FI90633C - Menetelmä kallio- ja malmilohkareiden murskaamiseksi iskemällä sekä laite menetelmän suorittamiseksi - Google Patents
Menetelmä kallio- ja malmilohkareiden murskaamiseksi iskemällä sekä laite menetelmän suorittamiseksi Download PDFInfo
- Publication number
- FI90633C FI90633C FI923483A FI923483A FI90633C FI 90633 C FI90633 C FI 90633C FI 923483 A FI923483 A FI 923483A FI 923483 A FI923483 A FI 923483A FI 90633 C FI90633 C FI 90633C
- Authority
- FI
- Finland
- Prior art keywords
- rotor
- crushing rotor
- primary
- rotation
- impact
- Prior art date
Links
Classifications
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B02—CRUSHING, PULVERISING, OR DISINTEGRATING; PREPARATORY TREATMENT OF GRAIN FOR MILLING
- B02C—CRUSHING, PULVERISING, OR DISINTEGRATING IN GENERAL; MILLING GRAIN
- B02C13/00—Disintegrating by mills having rotary beater elements ; Hammer mills
- B02C13/02—Disintegrating by mills having rotary beater elements ; Hammer mills with horizontal rotor shaft
- B02C13/06—Disintegrating by mills having rotary beater elements ; Hammer mills with horizontal rotor shaft with beaters rigidly connected to the rotor
- B02C13/09—Disintegrating by mills having rotary beater elements ; Hammer mills with horizontal rotor shaft with beaters rigidly connected to the rotor and throwing the material against an anvil or impact plate
-
- B—PERFORMING OPERATIONS; TRANSPORTING
- B02—CRUSHING, PULVERISING, OR DISINTEGRATING; PREPARATORY TREATMENT OF GRAIN FOR MILLING
- B02C—CRUSHING, PULVERISING, OR DISINTEGRATING IN GENERAL; MILLING GRAIN
- B02C13/00—Disintegrating by mills having rotary beater elements ; Hammer mills
- B02C13/20—Disintegrating by mills having rotary beater elements ; Hammer mills with two or more co-operating rotors
Landscapes
- Engineering & Computer Science (AREA)
- Food Science & Technology (AREA)
- Crushing And Pulverization Processes (AREA)
- Crushing And Grinding (AREA)
- Disintegrating Or Milling (AREA)
Description
1 90633
Menetelma kallio- ja malmilohkareiden murskaamiseksi iske-malla seka laite menetelman suorittamiseksl
Taman keksinnon kohteena on menetelmå kallio- ja 5 malmilohkareiden murskaamiseksi iskemållå kasittaen ensik-si primaarisen iskuvoiman kohdistamisen kalliolohkareeseen lohkareen murtamiseksi useiksi pienemmiksi palasiksi, joi-hin kohdistetaan sitten sekundaarinen iskuvoima, jolla on satunnainen voimavektorin jakaumaprofiili seka iskumurs-10 kain, kasittaen koteion, jossa on primaarinen murskaus-roottori sinne kiinnitettyna ja sekundaarinen murskaus-roottori ja panostuskouru sen ylapuolelle jårjestettynå, jolloin koteion seina toimii syottokouruna kallio- ja mal-milohkareiden syottåmiseksi primaariseen murskausrootto-15 riin, jonka alle on jarjestetty poistoreika.
Keksintdå voidaan kayttaå murskaamaan raaka-aineita kaivos-, kemian-, rakennus- ja hiiliteollisuudessa ja mi-neraalilannoitteiden ja syotettavien mineraaliraaka-ainei-den valmistamiseksi.
20 Tunnetussa tekniikassa iskemalla murskaamisen pro- sessi suoritetaan useissa vaiheissa. Ensimmaisesså vai-heessa murskaimen iskutyokalu tai vasara iskee murskaus-kammioon tulevaan syotettavan raaka-aineen lohkareeseen. Kukin lohkare, johon kohdistetaan primaarinen iskuvoima, 2 5 murtuu osittain ja heitetåån kimmahdusosaa vasten maara-tylla nopeudella. Toisessa vaiheessa kimmahduselementtiin iskeytyvåan lohkareeseen kohdistetaan sekundaarinen isku-• voima, joka murskaa lohkareen maaråtyn kokoiseksi. Yksin- kertaisessa tapauksessa kaytetåan yhta kimmahdusosaa, mis-30 så tapauksessa lohkare murskataan kahdessa vaiheessa, .· vaikka murskaustulos on minimaalinen.
Kimmahdusosat, jotka on jarjestetty peråkkåin tois-. - tensa jålkeen, ovat metallilevyjå, ristikkopalkkeja, sau- ... voja, tanko ja tai verkkoja.
35 Kolme tai neljå kimmahdusosaa, harvemmin yli viisi : osaa on asennettu murskaamisen tehokkuuden parantamiseksi.
2 90633 Tåsså tapauksessa lohkare murskataan keskimåårin 4-6 vaiheessa. Energian siirron nåkokulmasta paikallaan olevaa estetta vasten tapahtuvalla iskulla on heikoin mahdollinen vaikutus (ks., E. W. Alexandrov ja P. W. Sokolinsky, 5 "Abblied Theory and Calculation of Impact Systems", Nedra Publishers, Moskova, 1969, ss. 15 ja 17).
Ylla selostetulla menetelmållå on alhainen murs-kausteho, koska kimmahdusosan pinnalla on yksi ainoa teh-tava, syotettavan raaka-aineen lohkareiden suuntaaminen 10 takaisin primaarisen murskausroottorin iskuosiin. Tåsså tapauksessa itse kimmahdusosan energiaa ei kayteta hyvåk-si.
