FI93392B - Kannatinrakenne - Google Patents

Description

93392

Kannat i nrakenne Tämän keksinnön kohteena on pitkänomainen ainakin yhdestä pisteestä tuettu kannatin, jonka kuorman jakautuma 5 on ainakin osittain jatkuva tai sellaiseksi tulkittavissa lähekkäisten pistekuormien takia, jossa on kuormaakantaval-la alueella tai linjalla useampi kuin yksi kuorman vaikutuksesta olennaisesti joustava tekijä, joista yksi on kann-tainrungon taipuma.

10 Voima aiheuttaa rakenteisiin muodonmuutoksia. Tästä on haittaa erityisesti kuormitetuille pitkähköille tukirakenteille, joihin tulee helposti tuetun laitteen toiminnan kannalta liian suuria taipumia. Tämä on vaikea kompensoida erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa kuorma on aina-15 kin osalla alueetta tai linjaa jatkuvasti jakautunut. Kuorman jakaumaa voi pitää jatkuvana, jos sen muodostavat useat lähekkäiset pistekuormat, joiden väliset rakenteen taipumat eivät ole oleellisia.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sellai-20 nen yksinkertainen ilman aktiivisia elimiä, pelkästään joustojen perusteella toimiva kannatinrakenne, jonka ulkoisen kuorman kannattava osa pitää muotonsa esim. suoruutensa kuormituksesta riippumatta tosin voiman vaikutuksesta tasaisesti siirtyen materiaalin myötämisen tai rikkoontumi-25 seen saakka. Toiminnan kannalta pelkkä tasainen siirtymä kuorman vaikutuksesta on paljon parempi vaihtoehto kuin taipuma mm. siitä syystä, että siirtymä on paljon helpompi kompensoida kuin taipuma.

Tällainen kannatin on tarpeen mm. erilaisten puris-30 tin- ja kalenteritelojen rungoksi, paperikoneen perälaati-kon huulen tueksi ja päällystyslaitteiden päällystysosien esim. veitsien tueksi.

Nykyiset ratkaisut perustuvat hydraulisiin kannatin-rakenteisiin, joiden huonoina puolina voidaan mainita kor-35 kea hinta, tarvittava mutkikas säätötekniikka, hydrauliöl- 2 93392 jyn aiheuttama likaantumisriski, monimutkaisten laitteiden huono luotettavuus ja laitteiden suuri paino.

Keksinnön toiminta perustuu siihen, että kuormaa kantavan alueen tai linjan, joita samassa rakenteessa voi 5 olla useitakin, kokonais joustavuus rakenteen tukemiskohtiin nähden on kuorman jakautumaan nähden kääntäen verrannollinen alueen tai linjan koko matkalla ts. kuorman jakautuma ja rakenteen jäykkyysjakauma rakenteen tukemiskohtiin nähden rasitusvoimaa vastaan ovat toisiinsa verrannolliset 10 koko kannattavan osuuden alueella. Kannattimen taipumaton alue tai linja joustaa tietyllä voimalla saman verran sekä keskeltä että myöskin päistään, samoin väliltä. Tämä on käytännössä järjestettävissä siten, että palkin päällisen keskilinjan ja palkin kannatinkohtien välille toinen jousto 15 tai toisia joustoja, joiden summa yhdessä taipuman kanssa on koko suoran osan matkalla vakio. Joustavuus käsitellään edellä jäykkyyden käänteisluvuksi ts.

jäykkyys, K = F/δ ; joustavuus, D = 1/K = ö/F

20 Tällainen periaate on toteutettavissa usealla eri tavalla. Jos tarkastellaan tavallista tapausta, jossa on päistään tuettu pitkänomainen palkki, jota rasitetaan päästä päähän tasaisesti jakaantuneella voimalla, jonka vaiku-25 tuksesta ennen kuormitusta suorat pitkittäislinjat taipuvat kaarevaksi, saadaan se toimimaan keksinnön mukaisesti siten, että palkin taipuman lisäksi runkoon järjestetään toinen jousto, joka lisääntyy rungon päitä kohti siten, että rungon jouston ja toisen jouston summa on joka paikas-30 sa vakio. Yksinkertaisesti tämä on järjestettävissä esim.

siten, että kannatinpalkin pitkin pituutta muuttuvan poikkileikkauksen muodonmuutosta, esim. litistymistä, tai kannat inrakenteen tai sen osan kiertymistä kuorman vaikutuksesta käytetään lisäjoustoksi. Lisäjouston aikaansaamiseksi 35 voidaan käyttää myös joustoelimiä ja kannattimia.

