FI93779C - Menetelmä ja sovitelma päätylapun koon ja aseman määrittämiseksi - Google Patents

Description

93779

Menetelmä ja sovitelma päätylapun koon ja aseman määrittämiseksi Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä paperirullien tarttujalla poimittujen päätylappujen koon ja aseman määrittämiseksi.

5

Keksinnön kohteena on myös patenttivaatimuksen 8 mukainen sovitelma menetelmä toteuttamiseksi.

Tämä keksintö on tarkoitettu erityisesti ulkopäätylappujen käsittelyyn, mutta sitä 10 voidaan tietenkin soveltaa sisäpäätylapuillekin, vaikkakin niiden asemoinnin tark-kuusvaatimukset ovat huomattavasti pienemmät.

Paperikoneelta tuleva leveä paperirulla kuljetetaan ensin pituusleikkurille ja leikataan sopivan levyisiksi rulliksi. Seuraavaksi rullat pakataan kuljetusta varten. Paperirullia 15 pakattaessa niiden päätyihin asetetaan ensin sisäpäätylaput, jonka jälkeen rullan ympärille kääritään tarvittava määrä käärettä, jonka päädyt taitetaan rullan päissä sisäpäätylappujen päälle. Taitetun kääreen pään ja sisälapun päälle liimataan tavallisesti kuumasaumaamalla ulkopäätylappu. Sisäpäätylappu on tavallisesti melko paksu ja se suojaa rullan päätyä mekaanisilta vaurioilta. Ulkopäätylappu puolestaan on 2 0 ohuempi ja sen tehtävänä on sitoa pakkaus rullan päädyssä ja suojata rullaa kosteudelta. Usein ulkopäätylapun värityksellä ja kuvioinnilla pyritään saamaan rullalle siisti ulkonäkö. Pakattavan rullan pituus ja halkaisija mitataan ennen pakkausta ja mittaustuloksen perusteella valitaan sopivan kokoiset pääty laput rullan päihin.

2 5 Päätylaput voidaan asettaa rullien päätyihin monella tavalla. Lappujen asettaminen käsin on vanhin menetelmä, ja se soveltuu vieläkin hyvin pakkauslinjoille, joiden kapasiteetti on kohtuullisen pieni tai käyttökohteisiin, joissa automaatioasteen nostamiseen ei ole tarvetta. Tällöin pakkaaja yksinkertaisesti asettaa sisälaput käsin rullan päätyihin ja vastaavasti ulkolaput lämpöpuristuslevyille, jotka painavat ulkolaput 30 kiinni rullan päätyihin. Sisälappuja pidetään rullan päädyssä erillisillä varsilla kääreen reunojen päiden taittamisen ajan. Ulkolaput puolestaan kiinnitetään puristinle-vyille alipaineella imemällä. Käsin asetettaessa pakkaja huolehtii siitä, että rulliin 2 95779 tulee oikean kokoiset laput ja ne asemoidaan oikein.

Erilaisia automaattisia päätylappujen asettajia on käytetty jo pitkään ja niitä on olemassa useita erilaisia. Yhteistä lähes kaikille automaattisille laputtajille on se, että 5 rullan kumpaakin päätyä varten on tarttujan käsittävä laite, joka siirtää lapun lappu-pinosta rullan päätyyn. Yhdessä tunnetussa lapunasettajassa on pystysuoralle johteelle sijoitettu kääntyvä varsi, jonka päässä on kääntyvä alipainetarttuja lappuihin tarttumiseksi. Tällaista lapunasettajaa käytetään tavallisesti erilaisten asettajan viereen sijoitettujen lappuhyllyjen kanssa. Laput asetetaan tällä laitteella rullan päätyyn siten, että 10 tarttujan varsi siirretään pystyjohdetta pitkin sen hyllyn korkeudelle, jolla on oikean suuruisia päätylappuja. Tarttujan vartta ja tarttujaa käännetään, kunnes tarttuja on hyllytason suuntainen, jonka jälkeen lappu poimitaan hyllyltä ja siirretään vartta ja tarttujaa kääntämällä ja johdetta pitkin liikuttamalla rullan päätyyn. Tämän tyyppisissä laitteissa ei yleensä ole erillista päätylappujen koon ja aseman mittauslaitetta.

