FI90889B - Laite paperikoneen muodostusosassa turbulenssin kehittämiseksi massasuspensiokerrokseen - Google Patents

Description

90889

Laite paperikoneen muodostusosassa turbulenssin kehittämiseksi massasuspensiokerrokseen Anordning i formningspartiet av en pappersmaskin 5 för att utveckla turbulens i massasuspensionsskiktet

Keksinnön kohteena on laite paperikoneen muodostusosassa turbulenssin 10 kehittämiseksi massarataan, johon laitteella tuodaan huomattava määrä energiaa sen turbulenssitason nostamiseksi tarkoituksena valmistettavan rainan formaation parantaminen ja konesuuntaisen kuituorientaation vähentäminen, ja jossa laitteessa on sille alueelle, jossa massarata kohtaa muodostusviiran tai muodostusviirat, järjestetty olennaisesti 15 viirojen koko leveydelle ulottuva turbulenssinkehitin.

Keksintöön lähiten liittyvän tekniikan tason osalta viitataan seuraa-viin patenttihakemuksiin ja patenttijulkaisuihin: US 3 933 966, US 3 970 513, US 4 802 954, FI-hak. 822536, 900872 ja 901527 sekä 20 FI-kuul.julk. 72360.

Ennestään tunnetuilla paperi- tai kartonkikoneilla on sen rakenteesta riippuen joko pienempi tai suurempi taipumus suunnata kuituja rainan valmistussuuntaan eli konesuuntaan. Kaikilla koneilla on lisäksi perä-25 laatikon huulisuihkun ja muodosviiran tai -viirojen keskinäistä nopeus-eroa säätelemällä tarpeen mukaan mahdollisuus korostaa tai vähentää mainittua taipumusta. Hybridi- ja erityisesti kitaformereilla mainittu orientoiva vaikutus on usein haitallisen suuri, vaikka niillä usein muissa suhteissa on arkinmuodostukseen edullinen vaikutus. Tällaisia 30 edullisia seikkoja ovat mm. pieni tason suuntainen neliömassavaihtelu ja formaation tasaisuus ja valmistetun paperin vähäinen toispuolisuus.

Paperikoneiden perälaatikoissa käytetään erilaisia turbulenssigeneraat-toreita ja diffuusoreja, joilla pyritään aikaansaamaan huulivirtaukseen 35 ja huulisuihkuun sopiva diffuusio- ja turbulenssitaso, mikä on tärkeää paperin hyvän formaation ja riittävän pienen veto-lujuussuhteen (kone-suunta/poikkisuunta - MD/CD) saavuttamiseksi. Perälaatikoissa käytetään ennestään tunnetusti yleisimmin turbulenssin aikaansaamiseen pääasial- 2 lisesti massavirtauksen ja sen suuntaisten seinämien keskinäisen kitkan aikaansaamia nopeuseroja, jotka vaikuttavat poikkisuunnassa massavirtauksen nopeus-, sakeus- ja turbulenssi-intensiteettiprofiileihin ja kuituorientaatioprofiileihin. Tunnetusti massavirtauksen pyörresarjat 5 syntyvät mainittujen seinämien vierelle siten, että pyörteet määrittävä vektori on kohtisuorassa virtauksen suuntaan nähden. Näillä pyörteillä ei voida sanottavasti vaikuttaa kuituorientaatioon muodostusviiralla.

Voimakkaan kuituorientaation haitta tulee usein esiin heikentyneenä 10 arkin dimensiostabiilisuutena koneen poikittaissuunnassa. Kun arkki ilmastoinnin muuttuessa kostuu tai kuivuu tai sitä esim. kopiokoneessa voimakkaasti ja toispuoleisesti kuumennuskuivataan, sen mittamuutokset poikkisuunnassa johtavat poikkeamiin tasomaisuudesta, kupruiluun tai käyristymiseen. Voimakas kuituorientaatio näkyy myös haitallisesti 15 pienentyneenä poikittaisen CD ja konesuuntaisen MD'lujuuden suhteena CD/MD.

