FI91319B - Ilmastointilaitteiston tuloilman ja palautusilman välinen sekoitusosa - Google Patents

Description

91319

Ilmastointilaitteiston tuloilman ja palautusilman välinen sekoitusosa Tämän keksinnön kohteena on ilmastointilaitteiston 5 tuloilman ja palautusilman välinen sekoitusosa, johon laitteistoon kuuluu - tulolaite ulkoilman tuomiseksi huonetilaan, jossa tulolaitteessa on ulkotilan ja huonetilan välinen tuloka-nava ulkoilmavirtaa varten ja säätöväline ulkoilmavirran 10 säätämiseksi, - poistolaite poistoilman johtamiseksi huonetilasta, jossa poistolaitteessa on huonetilasta johtava poisto-ilmakanava poistoilmavirtaa varten ja säätöväline poisto-ilmavirran säätämiseksi, ja 15 - palautuslaite poistoilman palauttamiseksi huone tilaan, jossa palautuslaitteessa on poistokanavan ja tulo-kanavan välinen palautuskanava palautusilmavirtaa varten ja säätöväline palautusilmavirran säätämiseksi, - jolloin tulolaitteella ja palautuslaitteella on 20 yhteinen sekoitustila ulkoilmavirran ja palautusilmavirran sekoittamista varten.

Ilmanvaihdon tarve rakennuksissa vaihtelee riippuen rakennuksessa kullakin hetkellä olevien ihmisten määrästä, ilmaan pääsevien epäpuhtauksien määrästä, lämpö-25 kuormasta jne. Ilmanvaihtojärjestelmä, erityisesti sen ilmavirta, joudutaan luonnollisesti mitoittamaan maksi-mikuormituksen mukaan. Koska mitoittava tekijä on hyvin usein lämpökuormitus, joudutaan ilmanvaihtoa erityisesti talvella käyttämään tarpeettoman suurella teholla ellei 30 tehoa voida säätää. Tämä kuluttaisi tarpeettomasti hyvin suuren määrän etenkin lämpöenergiaa, koska rakennukseen millä tavalla tahansa tuotu kylmä ulkoilma on lämmitettävä .

Tarpeettoman energiankulutuksen välttämiseksi on 35 kehitetty erilaisia tapoja säätää ilmanvaihtolaitoksen 2 tehoa. Luonnollisin tapa on pienentää samanaikaisesti ilmastointijärjestelmän tulo- ja poistoilmavirtaa silloin, kun täyttä tehoa ei tarvita. Tämä voi tapahtua esim. säätämällä puhaltimien pyörimisnopeutta, muuttamalla puhal-5 timien suoritusarvokäyriä siipikulmaa säätämällä tai saattamalla puhaltimeen tuleva ilma pyörimisliikkeeseen ns. johtosiipisäätimillä tai yksinkertaisesti lisäämällä järjestelmän ilmanvastusta säätöpelleillä.

Ilmavirran pienentäminen aiheuttaa kuitenkin ongel-10 mia ilman jaossa huoneisiin. Tavanomaisten ilmanjakolait-teiden ominaisuudet, erityisesti ns. heittopituus, muuttuvat ilmavirran pienetessä siten, ettei ilmanjakolait-teesta purkautuva ilmavirtaus jaksakaan ulottua koko huonetilaan, vaan osassa huonetta ilma ei lainkaan vaihdu.

15 Tämän yleisen ongelman lisäksi on kaikilla em. sää- tötavoilla omia erityisongelmiaan.

Lähinnä ilmanjaon ongelmien poistamiseksi on kehitetty ns. palautusilmakäyttö. Palautusilmakäytössä rakennuksen ulkoilmavirtaa ja rakennuksesta poistuvaa ns. 20 jäteilmavirtaa pienennetään säätöpeltien avulla, mutta samalla ohjataan osa poistoilmavirrasta puhaltimen jälkeen tuloilmapuhaltimen imupuolelle, jossa se sekoittuu puhaltimien imemään ulkoilmavirtaan. Takaisin rakennukseen ohjattava osuus poistoilmavirrasta pyritään pitämään yhtä 25 suurena kuin säätöpelleillä aikaansaatava uiko- ja/tai jäteilmavirran pienentyminen. Tällöin tulo- ja poistoilma-puhallin sekä ilmanjakolaitteet toimivat koko ajan mitoi-tusilmavirralla.