Alalla laajasti kaytettyja ovat myos keskipakoisku-murskaimet, joissa kalliolohkareisiin tartutaan kiihdytys-15 roottorilla tai -levyllå ja niille annetaan huomattava nopeus, joka on jopa 100 - 120 m/s. Keskipakovoima heittåå lohkareet estetta vasten, joka on suunniteltu renkaana, joka on asennettu kiinteasti tai yhteisen pyorimiskeskuk-sen ympari pyorivåksi.
20 Kalliolohkareiden iskeytyminen rengasmaista estetta vasten ja sita seuraavaan murskaamisen malli ei itse asiassa eroa tavanomaisesta iskemållå murskaamisen proses-sista. Lisaksi tålle menetelmålle on tunnusomaista huomat-tava ominaiskulutus ja såhkotehon tehoton kåytto.
25 Eras toinen alalla tunnettu murskain kåsittåå kaksi AP-CN-tyyppistå vaakaroottoria (ks., esim. Holmes Hazemag -yrityksen esite, Roots Division of Dresser Holmes, Ltd.).
Roottorit on jårjestetty murskaimessa påållekkåin niin, ettå roottorien pyorimisakselit yhdiståvå suora on 30 kallistettu tietyn kulman verran vaakatasoon nåhden. Tåsså murskaimessa kalliolohkareet murskataan peråkkåin primaa-risella murskausroottorilla ja sitten kimmahdusosilla, jotka on jårjestetty sen ympåryskehålle, ja lopuksi murskataan vielå sekundaarisella murskausroottorilla, joka on 35 myos varustettu kiinteillå tai jousella poikkeutettavilla 3 90633 kimmahdusosilla, jotka on jarjestetty sen ympHryskehalle. Murskausmenetelma suoritetaan 6-8 vaiheessa. Tormåystaa-juuden kasvattamiseksi roottoreista yksi on varustettu kuudella vasaralla.
5 Talla murskaimella on kaikki ylla osoitetut haitat eli huomattava tehon kulutus ja alhainen teho.
VielS yksi alalia tunnettu iskumurskain (ks. esim. FR-patentti nro 2 091 446, 1972) kasittSa kaksi roottoria, joiden akselit ovat tasossa, joka jatkuu kulmassa vaaka-10 suoraan nahden, ja itse roottorit on sijoitettu paallek-kain. Roottorit pyorivåt vastakkaisiin suuntiin. Molemmat roottorit murskaavat kalliota perakkain ja on samoin varustettu kiinteilla kimmahdusosilla. Murskaimella on suuri kokonaiskorkeus, se on epåkSytannollinen kayttaa ja vaatii 15 paljon tehoa ja metallia.
Viela yksi alalia tunnettu iskumurskain kasittaa kotelon, jonne on kiinnitetty primaarinen murskausroot-tori, jolloin kaksi sekundaarista murskausroottoria ja panostusreikaa on jarjestetty sen ylapuolelle, kotelon 20 seinan toimiessa syottokouruna kallio- ja malmilohkareiden syottamiseksi primaariseen murskausroottoriin, jolloin poistoreika on jarjestetty sen alle (ks. esim. USSR keksi-• : jån todistus nro 183 053).
Tama murskain suorittaa menetelman kallio- ja mal-25 milohkareiden murskaamiseksi iskemalla kasittåen ensiksi primaarisen iskuvoiman kohdistamisen kalliolohkareeseen, .-. ; joka saa lohkareen murtumaan useiksi pienemmiksi paloiksi, joihin kohdistetaan sitten sekundaarinen iskuvoima, jolla on voimavektorin satunnaisjakaumaprofiili.
30 Kaytossa murskattava materiaali suunnataan primaa riseen murskausroottoriin ja heitetåån sitten sekundaaris-ten murskausroottoreiden vasaroita vasten. Tasså murskai-messa sekundaaristen murskausroottoreiden vasaroita kayte-.··*. tåan kimmahdusosina.
4 90633
Kalliolohkareet murskataan kolmessa vaiheessa. En-simmaisesså vaiheessa murskaus tapahtuu, kun materiaaliin tartutaan priinaarisen murskausroottorin vasaroilla. Toi-sessa vaiheessa materiaali murskataan, kun siihen tar-5 tutaan sekundaarisen murskausmoottorin vasaroilla. Kolman-nessa vaiheessa lohkareet murskataan lopulta ristikkopalk-keja vasten.
TamS murskain auttaa hieman parantamaan murskauksen tehoa ja materiaalin laatua. Silla on kuitenkin useita 10 haittoja, joista tarkeimmåt ovat seuraavia: kalliolohkareen murskauksen satunnaiskuvio, koska kaikkien roottorien jarjestely ja toiminta ei ole synkro-nisoitu ajan funktiona, iskuvoimalla, joka toimitetaan sekundaarisella 15 murskausroottorilla lohkareeseen, on alhainen teho, koska roottorilla on alhainen pyorimisnopeus, mutta oleellises-ti, koska suoraa, keskeistå iskua ei voida antaa, sekundaaristen murskausroottoreiden, jotka suorit-tavat kimmahdustehtåvåt, massa on keskittynyt niiden kes-20 kipisteisiin, josta syysta roottoreiden hienontamisvaiku-tusta ei voida kokonaan kayttaa hyvåksi, ja primaaristen ja sekundaaristen murskausroottoreiden jarjestely pystyakselilla pienentaå mahdollisuutta paran-taa murskainten tehokkuutta, kasvattaa murskaimen paamit-... 25 toja ja lisaa kåyttoå ja huoltoa vårten tarvittavan tyo-voiman maaraa.