3 93392

Keksinnölle on tunnusomaista se, että näiden joustavien tekijöiden joustavuuksien summien mukaan laskettava jäykkyyden jakaantuminen kannatinkohtien suhteen taipumattomalla alueella tai linjalla on suoraan verrannollinen 5 kuorman jakaantumiseen niin, että kuormaa kantavat kohdat muodostavat kuorman suuruuden muutoksista muotoaan muuttamattoman linjan tai jonon.

Keksinnön etuina on yksinkertaisuus, halpuus, keveys sekä luotettavuus.

10 Keksintöä selostaan lähemmin oheisissa piirustuksis sa, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti erästä keksinnön mukaista kannatinrakennetta kuormitettuna perspektiivimäises-ti katsottuna 15 kuvio 2a esittää kuvion 1 mukaista kannatinrakennet ta ylhäältä katsoen vaakasuunnassa leikattuna, kuvio 2b esittää kuvion 1 mukaista kannatinrakennetta poikkileikattuna kuormitetussa tilassa, kuvio 3 esittää kaavamaisesti perspektiivimäisesti 20 erästä toista keksinnön mukaista kannatinrakennetta, kuviot 4a ja 4b esittävät kuvion 3 mukaista kannatinrakennetta päästä katsottuna kahdella erilaisella tuen-tatavalla kuormitettuna, kuvio 5 esittää kaavamaisesti erästä kolmatta kek-25 sinnön mukaista kannatinrakennetta perspektiivimäisesti esitettynä, kuviot 6a ja 6b esittävät kuvion 5 mukaista kannatinrakennetta pituussuunnassa ja vastaavasti poikkisuunnassa leikattuna, 30 kuvio 7 esittää erästä neljättä keksinnön mukaista kannatinrakennetta perspektiivimäisesti esitettynä ja kuvio 8 esittää erästä viidettä keksinnön mukaista kannatinrakennetta perspektiivimäisesti esitettynä.

Kuviossa 1 on esitetty kuormitettuna eräs keksinnön 35 mukainen kannatinrakenne, jonka muodostaa laippalevyt la ja 4 93392

Ib ja niiden välissä olevat pystysuuntaiset uumalevyt 2. Edelleen uumalevyjen päihin ja alempaan laippalevyyn on kiinnitetty kiinnityspäät 3, jotka edullisimmin ovat putkimaisia tai pyöreitä poikkileikkaukseltaan. Kuten kuviossa 5 1 näkyy, on kannatinrakenne kuormituksen alaisena muuttanut muotoaan niin, että sen keskellä kannatinrakenteen pituusakselia vastaan kohtisuorassa tasossa rungon muodostavat uumalevyt 2 ovat taipuneet alaspäin tietyn verran. Vastaavasti on ylempi laippalevy la käyristynyt kannatinra-10 kenteen päistä koveraksi alaspäin. Tämä ratkaisu perustuu siihen, että laippalevy la muodostaa uumalevyjen 2 kanssa joustoelementin, jonka käyristymä kannatinrakenteen poik-kisuunnassa riippuu kuormituksesta. Rakenteen periaatteen toiminta selvenee helpoimmin kuvioista 2a ja 2b. Kuviossa 15 2a näkyy, kuinka palkissa on alempi laippalevy Ib, sen ylä puolella on kantavan rungon pääosan muodostavat uumalevyt 2, jotka lähtevät esim. kannatinrakenteen päissä laippale-vyn Ib kulmista ja lähestyvät kannatinrakenteen keskustaan päin sen keskilinjaa. Tällöin mitä keskempänä kannatinrak-20 ennettä ollaan sitä enemmän kuormitusta menee suoraan uuma-levyjen 2 kautta. Vastaavasti ylempi laippalevy la, jota kuviossa 2a ei näy, on laippalevyn Ib muotoinen ja samalla tavalla kannatinrakenteen yläpinnalle asennettu kuvion 1 osoittamalla tavalla. Koska laippalevy la on kiinnitetty 25 uumalevyihin 2, vaikuttaa kannatinrakenteen keskiosassa laippalevyn la keskellä oleva kuorma välittömästi olennaisesti vain uumalevyihin 2. Mitä lähemmäs kannatinrakenteen päitä tullaan sitä pitempi matka on uumalevyjen 2 välillä ja vastaavasti laippalevy la voi kuorman vaikutuksesta 30 taipua keskilinjalla enemmän uumalevyjen reunojen alapuolelle. Tämä ilmenee selvästi kuviossa 2b, jossa näkyy, kuinka ylempi laippalevy la ja siihen liittyen uumalevyt ovat käyristyneet. Kun laippalevyn la ja uumalevyn 2 mitat valitaan sopivasti ja uumalevyjen 2 muoto valitaan oikein 35 on seurauksena se, että kuormitettaessa kannatinrakennetta 5 93392 se taipuu normaalin kannatinrakenteen taipumisen mukaisella tavalla, mutta kannatinrakenteen päissä laippalevy la joustaa kuormituksen suhteen vastaavasti. Tällöin siirtymä kuormituksen vaikutuksesta on kannatinrakenteen keskellä 5 normaalin taipuman suuruinen ja siitä päihin päin taipuman pienetessä laippalevyn la jousto kasvaa vastaavasti. Näin lopputuloksena on kannatinrakenteen yläpinnalla kulkeva linja LI, joka on kuormituksen voimasta siirtynyt kannatinrakenteen päiden 3a kiinnityskohdan suhteen, mutta pysynyt 10 silti suorana.

Kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukaisen kannatinrakenteen toinen sovellutusmuoto, jossa kannatinrakenteen runko-osa on koottu yhdestä tietyllä tavalla mitoitetusta keskipalkista 21 ja sen sivuille asennetuista joustoele-15 menttien tai -elementteinä toimivista joustopalkeista 22.

Joustopalkit 22 ja keskipalkki 21 on kiinnitetty toisiinsa kannatinrakenteen keskiosassa niin, että ne eivät kannatinrakenteen keskellä kykene liikkumaan toistensa suhteen. Keskipalkin ja joustopalkkien välillä on tukivarret 23, 20 jotka on muodostettu niin, että ne koko ajan kummallakin päällään tukeutuvat vastaavasti keskipalkkiin ja jousto-palkkiin. Kuormitettaessa kuvion 3 mukaista kannatinraken-netta taipuu keskipalkki 21 normaalin kuormituksen mukaisella tavalla, jolloin kannatinrakenteen keskiosa painuu 25 tuki- ja kiinnityspisteisiin nähden kuviossa alaspäin.

Vastaavasti joustopalkit 22 painuvat keskipalkin 21 suhteen sitä enemmän alaspäin, mitä lähemmäs kannatinrakenteen kiinnityskohtaa eli kannatinrakenteen päitä tullaan. Riippuen käytettävästä kuormitustavasta ja tukivarsirakenteesta 30 saadaan aikaan joko yhdellä linjalla olevaa kuormitusta varten tai kahta matkan päässä toisistaan olevaa samansuuntaista kuormitusta varten sopiva rakenne. Kuvioissa 4a ja 4b on esitetty sovellutusmuodot eri kuormitustapoja varten. Kuten kuviossa 4a näkyy, on palkkien 21 ja 22 välillä en-35 simmäiset tukivarret 23, jotka päistään tukeutuvat palkkei- 6 93392 hin 21 ja 22. Tällaisia tukivarsia 23 on koko kannatinra-kenteen pituudella sopivin välein kuormasta ja tukivarren 23 rakenteesta ja kuorman kestokyvystä riippuen. Tukivarsien 23 päälle on asennettu vielä toinen tukivarsi 24, 5 jolloin palkkien 21 ja 22 ollessa sopivasti mitoitettuna, koko kannatinrakenteen pituudella samalla tavalla asennettujen peräkkäisten tukivarsien 24 päiden kautta kulkee suora linja ja siten voiman F vaikutuskohdassa vastaavasti kannatinrakenteen joustosta riippumatta on tuloksena suora 10 linja. Kuviossa 4b on esitetty vastaavan tapainen ratkaisu, mutta siinä on käytetty pelkästään molemmille puolille palkkia 21 tulevat tukivarret 23. Tässä tapauksessa voidaan tuenta suorittaa koko kannatinrakenteen pituudella peräkkäisille tukivarsille niin, että voimien F1 ja F2 vaikutus-15 kohdassa kaikkien tukivarsien 23 sama tukikohta eli tukipiste T on suoralla linjalla.