Periaatteessa palautusilmajärjestelmä näyttää yk-30 sinkertaiselta, mutta todellisuudessa heti, kun palautus-ilmapelti avataan poistoilman ohjaamiseksi tuloilmapuhal-timeen, täysin erillisistä poisto- ja tuloilmajärjestel-mistä muodostuu yksi erittäin monimutkainen ja vaikeasti hallittavissa oleva järjestelmäkokonaisuus, jossa erityi-35 sesti ilmavirtoja ei käytännön laitostoteutuksissa koke- 3 91319 muksen mukaan lainkaan hallita. Koko ongelmakentän selvittäminen vaatisi erittäin laajan ja monimutkaisen selostuksen, joten tässä viitataan vain hakijan samanaikaisesti tämän hakemuksen kanssa jätettyyn FI-patenttihakemukseen 5 nro 931848, "Ilmastointilaitteisto ja menetelmä sen toiminnan ohjaamiseksi".

Ilmastointikonevalmistajat toimittavat sekoitus-osia standardisoituina vakioratkaisuina, joiden ominaisuudet eivät ole mitenkään muuteltavissa ja joille koko-10 naisuutena ei yleensä ilmoiteta minkäänlaisia suoritusarvoja. Ilmoitetut suoritusarvot ovat yleensä erillisille kanaviin asennettaviksi tarkoitetuille säätöpelleille, eikä edes niiden paikkansapitävyyttä sekoitusosaan asennettuina ole mitenkään varmistettu tai mitään raja-arvoja 15 säädettävän järjestelmän ominaisuuksille annettu. Jo näiden osien ylimalkainen tarkastelu osoittaa, että järjestelmän ilmavirta tulee palautusilmalla toimittaessa huomattavasti kasvamaan. Järjestelmän paineen nollapiste, ts. se järjestelmän piste, jossa paine = ulkoilman paine, tu-20 lee sijaitsemaan jossain puhaltimen ja lämmityspatterin välissä, ts. uiko- ja palautusilmavirrat ovat täysin hallitsemattomia, samoin rakennuksen painesuhteet.

On esiintynyt lukuisia tapauksia, joissa puhaltimien moottorit eivät ilmavirran kasvun ja sen aiheuttaman 25 sähkötehon kasvun takia ole pysyneet päällä palautusilma-käytöllä. Lukuisissa mittauksissa on todettu, että pellin asennon rajoituksista huolimatta minimiulkoilmavirtaa ei saavuteta. Rakennuksen painesuhteet ovat eräissä tapauksissa olleet palautusilmakäytöllä niin pahasti häiriyty-30 neet, ettei ulko-ovia ole saanut helposti auki. Tämä on johtanut siihen, että monet tutkijat, rakennusvalvontateh-tävissä toimivat henkilöt jne. ovat esittäneet palautusil-makäytöstä luopumista kokonaan. Näitä vaatimuksia ovat voimistaneet itse sekoitustapahtuman ongelmat varsinkin 35 silloin, kun poistoilma on kosteaa joko rakennuksessa sii- 4 hen haihtuvan kosteuden tai tuloilman kostutuksen takia. Käytännössä sekoitusosissa on ilmennyt kondenssin ja huurteen muodostumista, pahimmillaan ne ovat jäätyneet kylmän ulkoilman ja kostean palautusilman kohdatessa. Tilannetta 5 on ilmeisesti pahentanut huono ilmavirtojen hallinta. Se-koitusosa, joka laboratoriokokeissa toimii moitteettomasti, kun "oikeat" ilmavirrat sekoitetaan "oikeilla" nopeuksilla, voi käytännössä aiheuttaa suuria vaikeuksia, kun ilmavirtojen huonon hallinnan takia "väärät" ilmavirrat 10 sekoitetaan "väärillä" nopeuksilla.

