin verran sen kahta puolta tai joka antaa täydellisen panoraamavaikutelman vähintään yhdessä tasossa ja 25 jonkin verran sen molemmilla puolilla. Keksinnön vielä eräänä tavoitteena on tällainen jäijestely, jossa em. tarkastelu joka puolelta samoin kuin panoraamavaikutelma on saavutettavissa useammassa erisuuntaisessa tasossa ja ainakin teoriassa kaikissa avaruussuunnissa.

Edellä kuvatut ongelmat saadaan ratkaistua ja edellä määritellyt tavoitteet saavute-3 0 taan keksinnön mukaisella järjestelyllä, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritel ty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön tärkeimpänä etuna on se, että sen mukaista stereoskooppisen katseluvaikutelman antavaa kuvaa voidaan tarkastella yhteen kuvapinnan normaaliin nähden kulmassa, joka on ainakin yli 120° ja tyypillisesti 180° tai enemmän ja vieläpä 360°. 35 Tämä tarkoittaa sitä, että keksinnön järjestelyn esittämässä kuvassa aihetta voidaan tarkastella toisistaan eroavissa suunnissa, joiden välinen kulma on vähintään 120° tai tyypillisesti ainakin 180° tai edullisimmin 360°. Jälkimmäinen arvo merkitsee sitä, että kuvan ympäri voidaan esimerkiksi kulkea ja kuvan esittämää kohdetta tarkastella joka puolelta tai vaihtoehtoisesti katsoja voi katsella mihin suuntaan tahansa 40 ympärilleen ja nähdä koko ympäristönsä stereoskooppisesti. Tällaiset kuvat soveltuvat erityisesti suurehkossa koossa mainostarkoituksiin tai muihin vastaaviin tarkoi-: tuksiin, jolloin kohtuullinen kuvakoko mahdollistaa kuva-alkioille riittävän erotus- 3 94187 kyvyn tavanomaisin painotekniikoin. On tietenkin keksinnön mukaisesti mahdollista tehdä tällaisia kuvia myös pienempään kokoon, mutta kuvapinnan kuva-alkioiden riittävän erotuskyvyn vuoksi on käytettävä valokuvausmateriaaleja tai muita suuren erotuskyvyn omaavia materiaaleja kuvan valmistamiseksi.

5 Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

Kuvio 1 esittää kuvapinnan ja linssiverkon yhdistelmää suuressa koossa kohtisuoraan kuvapintaa vasten tarkasteltuna kuvioiden 3 ja 4 suunnasta I.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 kuva-alkioiden tuottamaa kokonaiskuvaa yhdestä suunnasta 10 nähtynä.

Kuvio 3 esittää yhtä keksinnön mukaista kuvapinnan ja linssiverkon yhdistelmää poikkileikkauksena pitkin kuvion 1 tasoa A-A.

Kuvio 4 esittää toista keksinnön mukaista kuvapinnan ja linssiverkon yhdistelmän toteutusmuotoa samassa kuvannossa kuin kuvio 3.

15 Kuvio 5 esittää kaaviomaisesti kuvausmenettelyä kuvion 3 kuvapinnan kuva-alkioiden muodostamiseksi.

Kuvio 6 esittää kaaviomaisesti kuvausmenettelyä kuvion 4 mukaisen kuvapinnan kuva-alkioiden muodostamiseksi.

Kuvio 7 esittää erästä menettelyä keksinnön mukaisen väärämittasuhteisen kuvan 20 kuvapinnan kuva-alkioiden muodostamiseksi.