- *. Esilla oleva keksinto tahtaa kallio- ja malmilohka- reiden iskemallå murskaamisen menetelman kehittamiseen, jossa suurikokoiseen lohkareeseen suunnatun primaarisen 30 murskausvoiman ja pienempikokoisiin paloihin suunnatun sekundaarisen murskausvoiman synkronisoitu vaikutus tekee * mahdolliseksi lisata murskausmenetelman tehoa huomattavas- . . ti, murskata erittain kovia kivia pienentaen ne pienempaan ·. kokoon ja vahentaa murskausvaiheiden lukumaarSa menetel- 35 massa.
5 90633
Keksinto tåhtåå myos ylla mainitun menetelmån suo-rittamiseeh tarkoitetun laitteen parantamiseen.
Nåmå tavoitteet toteutetaan kallio- ja malmilohka-reiden iskemållå murskaamiseen tarkoitetussa menetelmåsså, 5 jolle on tunnusomaista, ettå kooltaan suurempaan lohkaree-seen suunnattu primaarinen iskuvoima Pj on synkronisoitu ajassa tuloksena oleviin pienempiin palasiin suunnatun sekundaarisen iskuvoiman P2 kanssa, jolloin lohkareen pri-maarisen iskuvoiman Ρχ jalkeinen nopeusvektori Vj ja sekun-10 daarisen iskuvoiman P2 vektori sijaitsevat lohkareen massan keskipisteen kautta kulkevalla linjalla, ja sekundaarisel-la iskuvoimalla P2 lohkareeseen annetun liikemaarån suhde primaarisella iskuvoimalla Pj lohkareeseen annettuun liike-måaraan on alueella 0,3 - 70,0, kun primaarisella iskuvoi-15 malla Ρχ lohkareeseen kohdistettu minimiliikemaara on 180 kgm/s.
Keksinnon mukaiselle iskumurskaimelle on tunnusomaista, etta se kåsittaa valineet sekundaarisen murskaus-roottorin ja primaarisen murskausroottorin pyorinnån synk-20 ronisoimiseksi, mainittujen valineiden ollessa kytketty kinemaattisesti mainittuun primaariseen ja sekundaariseen murskausroottoriin, jolloin sekundaarinen murskausroottori kannattelee ainakin kahta vasaraa ja silla on tasossa, • ‘ joka on kohtisuora pyorimisakseliin a2 nåhden iskun kim- 25 mahduspinta, jonka leikkausprofiililla on muuttuva kaare-vuus niin, etta sen massa kasvaa pituussuuntaista symroet- ria-akselia pitkin suunnassa, joka on poispain pyorimisak- selista, niin etta sen inertiamomentti pituussuuntaista symmetria-akselia pitkin on yhta suuri kuin viisi kertaa 30 inertiamomentti poikittaista symmetria-akselia pitkin.
On edullista, etta mainitut valineet sekundaarisen murskausroottorin ja primaarisen murskausroottorin pyorinnån synkronisoimiseksi ovat hammastetun ketjuvoimansiirron : muodossa, jonka hammaspyoråt on sovitettu vastaavien root- 35 torien akseleille. On hyodyllistå, etta mainitut synkroni- 6 90633 sointivalineet olisivat hammaspyoraketjuvoimansiirron muo-dossa, jonka hammaspybrat on sovitettu vastaavien root-torien akseleille.
On edullista, etta mainitut valineet sekundaarisen 5 murskausroottorin ja primaarisen murskausroottorin pyori-misen synkronisoimiseksi ovat hammaspybravoimansiirron muodossa.
On myos hyodyllista, etta mainitut valineet sekundaarisen murskausroottorin ja primaarisen murskausrootto-10 rin pyorinnan synkronisoimiseksi ovat portaattoman voiman-siirron muodossa.
On hyodyllista, etta sekundaarisen roottorin iskun kimmahduspinta on pyorahdyspinta, jonka kaarevuussateen tulisi olla yhta suuri kuin etaisyys syottokourun tason ja 15 primaarisen murskausroottorin pyorimisen maksimisateen R2 ympyran leikkauspisteesta sekundaarisen murskausroottorin iskun kimmahduspintaan siina asennossa, kun mainittu kaa-revuussade on kohtisuora sekundaarisen murskausroottorin pituusakseliin nahden.
20 On edullista, etta sekundaarisen murskausroottorin iskun kimmahduspinnan tulisi olla uurrettu.
On edullista, etta murskaimen tulisi kasittaa toi-nen sekundaarinen murskausroottori, joka on jarjestetty symmetriseen peilausasentoon ensimmaiseen sekundaariseen 25 murskausroottoriin nahden minimietaisyydella, kun kunkin .:. roottorin pituusakseli on kohtisuora roottorin pyorimis- ·.·. keskipisteen kautta kulkevan iskun kimmahduspinnan kaare- - vuussåteeseen nahden, ja pitaisi olla varustettu valineil- lå, jotka sallivat sekundaaristen murskausroottorien pyo-30 riå vastakkaisiin suuntiin, jolloin mainitut valineet on kytketty kinemaattisesti mainittuihin roottoreihin.
On myos hyodyllista, etta sekundaarisen murskaus-• roottorin iskun kimmahduspinnalla tulisi olla leikkauksel- taan kaksoiskovera profiili, joka on kohtisuora pyorimis-• 35 akseliin nahden.