Sekoitusosan huono toiminta vaarantaa myös osan jälkeisten ilmastointikoneen osien toiminnan. Lämmitys-patteri ei epätasaisen nopeus- ja/tai lämpötilajakautuman takia saavuta mitoitettuja suoritusarvojaan tai sen vastus 15 kasvaa. Tunnetaan jopa tapauksia, joissa patteri on jäätynyt sekoitusosan huonon toiminnan takia. Suodatinosan vastus kasvaa ja käyttöikä lyhenee, kostutusosista tai jääh-dytyspattereista irtoaa pisaroita ilmavirtaan aiheuttaen kosteus- ja hygieniaongelmia, niiden vastus kasvaa ja suo-20 ritusarvot huononevat jne.

On aikaisemmin ehdotettu eräitä ratkaisuja ilmavirtojen hallitsemiseksi sekä palautus- ja ulkoilmavirtojen halutun sekoitussuhteen saavuttamiseksi. Näillä ratkaisuilla saadaankin suuressa osassa käytännön laitoksia pa-25 lautusilmakäyttö hyvin hallintaan. Erityisesti teollisuudessa on kuitenkin tiloja, esim. kirjapainot, tekstiiliteollisuus jne., joissa kosteus- ja lämpöolojen tarkan hallinnan takia uiko- ja palautusilman suhdetta on pystyttävä säätämään portaattomasti ja tarkasti. Hyvät sekoitus-30 ominaisuudet on saavutettava koko ilmavirta-alueella. Pa-1autusilma on kostutettua ja sen suhteellinen kosteus saattaa olla korkea, joten sitä ei ole järkevää johtaa lämmöntalteenoton lämmönsiirtimeen, jossa osa kosteudesta kondensoituisi ja tuloilmaa jouduttaisiin vastaavasti kos-35 tuttamaan.

5 91319 Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada ilmastointilaitteiston sekoitusosa, joka välttää edellä mainitut epäkohdat ja jonka avulla ilmavirrat pystytään pitämään halutun suuruisina kaikilla sekoitussuhteen arvoilla 5 ja saadaan aikaan uiko- ja palautusilmavirran tehokas sekoittuminen ilman jäätymis- tai kondensoitumisriskiä sekä tasainen nopeus- ja lämpötilajakautuma sekoituksen jälkeen ja pystytään ilmavirrat mittaamaan tarkasti pienin kustannuksin.

10 Tämä tarkoitus saavutetaan keksinnön mukaisella ilmastointilaitteiston sekoitusosalla, jolle on tunnusomaista se, että ainakin tulokanavan säätövälineen tai palautuslaitteen säätövälineen jälkeen on sekoitustilaan sovitettu ohjausväline, joka jakaa säätövälineen läpi vir-15 taavan ilmavirran useiksi erillisiksi, toisen säätövälineen läpi virtaavan ilmavirran kanssa lomittain risteäväs-ti virtaaviksi ilmasuihkuiksi.

Keksinnön perusajatuksena on ohjata molemmat sekoitettavat ilmavirrat jakautumaan useammiksi lomittain ris-20 teävästi virtaaviksi ilmasuihkuiksi sekoitusalueella. Näin saadaan induktio ja sekoittuminen palautus- ja ulkoilma-suihkujen välillä mahdollisimman tehokkaaksi. Jakautumisen aikaansaavat ohjauselimet voivat olla sälepeltien vierekkäisiä säleitä tai muita ohjauslevyjä, joita siirtämällä 25 voidaan niiden välisten purkausaukkojen pinta-ala valita siten, että järjestelmän ilmavirrat ovat halutulla toiminta-alueella myös kiertoilmakäytössä. Muotoilemalla levyt sopivasti niistä saadaan ilmavirta mitattua hyvällä tarkkuudella.

30 Keksinnön mukaisen sekoitusosan etuna on siis se, - että sekoitusominaisuuksien parannus saadaan aikaan halvoilla yksinkertaisilla lisäosilla, jotka voidaan asentaa vakioilmastointilaitteistoon, - että osat ovat helposti aseteltavissa, jolloin 35 laitoksen tasapainotus saadaan yhdistettyä sekoitusominai- 6 suuksien paranemiseen, - että osat ovat helposti muotoiltavissa siten, että ilmavirran mittaus ja säätö saadaan tehtyä samoilla osilla, ja 5 - että yhdistelmä toimii siten, että myös pienillä ilmavirroilla saadaan mitattavia arvoja.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaisen 10 ilmastointilaitteiston sekoitusosan erästä edullista toteutusmuotoa , kuvio 2 esittää kaavamaisesti suuremmassa koossa sekoitusosaa, jolloin ohjausvälineet on havainnollisuuden vuoksi esitetty 90°:n verran käännettyinä oikeasta asennos-15 ta, kuviot 3 ja 4 esittävät yksityiskohtaisemmin sekoitusosaa leikkauksena pitkin kuviossa 3 olevaa viivaa Hiili ja vastaavasti viivaa IV-IV, ja kuvio 5 esittää ulkoilmavirran nopeusjakautumaa 20 ohjausvälineen kohdalla.