Kuvioissa 3 ja 4 on kuvattu keksinnön mukainen kuvapinnan 5 ja linssiverkon 3 muodostama yhdistelmä 2, joka on kokonaisuudessaan kaareva yksittäisen kuvan 1 aikaansaamiseksi, jota voidaan katsoa huomattavan suuressa katselukulmassa. Kuvan 1 katselusuuntaa on merkitty viitteellä D. Kuvion 3 vasempaan alaneljännekseen 25 ja kuvion 4 vasempaan yläneljännekseen on kuvattu se, kuinka katselukulma δ ja vast. δ2 syntyy äärimmäisten katselusuuntien D välillä. Ensinnäkin yhdistelmällä 2, joka muodostuu kuvapinnasta 5 kuva-alkioineen 4 ja sen edessä olevasta linssiver-kosta 3, on kaarevuutta, jonka keskuskulma on aja vastaava kehäpituus L. Tämän kehäpituuden L äärimmäisiä reunoja vastaan oleviin normaaleihin nähden on kuva 30 nähtävissä vielä kohtaamiskulmissa ε, jonka kulman määrittää vierekkäisten lins-sialkioiden varjostus ja/tai valosäteen oikea läpäisy linssialkion pinnalla, kuten on selostettu aikaisemmin tässä hakemuksessa. Tekniikan tason mukaisissa tasomaisissa vastaavissa jäljestetyissä katselukulma kuvapinnan normaaliin nähden olisi 2ε. Keksinnön mukaisessa kaarevassa järjestelyssä kokonaiskatselukulmaksi δ muodos-35 tuu kulma, joka on keskuskulman a ja kohtaamiskulmien summa, ts. δ = α + 2ε.

Kuvion 3 tapauksessa katselukulmaksi δι muodostuu siis likimain δ = 60° + 2 x 40° = 140°. Ihannetapauksessa, jossa kohtaamiskulma ε = 60° (toisin sanoen maksimis- 4 94187 saan), päästään katselukulmaan δ = 180° keskuskulmalla a = 60°. Tällaisen kaarevuuden omaava tuote voi olla vielä postikorttikin, eivätkä mainostaulutkaan vielä herätä erityistä huomiota kaarevuudellaan. Kuvion 4 tapauksessa, jossa a on noin 80° ja kulmat ε noin 40°, saadaan katselukulmaksi 52 arvo noin 160°. Jotta keksin-5 non mukaisella kaarevuudella olisi merkittävää vaikutusta katselukulmaan, tulee keskuskulman a olla noin 5°, mutta edullisesti vähintään noin 10°. Useimmissa käytännön tilanteissa lienee tarkoituksenmukaista käyttää keskuskulmana a kulma-arvoa 30° tai sitä suurempaa.

Kuvioihin 3 ja 4 on keskuskulmaa a = 180° vastaavat keksinnön mukaiset kuvajär-10 jestelyt 2 piirretty selvinä leikkauskuvina. Katkoviivalla jatkettuna on esitetty ne toteutusmuodot joissa katsoja K voi kulkea kuvan ympäri (kuvio 3) taljoissa syntyy täydellinen panoraamavaikutelma katsojan K ympärille (kuvio 4), ts. keskuskulma a = 360°. Kuvioiden 3 ja 4 jäljestetyissä kuvio 1 on nähtävissä stereoskooppisena kuvioiden tasossa suunnassa X kuvan koko korkeuden y, joka on kohtisuorassa kuvata-15 soa vastaan, mitalla sekä lisäksi kohtisuorassa suunnassa keskuskulmaa a vastaan suunnassa y, sellaisissa katselusuunnissa, jotka ovat enintään kohtaamiskulman ε suuruisia, ts. kulmavälillä 2ε.