Rainan dimensiosiabiilisuus on tärkeä myös painopapereissa sen vuoksi, että mitä stabiilimpi arkki sitä paremmin väripainatuksessa saadaan eri 20 värit kohdistetuksi riittävän tarkasti kohdalleen.

Tunnetusti paperin kuituorientaation suunnan määrää pääasiallisesti huopautumassa olevan massasuspensiokerroksen ja muodostusviiran välisen relatiivisen nopeusvektorin suunta. Kuituorientaation voimakkuuden taas 25 määrää pääasiallisesti kyseisen relatiivisen nopeusvektorin itseisarvo. Tunnetusti kuituorientaatiota ohjataan paperikoneella säätämällä mainitun nopeusvektorin keskimääräistä suuruutta vedenpoiston aikana, mikä ohjaus yleensä saadaan aikaan perälaatikon painetta asettelemalla.

30 Oleellinen ero tunnettujen tasoviirakoneiden ja kitaformereiden orientaation säätötuloksessa johtuu siitä, että nopeusero kitaformerilla muuttuu selvästi enemmän vedenpoistovyöhykkeellä ilman, että mainittuun muuttumiseen voidaan vaikuttaa. Nopeuseron keskimääräinen arvo voidaan siis kummassakin konetyypissä asetella nollaksi haluttaessa minimoida 35 orientaatio. Koska nopeuseroalue on tunnetuissa kitaformereissa suurempi kuin tasoviirakoneissa, on huopautuneessa kuitumatossa kerroksia, 90889 3 joissa on hyvinkin voimakas orientaatio ja lopputuloksena on keskimää-räisestikin selvästi voimakkaampi orientaatio kitaformereilla ajetussa paperissa. Tunnetut hybridiformerit asettuvat tasoviiran ja kitaforme-rin väliin minimiorientaatiota tavoiteltaessa.

5

Kun ennestään tunnettuja perälaatikkoja ja niiden turbulenssigeneraat-toreita käytettäessä on perälaatikon huulikanavassa ja siitä purkautuvassa massasuspensiosuihkussa pyrittävä kohtuullisen korkeaan turbu-lenssitasoon, aiheutuu turbulenssista massasuspensiosuihkuun rauhatto-10 muutta, mikä ilmenee esim. pisaroina ja vanoina huulisuihkun pinnoissa. Tästä on seurauksena erilaisia anisotropioita muodostuvassa massaradassa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusia ratkaisuja 15 edellä kosketeltuihin ongelmiin.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on luoda sellainen turubulenssike-hitin, jonka avulla voidaan pienentää kuituorientaatiota eli lisätä poikkisuunnassa olevien kuitujen suhteellista osuutta koneensuuntaisen 20 kuituosuuden kustannuksella erityisesti kitatyyppisissä formereissa.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sellainen turbulenssinkehitin, jota soveltaen voidaan saada paperirainan vetolujuussuhde MD/CD alueelle MD/CD < 2.0.

25

Keksinnön tarkoituksena on myös aikaansaada sellainen massasuspen-siovirtauksen turbulenssin kehitin, jolla parannetaan rainan formaa-tiota samalla kun vähennetään kuituorientaatiota.

30 Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada sellainen massasuspension turbulenssinkehitin, jota käyttäen saadaan paperiarkin dimensiopysyvyyttä parannetuksi, kun arkkia äkillisesti kostutetaan tai kuumennetaan esim. kopio- tai painokoneissa.

35 Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnölle on pääasiallisesti tunnus oma i s ta se, että turbulenssin- 4 kehittimessä on vedensyöttöputki, suutinrako tai vastaava suutinaukko-jen sarja, jonka suuttimet on siten suunnattu, että niistä kohdistettavilla tehokkailla vesisuihkuilla on huomattava sen kohdalla kulkevan viiran normaalin suuntainen nopeuskomponentti.

5

Keksinnön mukainen turbulenssinkehitin soveltuu etenkin kitaformereiden yhteydessä käytettäväksi, mutta eräissä erikoistapauksissa keksintöä voidaan käyttää myös hybridiformereiden yhteydessä, joissa on lyhyempi tai pitempi yksiviirainen rainanmuodostuksen alkuosuus, minkä jälkeen .10 seuraa kaksiviirainen muodostusvyöhyke.

