FI91352B - Rapujen tai vastaavien kasvatukseen tarkoitettu rehu sekä sen valmistusmenetelmä ja käyttö rapujen tai vast. ruokintaan - Google Patents

Description

91352

Rapujen tai vastaavien kasvatukseen tarkoitettu rehu sekä sen valmistusmenetelmä ja käyttö rapujen tai vast, ruokintaan - Foder för odling av kräftor eller motsvarande samt metod för tillverkning och användning av foder för utfod-5 ring av kräftor eller motsvarande

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista rapujen tai vast, kasvatukseen tarkoitettua rehua. Keksintö koskee myös rehun valmistusmenetelmää sekä sen käyttöä rapujen tai vast, ruokintaan.

10 Ravunpyynti luonnonvesistä perustuu yhä enemmän poikasis-tutuksilla aikaansaatuihin rapukantoihin tai rapukantojen lisäyksiin. Ravunpoikaset kasvatetaan mätivaiheesta sopivaan istutuskokoon kasvatusta varten järjestetyissä olosuhteissa, joissa poikasia voidaan ruokkia keinotekoisella 15 ruokinnalla.

Ravunkasvatuksessa esiintyy kuitenkin ongelmia, jotka ovat hidastaneet ravunkasvatuksen yleistymistä. Suurin ongelma on ravuille ominainen taipumus kannibalismiin. Kasvuvaiheessaan rapu vaihtaa kuorensa kymmeniä kertoja ja joka 20 kerralla se on alttiina joutua lajitoverinsa syömäksi.

Tämän estämiseksi ravut on sijoitettava kasvamaan kukin omaan lokeroonsa tai ravunpoikasten kasvatuspaikka on varustettava sopivilla suojapaikoilla, joihin ravut voivat piiloutua kuorenvaihdon ajaksi.

25 Toinen ravunkasvatukseen liittyvä ongelma liittyy ravun ruokintaan. Ravun ravinnontarve on esimerkiksi kaloihin verrattuna suhteellisen vähäinen. Ravunpoikäsilie riittää vain muutama ruokintakerta päivässä ja silloinkin ravut syövät vain hyvin vähän kerrallaan. Ravinnon määrän annos-30 telu siten, että sitä saadaan oikea määrä jokaiseen lokeroon ei ole yksinkertaista. Mikäli riittävän annostelun varmistamiseksi käytetään yliannostusta aiheutetaan veden 2 laadun huononemista ja kasvatusrakenteiden limoittumista ja leväkasvustoa. Kasvatusrakenteiden mekaaninen tai muukin puhdistaminen lujasti kiinnitarttuneesta leväkas-vustosta on vaikeaa ja kasvatusrakenteiden käsittely myös 5 helposti vaurioittaa rapuja. Ylijäämärehu pitäisi siis joka ruokintakerran jälkeen poistaa kasvatuslokeroista kasvatusrakenteiden ja veden likaantumisen estämiseksi.

Ravun ruokintaan keinorehulla liittyy myös ongelmia, jotka eivät tule esimerkiksi kalanviljelyssä esille vastaavalla 10 tavalla. Rapu on kaikkiruokainen ja käyttää ravintonaan kasvuympäristönsä sekä elävää että kuollutta ravintoa. Tapa, millä rapu käyttää hyväkseen ravinnon pilkkoen sen saksillaan ja syömäjaloillaan ja syöden sen pala kerrallaan samalla maistellen ravintoaan, poikkeaa kokonaan 15 kalan tavasta käyttää ravintoa. Mahdollisuus pilkkoa ravintonsa ja ravinnon maittavuus ovat siten erittäin tärkeitä rapujen kasvatuksessa.

Esimerkiksi FI-patenttijulkaisusta 73578 tunnetaan lähinnä kalojen ruokintaan tarkoitettu kuivarehu, joka valmiste-20 taan happo-emäs neutralointikäsittelyn kautta. Kuivausvai-heessa rehuun johdetaan kaasua esimerkiksi ilmaa tai muuta inerttiä kaasua, jolloin kuivatusta rehusta saadaan kelluva. Rehun pintaan muodostetaan lisäksi pintakerros, joka liukenee hitaasti veteen.

25 NO-hakemusjulkaisussa 881290 on esitetty menetelmä, jossa kalanravinnoksi tarkoitettua rehua valmistetaan siten, että rehumassa puristetaan putkimaiseksi puristeeksi, joka leikkurilla leikataan pieniksi pelleteiksi. Pellettien sisään jää sen verran ilmaa, että rehu pysyy veden pinnal-30 la.