Kuviossa 1 on esitetty yksityiskohtaisesti kuvapinta 5 kuva-alkioineen 4 sekä linssi-verkko 3 linssialkioineen 6. Kuvioista 3 ja 4 näkyy, kuinka linssiverkko 3 on sijoi-20 tettu kuvapinnan 5 eteen siten, että se on kuvapinnan ja katselijan K välissä ja yleensä painettuna kuvapintaan 5 kiinni tai sen lähellä. Kuvioista 1, 3 ja 4 näkyy myös, kuinka jokainen linssialkio 6 on kohdistettu vastaavaan kuva-alkioon 4 siten, että jokaista kuva-alkiota vastaa yksi linssialkio. Kunkin linssialkion 4 optinen akseli 14 on kohtisuorassa sitä vastaavan kuva-alkion 4 pintaa vasten. Mikäli kuvapin-25 nan ja linssiverkon muodostama yhdistelmä on keksinnön mukaisesti pallomainen, ovat kuitenkin kaikki linssialkioiden optiset akselit 14 keskenään erisuuntaisia. Jos taas yhdistelmän 2 muoto on sylinterimäinen 7, kuten kuvioissa 3 ja 4 on kuvattu, ovat sylinterin akselin 15 suunnassa linjassa olevien linssialkioiden, kuten linssialkioiden a-c, optiset akselit keskenään yhdensuuntaiset. Siten kuviossa 1, jossa sylin-30 terin 7 akseli 15 on pystysuora suunnassa y, kaikki samalla kohtaa pystysuoralla linjalla olevien linssialkioiden 6 optiset akselit ovat keskenään samansuuntaisia. Mikäli sylinteripinta 7 on ympyräsylinteri, leikkaavat kaikkien linssialkioiden 6 optiset akselit toisensa sylinterin akselilinjalla 15. On selvää, että keksinnön mukaisesti sy-linteripinta 7 voi olla muukin kuin ympyräsylinteri, mutta tämä on yleensä edulli-35 sinta.

Kuviosta 1 näkyy myös kuva-alkioiden 4 muuttuminen pitkin kuvapinnan 5 kahta suuntaa x ja y. Jos tarkastellaan kahta kuva-alkiota d ja e, on nähtävissä, että ne esittävät samaa aihetta 10 mutta eri tarkastelusuunnista Si ja S2 katsottuna. Näiden kahden kuva-alkion d ja e välimatka on H ja niiden muotoero vastaa sitä, mikä syn-40 tyy tarkastelusuunnan muutoksesta, kun tarkastelupaikkaa muutetaan kohdasta K} kohtaan K2 saman matkan H verran. Siten kun kuva-alkio d kuvaa kohdetta 10 tarkasteltuna pisteestä Kj ja siten tarkastelusuunnasta Sj ja kuva-alkio e pisteestä K2 5 94187 ja vastaavasta tarkastelusuunnasta S2 nähtynä, jolloin piste K2 on pisteestä K4 kohteen ja katselupaikan välimatkaa vastaan kohtisuorassa suunnassa etäisyyden H päässä. Nämä suunnat S j ja S2 ovat tietenkin todellista kuvaustilannetta vastaavia, kuten kuviosta 5 on todettavissa, mutta ne voidaan virtuaalisina esittää tehdyllä ta-S valla myös kuviossa 1. Tosiasiassahan kuva-alkiot y ovat kuvapinnalla 5 tasoja eikä niiden muoto muutu sinänsä katselusuunnan D muutoksen mukana. Koska kuva-alkioiden 4 ja siten edellä mainittujen kuva-alkioiden e ja d edessä on linssialkio 6, jonka kautta katselija K kuva-alkiot näkee, on lopullisena tuloksena se, että kukin linssialkio 6 kuvaa kuva-alkiosta 4 katsojalle vain sen osuuden aiheesta, joka vastaa 10 katsojan K katselusuuntaa D. Tällä tavoin järjestely toistaa käänteisenä tapahtumana kuvaustilanteen katsojalle, joka näkee kuva-alkioiden 4 tuottaman kuvan, jollainen on esitetty kuviossa 2. Kuvion 2 kuva 1 vastaa kuvion 1 järjestelyn näyttämää kuvaa kuva-alkion d kohdalta tätä kuva-alkiota vastaan kohtisuorassa siitä välimatkan päässä olevasta tarkastelupisteestä. On nähtävissä, että kuva-alkion d linssialkio ku-15 vaa katsojalle K vain särmiön lähimpänä olevan kärjen. Kuva-alkiosta e kuvaa sen linssialkio katsojalle K vain osan etummaista särmää ja kuva-alkiosta b kuvaa sen linssialkio vain toisen pohjan keskellä olevaa yksityiskohdatonta pintaa.

