FI91440B - Ilmanjakolaatikko - Google Patents

Description

Ilmanjakolaatikko - Luftfördelningsläda

Keksintö koskee ilmanjakolaatikkoa Ilmastointilaitteistossa putkea pitkin virtaavan tuloilman jakamiseksi huonetilaan, 5 joka ilmanjakolaatikko on muodoltaan ainakin likimain suorakulmainen ja jonka yksi sivu koostuu kiinteärakenteisesta ei-säädettävästä etulevystä tai -säleiköstä ja johon laatikkoon ilma tulee yhden etulevyä vastaan kohtisuoran sivun läpi, jolloin laatikon muut sivut ja niiden väliset särmät 10 ovat oleellisesti tiiviitä.

Tämän tyyppisiä ilmanjakolaatikoita käytetään yleisesti esim. ilmastointilaitoksesta tulevan tuloilman jakamiseksi huonetilaan, jolloin tällainen laatikko on yleensä upotettu-15 na huoneen seinään etulevy tai etusäleikkö huonetilaan avautuen. Tyypillisesti tekniikan tason mukainen ilmanjakolaatikko ei sisällä mitään varsinaisia sisärakenteita, mutta etusäleikkö voi olla tehty sen verran paksuksi, että sillä on lievä suuntaava vaikutus sen läpi virtaavaan ilmaan.

20 Tällaisella tekniikan tason mukaisella ilmanohjauslaatikolla on lukuisia haittoja. Kuvioissa 9a, 9b ja 9c on esitetty kahden kaupallisesti saatavan ilmanjakolaatikon ominaisuuk-:*·*· siä, jotka ovat tyypillisiä tekniikan tason mukaisille laatikoille. Ensinnäkin tekniikan tason mukaisilla laati- • · • · · 25 koilla on suhteellisen korkea äänitaso, noin 38 tai 28 dB(A) • · sekä huomattavan suuri painehäviö 90 Pa tai 50 Pa ilmavir- ... ralla 150 1/s, kuten kuviosta 9a ja vastaavasti 9b on nähtä- • · · * vissä. On selvää, että huomattava äänenvoimakkuus on häiritsevää ja suuri painehäviö merkitsee huonoa hyötysuhdetta * * 30 ja siten suurta tehovaatimusta ilmastointilaitoksen puhalti- * · · ·.· · mille. Nämä edellä mainitut arvot on saatu tekniikan tason . .·. mukaisilla laitteilla kanavat täysin auki. Lisäksi tekniikan • · · .···. tason mukaisilla ilmanjakolaatikoilla on se haitta, että • · *·* ilmavirta suuntautuu huonetilaan suhteellisen kapeana suih- • · : 35 kuna ja pystysuunnassa laskeutuu nopeasti lattian pinnan • · ·.*·· läheisyyteen. Tuleva ilmavirtaus huoneeseen ei siis jakaudu tasaisesti, vaan suuntautuu ohuena kerroksena lattian pinnalla, jolloin sen nopeus on suuri, esim. 0,36 m/s neljän 2 metrin päässä laatikosta kuten kuviosta 9c näkyy, tilavuus-virran ollessa 150 1/s. Tällaisesta ilmavirran jakautumisesta on tuloksena vedon tunnetta ja lämpötilan ja ilman huono jakautuminen huonetilassa.

5

Edellä olevia ongelmia on jossain määrin pyritty ratkaisemaan käyttämällä selvästi suuntaavia ohjauslamelleja etusä-leikkönä, kuten suomalaisessa patentissa 73817. Näillä kuitenkin voidaan vain muuttaa ilmavirran suuntaa, mutta 10 ei korjata edellä kuvattuja haittoja, jolloin ainoastaan valitaan se kohta, jossa esim. vedon tunne esiintyy. Tällaiset säädettävät ohjauslamellit ovat sitä paitsi monimutkaisia ja muodostuvat kalliiksi.

15 Keksinnön tavoitteena on siten aikaansaada määritellyn tyyppinen ilmanjakolaatikko, joka jakaa huoneeseen tulevan ilmavirran sekä vaakasuunnassa että pystysuunnassa laajalle alueelle, jolloin vältetään vedon tunne. Keksinnön toisena tavoitteena on saada aikaan tällainen ilmanjakolaatikko, 20 joka aiheuttaa vain pienen paine-eron tiettyä tilavuusvir-taa kohden, jolloin ilmastointilaitoksen koneiston tehon-tarve saadaan pieneksi. Lisäksi keksinnön tavoitteena on :*r; saada aikaan tällainen ilmanjakolaatikko, jonka aiheuttama .···. melutaso on alhaisempi kuin tekniikan tason mukaisten ilman- 25 jakolaatikoiden melutaso. Edelleen keksinnön tavoitteena • * ["[i on saada aikaan tällainen ilmanjakolaatikko, jossa ei tarvi- ... ta määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi säädettäviä • · · osia ja joka siten on valmistettavissa hinnaltaan edullisena.