15

Erässä toisessa järjestelmässä päätylaput on asetettu pinoihin tehdassalin lattialle ja ne siirretään rullien päätyihin portaalitoimisilla lapunasettajilla. Siirtoportaali on rakennettu lappupinojen yläpuolelle ja lapunasettajat on asennettu yleensä samalle poikittaissuuntaiselle siirrettävälle johteelle. Siten kutakin tarttujaa varten on oltava 20 oma pino tietyn kokoisia päätylappuja. US-patentissa 5 157 265 on kuvattu menetelmä päätylappujen koon ja aseman määrittämiseksi, joka soveltuu käytettäväksi edellä olevan järjestelmän yhteydessä. Tässä mittausmenetelmässä tarttujalla poimittu pääty-lappu viedään tunnetulla nopeudella kahden valokennoparin ohi, jolloin lapun etureunan saapuminen kennojen kohdalle sekä lapun takareunan ohittaminen ilmaistaan 25 valokennojen signaalien muuttumisen perusteella. Lapun tunnetusta nopeudesta ja signaalien muuttumisajankohtien erotuksesta voidaan laskea leikkauspisteiden väliset etäisyydet. Koska lapun muoto on tunnettu, sen asema ja koko voidaan nyt määrittää. Koska tarttujan poiminta-asema lappupinon suhteen on tunnettu, lappupinon todellinen asema saadaan määritettyä lapun asemasta tarttujalla.

30

Edellä esitettyjen päätylappujen käsittelytapojen sijasta lappujen käsittelyssä voidaan 93779 3 käyttää vakiomallista usean vapausasteen teollisuusrobottia. Tällainen robotti voidaan sijoittaa pakkauslinjan yhteyteen siten, että sillä voidaan sijoittaa päätylappu kumpaankin rullan päätyyn. Jotta robotti saataisiin toimimaan tehokkaasti, siinä on käytettävä kaksipuolista tarttujaa, jolla voidaan poimia tarttujaa välillä kääntämällä 5 molempien päätyjen laput peräkkäin, jolloin ei tarvita kahta noutoliikettä.

US-patentissa 5 157 265 kuvatulla menetelmällä on kuitenkin useita heikkouksia, joiden takia se ei sovellu käytettäväksi robotilla tapahtuvassa päätylappujen siirrossa. Koska robotin kanssa on käytettävä kaksipuolista tarttujaa, jossa laput ovat rinnak-10 käin, valokennot eivät pysty erottamaan kumman lapun reunasta signaali muuttuu, joten tätä menetelmää ei voida käyttää kaksipuolista tarttujaa käytettäessä. Koska menetelmässä käytetään vain kahta valokennoanturia, sillä ei pystytä havaitsemaan lapun reunavaurioita. Jos reunan virheellinen kohta osuu valokennon reitille, lapun koko ja asema lasketaan väärin ja lappu joutuu hylkyyn, vaikka se tosiasiassa saattai-15 si olla täysin käyttökelpoinen. Lapun hylkääminen ei ole sinänsä ongelma, mutta hylkäyksen jälkeen on noudettava uusi lappu, mikä tietenkin häiritsee pakkauslinjan toimintaa. Lisäksi tässä jäijestelmässä mitattua lapun asemaa verrataan tarttujan referenssipisteen asemaan, jonka paikka tiedetään koko ajan siirtolaitteiston liikeantu-reiden antamien signaalien perusteella. Siten menetelmää ei voida soveltaa teollisuus-2 0 robottia käytettäessä, koska nopeilla liikkeillä robotin asematieto ei ole jatkuvasti • · määritettävissä. Siten tarttujan referenssipisteen sijainti on robottilaputuksessa määri tettävä jollain muulla tavalla kuin robotin asematiedosta, koska robotin liikettä ei voida hidastaa mittauksen ajaksi niin paljon, että asematieto voitaisiin lukea.

2 5 Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja sovitelma, jonka avulla voidaan määrittää päätylapun koko ja asema tarttujan suhteen usean vapausasteen teollisuusrobottia käytettäessä.