Kuviossa 5 on esitetty kolmas keksinnön mukaisen kannatinrakenteen toteutusmuoto, jossa kannatinrakenne on muodostettu putkimaisista joustavista palkinosista ja nii-20 den väliin asetetusta tukirungosta. Kuviossa 5 näkyvät putkimaiset palkinosat 31, jotka muodostavat runko-osan, on kiinnitetty kannatinrakenteen keskikohdilta toisiinsa niin, että ne eivät pääse kiertymään kannatinrakenteen keskikohdalla toistensa suhteen. Samoin tukirunko 32 on kiinnitetty 25 putkimaisiin palkinosiin 31 myös kannatinrakenteen keski kohdalta. Tukirungossa 32 on levymäinen tukipinta 33 ja uumalevy 34, joka siirtää tukipinnalle 33 tulevan kuormi-tusvoiman eteenpäin. Putkimaiset palkinosat 31 ovat keskikohdasta kannatinrakenteen päihin asti toisistaan irral-30 liset ja niiden välissä on kannatinlistat 35, joihin uuma- levy 34 tukeutuu. Putkimaisten palkinosien päissä on edelleen pyöreät tai putkimaiset kiinnityspäät 36, joiden varassa putkimaiset palkinosat voivat kiertyä pituusakselinsa ympäri. Kuvioissa 6a ja 6b on esitetty kuvion 5 mukaisen 35 kannatinrakenteen pituussuuntainen pystyleikkaus ja vastaa- i m 1 i» f itn m * *» t 7 93392 vasti poikkisuuntainen pystyleikkaus. Niistä näkyy, kuinka tukirungon 32 uumalevy 34 koskettaa kannatinrakenteen keskikohdan molemmin puolin sen päihin asti kannatinlistoihin 35. Kuormitettaessa kannatinrakennetta se taipuu keskikoh-5 daltaan alaspäin, jolloin putkimaisten palkinosien materiaali joustaa ja niiden kiertymä sallii uumalevyn 34 ja vastaavasti myös tukirungon 32 tukipinnan 33 painua kannatinrakenteen päissä alaspäin saman verran kuin mitä kannatinrakenteen keskikohta taipuu kuormituksen vaikutuksesta. 10 Putkimaiset runko-osat toimivat siten itse samalla jous- toelementtinä ja lopputuloksena on jälleen suora tukirungon 32 yläpinnalla oleva tukilinja tai tukitaso. Tukirungon 32 kytkeminen putkimaisiin palkinosiin 31 voidaan tehdä esimerkiksi sopivasti muotoillun tukilevyn tai tukilaipan 37 15 avulla niin, että se ehdottomasti jäykistää putkimaiset palkinosat 31 kannatinrakenteen keskellä kiertymättömäksi toisiinsa. Kannatinlistojen 35 sijaan voidaan myös käyttää määrävälein sijaitsevia kannatinulokkeita tai kannatinkyn-siä tai muuta sopivaa tukielinratkaisua, jolla kuormitus 20 saadaan tasaisesti putkimaisten rungonosien 31 pituudelle niiden joustotoimintaa varten. Samoin pyöreiden putkimaisten rungonosien 31 sijaan voidaan käyttää eri tavoin kulmikkaita rungonosia kuten palkkeja tai muuten sopivasti muotoiltuja rungon osia, kunhan ne kantavat kuorman ja 25 joustavat ja taipuvat keksinnön mukaisella tavalla.