30 : Edellä kuvatut haitat saadaan vältetyksi ja määritellyt . .·. tavoitteet toteutetuksi keksinnön mukaisella ilmanjakolaati- .···, kolia, jolle on tunnusomaista se, mitä on määritelty patent tivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

: 35 :/'i Keksinnön tärkeimpänä etuna on, että sen avulla esim. ilmas tointilaitteistosta putkea pitkin virtaava tuloilma saadaan jaetuksi tasaisesti huonetilaan pienillä painehäviöillä ja 3 alhaisella äänitasolla. Keksinnön etuna on myös, että ilman-jakolaatikko on rakenteeltaan yksinkertainen ja halpa.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viit-5 taamalla oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen ilmanjakolaatikon yhtä toteutusmuotoa, kuvion 2 suunnasta I etulevy poistettuna.

10 Kuvio 2 esittää poikkileikkausta kuvion 1 ilmanjakolaatikos-ta pitkin tasoa II - II.

Kuvio 3 esittää kuvion 2 ilmanohjauslevyä kohdassa III suurennettuna.

15

Kuvio 4 esittää ilmanohjauslevyn toista keksinnön mukaista toteutusmuotoa samassa kuvannossa kuin kuvio 3.

Kuvio 5 esittää staattisen paine-eron ja äänitason riippu-20 vuutta tilavuusvirrasta keksinnön mukaisessa ilmanjakolaati-kossa.

• · • · ·

Kuvio 6 esittää ilmavirran maksiminopeutta etäisyyden funk-·”1; tiona keksinnön mukaisesta ilmanjakolaatikosta.

25 • · • ·

Kuvio 7 esittää ilmavirran jakautumista vaakatasossa etäi- ·:1. syyden funktiona keksinnön mukaisesta ilmanjakolaatikosta.

• » ·

Kuvio 8 esittää suihkun leviämistä pystysuunnassa etäisyyden 30 funktiona keksinnön mukaisesta ilmanjakolaatikosta.

• · · • · · • .1· Kuviot 9a - 9c esittävät tekniikan tason mukaisten tunnettu- • · · • · · .···. jen ilmanjakolaatikoiden ominaiskäyriä.

• · « » l 35 Kuvioista 1 ja 2 on nähtävissä keksinnön edullisen toteutus-• · 4 2 taas esittää ilmanjakolaatikon poikkileikkausta pituussuunnassa .

Ilmanjakolaatikko on merkitty yleisesti viitenumerolla 1, 5 sen etulevy viitenumerolla 2, etulevyä vastaan kohtisuora seinämä, jonka läpi tuloilma-aukko 10 tulee, on merkitty viitenumerolla 3, etulevyä vastapäätä oleva takaseinä, joka yleensä on yhdensuuntainen etulevyn kanssa, on merkitty viitenumerolla 4, laatikon pitkittäiset etulevyä vastaan 10 yleensä kohtisuorat sivuseinämät viitenumeroilla 5a ja 5b ja tuloaukkoa 10 vastapäätä oleva pääty viitenumerolla 6. Ilmanjakolaatikko on tyypillisesti tuloilmavirran 8 suunnassa pitkänomainen, ts. pitkittäissivut 5a, 5b ovat pitempiä kuin päätysivut 3, 4, ja suhteellisen matala, ts. etulevyä 15 2 vastaan kohtisuora mitta on pienempi kuin laatikon muut päämitat. Etulevy 2 on joko yksinkertaisesti rei'itetty metallilevy tai muovilevy, kuten kuviossa 2 on esitetty, tai vaihtoehtoisesti ohuehko virtauksen suuntaisista lamel-leista muodostuva säleikkö. Etulevy on kuitenkin pääasiassa 20 virtausta ei-suuntaava, kuten on selvää sen ohuuden vuoksi.

Etulevyn reikien 25 pinta-alan osuus koko levyn pinta-alasta : : on välillä noin 5 % - 45 %.. mutta yleensä välillä 10 % - 30 % ja uskotaan, että edullisin osuus on suuruusluokkaa ;***. 15 %. Etulevyn reiät ovat tyypillisesti pyöreitä, kun etule- 25 vy on valmistettu levyaineesta, mutta ne voivat olla myös suorakaiteen muotoisia erityisesti silloin, kun etulevy muodostuu kuvatulla tavalla lamelleista. Viimeksi mainitussa tapauksessa etulevy voi olla esim. muovista puristettu. On selvää, että tarvittaessa reiät voivat olla muunkin muotoi-30 siä.