Piirustusten kuviossa 1 esitettyyn ilmastointilaitteistoon kuuluu tulolaite 1, poistolaite 2 ja palautus-laite 3.

Tulolaitteeseen 1 kuuluu ulkoilmasta huonetilaan 4 25 johtava tuloilmakanava 5, johon on asennettu säätöpelti 6, suodatin 7, lämmöntalteenotin 8, säätöpelti 9 sekä lämmitys- ja jäähdytyspatterit 10, 11 ja puhallin 12. Puhallin kehittää kanavaan ulkoilmavirran A.

Poistolaitteeseen 2 kuuluu huonetilasta ulkoilmaan 30 johtava poistoilmakanava 13, johon on asennettu suodatin 14, puhallin 15 sekä säätöpellit 16, lämmöntalteenotin 17 ja säätöpelti 18. Puhallin kehittää kanavaan poistoilma-virran B.

Palautuslaitteeseen 3 kuuluu palautusilmakanava 19, 35 johon on asennettu säätöpelti 20. Kanavan läpi virtaa 7 91319 poistoilmaa oleva palautusilmavirta C.

Ulkoilmavirta A ja palautusilmavirta C sekoittuvat laitteiston sekoituskotelossa 21, joka on esitetty suuremmassa koossa kuvioissa 2-4. Ilmavirran suunnassa on ulko-5 ilmapellin 9 jälkeen asennettu ohjausväline 22, joka käsittää useita vierekkäisiä ohjauslevyjä 23, jotka sijaitsevat 90°:n kulmassa uikoilmapellin 9 säleiden 24 pituussuuntaan nähden ja muodostavat säleiden 24 kanssa joukon läpivirtausaukkoja 30. Ilmavirran suunnassa on samoin 10 asennettu palautusilmapellin 20 jälkeen ohjausväline 25, joka käsittää joukon vierekkäisiä ohjauslevyjä 26, jotka sijaitsevat 90°:n kulmassa palautusilmapellin 20 säleiden 27 pituussuuntaan nähden ja muodostavat säleiden 27 kanssa joukon läpivirtausaukkoja 31. Ohjauslevyjen 23 väliin jää 15 joukko rakoja 28 ilman läpivirtausta varten. Ohjauslevyjen 26 väliset raot on merkitty viitenumerolla 29. Ohjausvälineiden 22 ja 25 ohjauslevyt on tällöin sovitettu siirretystä toistensa suhteen siten, että rakojen 28, 29 aukoista 30 ja 31 purkautuvat ilmasuihkut A' ja C' virtaavat 20 keskenään lomittain sekoituskoteloon 21.

Keksinnön ansiosta saadaan ensinnäkin uiko- ja pa-lautusilmavirtojen välinen kosketuspinta, jossa sekoittuminen tapahtuu, moninkertaistettua verrattuna tavanomaisiin sekoitusosiin, mikä tietenkin parantaa sekoittumista 25 ratkaisevasti. Sen lisäksi ristikkäiset ilmasuihkut saadaan ulottumaan koko sekoituskotelon alueelle, esim. pa-lautusilmasuihkut C' ulottuvat kotelon pohjaan asti. Tavanomaisissa sekoitusosissa yleistä lämpötilakerrostumaa ei pääse syntymään, kondensoiturais- ja jäätymisriskiä saa-30 daan ratkaisevasti pienennettyä ja ilman nopeus ja lämpötila ovat tasaisia koko otsapinnalla.

Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin ilman käyttäytymistä sekoitusosassa. Ohjauslevyt 23 jakavat kuvion 4 mukaisessa tapauksessa ulkoilmavirran A viiteen osasuih-35 kuun A', joilla on palautusilmavirran C kanssa yhdeksän δ sekoituskotelon koko korkeuden mittaista kosketuspintaa tavanomaisen sekoitusosan yhden ainoan asemesta. Pelkästään tästä syystä ulkoilma sekoittuu palautusilmaan periaatteessa yhdeksän kertaa paremmin kuin tavanomaisessa 5 sekoitusosassa. Tilannetta parantaa vielä se, että kunkin osasuihkun C' ilmavirta on vain viidesosa kokonaisulkoil-mavirrassa. Kuten ilmasuihkujen yleisestä teoriasta tiedetään, ilmasuihkun heittopituus, ts. se matka, jossa nopeus suihkussa on laskenut tiettyyn raja-arvoon, on suoraan 10 verrannollinen ilmavirtaan. Ilmavirran pienentäminen viidenteen osaan yksittäisessä suihkussa nopeuttaa osaltaan ilman nopeuden ja lämpötilan tasoittumista.

Tämä ei kuitenkaan vielä kerro keksinnön mukaisen sekoitusosan kaikkia etuja. Niiden selittämiseksi tarkas-15 teilaan ilman nopeusjakautumaa yksittäisten rakojen 28 pituussuunnassa. Kuten kuviosta 3 havaitaan, säätöpellin 9 säleet 24 ovat kohtisuorassa pystyrakoja 28 vastaan. Pellin 9 ollessa auki, säleen 24 sivut ovat ilmavirran suuntaiset, eivätkä vaikuta virtaukseen, joten nopeus raon 28 20 pituussuunnassa on tasainen. Tätä kuvaa suora D kuviossa 5, jossa vaaka-akselilla on etäisyys raon 28 reunasta ja pystyakselilla ilman nopeus.

Kun ulkoilmavirtaa säädetään säätöpellin 9 säleitä 24 kääntämällä, ne kääntyessään peittävät osan raosta 28 25 ja itse asiassa jakavat sen viiteen pienempään aukkoon 30, joista kaksi on kuviossa 3 merkitty pilkutuksella. Nopeus-jakautuma on kuvion 5 käyrän E mukainen. Raosta 28 vir-taava osasuihku A' jakautuu siten edelleen viiteen osa-suihkuun, joissa nopeus on ilmavirran pienenemisestä huo-30 limatta lähes sama tai suurempi kuin täydellä ilmavirralla. Säädettäessä ilmavirtaa pienemmäksi nopeus osasuih-kuissa kasvaa ja ne muuttuvat kapeammiksi ja terävämmiksi. Kuviossa 5 on katkoviivoilla merkitty säleiden 24 asennot, jotka selittävät, miksi maksiminopeus vierekkäisissä osa-35 suihkuissa on erilainen.

9 91319 Tällä tavoin keksinnön mukaisessa sekoitusosassa on 5 x 5 = 25 erillistä ulkoilmasuihkua, joiden koko ympärysmitta toimii sekoituspintana. Nopeus suihkuissa kasvaa ulkoilmavirtaa pienennettäessä, joten sekoitusominaisuudet 5 säilyvät lähes vakioina. Tilannetta parantaa olennaisesti se, että vastaavat palautusilmasuihkut C' joutuvat yhden tasosuihkun sijasta kulkemaan kuuden erillisen suihkun ohi, ts. ilman nopeus ja paine vaihtelevat voimakkaasti niiden virtausreitillä. Tämä lisää huomattavasti turbu-10 lenssia ja siten sekoittumista. Vaikutus on jopa tehokkaampi kuin ilman sekoittumista helpottamaan käytettyjen virtausesteiden, ns. turbulenssilevyjen.

Kuten edellä olevasta havaitaan, keksinnön mukaisen sekoitusosan sekoitusominaisuudet ovat täysin ylivoimaiset 15 tunnettuihin sekoitusosiin verrattuna. Erinomaisista ominaisuuksista johtuen useimpiin käytännön tarpeisiin riittävät sekoitusominaisuudet voidaan saavuttaa silläkin tavalla, että ulkoilman ohjauslevyt 23 jätetään pois. Niiden sijasta ulkoilmapeltiä 9 käännetään 90° siten, että säleet 20 24 ovat pystyasennossa ja asennetaan pelti 9 siten, että säleiden 24 välistä lähtevät ilmasuihkut A' osuvat lomittain raoista 29 lähtevien palautusilmasuihkujen C' kanssa. Tällöin ei ulkoilmavirralle aiheudu ylimääräistä virtausvastusta ohjauslevyistä 23, mikä pienentää energiankulu-25 tusta ja helpottaa ilmanvaihtolaitoksen painesuhteiden ja ilmavirtojen hallintaa, mitä on selostettu jäljempänä.