Keksintö perustuu siihen, että tarttuja kuljetetaan robotilla edullisesti kolmen ilmaisi- 3 0 men ohi ja tarttujaan on sovitettu ilmaisuelin, jonka avulla määrätään tarttujan työka- lupisteen paikka. Lapun asema ja koko määritetään niiden janojen perusteella, jotka 93779 4 saadaan ilmaisinten lapun reunoista antamien signaalien avulla.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

5

Keksinnön mukaiselle sovitelmalle on puolestaan tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 8 tunnusmerkkisosassa.

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

10

Kaksipuolinen tarttuja on välttämätön, jos päätylaputuksessa halutaan käyttää vain yhtä robottia. Yksipuolista tarttujaa käytettäessä laputuksen vaiheaika tulisi liian pitkäksi, jolloin kalliin teollisuusrobotin aiheuttama investointi ei olisi perusteltavissa. Tämän keksinnön avulla voidaan määrittää päätylappujen asema tarttujan molemmilla 15 puolilla. Päätylapun asema määritetään suoraan tarttujan työkalupisteen suhteen, joten tarttujan asema ei välttämättä tarvitse olla jatkuvasti tiedossa. Koska keksinnön mukaan käytetään edullisesti kolmea ilmaisuelintä, lapun reunavirheiden vaikutus mittaustuloksiin voidaan eliminoida. Kolmella ilmaisimella saadaan lisäksi leveämpi mittausalue, koska kahta ilmaisinta käytettäessä ilmaisimet olisi sijoitettava lähelle 20 toisiaan jotta lapun reunat osuisivat ilmaisinten kohdalle pienilläkin lappuko’oilla. Päätylaput voidaan keskittää tarkemmin puristinlevyille ja erityisesti laput voidaan keskittää suoraan rullahalkaisijan mukaan. Aiemmmin tietynkokoiset laput on voitu keskittää vain yhdelle rullahalkaisijalle ja tätä samaa keskitystä on käytetty tietylle halkaisijavälille. Siten lappu on yleensä tullut hieman sivuun rullan päädyn keskiöstä. 25

Keksintöä selitetään seuraavassa tarkemmin oheisten piirustusten avulla.

Kuvio 1 on yleiskuva päätylappujen siirtorobotista ja puristinlevyasemasta.

3 o Kuvio 2 esittää mittauksessa käytettävää anturisovitelmaa ylhäältä.

93779 5

Kuviot 3-6 esittävät mittaustapahtuman kulkua tarttujan liikkuessa anturisovitelman ohi.

Kuvio 7 esittää kaavallisesti sovellettavaa mittausperiaatetta.

5

Kun usean vapausasteen teollisuusrobottia käytetään päätylappujen asettajana, laput noudetaan ohjelmakäskyjen ja pakkaukseen tulevan rullan rullatietojen mukaan robotin liikealueelle sijoitetuista pinoista. Robotti poimii kaksipuolisella tarttujalla rulla-tietojen määräämät päätylaput ja vie ne rullan päihin tai puristinlevyille. Tämä kek-10 sintö on tarkoitettu ensisijaisesti ulkopäätylappujen yhteydessä käytettäväksi,joten seuraavissa esimerkeissä päätylappojen kuljetus tapahtuu puristinlevyille 7.

Kuviossa 1 päätylappujen siirtorobotti 4 on esitetty kolmessa eri asennossa. Robotin 4 tarttujaan 11 kiinnitetyt laput 8, 9 on esitetty ääriviivoina, jotta tarttujan 11 raken-15 ne kävisi ilmi. Asennossa 1 robotti on poiminut päätylapun 8, 9 tarttujan 11 molemmille puolille ja on valmiina tekemään mittausliikkeen. Mittausliike tehdään viemällä tarttuja 11 anturisovitelman 15 valokennoantureiden 16 ohi. Kun robotti 4 on tehnyt mittausliikkeen, se on asemassa 2, josta se siirtyy edelleen asemaan 3 ja luovuttaa päätylapun puristinlevylie 7. Pakattavan rullan 5, 6 molemmissa päissä on 2 0 puristinlevyt 7 ja robotti 4 vie päätylaput peräkkäin kummallekin levylle. Päätylappu imetään alipaineella kiinni puristinlevyyn ja levyä kuumennetaan, jolloin lapun tartuntapinnalla oleva liimakerros pehmenee ja lappu liimataan kiinni rullan päätyyn painamalla rullan päätyjen kohdalle käännetyt puristinlevyt 7 rullan päätyihin.