» * · . Keksinnön mukaisesti ilmanjakolaatikko lisäksi sisältää .···. ilmanohjauslevyn 7, joka on sijoitettu vinosti ilmanohjaus- • laatikon 1 sisälle siten, että ilmanohjauslevyn päätaso 9 : 35 on ainakin likimain kohtisuorassa etulevyn normaalin ja ·.**: laatikkoon tulevan ilmavirtauksen pääsuunnan 8 muodostamaa normaalitasoa vastaan. Ilmanohjauslevyn päätasolla tarkoitetaan tässä ilmanohjauslevyn pinnan äärikohtien kautta piir- 5 rettyjen verhopintojon muodostamaa keskimääräistä tasoa. Mainittu normaalitaso on siten kuvion 2 kuvatason suuntainen ja kohtisuorassa kuvion 1 kuvatasoa vastaan. Kuviossa 2, jossa ilmanohjauslevy on suora aaltomainen levy, on pääta-5 so aaltomuodon harjojen kautta kulkeva taso 9. Ilmanohjaus-levyn 7 päätason 9 ja etulevyn 2 välinen tuloilmavirtaan 8 päin avautuva kulma a edellä kuvatussa normaalitasossa on aina ehdottomasti oleellisesti pienempi kuin 90°, mutta yleensä pienempi kuin 45°. Edullisesti tämä päätason ja 10 etulevyn välinen kulma a on 10° - 30° ja kuvion 2 toteutus-muodossa se on noin 18°.

Tämä ilmanohjauslevy on kiinnitetty aaltomuodon harjojen 11 suuntaisesta ensimmäisestä reunastaan 12 tulevan ilman 15 aukkoa vastapäätä olevan seinämän 6 siihen reunaan, joka on lähellä etulevyä 2. Ilmanohjauslevyn 7 toinen saman suuntainen reuna 13 on taas kiinnitetty laatikon takasivuun 4 lähelle tuloilman aukkoa 10 tai vastaavaa päätyä 3. Ilmanohjauslevyn kaksi muuta, yleensä yhdensuuntaista pitkit-20 täissivua 14a, 14b tulevat yleensä laatikon pitkittäisiä sivuja 5a ja 5b vasten suhteellisen tiiviisti. Pitkittäiset : : reunat 14a ja 14b voivat tietenkin olla pienen välimatkan päässä laatikon pitkittäisistä sivuista 5a, 5b samoin kuin .’··. ilmanohjauslevyn päädyt 12 ja 13 voivat olla pienen matkan :*.·. 25 päässä vastaavista seinämistä 6 ja 4, mutta oleellista on, _ että ilmanohjauslevy 7 muodostaa tulevaan ilmavirtaan 8 ... nähden sen suunnasta katsottuna etulevyyn päin nousevan tavallaan kaltevan tason, joka kääntää tulevan ilmavirtauksen 8 etulevyn läpi poistuvaksi ilmavirraksi 18.

30 ·.· · Ilmanohjauslevyn 2 aaltomuodon harjat 11 ovat keskenään . .·. yhdensuuntaiset ja kohtisuorassa edellä mainittua normaali- ···. tasoa vastaan, kuten kuvioista 1 ja 2 näkyy. Ilmanohjausle- vyssä on reikiä 16, 17 siten, että niiden pinta-alan osuus : 35 levyn kokonaispinta-alasta on noin 5 % - 45 %, mutta tyypil- lisesti noin 10 % - 30 Uskotaan, että edullisin osuus on suuruusluokkaa noin 15 %. Ilmanohjauslevy on tyypillisesti valmistettu aaltomuotoon ohuesta :ei’itetystä metal1ilevys- 6 ta, mutta se voidaan tehdä myös jostain sopivasta muovilevystä tai muulla tavoin. Ilmanohjauslevyssä olevien reikien muodolla ei ole ilmeisesti kovin suurta merkitystä, joten ne tyypillisesti voivat olla pyöreitä. Voidaan tietenkin 5 tarvittaessa käyttää muunkin muotoisia reikiä, erityisesti silloin, jos halutaan reikien pinta-alaosuuden olevan suhteellisen suuren ja jos halutaan aaltomuotojen harjojen 11 pysyvän ehjinä, ts. rei’ittämättöminä. Tällöin on liittävän reikäpinta-alan saamiseksi aaltomuodon harjojen välisissä 10 sivuissa 15 olevien reikien oltava muun muotoisia kuin pyöreitä. Uskotaan, että keksinnön tavoitteet saavutetaan parhaiten, kun etulevyssä olevien reikien pinta-alaosuus on samaa suuruusluokkaa kuin ilmanohjauslevyssä olevien reikien pinta-alaosuus.