Keksinnön mukaisella laitteella saadaan massakerroksen turbulenssitasoa nostetuksi niin, että kuituorientaatiota saadaan olennaisesti pienennetyksi eli pääasiallisesti konesuuntaisia kuituja käännetyksi enemmän 15 poikkisuuntaisiksi niin, että vetolujuussuhde MD/CD saadaan alueelle MD/CD ^ 2. Keksinnön mukaisesti massasuspensiokerrokseen kehitetään turbulenssia mahdollisimman lähellä vedenpoiston aloituksen aluetta, missä perälaatikossa kehitetty turbulenssi on ehtinyt varsin paljon jo vaimentua ja kuituorientaatio on tavanomaisesti varsin voimakas.

20

Keksinnön turbulenssinkehittimen avulla voidaan perälaatikosta tulevan huulisuihkun turbulenssitasoa vapaassa suihkussa entisestään pudottaa siinä muodostuvien häiriöiden kuten suihkun hajoamisen ja pisaroinnin vähentämiseksi niin, että saadaan huulisuihku tuoduksi mahdollisimman 25 stabiilisti viirakidan pohjalle.

Keksinnön mukaisella turbulenssinkehittimellä saadaan massaradan turbulenssitasoa nostetuksi juuri sen kriittisessä kohdassa eli alueella, jossa vedenpoisto rainasta alkaa yleensä molempien viirojen läpi. En-30 nestään tunnettuja perälaatikkoon ja sen huulikanavaan sovitettuja turbulenssigeneraattoreita käytettäessä on massasuihkun turbulenssitaso sen saapuessa mainitulle kriittiselle alueelle jo yleensä ehtinyt alentua sellaiseksi, että sillä ei ole riittävää vaikutusta esim. formaation parantamisessa ja kuituorientaation vähentämisessä.

35

II

90889 5

Keksinnön mukaisesta turbulenssinkehittimestä kohdistetuilla voimakkailla vesisuihkuilla saadaan massakerrokseen tuotua huomattava määrä energiaa, joka huomattavalta osaltaan muuttuu turbulenssiksi. Kuitenkin massakerrokseen tarvitsee kohdistaa vain murto-osa sen kokonaisvirtaa-5 man vesimäärästä. Jos paperimassakerroksen päävirtaus on esim. luokkaa 200 1/sm, tarvitaan keksinnön mukaisesta turbulenssinkehittimestä syötettäväksi n. 10 1/sm virtaama. Yleensä keksinnön mukaisesta turbulenssinkehittimestä syötetty vesimäärä on n. 1-10 %, sopivimmin n. 5 %, massaradan kokonaispäävirtaamasta.

10

Keksinnön mukaisen turbulenssinkehittimen suuttimet on järjestettävä joko Jatkuviksi rakosuuttimiksi tai reikäsuuttimiksi riittävän tiheällä jaolla ja/tai poikkisuunnassa porrastetuiksi siten, että suihkut eivät aiheuta juovikkuutta muodostuvaan massarataan.

15

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovellus esimerkkeihin, joiden yksityiskohtiin keksintöä ei ole mitenkään ahtaasti rajoitettu.

20

Kuvio 1 esittää kaaviollisesti erästä kaksiviiraformeria, jossa on sovellettu keksinnön mukaista turbulenssinkehitintä.

Kuvio 2 esittää konesuuntaisena pystypoikkileikkauksena kuvion 1 mu-25 kaisen formerin muodostuskidan aluetta, johon on sovitettu keksinnön mukainen turbulenssinkehitin.

Kuvio 3 esittää kuviota 2 vastaavalla tavalla keksinnön erästä toista sovellusesimerkkiä.

30

Kuvio AA esittää ensimmäistä leikkausta IV-IV kuviossa 2.

Kuvio AB esittää toista vaihtoehtoista leikkausta IV-IV kuviossa 2.