Kuvioissa 5 ja 6 on esitetty kaksi tyypillistä panoraamakuvaustapaa kuvion 3 ja vastaavasti 4 mukaisten lopullisten kuvien 1 aikaansaamiseksi. Näissä panoraama-20 kuvauksissa käytetään esimerkiksi sinänsä tunnettua kameraa 13, jossa on liikkuva kuvataso siten, että kameran pyörähtäessä akselin 15 ympäri, liikkuu filmi kamerassa vastaavasti, jolloin filmi tallentaa kutakin kameran 13 kulma-asemaa γ vastaavan näkymän aiheesta 10. Kamera 13 sisältää sopivalla tässä hakemuksessa ei-seli-tettävällä tavalla linssiverkkoa 3 vastaavat elimet kuva-alkioiden muodostamiseksi. 25 Tällä tavoin panoraamakuvatusta kuva-alkiot sisältävästä filmi s u* voidaan sitten sinänsä tunnetulla tavalla esim. suurentaa kuva-alkiot 4 sisältävä kuvapinta 5 ja tämän päälle liittää kuva-alkioiden kokoaja välimatkaa vastaava linssiverkko 3 linssialki-oineen 6 edellä kuvatun jäjjestelyn 2 aikaansaamiseksi. On selvää, että kuva-alki-.' oilla on kulma-asemaa myös kuvioiden 5 ja 6 tasoa vastaan kohtisuorassa suun- 30 nassa, jotta kuva-alkioita saadaan määritellyllä tavalla kahdessa eri suunnassa x ja y. Näissä esimerkeissä on y-akseli yhdensuuntainen sylinteriakselin 15 kanssa ja x-ak-seli pyörähdyksen P mukaisesti pyörähdysympyrän kehän suuntainen, ts. kohtisuorassa y-akselia vastaan. Tällä tavalla saadaan kuva-alkiot 4 muodostettua ja sijoitettua kuvapinnalle 5 siten, että kuva-alkion 4 kulma-asema β kuvioissa 3 ja 4 vastaa 35 kaarevuuden suunnassa L sen kulma-asemaa γ mainitun kuvauksen aikana. Pystysuunnassa y on sekä kuvataso että filmi kamerassa 13 suora samoin kuin kuvapinta 5, jolloin tarkastelusuunta S tai kulma-asema γ kuvauksen aikana vastaa katselusuuntaa D tai kulma-asemaa β katselun aikana. Tällöin kuva näyttää katsojasta K oikeasuhteiselta sekä vaakasuunnassa x että pystysuunnassa y. Kuvioiden 5 ja 6 pa-40 noraamakuvauksessa on periaatteellisena erona vain se, että kuvion 5 tapauksessa kamera kiertää kohteen 10 ympäri kun taas kuvion 6 tapauksessa kamera pyörii akselinsa ympäri aiheen 10 sisällä.