15

Kuvioissa 3 ja 4 on esitetty ilmanohjauslevyn 7 poikkileikkaus kuvion 2 kohdasta 3 suuremmassa koossa sen yksityiskohtien selventämiseksi. Ilmanohjauslevyn 7 aaltomuodon aina kahden rinnakkaisen toisistaan eroavan sivun 15 välinen 20 kulma β on keskimäärin noin 30° - 150°, mutta tyypillisesti noin 60° - 120°. Uskotaan, että tämän kulman β on edullisin-: : ta olla noin 90°, kuten kuvioissa on esitetty. Aaltomuodon sivuilla 15 tarkoitetaan aaltomuodon harjojen 11 välisiä osuuksia. Kulman keskimääräisellä arvolla tarkoitetaan sitä, :·.*. ^5 että jos aaltomuoto koostuu jatkuvasti kaareutuvista osista, määrätään kulma β sivujen 15 keskikohtiin piirrettyjen ·.. tangenttien avulla. Kuviossa 3 on esitetty sellainen toteu tusmuoto ilmanohjauslevylle, jossa aaltomuoto koostuu terävistä harjoista 11 ja niiden välisistä suorista sivuista 30 15. Kuviossa 4 on esitetty toteutusmuoto, jossa kaarevat '·' ' harjat 11 yhdistävät suoria sivujen 15 osuuksia. Aaltomuoto : voi myös olla jatkuvasti kaareutuvan muotoista kuten sini- .···. muotoista, trapetsimuotoista tai vastaavaa. Aa 1 tomuodon sivujen välinen kulma β on siis sivun 15a ja 15b välinen :·: : k; kulina, sivujen 15b ja 15c välinen kulma, sivujen 15c ja v 15d välinen kulma jne. Kuviossa 3 ori «ns i tetty sivuihin 15 kaksi riviä reikiä 16 kun taas kuviossa 4 on esitetty kuhunkin sivuun 15 yksi. rivi reikiä 17. Ro iät voivat tietenkin 7 ulottua myös harjojen 11 kohdalle tai yli, kuten käy jos ne on lähtömateriaalilevyyn muodostettu aina samojen välimatkojen päähän toinen toisistaan kaikissa tason suunnissa (kolme lähintä reikää muodostaa aina tasasivuisen kolmion).

5 Tämän ei kuitenkaan uskota olevan edullista, vaan paras ohjautuvuus ilmavirralle ja hiljaisin ääni saavutetaan todennäköisesti ehjillä harjoilla 11.

Aaltomuodon harjakorkeus 19, ts. ilmanohjauslevyn päätasoa 10 9 vastaan kohtisuora harjojen 11 välinen etäisyys valitaan edullisesti sellaiseksi, että ilmanohjauslevyssä on kaiken kaikkiaan vähintään viisi kokoaaltoa K, mutta edullisesti ainakin 10 kokoaaltoa. Kokoaallolla K tarkoitetaan matkaa yhden sivun keskikohdalta yhden ehjän sivun yli seuraavan 15 sivun keskikohdalle, kuten aaltoliikeopissakin yleisesti tarkoitetaaan. Siten esim. kuviossa 3 yksi kokoaalto K muodostuu sivun 15a keskeltä sivun 15c keskelle jne. Kuvion 2 ilmanohjauslevyssä on siten 15 koko aaltoa.

20 Edellä mainittujen komponenttien lisäksi keksinnön mukainen ilmanjakolaatikko sisältää takasivun 4 ja ilmanohjauslevyn : : 7 välissä äänenvaimennusmateriaalia 20, 21. Tämä äänenvai- • · · mennusmateriaali koostuu yhdestä tai useammasta mineraali- j*’#; villalevystä tai vastaavasta, edullisesti lasikuitupäällys- • · » 25 teisestä mineraalivillasta. Voidaan tietenkin käyttää myös • · muuta tarkoitukseen soveltuvaa sinänsä tunnettua ääntä • · ... absorboivaa materiaalia. Kuvion 2 toteutusmuodossa äänenvai- • · · » · · ‘ mennusmateriaali koostuu kahdesta äänenvaimennuslevystä 20 ja 21, joista ensimmäinen vaimennuslevy 21 on sijoitettu * 30 takasivun 4 sisäpintaa vasten ja ulottuu takasivun koko *·» *.* * vapaalle mitalle, ts. ilmanohjauslevyn toisesta reunasta . .*. 13 ilmanjakolaatikon päätyyn 6 saakka sekä laatikon koko • · · .···. leveydelle. Toinen vaimennuslevy 20 on sijoitettu ilmanoh- • ♦ • · · • jauslevyn 7 ja ensimmäisen vaimennuslevyn 21 väliin siten, • · · : 35 että se on välimatkan päässä tästä ensimmäisestä vaimennus-• · ·.**: levystä ja yleensä likipitäen sen suuntainen. Edullisesti tämä toinen vaimennuslevy 20 on sijoitettu likipitäen il manohjauslevyn ensimmäisen reunan 12 ja ensimmäisen vaimen- 8 nuslevyn välimatkan puoliväliin ja ulottuu pituudeltaan seinämän 6 läheltä lähelle ilmanohjauslevyä 7 ja ilmanjakoi.ia -tikon poikittaissuunnassa ulottuu ainakin lähelle pitkittäisiä sivuja 5a ja 5b, kuten ensimmäinen vaimennuslevy. Äänen-5 vaimennuslevyjä voi tietenkin olla useampiakin kuin mainitut kaksi, kuten esim. kolme levyä tai useampia. Nämä on kuitenkin edullista järjestää ainakin likimäärin takasivun 4 suuntaisiksi ja välimatkan päähän toisistaan.