Kuviossa 7 on esitetty eräs keksinnön mukaisen kannatinrakenteen neljäs sovellutusmuoto perspektiivisesti ja osittain aukileikattuna. Siinä kannatinrakenteen runko on muodostettu laatikkomaisesta runko-osasta 40, jonka sisälle 30 on kiinnitetty putkimaiset joustoelementit 41 siten, että ne ovat runko-osan 40 keskellä pyörimättömästi runko-osan kanssa kiinnitetyt. Runko-osan 40 pystysivuihin 40a on niiden sisäpuolelle kiinnitetty kannatinliuskat 40b. Putkimaisten joustoelementtien molemmilla puolilla on vastaavas-35 ti tukiliuskat 41a ja 41b, jotka edullisimmin on kiinnitet- 8 93392 ty yhtenäisinä liuskoina putkimaisen jousto-osan 41 koko pituudelle. Tukiliuska 41b sijaitsee palkkirakenteessa runko-osan 40 kannatinliuskan 40b yläpuolella. Runko-osan 40 yläpuolelle on edelleen asennettu tukielin kuten kenkä 5 tai muu vastaava kannatin 42, jonka alapäästä runko-osan 40 yläpinnan läpi 40c johtaa tukivarret 43 kummankin jousto-osan 41 tukilistan 41a yläpuolelle niin, että se tukeutuu niiden avulla tukilistaan. Kannatinrakennetta kuormitettaessa kuorma tukeutuu kenkään tai vastaavaan 42, jolloin 10 runko-osa 40 taipuu. Kuormituksen seurauksena jousto-osat 41 joutuvat myös kuormituksen alaiseksi ja voima painaa niitä tukivarsien 43 välityksellä tukilistojen 41 kautta saaden aikaan sen, että ne kiertyvät pituusakselinsa ympäri kannatinrakenteen keskikohdalta sen päätyihin päin ja kier- 15 tymäkulma on sitä suurempi, mitä lähemmäksi kannatinraken teen päätyä tullaan. Tämän seurauksena jälleen kompensoituu kuormituksen aikaansaama taipuma sen lisäksi syntyvällä joustolla ja siten kenkä tai muu tukielin säilyy kuormituksen alaisena suorana. Tämä sama periaate voidaan toteuttaa 20 myös käyttämällä pelkästään yhtä laatikkomaista runko-osaa ja sen sisällä yhtä joustavaa jousto-osaa kuvion 7 rakennetta vastaavalla tavalla. Samoin voidaan kenkä 42 jättää pois ja asettaa kuormittava elin tai laite suoraan tukivarsien 43 tai vastaavien elinten varaan.

25 Kuviossa 8 on esitetty periaatteessa kuviota 1 vas taava rakenne, mutta siinä uumalevyt 2 on asetettu kulkemaan niin, että ne kannatinrakenteen päissä sijaitsevat sen keskilinjalla ja lähenevät alemman laippalevyn Ib reunoja sen keskikohtaan päin. Vastaavasti ylempi laippalevy la 30 taipuu reunoihin asetetun kuormituksen vaikutuksesta kannatinrakenteen päistä enemmän kuin sen keskeltä, jolloin ylemmän laippaosan reunojen muoto säilyy suoraviivaisena kuormituksen vaikutuksesta.

Haluttaessa muodostaa kannatinrakenne, jossa tuki-35 pisteet sijaitsevat kannatinrakenteen keskellä tai muualla 9 93392 kannatinrakenteen päiden välillä kuten Besselin pisteissä tms, voidaan esimerkiksi yhden keksinnön mukaisen kannatinrakenteen mallisia osia kytkeä kaksi tai useampia peräkkäin yhtenäiseksi kannatinrakenteeksi tai tietyltä väliltä kan-5 natinrakenteen osia vastaavia komponentteja yhdistää niin, että muodostuu tukipisteiden suhteen sopiva taipuma ja jousto niin, että lopputuloksena on suora joko viivamainen tai tasomainen tuki.

Edellä selityksessä ja piirustuksissa on keksintöä 10 esitetty vain esimerkinomaisesti eikä sitä ole millään tavalla rajoitettu siihen. Edellä esimerkeissä on esitetty vain tasaisesti kuormitettua ratkaisua varten sopivia jous-topalkkeja, mutta kannatinrakenne voidaan tällä periaatteella suunnitella myös epäsymmetristä ja vinoa kuormitusta 15 varten niin, että tukilinja tai tukipinta säilyy suorana lasketun kuormituksen aikana. Vaikka kuvioissa on esitetty kuormitus ja palkit tyypillisesti niin, että kuorma on kannatinrakenteen yläpinnalla ja painaa kannatinrakennetta ylhäältä alaspäin, on tietenkin selvää, että palkit voidaan 20 asentaa kuormituksen mukaan eri asentoihin joko ylhäältä alaspäin tai alhaalta ylöspäin vaikuttavia kuormia vastaanottamaan tai vaakatasossa tai vinossa olevia kuormia vastaanottamaan ja kannattamaan. Kannatinrakenteen ei tarvitse olla myöskään tuettu päistään, vaan kysymykseen tulee myös 25 ns. Besselin pisteistä tai keskeltä tuetut palkit tai ulo- kepalkit