35 Kuvio AC esittää kolmatta vaihtoehtoista leikkausta IV-IV kuviossa 2.

6

Kuviossa 1 esitetty muodostusosa käsittää peittävän viiran 10 silmukan ja kantavan viiran 20 silmukan. Viiroilla 10,20 on yhteinen juoksu viivojen A ja B välillä, jotka rajoittavat muodostusosan kaksiviiraisen muodostusvyöhykkeen. Raina V seuraa kantavaa viira 20 kaksiviiraisen 5 muodostusvyöhykkeen A-B jälkeen. Perälaatikon huuliosa 60 syöttää mas-sasuihkun J viirojen 10 ja 20 rajoittamaan kitaan G, jonka muodostaa toiselta puolelta pääasiallisesti viiran 10 juoksu telalta 16a viivalle A, jossa viira 10 kohtaa toisen viiran 20 (massakerros on välissä). Toiselta puolen muodostuskitaa G rajoittaa ensimmäisen muodostustelan .10 21 yli kulkeva viira 20.

Kuviosta 1 näkyy muodostuskidan G pohjan alueelle peittävän viiran 10 silmukan sisään sovitettu turbulenssinkehitin 11, jonka suuttimista kohdistetaan viiran 10 läpi voimakkaita vesisuihkuja viiran läpi massa-15 rataan U alueella, jossa kaksipuoleinen vedenpoisto juuri alkaa ja jossa massasuspensiosuihkun J molemmat pinnat ovat kohtaamassa tai juuri kohdanneet viirojen 10,20 pinnat. Keksinnön mukaista turbulens-sinkehitintä 11 ja sen toimintaa selostetaan myöhemmin tarkemmin lähinnä kuvioihin 2 ja 3 viitaten.

20

Kuvion 1 mukaisesti ensimmäisenä muodostustelana 21 on avoimella pinnalla 21' varustettu muodostustela, joka on verraten suuriläpimittainen ja imulaatikolla 21a varustettu. Ensimmäisen muodostustelan 21 sektorilla a vedenpoisto tapahtuu pääasiallisesti muodostustelasta 21 pois-25 päin nuolten Fx (kuvio 2) suunnassa ja jossain määrin telan 21 avoimeen pintaan 21'.

Kuviossa 1 esitettyihin kaksiviiraformereihin kuuluu vedenpoisto- ja kannatusyksikkö 50, joita on kaksi yksikköä 50A ja 50B peräkkäin. Yk-30 sikkö 50 tai -yksiköt 50A ja 50B käsittävät vedenpoistolaitteiston 40 ja puristus- ja vedenpoistoyksikön 30, joiden välistä viirat 10 ja 20 ja niiden välissä oleva massarata V kulkevat. Yksikköjen 50A.50B yhteydessä vedenpoisto tapahtuu imu- ja foililaitteistolla varustettuun laitteistoon 40 päin nuolten F3A ja F3B suunnassa. Kuvion 1 mukaisesti 35 yksiköiden 50A,50B jälkeen seuraa kantavan viiran 20 silmukan sisällä oleva toinen muodostustela 24, jonka alueella sektorissa b viirojen li 90889 7 10,20 juoksu käännetään kaartumaan pick-up-kohtaan päin. Toisen muo-dostustelan 24 jälkeen raina W etenee viivalle P, jonka kohdalla se irrotetaan viirasta 20 pick-up-telan 30 ja sen imuvyöhykkeen 30a avulla ja siirretään pick-up-kudokselle 31, joka vie rainan V edelleen paperi-5 koneen puristinosalle (ei esitetty).

Kuvion 2 mukaisesti on muodostuskidan G sille alueelle, jossa massasus-pensiosuihku J kohtaa viirat 10,20 sijoitettu keksinnön mukainen tur-bulenssinkehitin 11, joka käsittää viirojen 10,20 koko leveydelle ulot-10 tuvan vedensyöttöputken 12. Syöttöputkeen 12 tuodaan painevesilähteestä 17 esim. putken 12 molempien päiden kautta syöttöjohdolla 18 puhdasta kiertovettä. Syöttöputkeen 12 on sen koko pituudelle kiinnitetty suu-tinkappale 13, jonka ulkopuolinen tasopinta 15 on peittävän viiran 10 silmukan sisäpintaa vastassa muodostuskidan G pohjan alueella eli sillä 15 alueella, jossa massasuspensiosuihku J iskeytyy viiraan 10. Tällöin massarata W on molempien viirojen 10,20 välittömässä ohjauksessa. Suutinkappaleen 13 vastepinta 15 muodostaa kuvion 2 ratkaisussa pienen fpilikulman b (b » 0...2°) viiran 10 kanssa. Vastepinnan 15 foiliefek-tiliä edistetään osaltaan vedenpoistoa ulkoviiran 10 kautta nuolten F! 20 suunnassa.