10 Keksinnön mukainen ilmanjakolaatikko käsittää myös tulevan ilmavirran 8 aukon 10 ympärillä siitä pienen etäisyyden päässä olevan reikälevystä koostuvan paineentasausosan 22. Tämä paineentasausosa 22 muodostuu sylinterimäisestä osuudesta 23 ja sen sulkevasta pohjaosuudesta 24, jolloin muo-15 dostuu kuppimainen tasausosa 22, joka sijoitetaan tuloaukon 10 päälle ilmanjakolaatikon 1 sisäpuolelle. Paineentasausosan reikälevyssä on sen reikien 26 pinta-alan osuus välillä noin 5 % - 45 %, mutta edullisesti suuruusluokkaa 15 %. Saattaa olla, että myös paineentasausosan reikälevyn reikien 20 pinta-alaosuuden on edullista olla kulloinkin samaa suuruus luokkaa kuin ilmanohjauslevyn 7 reikien 16, 17 pinta-ala-osuus ja etulevyn 2 reikien 25 pinta-alaosuus.

Keksinnön mukainen ilmanjakolaatikko toimii seuraavalla ta-25 valla: tuloaukosta 10 tuleva tuloilmavirta 8 tasaantuu ensin • · ...· paineentasausosassa 22, virtaa tuloilmavirtaan nähden vinos- • · · V : sa asennossa olevaa ilmanohjauslevyä 7 vasten, joka kääntää sen kohti etulevyä ja sen läpi meneväksi lähtöilmavirraksi 18. Tulevaan ilmavirtaan 8 nähden poikittaisten harjanteiden • · ....:30 ja aaltomuodon arvioidaan vaikuttavan paineen jakautumisen tasaantumiseen etulevyn pituuden P suunnassa. Syntyvät ääni- • · · värähtelyt taas kulkeutuvat reikien 16, 17 läpi ilmanohjaus- levyn 7 ja takasivun 4 väliin, heijastelevat äänenvaimennus- *"* levyjen 20 ja 21 väleissä ja vaimenevat siten.

• · · • · Sr • 35

Keksinnön mukaisen rakenteen ominaisuudet ovat todettavissa :***: kuvioista 5-8. Kuviosta 5 on nähtävissä, että tilavuusvir- • ♦ · ♦ ♦ ♦ • ♦ ♦ ··♦ • ♦ ♦ · ♦ • ·♦ « ♦ 9 ralla 150 1/s on staattinen painehäviö vain 24 Pa, mikä on vain puolet tekniikan tason mukaisen yhden laitteen painehä-viöstä (50 Pa) ja lähes neljännes tekniikan tason mukaisen toisen laitteen painehäviöstä (90 Pa). Syntyvä äänitaso 35 5 dB(A) on pienempi kuin tekniikan tason toisen laitteen äänitaso, mutta tällä kohtaa suurempi kuin tekniikan tason mukaisen ensimmäisen laitteen äänitaso. Tästä on kuitenkin todettava, että keksinnön mukaisen ilmanjakolaatikon ääni-tason riippuvuus tilavuusvirrasta on täysin eri tyyppinen, 10 jolloin tilavuusvirtaa pienennettäessä äänitaso keksinnön mukaisessa laitteessa muuttuu hiljaisemmaksi suhteessa kumpaan tahansa tekniikan tason mukaiseen laitteeseen kuten äänitasokäyrien kulkua vertaamalla on selvästi todettavissa, koska kuvion 5 äänitasokäyrät ovat likimain vaakasuorat 15 poiketen selvästi kuvioiden 9a ja 9b äänitasokäyristä.