25 Kuviot 3 - 6 esittävät tarttujan 11 liikettä kuvion 1 asennosta 1 asentoon 2. Seuraa-vassa selityksessä päätylapulla tarkoitetaan kuvioissa ehjin viivoin esitettyä pienempää lappua 9. Katkoviivoin esitetty ympyrä kuvaa suurinta käsiteltävää lappua 8. Liikkeen aikana tarttuja 11 kulkee kuviossa 2 esitetyn anturisovitelman 15 haarojen 18 ja 19 välitse. Anturisovitelma 15 on kiinnitetty robotin jalustalle 17 ja sen haarat 3 0 18, 19 on yhdistetty poikkitangolla 20. Poikkitangon 20 keskelle on kiinnitetty haa- . rojen 18, 19 kanssa samansuuntainen kiinteä heijastin 21. Kumpaankin anturin haa- 93779 6 raan 18, 19 on kiinnitetty kolme valokennoa 22 - 24, jotka osoittavat haarojen 18, 19 sisäpuolelle.

Kun tarttuja 11 kulkee anturisovitelman 15 haarojen 18, 19 välitse, kiinteä heijastin 5 21 osuu tarttujan 11 puoliskojen väliin. Tarttujassa 11 on ensimmäisen valokennon 22 kohdalla ensimmäinen pystysuora heijastin 13. Toisen valokennon kohdalla on tarttujan varren 10 puoleisessa reunassa toinen pystysuora heijastin 14. Kuviossa 3 tarttuja päätylappuineen on tulossa mittaukseen ja kuviossa 4 on esitetty mittauksen alkuhetki. Mittauksen alkuhetkellä ensimmäisen pystysuoran heijastimen 13 alkupää 10 leikkaa ensimmäisen valokennon 22 valokeilan. Ensimmäisen heijastimen 22 pää ulottuu niin pitkälle tarttujan 11 runkolevyn reunan ulkopuolelle, että suurinkaan päätylappu 8 ei kokonaan peitä heijastinta 13 vaikka lappu olisikin kiinnittynyt väärään paikkaan tarttujalle 11. Ensimmäisen heijastimen on aina ulotuttava lapun ulkopuolelle, jotta mittaukselle saataisiin alkusignaali. Tämä alkusignaali syntyy, kun 15 ensimmäinen heijastin 13 leikkaa ensimmäisen valokennon 22 valokeilan ja alkusignaali käynnistää mittauksen. Valokennot 22 - 24 on liitetty laskurikorttiin, joka laskee kellotaajuuden perusteella aikaa signaalin muuttumishetkestä eteenpäin. Laskennan alkuhetki on kaikille kennoille 22 - 24 sama ja alkuhetkellä ensimmäisen valokennon 22 keila osoittaa ensimäisen pystyheijastimeen 13 ja toisen 23 ja kolman- 2 0 nen 24 valokennon keilat vaakasuoraan kiinteään heijastimeen 21. Koska robotin liikuttaman tarttujan 11 liikenopeus on erittäin tarkasti vakiosuuruinen ja robotti seuraa tarkasti määrättyä rataa, voidaan laskurikortin määrittämän ajan ja vakionopeuden perusteella helposti laskea välimatkat signaalien muuttumispisteiden välillä. Koska robotin tarttujan liikenopeutta hetkellisesti ei tiedetä, jos nopeus kiih-25 tyy tai hidastuu, tarttujaa 11 on liikutettava mittauksen aikana vakionopeudella. Tarttujan nopeus ja liikkeeseen kuluva aika voidaan tarkistaa kokeellisesti ennen laitteiston käyttöönottoa, jolloin saadaan selville se nopeus, jolla tarttujan liike on tarkimmin vakiosuuruinen.