6 94187

Mikäli lopullisen yhdistelmän 2 kaarevuus poikkeaa kuvaustilannetta vastaavasti jäljennetystä kuvakaarevuudesta, jolloin yhdistelmässä 2 olevan kuva-alkion 4 katselun D kulma-asema β poikkeaa vastaavan tarkastelusuunnan S kulma-asemasta γ kuvauksen aikana, näyttää lopullinen kaareva kuva 1 suurennetulta, pienennetyltä 5 tai muutoin väärämittasuhteiselta. Tätä voidaan havainnollistaa kuvion 7 avulla, jossa aihe 10 kuvataan tavanomaisella kameralla 12 tasolle 11. Kun tasolle 11 saadusta kuva-alkiojoukosta tehdään edellä kuvatulla tavalla kaareva kuva, tapahtuu seuraavaa. Jos kuva taivutetaan kuperaksi, kuten kuviossa 3, näyttää se sylinteriak-selia 15 vastaan kohtisuorassa suunnassa suurennetulta, ja jos taas yhdistelmä 2 10 taivutetaan koveraksi, kuten kuviossa 4, näyttää kuva sylinteriakselia 15 vastaan kohtisuorassa suunnassa pienennetyltä. Muotoilu pallopinnoiksi saisi aikaan mittakaavamuutoksen kaikissa suunnissa. On selvää, että valitsemalla kulloinkin kuvausjäijestelyt ja lopullisen yhdistelmän 2 muotoilu sopivalla tavalla, voidaan saada aikaan haluttuja hyvinkin erilaisia ja mielenkiintoisia vaikutelmia, joita voi-15 daan hyödyntää eri käyttötarkoituksiin.

On selvää, että yhdistelmä 2 voi olla kaareva toisessakin tai toisissakin suunnissa, mutta tällöin kuvaus tulee varsin mutkikkaaksi.

!l «H ! lii t = j st !

Claims (6)

94187

1. Järjestely suuren katselukulman (δ) omaavan ja stereoskooppisen katseluvaiku-telman antavan kuvan (1) aikaansaamiseksi, joka järjestely (2) koostuu ainakin kuvapinnasta (5), jossa on kahdessa suunnassa kuva-alkioita (4), jotka eroavat toisis- 5 taan tarkastelusuunnan (S) suhteen, sekä tämän kuvapinnan edessä katsojaan päin linssiverldco (3), jonka jokainen linssialkio (6) on kohdistettu vastaavaan kuva-alkioon, tunnettu siitä, että kuvapinnan (5) ja linssiverkon (3) muodostama yhdistelmä (2) on kokonaisuudessaan kaareva sellaisen yksittäisen kuvan (1) aikaansaamiseksi, jota voidaan katsoa huomattavasti toisistaan poikkeavista suunnista (D). 10

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että kuvapinnan (5) ja linssiverkon (3) muodostaman yhdistelmä (2) on sylinterimäinen (7) tai pallomainen.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen järjestely, tunnettu siitä, että mainittu sylin terimäinen yhdistelmä (2) on vaihtoehtoisesti täysi ympyräsylinteri (8) tai ympyrä-sylinterin osa (9), jolloin yhdistelmän (2) kehäpituus (L) vastaa vähintään keskus-kulmaa (a) n. 5°, edullisesti vähintään n. 10°.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäijestely, tunnettu siitä, että kuva-alkiot (4) on muodostettuja sijoitettu kuvapinnalle (5) panoraamakuvauksella tai muulla vastaavalla kuvaustekniikalla aiheesta (10) siten, että kuva-alkion (4) kulma-asema (β) kuvan kaarevuuden suunnassa (L) vastaa sen kulma-asemaa (γ) mainitussa kuvauksessa oikeasuhteisen stereoskooppiselta näyttävän kuvan (1) aikaansaamiseksi. 25

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen jäijestely, tunnettu siitä, että kuva-alkiot (4) on muodostettu kuvaamalla aihe (10) joko tasoksi (11) tai lopullisesta kuvakaare-vuudesta eroavan pinnan muotoon, jotta kuva-alkion kulma-asema (β) kuvan kaarevuuden suunnassa eroaa sen kulma-asemasta (γ) mainitussa kuvauksessa, jolloin lo- 30 pullinen kaareva kuva (1) näyttää suurennetulta, pienennetyltä tai muutoin väärämit-tasuhteiselta.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen jäijestely, tunnettu siitä, että kuvapinnan (5) ja linssiverkon (3) muodostama yhdistelmä (2) on joko kupera tai 35 vaihtoehtoisesti kovera katsojaan (K) päin. 94187 Patentkraven