7 90633
On edullista, etta sekundaarisen murskausroottorin iskun kimmahduspinnalla tulisi olla suora osa, joka liit-tyy yhteen kaarevan osan kanssa, joka on leikkauksessa kohtisuora pyorimisakseliin nahden.
5 Keksinnon mukaisen murskaimen edulliset suoritus- muodot ilmenevåt epåitsen&isistå patenttivaatimuksista 3 - 11.
Keksintoa kuvataan edelleen sen tietyn suoritus-muodon selityksella viitaten oheisiin piirustuksiin, jois-10 sa: kuviot la, lb, lc ja Id esittavat kaavamaisesti kalliolohkareen pienentåmistå iskemalla murskaamisen esil-la olevalla menetelmalla kahden roottorin, primaarisen ja sekundaarisen murskausroottorin avulla keksinnon mukaises-15 ti, kuviot 2a, 2b, 2c ja 2d esittSvat kaavamaisesti kalliolohkareen pienentamisen keksinnon mukaisesti iskemalla murkaamisen esilla olevalla menetelmalla kolmen roottorin avulla, joista yksi on paaasiallinen murskaus-20 roottori ja kaksi muuta sekundaarisia murskausroottoreita, kuvio 3 esittåå kaavakuvan keksinnon mukaisesta iskumurskaimesta, jossa on primaarinen murskausroottori ja sekundaarinen murskausroottori, kuvio 4 esittaå kaavakuvan keksinnon mukaisista 25 valineista sekundaarisen murskausroottorin ja primaarisen murskausroottorin pyorinnån synkronisoimiseksi (suoritus-muoto hammastetun ketjuvoimansiiirron muodossa), kuvio 5 esittåa kaavamaisen poikkileikkauskuvan ... keksinnon mukaisesta iskumurskaimesta, jossa on primaari- 30 nen murskausroottori ja kaksi sekundaarista murskausroot- toria, : kuvio 6 esittaa kaavakuvan keksinnon mukaisista valineista kahden sekundaarisen murskausroottorin ja primaarisen murskausroottorin pyorinnån synkronisoimiseksi ,---. 35 (suoritusmuoto hammastetun ketjuvoimasiirron muodossa) , 8 90633 kuvio 7 esittaa kaavakuvan keksinnon mukaisista valineista sekundaaristen murskausroottoreiden ja primaa-risen murskausroottorin pyorinnån synkronisoimiseksi (suo-ritusmuoto hammaspyoråketjuvoimansiirron muodossa), 5 kuvio 8 esittaa kaavakuvan keksinnon mukaisista valineista sekundaaristen murskausroottoreiden ja primaa-risen murskausroottorin pyorinnån synkronisoimiseksi (suo-ritusmuoto hammaspyoråvoimansiirron muodossa), kuvio 9 esittaa poikkileikkauskuvan sekundaarisesta 10 murskausroottorista, jossa on iskun kimmahduspinta, joka on uritettu osittain keksinnon mukaisesti, ja kuvio 10 esittaa poikkileikkauskuvan sekundaarisesta murskausroottorista, jossa on iskun kimmahduspinta, jossa on keksinnon mukaisesti pyorimisakseliin nahden koh-15 tisuorassa leikkauksessa suora osa ja kaareva osa.
Menetelma kallio- tai malmilohkareiden murskaami-seksi iskemSlla suoritetaan seuraavasti:
Ensinna huomio kiinnitetaan lohkareen pienentåmi-seen murskaimessa, joka sisaltaa yhden ainoan primaarisen 20 murskausroottorin ja yhden ainoan sekundaarisen murskausroottorin .
Pienennettavaan kalliolohkareeseen kohdistetaan ensin primaarinen iskuvoima, jota tarkoitusta vårten kal-liolohkare pannaan etenemaan nopeudella V kallistetua kou-25 rua pitkin primaariseen murskausroottoriin 1 (kuvio la) .
Isku murtaa lohkareen useiksi pienemmiksi paloiksi, joille ··,·_ annetaan iskulla resultanttinopeus νχ (kuvio lb) , joka - ; suunnataan toista roottoria 2 kohti.
Roottori 1 pyorii kulmanopeudella ωχ. Roottori 2 30 pyorii kulmanopeudella ω2, joka on vastakkainen roottoriin 1 nahden. Kun pienemmåt palat saavuttavat sekundaarisen murskausroottorin 2, niihin kohdistetaan sekundaarinen iskuvoima (kuvio lc).
•V: Menetelma suoritetaan niin, ettå primaarinen isku- 35 voima Ρχ, joka suunnataan suurempaan lohkareeseen, on synk- 9 90633 ronisoitu pienempiin paloihin suunnatun sekundaarisen iskuvoiman P2 kanssa. Lisaksi nopeusvektori Vj lohkareella johon primaarinen iskuvoima Pj on kohdistettu ja sekundaarisen iskuvoiman P2 vektori sijaitsevat linjalla, joka kul-5 kee lohkareen massan keskikohdan kautta. Sekundaarisen murskausroottorin 2 kimmahdusosa ei suorita ainoastaan passiivista kimmahduttavaa ja osittaista lohkareen pienen-tåmistehtavåS vaan on aktiivisesti mukana murskausmenetel-massa siirtåmallå osan kineettisesta energiastaan lohka-10 reeseen.