Claims (10)

93392

1. Pitkänomainen ainakin yhdestä pisteestä tuettu kannatin, jonka kuorman jakautuma on ainakin osittain jat- 5 kuva tai sellaiseksi tulkittavissa lähekkäisten pistekuor- mien takia, jossa on kuormaakantavalla alueella tai linjalla useampi kuin yksi kuorman vaikutuksesta olennaisesti joustava tekijä, joista yksi on kannatinrungon taipuma, tunnettu siitä, että näiden joustavien tekijöiden 10 joustavuuksien summien mukaan laskettava jäykkyyden jakaantuminen kannatinkohtien suhteen taipumattomalla alueella tai linjalla on suoraan verrannollinen kuorman jakaantumiseen niin, että kuormaa kantavat kohdat muodostavat kuorman suuruuden muutoksista muotoaan muuttamattoman linjan (LI) 15 tai jonon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että kannattimen taipuman ja muun jouston summa voiman kohdistumisalueella esim. pituussuuntaisella keskilinjalla (LI) on vakiokuormanjakautumalla vakio.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että kannatin on kotelopalkki, jossa on kaksi korkeussuuntaista uumalevyä (2), joiden reunoihin on kiinnitetyt laippalevyt (la, Ib), ja että uumalevyjen (2) etäisyys toisiinsa nähden vaihtelee palkin pituussuun-25 nassa siten, että laippalevyjen (la, Ib) poikittaistaipuma on sopiva.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että taipumaton voiman kohdistumisiinja (LI) on palkin keskilinjan lähellä ja että päissä uumalevy- 30 jen (2) etäisyys on suurempi kuin keskellä aiheuttaen päihin suuremman paarteen poikittaistaipuman.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että taipumattomat voiman kohdistuslinjat ovat palkin reuna-alueilla ja että päissä uumalevyjen (2) 35 etäisyys on pienempi kuin keskellä aiheuttaen päihin suu- 93392 remman paarteen poikittaistaipuman.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että taipuman lisänä oleva toinen jousto tulee palkin yhden tai useamman osan (31) vääntymisestä 5 pituusakselin suhteen.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että vääntyvät osat ovat olennaisesti kannattimen pituussuuntaisia palkkeja tai putkia (40), jotka on kiinnitetty muuhun kannatinrakenteeseen suunnilleen 10 kannattimen puolivälistä ja tukeutunut pitkin toista sivu- aan kannatinrakenteeseen ja toiselta sivultaan kuormaan tai sitä välttäviin elimiin (kuva 7).

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että 15. kannatin muodostuu vähintään kahdesta palkista tai putkesta (31), jotka on kiinnitetty toisiinsa suunnilleen kannatinrakenteen puolivälissä, - palkit tai putket on kiinnitetty päistään pituusakselin suhteen kiertyviksi ja 20 - kuormaa välittävät elimet on kiinnitetty siten palkkien tai putkien väliin, että ne aiheuttavat palkkien päiden kiertymisen.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kannatin, tunnettu siitä, että kannatinrunko muodostuu päistä tue- 25 tuista pääpalkeista (21), joita voi olla yksi tai useampi, ja niihin keskeltä kiinnitetyistä yhdestä tai useammasta olennaisesti pääpalkkien suuntaisesta apupalkista (22) ja pääpalkkien välisistä yksi (23) tai useampikerroksisia kuormaa kannattavista poikittaiskannattamista (23), jotka 30 voivat olla rakenteeltaan yhtenäiset palkit tai koostua lukuisista pääpalkkiin nähden poikittaisista palkeista, joiden kuormaa kantavat kohdat muodostavat kuorman suuruuden muutoksista muotoaan muuttamattoman linjan tai jonon.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kannatin, t u n-35 n e t t u siitä, että runko-osa muodostuu keskeltä tuetusta 93392 pääpalkista, jota voi olla rinnan yksi tai useampi, että joustoelementti muodostuu siihen/niihin sen päistä kiinnitetyistä yhdestä tai useammasta olennaisesti pääpalkkien suuntaisesta apupalkista ja pääpalkkien ja apupalkkien 5 välillä on yksi- tai useampikerroksisia kuormaa, kannatta via poikittaiskannattimia, joiden kuormaa kantavat kohdat muodostavat kuorman suuruuden muutoksista muotoaan muuttamattoman linjan tai jonon. yäö?2