3 0 Mittauksen seuraavassa vaiheessa tarttujaan 11 kiinnittynyt päätylappu 9 leikkaa jonkin valokennon keilan. Kuviossa 5 lappu 9 on leikannut ensimmäisen kennon 22 7 93779 keilan ja on juuri leikkaamassa toisen kennon 23 keilaa. Leikkauskohdassa valoken-non signaali muuttuu ja alkusignaalin ja signaalin muuttumishetken välisen ajan perusteella voidaan laskea etäisyys ensimmäisen heijastimen 13 pään tason ja lapun reunan välillä. Seuraavan kerran valokennojen 22 - 24 signaalit muuttuvat, kun 5 päätylappu 9 on ohittanut valokennojen keilat, jolloin saadaan toinen muuttumissig-naali ja voidaan laskea toinen etäisyys. Kun päätylappu 9 ohittaa ensimmäisen valo-kennon 22 keilan, se osuu ensimmäiseen heijastimeen 13 ja vastaavasti toisen valo-kennon 23 keila osuu toiseen heijastimeen 14, tai jos tarttujaan kiinnitetty lappu 9 on niin suuri, että se peittää toisen heijastimen 14 kokonaan, toisen kennon 24 keila 10 osuu vaakasuoraan kiinteään heijastimeen 21. Koska kolmas valokenno 24 on sijoitettu siten, että sen valokeila ei osu tarttujaan 11, sen valokeila osuu sen jälkeen kun lappu 9 on kulkenut valokeilan ohi vaakasuoraan heijastimeen 21.

Kuviossa 7 on esitetty miten tarttujalla 11 olevan lapun koko ja paikka lasketaan 15 valokennojen 22 - 24 antamien signaalien perusteella. Kuvion 7 suurin ympyrä on perusympyrä 8, jonka keskipiste 28 on sijoitettu tarttujan 11 työkalupisteeseen, eli siihen pisteeseen, jonka perusteella tarttujan liikkeet määritetään ja tarkistetaan. Perusympyräksi voidaan valita mikä tahansa ympyrä ja tässä perusympyränä käytetään suurimman käytettävän lappukoon määräämää ympyrää 8. Perusympyrän keski-2 0 piste 28 on suorien 25 ja 26 leikkauspisteessä. Pienempi ehjällä viivalla kuvattu ympyrä 5 osoittaa tarttujan 11 poimiman lapun oikean paikan, joka vastaa samalla pakattavan rullan päädyn 5 paikkaa. Poimitun päätylapun todellinen asema on esitetty katkoviivoin piirretyllä ympyrällä 9, joka tässä vastaa edellisten kuvioiden pienimmän lapun 9 halkaisijaa.

25

Jokaiselle rullakoolle on määrätty keskipisteen 29 oikea paikka, joka on perusympyrän 8 kautta kulkevan pystysuoran 25 ja lapun oikeaa asemaa kuvaavan ympyrän 5 keskipisteen kautta kulkevan vaakasuoran 27 leikkauspisteessä. Lapun oikean paikan sijainti on siten määrätty tarttujan työkalupisteen 28 suhteen.

30

Kun ensimmäinen heijastin 13 leikkaa ensimmäisen valokennon 22 keilan, aloitetaan 93779 8 ajan mittaaminen kaikilla kennoilla 22 - 24. Siten saadaan jokaiselle kennolle nolla-ajankohdat T„, T21, T31. Koska ensimmäisen heijastimen 13 pään asema työkalupis-teen 28 suhteen tunnetaan, tarttujan 11 asema on nyt määrätty. Kun päätylappu 9 leikkaa kennojen 22 - 24 valokeilat, saadaan ensimmäiset leikkausajankohdat TI2, 5 T22, T32. Kuluneiden aikojen ja tarttujan tunnetun nopeuden mukaan voidaan nyt laskea leikkauspisteiden Ti2> T22, T32 paikat nolla-ajan tasosta. Kun tarttujaa siirretään edelleen, saadaan toiset muuttumisajankohdat Tn, T23, T33. Nyt voidaan laskea myös näiden leikkauspisteiden paikat. Lopullinen päätylapun 9 halkaisija ja asema määrätään asettamalla näiden pisteiden T12, T22, T32 ja T13, T23, T33 kautta kulke-10 maan ympyrä, jolloin määräytyy sen halkaisija ja keskipisteen 30 paikka. Ympyrä määrätään siis valokennojen ja päätylapun leikkauspisteiden välisten janojen perusteella. Jos jokin piste ei sovi ympyrälle, eli se on virheellinen esimerkiksi lapun reunavirheen takia, se voidaan jättää huomiotta, koska ympyrän määräämiseen riittää pienempikin määrä pisteitä.