Edellä mainitut, lähinnä kalojen ruokintaan tarkoitetut tunnetun tekniikan mukaiset rehut eivät sovellu käytettäväksi rapujen ruokinnassa. Nämä rehut pysyvät veden pin- 3 91352 nalla, jolloin kalojen on tarkoitus syödä rehua. Jonkin ajan kuluttua osittain syöty rehu vajoaa veteen ja aikaansaa veden likaantumista. Keksinnön tavoitteena on aikaansaada sellainen rehu, joka ensiksi uppoaa veteen rapujen 5 syötäväksi ja sitten, kun rapu on syönyt, jäljelle jäänyt rehu voidaan saada nousemaan takaisin pintaan, josta se voidaan helposti poistaa. Rapujen ateriointia varten varattua aikaa ts. sitä aikaa, minkä rehun annetaan olla altaassa ruokittavien rapujen tai vast, ulottuvilla, 10 voidaan myös säätää sopivaksi huomioonottaen kasvatettavien eläinten kehitysvaihe ja vallitsevat olosuhteet.

Nämä tavoitteet saavutetaan keksinnön mukaisen rehun avulla, jolle on tunnusomaista se mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Rehun valmistus-15 menetelmän tunnusmerkilliset piirteet on esitetty patenttivaatimuksen 4 tunnusmerkkiosassa sekä rehun keksinnön mukainen käyttö patenttivaatimuksen 8 tunnusmerkkiosassa.

Keksintö tarjoaa myös muita huomionarvoisia etuja: 20 - Keksinnön mukainen valmistusmenetelmä mahdollistaa tuoreiden raaka-aineiden käytön rehun valmistamisessa. Tavanomaiset rehut sisältävät eläimille haitallisia säilöntä- ym. aineita. Keksinnön mukaista rehua käytettäessä ei tarvita säilöntäaineita eikä myöskään happamuudensäätö-25 aineita tai rehumassaa neutraloivia aineita.

- Keksinnön mukaisessa valmistusmenetelmässä rehun lämpötilaa ei nosteta yli 35 *C:een, joten raaka-aineiden molekyylirakenne säilyy ravinnon sulavuuden ja imeytymisen kannalta edullisena. Myös raaka-aineiden luonnolliset 30 entsyymit säilyvät. Rehun kiinteyttämisessä käytettävät entsyymit esim. home-entsyymit ovat rapujen ruoansulatuksessa luonnollisia ravinnon pilkkojia. Rehun saostaminen home-entsyymin avulla on siten erittäin luonnonmukainen menetelmä rapujen kasvatuksessa. Myöskin herkästi tuhoutu-35 vat tai haihtuvat maku- ja aromiaineet sekä vitamiinit säilyvät muuttumattomina ja maku- ja aromiaineet jopa 4 lisääntyvät prosessissa.

- Rehurakeet ovat pehmeitä joten ne soveltuvat hyvin pienimmillekin ravunpoikasille.

- Keksinnön mukaisen rehun rakeet ovat suhteellisen koos-5 sapysyviä vedessä ja kestävät keveän mekaanisen käsittelyn päinvastoin kuin tavanomaisten rehujen rakeet, jotka yleensä hajoavat vedessä nopeasti pieniksi hiutaleiksi. Rehurakeiden koossapysyminen helpottaa huomattavasti yli-jäämärehun käsittelyä.

10 - Rehu ei tartu kiinni kasvatusrakenteiden pintoihin, joten rakenteiden puhdistaminen helpottuu.

- Keksinnön mukaista rehua käytettäessä kasvatusaltaiden vesi pysyy puhtaampana pienentäen veden puhdistamisen kustannuksia ja vähentäen myös vesistöjen rehevöitymistä.

15 - Käyttämättä jääneen rehun kuorinnan yhteydessä voidaan poistaa myös tyhjiä ravunkuoria ja muita roskia.

- Ylijäämärehu voidaan käyttää uudelleen rehun raaka-aineena tai ylijäämärehu voidaan käyttää esimerkiksi turkiseläinten rehuna.