Lisaksi sekundaarisella iskuvoimalla P2 lohkaree-seen annettu liikemåara on verrannollinen lohkareeseen primaarisella iskuvoimalla Ρχ annettuun liikemååråån ja vaihtelee alueella 0,3 - 70,0 kertaa Pjin arvo primaarisel-15 la iskuvoimalla P3 annetulla minimiliikemaaralla, joka on yhta suuri kuin 180 kgm/s.
Sekundaarinen iskuvoima P2 pienentaa pienemmat palat vielS pienemmiksi hiukkasiksi, jotka heitetaån tanko-verkkoa vasten nopeudella V2 (kuvio ld).
20 Murskaus suoritetaan tehokkaammin murskaimessa, joka kasittaa yhden murskausroottorin 1 ja kaksi sekundaa-rista murskausroottoria 2 ja 3.
Tassa tapauksessa kalliolohkareeseen kohdistetaan - ensin primaarinen iskuvoima, jota tarkoitusta vårten kal- 25 liolohkare pannaan etenemaan nopeudella V kallistettua kourua pitkin primaariseen murskausroottoriin 1 (kuvio • 2a) . Roottori pyorii kulmanopeudella ω1· Isku murtaa lohka- reen useiksi pienemmiksi lohkareiksi, joille annetaan is-: : kulla nopeus (kuvio 2b) , joka suunnataan sekundaarisia 30 murskausroottoreita 2 ja 3 kohti. Roottorit 2 ja 3 pyori-·.·.·. vat kulmanopeuksilla ω2 = ω3, jotka suunnataan toisiaan . kohti. Palat saavuttavat roottorit 2 ja 3 ja niihin koh distetaan sekundaarinen iskuvoima P2 (kuvio 2c).
Iskuvoimat P3 ja P2 on synkronisoitu ajan suhteen. ;·’ 35 Sita paitsi ensimmåisella iskuvoimalla Ρχ aikaansaadun lohkareen nopeuden νχ vektori ja sekundaarisen iskuvoiman P2 10 90633 vektori on linjassa, joka kulkee lohkareen massan keski-pisteen kautta.
Aktiivinen toimintamuoto, joka annetaan sekundaa-risten murskausroottoreiden 2 ja 3 kimmahdusosille, jotka 5 siirtavSt osan kineettisestå energiastaan, johon on lisåt-ty primaarisen iskuvoiman Pj vaikutuksen alaisena lohka-reella hankittu energia, pienennettavåan materiaaliin, vaikuttaa huomattavasti lohkareen pienentåmistuloksiin. Kineettinen kokonaisenergia vapautetaan lohkareen ja kim-10 mahdusosan aktiivisessa tormåyksesså ajanjakson aikana, joka on huomattavasti lyhyempi kuin kohtisuora tormaysaika tavanomaisissa iskumurskaimissa. Tåma energia saa aikaan sellaisen ylikriittisen jånnityksen kenttia, joka ylittåå kaikkien kivityyppien lujuuden. Iskulla tehostetut defor-15 maatioprosessit aiheuttavat palautumattomia muutoksia kal-liolohkareiden kiintean tilan asemaan ja niiden nopean hienontumisen pieniksi hiukkasiksi (kuvio 2d). Menetelmån huomattavat erot antavat osaltaan uusia ominaisuuksia pientamismenetelmaan, erityisesti ripean kasvun murskaami-20 sen tehossa ja muodoltaan oleellisesti isometrisen hieno-jakoisen tuotteen.
On havaittu, etta vaihtamalla tormaysolosuhteita eli kontrolloimalla painoa ja voimavektorien nopeuspara-metreja on mahdollista kontrolloida pienentamisprosessia 25 halutun granulometrisen koostumuksen omaavan tuotteen saa-miseksi, jolloin vahemman vastustavia pienentamistuotteita poistetaan miinusluokkaan.
Iskumurskain kåsittaa koteion 4 (kuvio 3), jossa on primaarinen murskausroottori 1, joka on kiinnitetty sinne, 30 ja sekundaarinen murskausroottori 2, joka on kiinnitetty jalkimmaisen påålle. Kotelossa 4 on panostusreika 5, joka sijaitsee roottorin 1 ylapuolella, koteion 4 seinå, joka : toimii syottokouruna 6 kallio- tai malmilohkareiden syot- tamiseksi primaariseen murskausroottoriin 1. Poistoreika .35 7, jossa on tankoritila 8, on jarjestetty roottorin 1 al le.
11 90633
Murskain kåsittåå valineet sekundaarisen murskaus-roottorin ja primaarisen murskausroottorin pyorinnan synk-ronisoimiseksi, jolloin mainitut valineet on yhdistetty kinemaattisesti roottoriin 1 ja 2.
5 Alla seuraa selostus mainittujen vålineiden, jotka on tarkoitettu synkronisoimaan sekundaarisen murskausroottorin ja primaarisen murskausroottorin pyorinnan, tietyis-ta suoritusmuodoista.
Selostetussa suoritusmuodossa sekundaarisessa murs-10 kausroottorissa 2 on kaksi vasaraa ja muuttuvan kaarevuu-den omaava iskun kimmahduspinta tasossa, joka on kohtisuo-ra pyorimisakseliin a2 nåhden niin, etta roottorin 2 massa kasvaa pituussuuntaista symmetria-akselia X-X pitkin suun-nassa, joka on poispain pyorimisakselista a2. Roottorin 2 15 inertiamomentti pituussuuntaista symmetria-akselia X-X pitkin on viisi kertaa niin suuri kuin inertiamomentti poikittaista symmetria-akselia Y-Y pitkin.