15

Jos tarttujalla poimitun lapun 9 keskipiste ei ole tarkalleen oikeassa kohdassa 29, lasketaan tarvittava keskipisteen koijaus. Koijaus saadaan yksinkertaisesti mitatun keskipisteen etäisyyksinä X, Y oikean keskipisteen 29 kautta kulkevasta vaakasuorasta 27 ja saman pisteen kautta kulkevasta pystysuorasta 25. Nyt päätylapun 9 todelli- 2 0 sen keskipisteen asema on tiedossa ja päätylappu 9 ohjataan robotilla puristinlevylle siten, että lapun keskipiste 30 osuu rullan päädyn keskipisteeseen. Tarttujan toisella puolella olevan lapun asema määritetään samanaikaisesti yllä kuvatulla tavalla.

Edellä kuvatun lisäksi tällä keksinnöllä on muitakin suoritusmuotoja. Edellä kuvatus-25 sa esimerkissä käytettiin kolmea valokennoanturia. Periaatteessa päätylapun koko ja asema voidaan määrittää kahdellakin anturilla, mutta tällöin mitatuksen luotettavuus vähenee. Samaten voitaisiin lapun koko ja asema määrittää suoraan kolmen ensimmäisen leikkauspisteen T12, T22, T32 perusteella tai toisten leikkauspisteiden TI3, T23, T33 perusteella. Valokennojen sijaan voidaan käyttää muoitakin ilmaisimia ja ne 3 0 voidaan sijoittaa periaatteessa halutulla tavalla. Samaan suoraan tankoon kiinnittämi- , nen on kuitenkin erittäin yksikertainen tapa toteuttaa sovitelma. Tarttujan liikesuun- 9 93779 nalla ei ole keksinnön kannalta merkitystä, kunhan vain ilmaisinten paikat valitaan oikein liikesuunnan mukaan ja liike on mittausalueella suoraviivaista.

Erillisten heijastinten sijasta koko tarttuja voi olla heijastava tai käsitelty aineella, 5 joka antaa ilmaisimeen erilaisen signaalin kuin päätylapun materiaali. Kiinteä vaakasuora heijastin voidaan toteutta monin tavoin ja sen rakenne riippuu tietenkin valokennojen sijoittelusta. On tietenkin mahdollista käyttää ilmaisimia, jotka eivät vaadi heijastinta.

Claims (13)

93779 10

1. Menetelmä päätylapun koon ja aseman määrittämiseksi, jossa menetelmässä 5. päätylappu viedään tarttujalla (11) vakionopeudella ainakin kahden ilmaisimen (22 - 24) ohi, - lapun (9) reunan ohittaessa ilmaisimen (22 - 24) ilmaistaan signaalin muuttumisajankohta (T12, T22, T32 ja T13, T23, T33), ja 10 - lapun (9) sijainti ja koko määritetään lapun vakionopeuden ja signaalien muuttumisajankohtien perusteella, tunnettu siitä, että 15 - ainakin yksi tarttujan osa (13), jonka asema tarttujan työkalupisteen suhteen on tunnettu ja joka ulottuu tarttujaan (11) kiinnitetyn lapun (9) reunan ulkopuolelle, viedään ensin ensimmäisen ilmaisimen (22) ohi, jolloin ilmaisimen signaali muuttuu ja tämä muuttumisajankohta (Tn,

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että päätylappu (9) viedään kolmen ilmaisimen (22 - 24) ohi.