20 Keksinnön mukainen rehu voidaan valmistaa ja annostella esimerkiksi laitteiston avulla, joka on esitetty hakijan tämän hakemuksen kanssa yhtäaikaa jätetyssä toisessa patenttihakemuksessa, joka koskee laitteistoa rapujen tai vast, kasvatukseen. Kyseisessä laitteessa ravut tai vast. 25 on sijoitettu kasvamaan kukin omaan lokeroonsa. Keksinnön mukaista menetelmää varten laitteistossa on elimet proteiinien saostamista ja rehumassan silppuamista varten rakeiksi tai vast, annospaloiksi sekä elimet ylijäämärehun keräämiseksi altaasta. Kasvatusaltaassa tarvitaan lisäksi 30 joko erilliset tai ko. laitteeseen liitetyt elimet käyttämättä jääneen rehun lämmittämiseksi esimerkiksi altaan vettä lämmittämällä.

Keksinnön mukaista rehua voidaan käyttää myös kasvatetta essa rapuja tai vast, esimerkiksi maa-altaissa, joissa 35 rapuja ei ole sijoitettu erillisiin lokeroihin vaan niille 5 91352 on järjestetty tarpeellinen määrä suojapaikkoja jollain muulla tavalla. Ylijäämärehun lämmittämistä varten voidaan maa-altaan pohjalle sijoittaa esimerkiksi lämpömatto, jonka päälle rehu annostellaan.

5 Keksinnön mukaisen rehun valmistuksessa voidaan käyttää lähes kaikkia ruokittaville ravuille tai vast, soveltuvia, eläimistä tai kasvikunnasta peräisin olevia ravintoaineita. Runsaasti vettä itseensä imeviä raaka-aineita ei kuitenkaan voida keksinnön toiminnon vaikeutumatta käyt-10 tää. Rapurehut sisältävät tavallisesti useita kymmeniä eri ravintoaineita. Suoritetuissa kokeissa käytettiin raaka-aineina maitoa, maitojauhetta, kananmunaa, kalaa, lihaa, maksaa, hunajaa, banaania, soijajauhoa, mustikkaa ja oluthiivaa. Jotta rehu ruokinnan loputtua voitaisiin 15 nostaa veden pinnalle tulee sen sisältää riittävä määrä saostuvia proteiineja, jotka muodostavat rehun kiinteitä aineosia yhteen sitovan fraktion. Suoritetuissa kokeissa saostettiin maidon valkuaisaineita, etupäässä kaseiinia, ja saostumista edistettiin käyttämällä juoksetetta ts.

20 saostumista edistävää ainetta. Vastaavanlainen fraktio voidaan aikaansaada myös esimerkiksi soijamaidolla, veteen sekoitetulla maitojauheella ja soijajauholla. Maitojauhetta ja soijajauhoa on käytetty mm. kalojen kuivarehun valmistamiseen, mutta niiden käyttöä keksinnön mukaisella 25 tavalla ei ole aiemmin esitetty.

Keksinnön mukaisessa rehussa tulee olla myös sopiva kaasunmuodostusta aikaansaava komponentti esimerkiksi mikrobikanta, joiden mikrobien toiminnan tuloksena rehurakei-siin muodostuu kaasua. Rehurakeiden nouseminen ruokinnan 30 loputtua kasvatusaltaassa olevan veden pintaan perustuu nimittäin kaasun aikaansaaman nosteen vaikutukseen. Sanonnalla "kaasun aikaansaaman nosteen vaikutuksesta" tarkoitetaan tarkasti ottaen seuraavanlaista fysikaalista tapahtumaa. Mikrobien tai jonkin muun kaasunmuodostusta aikaan-35 saavan komponentin toiminta rehun sisällä synnyttää kaa- 6 sua, joka muodostaa rehurakeeseen kaasukuplia. Kaasukuplien on todettu syntyvän useimmiten rehun sisällä olevan kahden eri aineen rajapintaan. Kaasukuplan syntyminen laajentaa rehuraetta, jolloin rakeeseen vaikuttava noste-5 voima kasvaa. Kun rehurae on laajentunut riittävästi nostevoima kykenee nostamaan rakeen pintaan. Suoritetuissa kokeissa käytetyt rehun raaka-aineet sisältävät kaasunmuodostusta aikaansaavia mikrobeja. Sopivia mikrobeja on esimerkiksi oluthiivassa ja maidossa.