Selostetussa suoritusmuodossa valineet sekundaarisen murskausroottorin ja primaarisen murskausroottorin 20 pyorinnan synkronisoimiseksi on tehty hammastetun ketju-voimansiirron muotoon.
Ketjupyora 9 (kuvio 4) on sovitettu samalle akselille (ei esitetty) kuin roottori 1 ja ketjupyora 10 sa-malle akselille kuin roottori 2. Numero 11 osoittaa kiris-25 tysketjupyoraa, numero 12 ohjausketjupyoraa ja numero 13 hammastettu ketjua.
·· · Toisessa suoritusmuodossa (ei esitetty) valine se- kundaarisen murskausroottorin pyorimisen synkronisoimisek-si primaarisen murskausroottorin kanssa on hammaspyoråket-30 juvoimansiirto. Samalla tavalla kuin ylla tåman voiman-siirron hammaspyorat on sovitettu roottorin 1 ja 2 vastaa-: - ville akseleille.
·.’ : Eraassa toisessa suoritusmuodossa iskumurskain ka- sittaa kaksi sekundaarista murskausroottoria 2 ja 3 (kuvio 35 5) . Roottorit 2 ja 3 on jarjestetty symmetriseen peiliku- 12 90 6 33 vamuotoon asennossa, jossa kunkin roottorin 2 ja 3 pituus-akseli X-X ja Y-Y on kohtisuora roottorien pyorimiskeski-pisteiden låpi kulkevaan iskun kimmahduspinnan kaarevuus-sateeseen nåhden. Murskain on edelleen varustettu våli-5 neellå, joka synkronisoi sekundaaristen murskausroottorei-den ja primaarisen murskausroottorin pyorinnån. Murskain kasittaa myos valineen, joka saa sekundaariset rourskaus-roottorit pyorimåån vastakkaisiin suuntiin.
Edelleen vielå yhdesså suoritusmuodossa valine se-10 kundaaristen murskausroottoreiden ja primaarisen murskausroottorin pyorinnån synkronisoimiseksi on hammastetun ket-juvoimansiirron muodossa. Samalla tavalla kuin ylla on selostettu taman hammaspyoran kukin ketjupyoråt on sovi-tettu samalle akselille vastaavan roottorin kanssa. Ketju-15 pydra 14 (kuvio 6) on sovitettu yhteiselle akselille roottorin 1 kanssa, ketjupyora 15 yhteiselle akselille roottorin 2 kanssa ja ketjupyora 16 yhteiselle akselille roottorin 3 kanssa. Akseleita ei ole esitetty kuviossa 6. Nu-mero 17 tarkoittaa kiristysketjupyoraa ja numero 18 ham-20 mastettua ketjua. Lisaksi tåma voimansiirto saa sekundaariset murskausroottorit 2 ja 3 pyorimaan vastakkaisiin suuntiin.
Vielå yhdesså muussa suoritusmuodossa våline sekun-daaristen murskausroottoreiden ja primaarisen murskaus-•Y; 25 roottorin pyorinnån synkronisoimiseksi on hammaspyoråket-.:. juvoimansiirto. Tåsså suoritusmuodossa hammaspyoråt on sovitettu yhteisille akseleille roottoreiden kanssa tai vaihtoehtoisesti voimansiirto voi kåsittåå laitteen, joka kytkeytyy kinemaattisesti roottoreiden 2 ja 3 akseleihin 30 (kuvio 7). Selostetussa suoritusmuodossa kukin hammaspyorå on sovitettu yhteisille akseleille vastaavan roottorin kanssa. Hammaspyorå 19 on sovitettu roottorin 1 akselille, hammaspyorå 20 roottorin 2 akselille ja hammaspyorå 21 roottorin 3 akselille. Numero 22 tarkoittaa kiristysketju-· 35 pyoråå, numero 23 ohjausketjupyoråå ja numero 24 ketjua.
13 90633
Kuvio 8 kuvaa suoritusmuodon vålineistå sekundaa-risten murskausroottoreiden ja primaarisen murskausroot-torin pyorinnån synkronisoimiseksi hammaspybråvoimansiir-ron muodossa. Hammaspyorå 25 on asennettu roottorin 1 ak-5 selille, hammaspyorå 26 roottorin 2 akselille ja hammas-pyorå 27 roottorin 3 akselille. Hammaspyoråt 28 ja 29 muo-dostavat kinemaattiset parit.
Edelleen viela yhdesså suoritusmuodossa valine se-kundaaristen murskausroottoreiden ja primaarisen murskaus-10 roottorin pyorinnån synkronisoimiseksi on portaaton voi-mansiirto, esimerkiksi se voi olla paisuntahihnapyoria (ei esitetty) tai kitkakytkimiå.
Selostetussa suoritusmuodossa sekundaarisen murs-kausroottorin 2 iskun kimmahduspinta (kuvio 5) on pyoråh-15 dyspinta, jonka kaarevuussåde R on yhtasuuri kuin etåisyys syottokourun 6 tason ja primaarisen murskausroottorin l maksimipyorimissateen Rj ympyrån valisesta leikkauskohdasta 0 sekundaarisen murskausroottorin 2 iskun kimmahduspintaan asennossa, jossa mainittu kaarevuussade on kohtisuora se-20 kundaarisen murskausroottorin 2 pituusakseliin X-X nahden. Tavan mukaan mainittu pinta on silea (numero 30 kuviossa 9) ·
Vaihtoehtoisessa suoritusmuodossa iskun kimmahduspinta on uritettu kuten numerolla 31 on esitetty. Sekun-25 daarisen murskausroottorin 2 iskun kimmahduspinnan leik-kauksella, joka on kohtisuora pyorimisakseliin nahden, voi olla kaksoiskovera profiili.