Keksinnön mukaisen ilmanjakolaatikon tuottama ilmavirran maksiminopeus on oleellisen alhainen ollen 4 metrin päässä laitteesta vain 0,3 m/s tilavuusvirralla 150 1/s kuten 20 kuviosta 6 näkyy. Kun tekniikan tason mukaisen laitteen käyrät kuviossa 9c redusoidaan samalle kuvion 6 mukaiselle :***: ilmavirran lähtönopeudelle ja tilavuusvirralle (1 m:n etäi- • · · .*·*· syydellä nopeus 0,8 m/s 150 1/s:11a) saadaan vastaavaksi ,···. arvoksi 0,67 m/s, joka on yli kaksinkertainen verrattuna 4 4 25 keksinnön laitteen mainittuun arvoon. Kuviosta 7 ilmenevä • · ] \ suihkun leveys on oleellisesti vaakatasossa laajempi kuin • · ... tekniikan tason mukaisissa laitteissa ja erityisesti kuvios- • · · *·* * ta 8 ilmenevä suihkun leviäminen pystysuunnassa on oleelli sesti tasaisempaa ja pitemmälle ulottuvaa kuin tekniikan 30 tason mukaisissa laitteissa.

• · · • · · • · · . Keksinnön mukaisen laitteen yksityiskohdat voivat vaihdella • · · .···. oleellisesti. Ilmanohjauslevy 7 voi olla esim. jompaan • » *1* kumpaan suuntaan kaareva tai sen harjakorkeus 19 voi olla • · : 35 jompaan kumpaan päätyreunaan 12, 13 päin suureneva. Erityi-• · ϊ.*·; sesti voivat ilmanohjauslevyn aaltomuoto ja mitoitus vaih della. Myös muiden komponenttien mitoitus ja erityisesti 5 10 reikien 16, 17, 25, 26 muoto ja jakautuminen pinnalla voi olla erilainen kuin mitä edellä on kuvattu.

φφφ • · • φ φφφ • · · • · · • · · ·«* • · • · φφφ • · · • · · • · φ ····· • · • · · • · · • · · • φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ # φ φ φ φ # φ φ φ • •φ φ φφ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ φ · • φ φ φ φ

Claims (11)

1. Iimanjakolaatikko ilmastointilaitteistossa putkea pitkin virtaavan tuloilman (8) jakamiseksi huonetilaan, joka iimanjakolaatikko (1) on muodoltaan ainakin likimain suora-5 kulmainen ja jonka yksi sivu koostuu kiinteärakenteisesta ei-säädettävästä etulevystä (2) tai -säleiköstä ja johon laatikkoon ilma tulee yhden etulevyä vastaan kohtisuoran sivun (3) läpi, jolloin laatikon muut s^vut (4, 5a, 5b, 6) ja niiden väliset särmät ovat oleellisesti tiiviitä, tunnet-10 tu siitä, että iimanjakolaatikko (1) sisältää ilmanohjaus!e-vyn (7), joka muodostuu aaltomaisesta reikälevystä, joka on sijoitettu vinosti laatikon sisälle siten, että ilmanohjaus-levyn päätaso (9) on ainakin likimain kohtisuorassa etulevyn (3) normaalin ja laatikkoon tulevan ilmavirtauksen (8) suun-15 nan muodostamaa normaalitasoa vastaan ja että ilmanohjausle-vyn (7) päätason (9) ja etulevyn (3) välinen tuloilmavirtaan avautuva kulma (a) normaalitasossa on oleellisesti pienempi kuin 90°.

2. Luftfördelningsläda enligt patentkravet 1, kännetecknad av att vägkammarna (11) av luftstyrskivan (7) är sinsemellan 10 parallella och vinkelräta mot nämnda normalplan, och att vinkein (β) mellan tvä ätskilda parallella sidor (15) av vägformen i genomsnitt är mellan c. 30-150°f typiskt mellan c. 60-120° och fördelaktigt c. 90°.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iimanjakolaatikko, tun nettu siitä, että ilmanohjauslevyn (7) aaltomuodon harjat (11) ovat keskenään yhdensuuntaiset ja kohtisuorassa mainittua normaalitasoa vastaan, ja että aaltomuodon aina kahden rinnakkaisen toisistaan eroavan sivun (15) välinen kulma (S) 25 on keskimäärin välillä noin 30° - 150°, tyypillisesti välil-lä noin 60° - 120° ja edullisesti noin 90°. • · · • · · • · :***: 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iimanjakolaatikko, tun- • · · nettu siitä, että ilmanohjaus levyssä (7) on reikien (16; 17) • · ....:30 pinta-alaosuus välillä noin 5 % - 45 %, tyypillisesti välil- /:·. lä noin 10 % - 30 % ja edullisesti noin 15 %, ja että ilman- • ♦ ♦ ohjauslevyssä olevat reiät (16; 17) ovat pyöreitä tai vaih- . toehtoisesti soikeita. • ♦ · ♦ ··♦ ♦ ♦ · • # ♦ *·] 135 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iimanjakolaatikko, tun- ·:·1: nettu siitä, että ilmanohjaus levyn (7) päätason (9) ja :"1j etulevyn (3) välinen kulma (a) mainitussa normaalitasossa • · · *. on pienempi kuin 45° ja edullisesti välillä 10° - 30°, ja • · · « · · • · # · • · · • · · • · että ilmanohjauslevyn ensimmäinen aaltomuodon harjojen (11) suuntainen reuna (12) on kiinnitetty laatikon siihen sivuun (6), joka on tulevan ilman aukkoa (10) vastapäätä ja lähellä etulevyä, ja toinen aaltomuodon harjojen suuntainen reuna 5 (13) on kiinnitetty etulevyn vastaiseen takasivuun (4) lähellä tuloilman aukkoa (10) ja ilmanohjauslevyn kaksi muuta reunaa (14a, 14b) ovat ainakin likimain kiinni kahdessa muussa etulevyä vastaan kohtisuorassa laatikon sivussa (5a, 5b). 10