10 Rapujen tai vast, rehu voidaan valmistaa esimerkiksi seuraavasti:

Rehun kiinteät aineosat jauhetaan ja sekoitetaan tasaiseksi massaksi sekoitussammiossa. Massasta poistetaan leikkautumista myöhemmässä vaiheessa mahdollisesti haittaavat 15 kalvot ja pitkäsyiset kuidut ja seokseen lisätään nestemäinen, saostuvia proteiineja sisältävä aineosa kuten maito. Seokseen lisätään myös juoksettumista edistäviä entsyymejä kuten home-entsyymejä ja esimerkiksi kymotrypsi inientsyymiä, joka saostaa kananmunan proteiineja. Sen 20 jälkeen seosta lämmitetään noin 0,5-2 tunnin ajan. Lämmityksen aikana seoksen lämpötila nostetaan n. 35 *C:een. Seoksessa olevat saostuvat proteiinit saostuvat entsyymien ja lämmön aikaansaaman prosessin vaikutuksesta ja rehuseos kiinteytyy. Samalla seoksesta erkanee vettä ja rehusta 25 tulee vettä hylkivä. Rehurakeet eivät tällöin ime liikaa vettä ja vaikeuta keksinnön toimimista.

Proteiinien saostuminen ja kovettuminen on sitä voimakkaampaa, mitä korkeampaan lämpötilaan seoksen lämpötila nostetaan seosta saostettaessa. Proteiineja ei saosteta 30 kuitenkaan tässä vaiheessa vielä täydellisesti vaan saos-tumisen annetaan jäädä hieman keskeneräiseksi. Tämän jälkeen kiinteytynyt rehuseos silputaan sopivan suuruisiksi rakeiksi tai vast, ja annostellaan ruokittaville ravuille tai vastaaville. Rehurakeiden koko valitaan ruokit- 7 91352 tavien eläinten koon perusteella ja se voi olla esimerkiksi 0,5 - 10 mm. Rehuseos saa käsittelyn aikana jäähtyä kulloinkin käytettävän kasvatusveden lämpöiseksi ennen annostelua kasvatustilaan.

5 Jos rehu on tarkoitus käyttää vasta myöhemmässä vaiheessa saostunut rehuseos jäähdytetään ja pakataan sopivan suuruisiksi pakkauksiksi, jotka säilytetään noin 0 *C:n lämpötilassa, jolloin biologinen toiminta on vähäistä ja jolloin rehua voidaan säilyttää rajoitetun ajan. Kylmää 10 rehua käyttöön otettaessa rehu lämmitetään ennen annostelua suurin piirtein ravun kasvatusveden lämpöiseksi, jolloin rapu suostuu syömään rehun heti toisin kuin kylmää rehua annettaessa. Pakastettaessa rehun rakenne purkautuu hieman ja vitamiinitaso laskee kuten muidenkin pakastettu-15 jen tuotteiden.

Edellä mainittua laitteistoa käytettäessä annostelupumppu siirtää rehuseosta sekoitussammiosta täyttöputkea pitkin sylinterin muotoiseen annostelulaitteeseen, missä seos saostetaan. Seoksen lämmittämistä varten annostelulait-20 teessä on esimerkiksi sähkövastus. Kiinteytynyt rehuseos silputaan annostelulaitteessa lankaleikkurilla ja annostellaan ruokittavalle alueelle edullisesti säädettävien syöttöaukkojen/aukon kautta tai vaihtoehtoisesti muodostetaan rakeiksi päällekkäin asetettujen, raastavien reikäle-25 vyjen avulla annosteluvaiheessa. Annosteluvaiheessa annostelulaite etenee kehämäistä rataa ruokittavalla alueella ja rakeet tai vast, painuvat kasvatuslokeroihin niiden yläpuolisen verkon läpi.

Annostelu voidaan suorittaa myös huuhdottuja rehurakeita 30 käyttäen. Tällöin annostelulaitteen tilavuudesta vain noin 2/3 täytetään rehuseoksella ja seoksen annetaan kiinteytyä. Ennen kiinteytyneen rehumassan silppuamista annostelulaitteeseen lisätään vettä. Tästä on se etu, että hyvin pieniksi rakeiksi silppuuntunut rehu voidaan imeä pois 8 annostelulaitteesta jo ennen annostelua kasvatustilaan.

Kun ruokinta on suoritettu tai jo ruokinnan aikana, kasvatusaltaassa kiertävää vettä, jonka lämpötila on esimerkiksi täplärapuja kasvatettaessa sopivimmillaan noin 20 *C, 5 ryhdytään lämmittämään. Veden lämmitys voidaan suorittaa esimerkiksi lämmittämällä tulovettä vastuksen avulla. Lämmön nousu 2-5 ”C:tta altaan veden lämpöä korkeammaksi, esimerkkitapauksessa 25 °C:een, aikaansaa syömättä jääneen rehun mikrobien toiminnan vilkastumisen ja samalla vielä 10 keskeneräisen proteiinien saostumisen jatkumisen.