Kuvion 2 mukaisesti suutinkappaleen 13 suutinreikien 14 kautta kohdistetaan viiran 10 läpi voimakkaat vesisuihkut S viirojen 10,20 väliseen massasuspensiokerrokseen U niin, että vesisuihkut S saavat aikaan mas-25 sasuspensiokerroksessa W turbulenssia, joka vähentää kuituorientaatiota ja parantaa formaatiota. Keksinnön mukaisen turbulenssikehittimen 11 ansiosta voidaan huulisuihkun J perälaatikon yhteydessä synnytettyä turbulenssitasoa entisestään alentaa, jolloin massasuspensiosuihku J saadaan entistä stabiilimmaksi niin, että sen pinnoissa jy ja ja esiin-30 tyy entistä vähemmän rauhattomuutta kuten pisarointia.

Keksinnön avulla turbulenssin kehitys suoritetaan edullisimmin vasta silloin kun massasuspensiokerros W on Jo molemmilta pinnoiltaan viirojen 10,20 välissä. Suutinaukkojen 14 kautta kohdistettavien vesisuihku-35 jen S on oltava niin tehokkaita, että ne tunkeutuvat viiran 10 läpi ja aikaansaavat huomattavan turbulenssitason huomattavan nousun myös riit- 8 tävän syvällä massasuspensiokerroksen W sisälle. Suutlnaukkojen 14 rakenteen tai sijoittelun on oltava sellainen, että suihkut S jakautuvat mahdollisimman tasaisesti viirojen 10,20 koko leveydelle niin, etteivät suihkut S synnytä massarataan V juovikkuutta.

5

Kuviossa 3 on esitetty keksinnön sellainen toteutusmuoto, jossa alavii-ra 20 kulkee rintatelan 22 yli ja perälaatikosta 60 kohdistetaan huu-lisuihku J olennaisesti vaakasuunnassa niin, että huulisuihku J kohtaa ensin alaviiran 20 rintatelan 22 ylimmän kohdan alueella. Kuviossa 3 .10 näkyy perälaatikon 60 huulikanavan K ylähuuliseinämä 61 ja alahuu- liseinämä 62 sekä kärkilista 63, joka rajoittaa huuliaukkoa 64. Ylävii-raa 10 ohjaa suutinlista 13A, jossa on kaareva viiranohjauspinta 13k, joka kääntää yläviiran 10 kulun alaviiran 20. suuntaiseksi. Suutinlis-tassa 13A on poraus 12A, josta avautuu sarja suutinreikiä 14 yläviiraan 15 10 ja massasuspensiokerrokseen W päin. Suutinlistan 13A kohdalta alkaa alaviiran 20 silmukan sisällä oleva muodostuskenkä 23, jossa on muodos-tuslistoja 23a, joiden välisten rakojen kautta 23b massaradasta voi poistua vettä alaviiran 20 läpi. Muutoin on kuviossa 3 esitetyn turbulenssin kehitin sekä rakenteeltaan että toiminnaltaan edellä kuvion 2 20 yhteydessä selostetun kaltainen.