: Toisessa suoritusmuodossa sekundaarisen murskaus- roottorin 2 iskun kimmahduspinnalla on leikkauksessa, joka 30 on kohtisuora pyorimisakseliin nahden, suora osa 32 ja kaareva osa 33, jotka yhtyvSt kohdassa A.
Murskainta kaytetaan seuraavasti:
Kalliolohkare (kuvio 5) syotetaan panostusreiån 5 kautta sybttokourua 6 pitkin yhdelle primaarisen murskaus-··. 3 5 roottorin 1 vasaroista. Otettuaan vastaan primaarisen is- 14 90 633 kuimpulssin jålkimmåisestå lohkare murtuu paloiksi ja se heitetåån sekundaarisia murskausroottoreita 2 ja 3 kohti. Lohkareen palasen reitit alkavat kohdasta 0, joka on primaarisen murskausroottorin 1 vasaran etureunalla, ja le-5 viåvåt viuhkamaisesti sådevektorin R kanssa. Koska sekun-daaristen murskausroottoreiden 2, 3 pyorinta on synkronoi-tu kinemaattisen linkin kautta primaarisen murskausroottorin 1 pyorinnån kanssa, sen kimmahduspinta, jolla on kaa-reva profiili kaarevuussåteellå R, ottaa kiven palojen 10 kanssa tapahtuvan tormåyksen hetkella asennon, jossa ma-teriaalipalojen sådevektori on kohtisuora mainitun pinnan kuhunkin kohtaan nåhden.
Tormåyksen aikana kiven palat absorboivat paljon enemman energiaa kuin niiden murskaamiseen tarvitaan seu-15 raavan yhtalon mukaisesti:
Wj, on Wx + WQ/ jossa
Wj. on murskattavalla materiaalilla absorboitu koko-20 naisenergia,
Wx on kivimassan paloilla hankittu energia primaarisen iskun jalkeen ja WQ on kimmahdusosan energia.
Tåsta syysta kiven palat, joihin kohdistetaan se-' : 25 kundaarinen isku, hajoavat erittåin pieniksi hiukkasiksi ja menetelma kehittyy kokonaisuudessaan nopeasti virtaa-- vaksi sykkivaksi muodoksi; lisåksi primaarisen ja sekun- daaristen murskausroottoreiden vastakkaisesta pyorinnastå *-·_ johtuen pienennystuotteet vedetaan intensiivisesti pois- 30 toaukon 7 låpi. Menetelmån ja murskaimen erottavat piir-.. . teet sallivat kivien prosessoinnin tehokkaalla ja laadul- · lisesti uudella tekniikalla, joka on yksinkertaistettu ja tehty huomattavasti edullisemmin våhentåmållå vaiheiden ·"; lukumååråa, våhentåmållå perus- ja apuvarusteiden mååråå 35 ja våhentåmållå tarvittavaa pååomaa ja tyovoimaa.
is 90633
Verrattuna alalia tunnettuihin murskausmenetelmiin ja murskaus- ja jauhatusvarusteisiin esilla oleva is-kemallå murskaamisen menetelmå tekee mahdolliseksi: murskata kSytannollisesti katsoen minkå tahansa 5 kovuusluokan kiviå, saada minkS tahansa halutun raekoon ja laadun omaa-va maaperåtuote yhdessS ainoassa vaiheessa, vahentaa tehon ja metallin kulutusta, antaa korkea jauhatusaste, 10 saada oleellisesti isometrisen muodon omaava murs kattu tuote ja alentaa kåyttokustannuksia ja prosessoidun mineraa-liraaka-aineen valmistuskustannuksia.
Claims (11)
1. Menetelma kallio- ja malmilohkareiden murskaami-seksl iskema11a kåsittåen ensiksi primaarisen iskuvoiman 5 kohdistamisen kalliolohkareeseen lohkareen murtamiseksi useiksl plenemmlksi palasiksi, joihin kohdistetaan sitten sekundaarlnen iskuvoima, jolla on satunnainen voimavekto-rin jakaumaprofiili, tunnettu siitå, ettå kooltaan suurempaan lohkareeseen suunnattu primaarinen iskuvoima Ρχ 10 on synkronisoitu ajassa tuloksena oleviin pienempiin pala-siin suunnatun sekundaarisen iskuvoiman P2 kanssa, jolloin lohkareen primaarisen iskuvoiman Pj jalkeinen nopeusvektori Vj ja sekundaarisen iskuvoiman P2 vektori sijaitsevat lohkareen massan keskipisteen kautta kulkevalla linjalla, ja 15 sekundaarisella iskuvoimalla P2 lohkareeseen annetun liike-måaran suhde primaarisella iskuvoimalla Pj lohkareeseen an-nettuun liikemåaråan on alueella 0,3 - 70,0, kun primaarisella iskuvoimalla Ρχ lohkareeseen kohdistettu minimiliike-maara on 180 kgm/s.