3 0 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pääty- lapun (9) kokoja asema määritetään ilmaistun nolla-ajankohdan (Tn, T21, T31) ja 93779 11 ensimmäisten, lapun (9) tuloreunasta ilmaistujen leikkausajankohtien (Tl2, T22, T32) ja toisten, lapun jättöreunasta ilmaistujen leikkausajankohtien (Tl3, T23, T33) perusteella.

2. T21, T31) asetetaan ilmaisinten nolla-ajankohdaksi, ja - päätylapun (9) asema ja koko lasketaan ilmaisinten nolla-ajankohtien (T„, T2„ T31) ja leikkausajankohtien (T12, T22, T32 ja T13, T23, T33) määräämien pisteiden perustella ja nolla-ajankohdan määräävän tarttujan 25 osan (13) ja työkalupisteen (28) tunnetun etäisyyden perusteella.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pääty-5 lapun (9) kokoja asema määritetään ilmaistujen nolla-ajankohtien (Ttl, T2I, T31) ja ensimmäisten, lapun (9) tuloreunasta ilmaistujen leikkausajankohtien (T,2 > T22, T32) perusteella.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pääty-10 lapun (9) koko ja asema määritetään ilmaistujen nolla-ajankohtien (T„, T21, T31) ja toisten, lapun jättöreunasta ilmaistujen leikkausajankohtien (TI3, T23, T33) perusteella.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokaiselle päätylappukoolle määritetään oikea asema (29) tarttujalla (11) ja 15 mitattavan lapun asema (30) määritetään tämän oikean aseman suhteen, jolloin mitatun (30) ja oikean aseman (29) erotuksen (X,Y) avulla voidaan ohjata päätylappu oikeaan asemaan pakattavan rullan (5) päädyn suhteen.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu 2 0 siitä, että lappujen (9) siirtoon käytetään kaksipuolista tarttujaa (11), jolla viedään kaksi päätylappua toisiaan kohti osoittavien ilmaisinelinten (22 - 24) parin ohi, joilla mitataan kummankin päätylapun asema ja koko samanaikaisesti.

8. Sovitelma päätylapun koon ja aseman määrittämiseksi, joka sovitelma käsittää 25 - ainakin kaksi kiinteään asemaan (18, 19) sijoitettua ja ajanmittauslaitteeseen kytkettyä ilmaisinta (22 - 24), ja - tarttujan (11), jolla on määrätty työkalupiste (28) ja joka voidaan 30 kuljettaa vakionopeudella ilmaisinten (22 - 24) ohi päätylapun (9) reu nan ilmaisemiseksi, 93779 12 tunnettu - tarttujaan (11) liittyvästä osasta (13), joka ulottuu suurimman tarttujal-la (11) käsiteltävän lapun (8) reunan ulkopuolelle ja jonka lapun (8) 5 reunan ulkopuolelle ulottuvan osan (13) etäisyys tarttujan (11) työkalu- pisteestä (28) on tunnettu ja on kuljetettavissa ensimmäisen ilmaisineli-men (22) ohi nolla-ajankohdan (Tn, T2l, T31) määrittämiseksi ensimmäisen ilmaisinelimen (22) signaalin muutoksen perusteella.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ilmaisueli- miä (22 - 24) on kolme.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että tarttuja (11) on kaksipuolinen ja ilmaisuelinten (22 - 24) ryhmiä on kaksi ja ne on sijoitettu 15 vastakkain siten, että tarttuja (11) voidaan viedä ilmaisinelinryhmien (22 - 24) välistä molempien päätylappujen aseman ja koon mittaamiseksi samanaikaisesti.

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että ilmaisimet (22 - 24) ovat valokennoja. 20

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen sovitelma, tunnettu ensimmäisestä tarttujaan (11) kiinnitetystä, mittausliikkeen suuntaisesta heijastimesta (13), jonka pää saa aikaan nolla-ajankohtasignaalin (T„, T21, T3i).

13. Patenttivaatimuksen 11 tai 12 mukainen sovitelma, tunnettu poikittain mittausliikkeen suuntaan nähden sijoitetusta heijastimesta (21), joka on sijoitettu toisen (23) ja kolmannen (24) valokennon valokeilojen kohdalle. 93779 13