Keksinnön periaate voidaan toteuttaa niinkin, että kaikki ohjauslevyt 23, 26 jätetään pois, ja niiden sijasta sekä palautusilmapeltiä 20 että ulkoilmapeltiä 9 käänne-30 tään 90° tavanomaisesta asennosta ja ne asennetaan niin, että säleiden 24, 27 välistä lähtevät ilmasuihkut osuvat lomittain. Sekoitusominaisuudet heikkenevät huomattavasti, joskin ovat edelleen selvästi paremmat kuin tavanomaisten sekoitusosien. Tässä ratkaisussa menetetään lisäksi jäl-35 jempänä selostettavat ilmavirtojen asettelu-, säätö- ja mittausmahdol1isuudet.

10

Aseteltavien ohjauslevyjen 26 avulla voidaan palau-tusilman virtausreitin vastus säätää siten, että esim. palautusilmapellin 20 ollessa täysin auki ilmastointilaitteiston kokonaisilmavirta on sama kuin uiko- ja poistoil-5 mavirtapeltien 9 ja 16 ollessa täysin auki asettamalla raon 29 leveys ja pinta-ala tiettyyn arvoon. Näin saadaan ilmavirrat oikeiksi ainakin laitteiston kahdessa toimintapisteessä.

Tämä ei kuitenkaan riitä sellaisissa tapauksissa, 10 joissa vaaditaan sekoitusta kaikilla ilmavirtasuhteilla. Tulo- ja poistoilmavirta voidaan saada oikeiksi mittaamalla ilmavirta puhallinosista 12, 15, mihin on markkinoilla tunnettuja laitteita ja säätämällä poisto- ja ulkoilmapel-tejä 9, 16 mittaustuloksen perusteella. Sen sijaan ei 15 markkinoilla olevissa laitteissa pystytä mittaamaan ja säätämään palautusilmavirtaa, jolloin uiko- ja palautusil-man sekoitussuhde jää hallitsemattomaksi.

Jos ohjauslevyt 26 muotoillaan kuvion 3 mukaisesti suuttimen muotoisiksi, saadaan niihin syntymään tasainen 20 ja stabiili ilmasuihku, josta ilman nopeus ja siten ilmavirta voidaan luotettavasti mitata esim. mittaamalla paine-ero suuttimen 29 ja peltiä 20 edeltävän tilan 32 väliltä yksinkertaisella paine-eromittarilla 33. Tällöin myös palautusilmavirta voidaan hallita ja sekoitussuhdetta 25 tarkasti säätää. Sijoittamalla mittauspisteet aukkojen 29 keskelle mittausarvo saadaan kuvion 5 käyrän E huipun kohdalle, jolloin mittaustarkkuus on pienilläkin ilmavirroilla hyvä. Paine-eromittarin mittausarvon perusteella säädetään palautusilmavirtaa. Ohjauslevyjen 26 eri säätöasento-30 ja varten joudutaan tietysti mittaamaan kalibrointikäyrät, mutta tämä voidaan tehdä kertatoimenpiteenä laboratoriokokeessa.

Piirustukset ja niihin liittyvä selitys on vain tarkoitettu havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksi-35 tyiskohdiltaan voi keksinnön mukainen ilmastointilaitteis to vaihdella patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (10)