Kuviossa 2 on suutinreikien 14 ja viirojen 10,20 normaalin N välistä suuntakulmaa merkitty a:11a. Suuntakulma a on sopivimmin a - 0...arc cos u/w, missä u - viiran 10 nopeus ja w - vesisuihkujen S 25 nopeus viiran läpi. Kun viiran nopeus u - 20 m/s ja suihkun nopeus w - 60 m/s, on kulma a alueella 0...70°. Mainittu kulma a voidaan tarvittaessa järjestää säädettäväksi esim. n. ± 5° kuviossa 2 esitetystä positiosta. Tämä säätö tapahtuu esim. niin, että putki 12 järjestetään molemmista päistään akselitappien 19 ja kannattimien (ei esitetty) 30 varaan ja putki 12 liitetään voimalaitteeseen esim. hydraulisylinte-riin, jolla kulman a säätö suoritetaan. Kun kulmaa a suurennetaan, suihkujen S massasuspensiokerroksen V kohdistama turbulenssivaikutus pienenee, mutta samalla turbulenssin vaikutus saadaan ulottumaan z-suunnassa syvemmälle suihkujen S pitemmän kantaman vuoksi suspen-35 siokerrokseen V.

li 90889 9

Syöttöveden nopeus w turbulenssinkehittimen 11 suutinaukolssa 14 on yleensä w - 10...100 m/s, sopivimmin w - 20...60 m/s ja vedensyötön kokonaisvlrtaama koneen leveysmetriä kohti on q - 1...50 1/sm, sopivimmin q - 5...10 1/sm. Suuttimien 14 syöttöpaine p valitaan yleensä alu-5 eelta p - 1...50 bar, sopivimmin p - 2...18 bar. Turbulenssikehittimen 11 vedensyötön nettoteho P koneen leveysmetriä kohti on yleensä alueella P - 1...50 kW/m, sopivimmin P - 2...18 kW/m. Kun paperikoneen leveys L - 10 m, valitaan syöttöputken 12 halkaisija D0 yksipuolista veden-syöttöä käytettäessä D0 » 150 mm ja kaksipuolista vedensyöttöä käytettä-10 essä D0 » 100 mm. Edellä esitetyt lukuarvot ovat vain suuntaa antavia ja ne kuvaavat keksinnön eräitä edullisia sovellusmuotoja, eikä keksintöä ole niihin mitenkään rajoitettu.

Kuvioissa 4A,4B ja 4C on esitetty eräitä turbulenssinkehittimen 11 suu-15 tinkappaleen 13 suutinjärjestelyjä. Kuvion 4A mukaisesti suutinreikiä 14a on tasajaolla k yhdessä rivissä viirojen 10,20 koko leveydellä. Suutinreikien 14 halkisija d on alueella d - 0,2...3,0 mm, sopivimmin alueella d - 0,5...1,0 mm ja jako alueella k - 1...10 mm, sopivimmin aluella k - 3...5 mm. Kuvion 4B mukaisesti käytetään yhtä viirojen 20 10,20 koko leveydelle ulottuvaa yhtenäistä rakosuutinta 14b, jonka leveys m - 0,2...2,0 mm. Kuvion 4C mukaisesti käytetään kolmea riviä suutinrakoja 14c, jotka ovat vierekkäisissä riveissä porrastetusti niin, että suihkut S saadaan jakautumaan mahdollisimman tasaisesti massasuspensiokerroksen W koko leveydelle niin, ettei rainaan synny 25 suihkujen J takia juovikkuutta.

Jotta keksinnön mukaisesta turbulenssinkehittimestä 11 kohdistettavilla suihkuilla S saataisiin tarkoitettu vaikutus, erityistä huomiota on kiinnitettävä sen viiran 10 struktuuriin ja läpäisevyyteen, jonka läpi 30 suihkut kohdistuvat massarataan W. Tarvittaessa kokeellisesti on löydettävissä kyseisen viiran 10 keksinnön kannalta optimaaliset rakenteet.

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksin-35 nöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetystä.

Claims (11)