Mikrobien toiminnan vilkastumisen tuloksena rehurakeisiin erittyy kaasuja, pääasiassa hiilidioksidia C02. Kaasua jää tällöin, kaasua läpäisemättömän proteiinifraktion ansiosta kuplina rakeisiin. Rehussa tapahtuu siis samantyyppinen 15 käymisilmiö kuin juustoa kypsytettäessä, jolloin juustoon syntyy onkaloita. Kun rehurakeisiin on kehittynyt riittävä määrä kaasua, nousevat rakeet kaasun aikaansaaman nosteen vaikutuksesta takaisin pintaan, josta ne kerätään pois. Eräillä rapulajilla kasvatuslämpötila on matalampi kuin 20 edellä mainituilla täpläravuilla ja eräillä rapulajilla taas sitä korkeampi. Kasvatusveden lämpötilaa voidaan rehun keksinnönmukaisen toiminnon aikaansaamiseksi kuitenkin jonkinverran nostaa rapujen siitä kärsimättä.

Edellä mainitussa laitteistossa on elimet ylijäämärehun 25 keräämiseksi altaasta imemällä imulaitteen avulla keräys-säiliöihin. Ylijäämärehu voidaan poistaa myös erilaisin virtausjärj estelyin.

Käyttämättä jääneen rehun pintaan nousu voidaan ajoittaa sopivaksi aloittamalla veden lämmitys sopivana ajankohtana 30 sekä vaihtelemalla rehuseoksen niitä aineosia, jotka vaikuttavat kaasun poistumista estävän fraktion syntymiseen. Rapuja ruokittaessa ylijäämärehu pitäisi poistaa noin 1-12 tunnin kuluttua ruokinnasta.

9 91352

Keksinnönmukaisen rehun soveltuvuutta ravunpoikasten ruokintaan tutkittiin kokeessa, jossa vertailurehuna käytettiin erästä ravun kasvatuksessa yleisesti käytettyä kalarehua. Kokeissa rehu valmistettiin jokaista ruokinta-5 kertaa varten erikseen. Rapuja pidettiin 0,3 m2 altaissa eri tiheyksillä ja ruokittiin kaksi kertaa päivässä.

Koetta aloitettaessa altaisiin laitettiin vastakuoriutuneita täplärapuja, joiden keskipituus oli 9,6 mm ja keskipaino 24 mg. Koetta jatkettiin 44 vuorokautta. Tänä aikana 10 ravut vaihtoivat kuorensa neljä kertaa. Keksinnön mukaista rehua saaneiden rapujen neljäs kuorenvaihto alkoi 35 vuorokauden kuluttua kokeen aloittamisesta ja päättyi 42 vuorokauden kuluttua. Vertailurehua saaneiden rapujen neljäs kuorenvaihto alkoi viisi päivää myöhemmin ja kesti 15 huomattavasti kauemmin. Rehukokeessa käytettiin kahta erilaista keksinnön mukaista rehua hiilihydraattipitoista rehua (rehu 1) ja normaalirehua (rehu 2).

Seuraavissa taulukoissa on esitetty rapujen keskipituus 20 sekä keskipaino toisen ja neljännen kuorenvaihdon jälkeen.

Taulukko 1. Toinen kuorenvaihto

Keskipituus (1) Keskipaino mm g

Rehu 1 7,3/14,8 0,08 25 Rehu 2 7,3/14,8 0,08

Vertailurehu 6,6/13,4 0,05

Taulukko 2. Neljäs kuorenvaihto

Keskipituus (l) Keskipaino mm g 30 Rehu 1 9,3/18,6 0,17

Rehu 2 9,5/19,3 0,18

Vertailurehu 8,7/17,7 0,14 (1) Ravun selkäkilven pituus/ kokonaispituus 10

Kokeen päätyttyä voitiin todeta ravun poikasten kasvaneen ja kuorenvaihtojen tapahtuneen normaalisti tai jopa hieman nopeammassa tahdissa. Koetulokset osoittavat siten rehun soveltuvan rapujen ruokintaan, erityisen hyvin rapujen 5 starttivaiheen kasvatukseen.