3. Luftfördelningsläda enligt patentkravet 1, kännetecknad av att i luftstyrskivan (7) är ytandelen av hälen (16; 17) mellan c. 5-45 %, typiskt mellan c. 10-30 % och fördelaktigt c. 15 %, och av att hälen (16; 17) i luftstyrskivan är runda eller alternativt ovala. 20

4. Luftfördelningsläda enligt patentkravet 1, kännetecknad av att vinkein (a) mellan huvudplanet (9) av luftstyrskivan • · · (7) och f rontalskivan (3) i nämnda normalplan är mindre än . » · '} : 45° och fördelaktigt mellan 10-30°, och att den första kan- 25 ten (12) av luf tstyrskivan parallell med kammarna (11) är :1·1: fästad vid den sida (6) av lädan, som är mittemot öppningen :♦·· (10) för inkommande luft och närä frontalskivan, och den andra kanten (13) av vägformen i kammarnas riktning är fästad vid baksidan (4) mittemot frontalskivan närä öppningen ...30 (10) för inkommande luft och luftstyrskivans tvä övriga kan- • · ter (14a, 14b) är ätminstone väsentligt fästade vid de tvä • · · ’ övriga sidorna (5a, 5b) av lädan vinkelräta mot frontalski- . · · « · ____ * · van. · · » ♦ « 1 m · · .|.35 5. Luftfördelningsläda enligt patentkravet 1, kännetecknad av att frontalskivan (3) är en perforerad platt skiva eller ett relativt tunt spjälverk av lameller i strömningsriktnin- gen, som huvudsakligen inte riktar strömmen, och av att ytandelen av hälen (25) i frontalskivan är mellan c. 5-45 %, typiskt mellan c. 10-30 % och fördelaktigt c. 15 %, och av att dessa häl är runda eller alternativt rektangulära. 5

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmanjakolaatikko, tunnettu siitä, että etulevy 13) on rei'itetty litteä levy tai ohuehko virtauksen suuntaisista lamelleista muodostuva säleikkö, joka on pääasiassa virtausta ei-suuntaava, ja 15 että etulevyn reikien (25) pinta-alaosuus on välillä noin 5 % - 45 %, tyypillisesti välillä noin 10 % - 30 % ja edullisesti noin 15 %, ja että nämä reiät ovat pyöreitä tai vaihtoehtoisesti suorakaiteenmuotoisia.

6. Luftfördelningsläda enligt patentkravet l, kannetecknad av att ytandelen av hälen (25) i frontalskivan (3) är av samma storleksordning som ytandelen av hälen (16; 17) i luftstyrskivan (7). 10

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmanjakolaatikko, tunnettu siitä, että etulevyn (3) reikien (25) pinta-ala- .···. osuus on samaa suuruusluokkaa kuin ilmanohjauslevyn (7) • · reikien (16; 17) pinta-alaosuus. • * · * · « • * · [··;’ 25 7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmanjakolaatikko, • · « : «’ tunnettu siitä, että ilmanohjauslevyn (7) aaltomuoto koostuu 1 joko terävistä harjoista (11) ja niiden välisistä suorista • · · : sivuista (15) tai kaarevasti vaihtelevista harjoista (11) ja sivuista, että ilmanohjauslevyn reiät (16; 17) ovat *:··* 30 ainakin ensisijaisesti aaltomuodon sivuissa (15) jättäen ;*j*. harjat (11) ehjiksi ja että aaltomuodon harjakorkeus (19) *. on sellainen, että ilmanohjauslevyssä on kaikkiaan vähintään • ♦ · **j·' viisi kokoaaltoa (K), edullisesti ainakin kymmenen kokoaal- toa (K). 35