10

1. Laite paperikoneen muodostusosassa turbulenssin kehittämiseksi massarataan (W), johon laitteella tuodaan huomattava määrä energiaa sen 5 turbulenssitason nostamiseksi tarkoituksena valmistettavan rainan formaation parantaminen ja konesuuntaisen kuituorientaation vähentäminen, ja jossa laitteessa on sille alueelle, jossa massarata (V) kohtaa muo-dostusviiran tai muodostusviirat (10,20), järjestetty olennaisesti viirojen (10,20) koko leveydelle ulottuva turbulenssinkehitin (11), 10 tunnettu siitä, että turbulenssinkehittimessä on vedensyöttö-putki (12), suutinrako (14b) tai vastaava suutinaukkojen (14,14a,14c) sarja, jonka suuttimet (14) on siten suunnattu, että niistä kohdistettavilla tehokkailla vesisuihkuilla (S) on huomattava sen kohdalla kulkevan viiran (10) normaalin (N) suuntainen nopeuskomponentti. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että turbulenssinkehitin (11) on sijoitettu kitaformerin muodostuskidan (G) pohjan alueelle, jolla alueella massasuspensiosuihkun (J) molemmat pinnat (ja ja jy) ovat kohtaamassa tai juuri kohdanneet muodostusviiran 20 (10,20).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunne ttu siitä, että mainittuun vedensyöttöputkeen (12) on liitetty suutinkappale (13), jossa on laahaava pinta (15), joka toimii viiran (10) silmukan sisäpin- 25 taa vasten.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen suutinkappaleessa (13) on viiran (10) silmukan sisäpintaa vasten toimiva foilipinta (15), joka muodostaa sopivan foi- 30 likulman (b) viiran (10) kanssa vedenpoiston (Fx) edistämiseksi.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että turbulenssinkehittimen (11) suutinaukkojen (14,14a,14c) tai suutinraon (14b) akselin suunnan ja kohdalla juoksevan viiran (10) 35 normaalin (N) välinen kulma (a) on alueella a - 0...arc cos u/w, missä li 90889 11 u - viiran (10) nopeus ja w - suuttimien (14) kautta kohdistettavien vesisuihkujen (S) nopeus viiran läpi.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnettu 5 siitä, että laite on integroitu toisen viiran (10) kulkua ohjaavan staattisen viiranohjauselimen (13A) yhteyteen, jossa viiranohjauseli-messä (13A) on kaareva viiranohjauspinta (13k), että mainittuun vii-ranohjauselimeen (13A) on järjestetty vedensyöttöputki (12A), josta avautuu sarja suutinaukkoja (14) tai vastaava suutinrako viiraan (10) 10 ja massarataan (W) päin (kuvio 3).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittujen vesisuihkujen (S) suuntakulma (a) on järjestetty säädettäväksi tietyllä alueella, sopivimmin n. ± 5°. 15

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen suuttimien (14,14a) halkaisijat ovat alueella d - 0,2...3,0 mm, sopivimmin alueella d - 0,5...1,0 mm ja keskinäinen jako alueella k - 1...10 mm, sopivimmin alueella k - 3...5 mm. 20

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen vedensyöttöpaine (p) valitaan alueelta p - 1...50 bar, sopivimmin p - 2...18 bar, että vedensyöttönopeus mainituissa suuttimissa (14) valitaan alueelta w - 10...100 m/s, sopivim-25 min w - 20...60 m/s ja että vedensyötön kokonaisvirtaama (q) koneen le-veysmetriä kohti valitaan alueelta q - 1...50 1/sm, sopivimmin q - 5...10 1/sm ja/tai että vedensyötön nettoteho D koneen leveysmetriä kohti valitaan alueelta P - 1...50 kW/m, sopivimmin P - 2...18 kW/m.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite on siten mitoitettu ja sen vedensyöttöpaine (p) siten asetettu, että laitteesta suihkutettavan veden virtaama massaradan (W) kokonaisvirtaamaan nähden on siitä 1...10 %, sopivimmin n.5 %.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-10 mukaisen laitteen käyttö sellaisen kitaformerin yhteydessä, jossa muodostuskita (G) rajoittuu muodostuste- 12 lan (21) ohjaaman sisäviiran (20) ja johtotelalta (16a) mainitulle muodostustelalle (21) suorana juoksuna kulkevan ulkoviiran (10) välille ja jossa käytössä turbulenssinkehitin (11) on sijoitettu ulkoviiran (10) silmukan sisälle niin, että turbulenssinkehittimen (11) suutin-5 aukot (14) avautuvat ulkoviiran (10) silmukan sisäpintaa vasten alueella, jolla massasuspensiosuihkun (J) pinta on iskeytynyt tai iskeytymässä ulkoviiran (10) pintaa vasten (kuvio 2). Il 90889 13