Keksintö ei ole rajoitettu edellä esitettyyn suoritusmuotoon vaan sitä voidaan muunnella oheisten patenttivaatimusten puitteissa. Keksinnön mukainen rehu soveltuu myös muiden vedessä kasvatettavien lajien kuten kalojen rehuk-10 si.

Claims (10)

91352

1. Rapujen tai vastaavien kasvatukseen tarkoitettu rehu, joka koostuu eläin- ja/tai kasvikunnasta peräisin olevista raaka-aineista ja joka rehu on muodostettu sopivan kokoi- 5 siksi rakeiksi tai vastaaviksi, joihin kaasunmuodostus on aikaansaatavissa rakeissa olevien mikrobien toiminnan tuloksena, jolloin kaasun aikaansaaman nosteen vaikutuksesta mainitut rakeet ovat nostettavissa kasvatusaltaassa olevan veden pintaan tunnettu siitä, että rehu käsittää 10 saostetuista proteiineista koostuvan, rehun kiinteitä aineosia yhteensitovan, kaasua läpäisemättömän fraktion, jolloin siihen on muodostettavissa mikrobien vaikutuksesta kaasun täyttämiä ontelolta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rehu tunnettu siitä, 15 että proteiinifraktion muodostavat proteiinit, jotka saostuessaan aikaansaavat veden irtoamista rehusta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rehu tunnettu siitä, että proteiinifraktio muodostuu maidon proteiineista, etupäässä kaseiinista.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen rehun valmistusmenetelmä tunnettu siitä, että rehun sisältämiä proteiineja seostetaan rehun kiinteitä aineosia yhteensitovan, kaasua läpäisemättömän fraktion ja samalla kiinteän rehumassan aikaansaamiseksi käyttämällä juoksetetta esimerkiksi home-25 entsyymejä ja/tai kuumentamalla rehua esimerkiksi 0,5-2 tuntia alle 36 *C:een lämpötilassa, minkä jälkeen rehu-massa muodostetaan rakeiksi tai vastaaviksi annostelua varten.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen rehun valmistusmenetelmä tunnettu siitä, että rehuseoksessa käytetään proteiineja, jotka saostuessaan aikaansaavat veden irtoamista rehusta.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen rehun valmistusmenetelmä tunnettu siitä, että rehuseokseen lisätään maitoa ja että rehuseoksesta säestetään maidon proteiineja etupäässä kaseiinia.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen rehun valmistusmenetelmä tunnettu siitä, että saostettu rehu jäähdytetään noin 0*C:een ja pakataan sopivan suuruisiksi pakkauksiksi välivarastointia varten ja jossa lämpötilassa rehua säilytetään rajoitetun ajan, minkä jälkeen rehu edullisesti 10 lämmitetään kasvatusveden lämpöiseksi ravuille tai vastaaville annostelua varten ja että rehurakeet tai vastaavat muodostetaan ennen rehun pakkaamista mainittuihin pakkauksiin tai rehurakeet tai vastaavat muodostetaan rehua ravuille tai vastaaville annosteltaessa.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukaisen rehun käyttö rapujen tai vastaavien ruokintaan, jolloin rapuja tai vastaavia ruokittaessa rehusta muodostetut rakeet tai vastaavat laskeutuvat kasvatustilaan rapujen tai vastaavien ulottuville tunnettu siitä, että kaasunmuodostusta aikaansaavien 20 mikrobien toiminta käynnistetään tai sitä kiihdytetään kaasunmuodostuksen aikaansaamiseksi käyttämättä jääneissä rehurakeissa tai vastaavissa lämmittämällä niitä ja että käyttämättä jääneiden rehurakeiden tai vastaavien annetaan nousta kasvatusaltaan veden pintaan kaasun aikaansaaman 25 nosteen vaikutuksesta ja poistetaan kasvatusaltaasta.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen rehun käyttö tunnettu siitä, että käyttämättä jääneitä rehurakeita tai vastaavia lämmitetään lämmittämällä kasvatusaltaassa olevaa vettä, jolloin kasvatusaltaan veden lämpötila nostetaan noin 2-5 30 *C veden normaalia lämpötilaa korkeammalle.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen rehun käyttö tunnettu siitä, että kasvatusaltaaseen asetetaan lämpömatto, jonka päälle rehu annostellaan ja jota mattoa lämmittämällä 91352 aikaansaadaan käyttämättä jääneiden rehurakeiden lämpiämi-nen ja samalla mikrobien toiminnan kiihtyminen käyttämättä jääneissä rehurakeissa tai vastaavissa.