11 91319

1. Ilmastointilaitteiston tuloilman ja palautusil-man välinen sekoitusosa, johon laitteistoon kuuluu 5. tulolaite (1) ulkoilman tuomiseksi huonetilaan (4), jossa tulolaitteessa on ulkotilan ja huonetilan välinen tulokanava (5) ulkoilmavirtaa (A) varten ja säätöväli-ne (9) ulkoilmavirran säätämiseksi, - poistolaite (2) poistoilman johtamiseksi huoneti-10 lasta, jossa poistolaitteessa on huonetilasta johtava poistoilmakanava (13) poistoilmavirtaa (B) varten ja sää-töväline (16) poistoilmavirran säätämiseksi, ja - palautuslaite (3) poistoilman palauttamiseksi huonetilaan, jossa palautuslaitteessa on poistokanavan ja 15 tulokanavan välinen palautuskanava (19) palautus ilmavirtaa (C) varten ja säätöväline (20) palautusilmavirran säätämiseksi, - jolloin tulolaitteella ja palautuslaitteella on yhteinen sekoitustila (21) ulkoilmavirran ja palautusilma- 20 virran sekoittamista varten, tunnettu siitä, että ainakin tulokanavan (1) sää-tövälineen (9) tai palautuslaitteen (3) säätövälineen (20) jälkeen on sekoitustilaan (21) sovitettu ohjausväline (22 vast. 25), joka jakaa säätövälineen (9 tai 20) läpi vir-25 taavan ilmavirran (A tai C) useiksi erillisiksi, toisen säätövälineen (20 tai 9) läpi virtaavan ilmavirran (C tai A) kanssa lomittain risteävästi virtaaviksi ilmasuihkuiksi (A' tai C').

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sekoitusosa, 30 tunnettu siitä, että toisen laitteen (1 tai 3) säätöväline (9 tai 20) on sovitettu jakamaan ilmavirran (A tai C) useiksi erillisiksi ilmasuihkuiksi (A7 tai C').

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sekoitus-osa, jossa säätövälineenä (9 tai 20) on aseteltavilla sä- 35 leiliä (24 tai 27) varustettu säätöpelti, tunnettu 12 siitä, että ohjausväline (22 tai 25) käsittää joukon vierekkäisiä ohjauslevyjä (23 tai 26), jotka sijaitsevat koh-tisuorasti säätöpellin säleiden pituussuuntaa vastaan ja muodostavat väliinsä läpivirtausrakoja (28 tai 29).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen sekoitusosa, tunnettu siitä, että ohjauslevyt (23, 26) ovat aseteltavissa toistensa suhteen läpivirtausrakojen (28, 29) leveyden säätämistä varten.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen sekoitus-10 osa, tunnettu siitä, että ohjauslevyt (23, 26) on muotoiltu siten, että ohjauslevyjen väliset raot (28, 29) muodostavat rakosuuttimia.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 3-5 mukainen sekoitusosa, tunnettu siitä, että säätöpellin (9, 20) 15 säleet (24, 27) ja ohjausvälineen (22, 25) ohjauslevyt (23, 26) on sovitettu siten, että säleet jakavat ohjaus-levyjen väliset läpivirtausraot (28, 29) useihin virtaus-aukkoihin (30, 31) .

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 20 sekoitusosa, tunnettu siitä, että sekä tulolait- teen (1) säätövälineen (9) että palautuslaitteen (3) sää-tövälineen (20) jälkeen on sovitettu ohjausväline (22, 25) siten, että ulkoilmavirta (A) ja palautusilmavirta (C) jakautuvat sekoitustilassa (21) lomittain olennaisesti 25 kohtisuorasti toistensa suhteen virtaaviksi ilmasuihkuiksi (A', C')·

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen sekoitusosa, tunnettu siitä, että tulolaitteen (1) ohjauslevyjen (23) muodostamat läpivirtausraot (28) sijaitsevat 30 siirrettyinä lomittain palautuslaitteen (3) ohjauslevyjen (26) muodostamien läpivirtausrakojen (29) suhteen.

9. Patenttivaatimuksen 5 mukainen sekoitusosa, tunnettu siitä, että ohjauslevyjen (26) väliseen rakoon (29) on sijoitettu mittauslaite ilmavirran (C) mit- 35 tausta ja/tai säätöä varten, edullisesti paine-eromittari 13 91319 (33) raon ja virtaussuunnassa ilmavirran säätövälinettä (20) edeltävän tilan (32) välisen paine-eron mittaamiseksi.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen sekoitusosa, 5 tunnettu siitä, että palautusilmavirtaa (C) säädetään mittauslaitteen (33) mittausarvon perusteella. 14