7. Luftfördelningsläda enligt patentkravet 1, kännetecknad av att luftstyrskivans (7) vägform bildas antingen av skarpa kammar (11) och raka sidor (15) mellan dessa eller böjligt alternerande kammar (11) och sidor, att luftstyrskivans häl 15 (16; 17) är ätminstone huvudsakligen i vägformens sidor (15) och lämnar kammarna (11) hela och av att vägformens kamhöjd (19) är sädan att det finns inalles ätminstone fem hela vä-gor (K) i luftstyrskivan, fördelaktigt ätminstone tio hela vägor (K). 20

8. Luftfördelningsläda enligt patentkravet 1, kännetecknad av att det mellan baksidan (4) mittemot frontalskivan (3) av lädan och luftstyrskivan (7) finns ljuddämpande material (20, 21) . • · · 25 • # · .·**. 9. Luftfördelningsläda enligt patentkravet 8, kännetecknad av att det Ijuddämpande materialet bestär av en eller flera • · mineralullsskivor (20, 21) eller dylikt. • 0 0 01 • · · * 1 30 10. Luftfördelningsläda enligt patentkravet 8 eller 9, kän netecknad av att det ljuddämpande materialet bestär av tvä • 0 0 • ·1 eller tre ljuddämpande skivor, av vilka den första (21) pla- • · · · cerats mot baksidan (4) mittemot frontalskivan och sträcker sig över hela det fria mättet av baksidan och den andra (20) .**·, 35 eller alternativt tvä har placerats pä avständ frän den 0 0 [j] första ljuddämpande skivan och pä inbördes avständ ätminsto- • · · *.1 1 ne väsentligt parallellt med baksidan. ♦ ·

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmanjakolaatikko, • · tunnettu siitä, että laatikon etulevyä (3) vastapäätä olevan takasivun (4) ja ilmanohjauslevyn (7) välissä on äänenvai-mennusmateriaalia (20, 21).

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ilmanjakolaatikko, tun-5 nettu siitä, että äänenvaimennusmateriaali koostuu yhdestä tai useammasta mineraalivillalevystä (20, 21) tai vastaavasta.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen ilmanjakolaatikko, 10 tunnettu siitä, että äänenvaimennusmateriaali koostuu kahdesta tai kolmesta äänenvaimennuslevystä, joista ensimmäinen (21) on sijoitettu etulevyä vastapäätä olevaa takasivua (4) vasten ja ulottuu takasivun koko vapaalle mitalle ja toinen (20) tai vaihtoehtoisesti kaksi on sijoitettu välimatkan 15 päähän ensimmäisestä vaimennuslevystä ja vastaavasti toisistaan ainakin pääasiassa takasivun suuntaisiksi.

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmanjakolaatikko, tunnettu siitä, että tulevan ilmavirran (8) tuloaukon ympärillä 20 on siitä pienen etäisyyden päässä oleva reikälevystä koostuva kuppimainen paineentasausosa (22), jonka reikien (26' pinta-alaosuus on välillä noin 5 % - 45 %, edullisesti suuruusluokkaa 15 %. 25 • · ...1 Patentkrav • · · V : l. Luftfördelningsläda (1) for fördelning av den inkomman- de luf ten (8) som i en luftkonditioneringsanläggning strömmar via ett ror in i ett rum, som har en ätminstone • · ...••30 väsentligt rektangulär form och vars ena sida bestär av en solid, icke-reglerbar frontalskiva (2) eller -spjälverk och till vilken luften kommer genom en sida (3) vinkelrät mot frontalskivan, varvid lädans övriga sidor (4, 5a, 5b, 6) ·2; och kanterna mellan dem är väsentligt tätä, kannetecknad av • · · *\ 135 att luftfördelningslädan (1) innehäller en luftstyrskiva *:2: (7) , som bestär av en vägformig hälskiva, som placerats :3: snett inne i lädan sä att huvudplanet (9) av luf t s tyrskivän • · 1 0 • · 1 • · · • · · · • · · 2 » · · 3 • · är ätminstone väsentligt vinkelrätt tili normalplanet bildat av normalen av frontalskivan (3) och riktningen av luft-strömningen (Θ) tili lädan, och av att vinkein (or) som δρρ-nar sig i den inkommande luftströmmen mellan huvudplanet (9) 5 av luftstyrskivän (7) och frontalskivan (3) i normalplanet är väsentligt mindre än 90°.

11. Luftfördelningsläda enligt patentkravet 1, k&nnetecknad av att det runt ingängsöppningen för den inkommande luften pä litet avständ frän denna finns en koppformig tryckutjäm-ningsdel (22) bestÄende av en huiskiva, i vilken hälens (26) 5 ytandel är mellan c. 5-45 %, fördelaktigt av storleksordnin-gen 15 %. ·· · ·· · • ·· • » • · ·· · ··· » · • · ···· • · • ·· • · • m • · • · ··♦ • · a ···· ·· »·· • · · • · • · 1 ···