2. Iskumurskain patenttivaatimuksen 1 menetelman suorittamiseksi kasittaen kotelon (4), jossa on primaarinen murskausroottori (1) sinne kiinnitettyna ja sekun-daarinen murskausroottori (2) ja panostuskouru (5) sen ylåpuolelle jarjestettynå, jolloin kotelon (4) seina toi-. ! 25 mii syottokouruna (6) kallio- ja malmilohkareiden syotta- miseksi primaariseen murskausroottoriin (1), jonka alle on jarjestetty poistoreika (7), tunnettu siita, etta se kasittaa vålineet sekundaarisen murskausroottorin ja " primaarisen murskausroottorin pyorinnan synkronisoimisek- . - · 30 si, mainittujen valineiden ollessa kytketty kinemaattises- ti mainittuun primaariseen ja sekundaariseen murskausroot-; toriin (1, 2), jolloin sekundaarinen murskausroottori (2) kannattelee ainakin kahta vasaraa ja sillå on tasossa, joka on kohtisuora pyorimisakseliin (a2) nåhden iskun kim-35 mahduspinta, jonka leikkausprofiililla on muuttuva kaare- 17 90633 vuus niin, etta sen massa kasvaa pituussuuntaista symmet-ria-akselia pitkin suunnassa, joka on poispåin pyorimisak-selista, niin etta sen inertiamomentti pituussuuntaista symmetria-akselia pitkin on yhta suuri kuin viisi kertaa 5 inertiamomentti poikittaista symmetria-akselia pitkin.
3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen murskain, t u n -n e t t u siita, etta valine sekundaarisen murskausroot-torin ja primaarisen murskausroottorin pyorinnan synkroni-soimiseksi on hammastettu ketjuvoimansiirto, jonka ham- 10 maspyorat (9, 10) on sovitettu vastaavien roottorien ak-seleille.
4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen murskain, t u n -n e t t u siita, etta valine sekundaarisen murskausroottorin ja primaarisen murskausroottorin pyorinnan synkroni- 15 soimiseksi on hammaspyoraketjuvoimansiirto, jonka hammas-pyoråt (9, 10) on sovitettu vastaavien roottorien akse- leille.
5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen murskain, t u n -n e t t u siita, etta valine sekundaarisen murskausroot- 20 torin ja primaarisen murskausroottorin pyorinnan synkroni-soimiseksi on hammaspyoravoimansiirto.
6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen murskain, t u n -n e t t u siita, etta valine sekundaarisen murskausroottorin ja primaarisen murskausroottorin pyorinnan synkroni- • 25 soimiseksi on portaaton voimansiirto.
7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen murskain, t u n -n e t t u siita, etta sekundaarisen murskausroottorin (2) : ' : iskun kimmahduspinta on kaareva pinta, jonka kaarevuusså- de R on yhta suuri kuin etaisyys syottokourun (6) tason ja ; 3 0 primaarisen murskausroottorin (1) pyorinnan maksimisateen Rj ympyrSn vålisestå leikkauspisteesta sekundaarisen murs-kausroottorin (2) iskun kimmahduspintaan, joka on asennos-sa, jossa mainittu kaarevuussåde on kohtisuora sekundaarisen murskausroottorin (2) pituusakseliin nahden. 18 90633
8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen murskain, t un-n e t t u siitå, ettå sekundaarisen murskausroottorin (2) iskun kimmahduspinta on uritettu.
9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen murskain, t u n-5 n e t t u siitå, ettå se kasittaa ylimaaraisen sekundaarisen murskausroottorin (3), joka on jarjestetty symmetri-seen peiliasentoon ensimmaiseen sekundaariseen murskain-roottoriin (2) nåhden minimivålyksella asennossa, jossa kunkin roottorin (2, 3) pituusakseli X-X ja Y-Y on kohti- 10 suora roottorien (2, 3) pyorimiskeskipisteen kautta kulke-vaan iskun kimmahduspinnan kaarevuussåteeseen nåhden ja on varustettu vålineillå, jotka saavat sekundaariset murs-kausroottorit (2, 3) pyorimåån vastakkaisiin suuntiin, jolloin mainitut vålineet on kytketty kinemaattisesti mai- 15 nittujen roottorien (2, 3) kanssa.
10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen murskain, t unnet t u siitå, ettå sekundaarisen murskausroottorin (2) iskun kimmahduspinnalla on kaksoiskovera profiili leik-kauksessa, joka on kohtisuora roottorin pyorimisakseliin 20 nåhden.
11. Patenttivaatimuksen 2 mukainen murskain, t unnet t u siitå, ettå sekundaarisen murskausroottorin (2) iskun kimmahduspinnalla on siinå tasossa, joka on kohtisuora pyorimisakseliin nåhden, suora osa ja siihen yhtyvå ·' 25 kaareva osa. 19 90633
Priority Applications (7)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI923483A FI90633C (fi) | 1992-07-31 | 1992-07-31 | Menetelmä kallio- ja malmilohkareiden murskaamiseksi iskemällä sekä laite menetelmän suorittamiseksi |
| ES92307066T ES2102465T3 (es) | 1992-07-31 | 1992-08-03 | Trituracion por impacto de rocas y minerales. |
| DE69219466T DE69219466T2 (de) | 1992-07-31 | 1992-08-03 | Prallzerkleinerung von Gestein und Erz |
| EP92307066A EP0583515B1 (en) | 1992-07-31 | 1992-08-03 | Impact crushing of rock and ore |
| AT92307066T ATE152372T1 (de) | 1992-07-31 | 1992-08-03 | Prallzerkleinerung von gestein und erz |
| AU20779/92A AU652464C (en) | 1992-08-03 | A process for impact crushing of rock and ore lumps and an apparatus for performing same | |
| US07/926,163 US5328103A (en) | 1992-07-31 | 1992-08-05 | Process for impact crushing of rock and ore lumps and an apparatus for performing same |
Applications Claiming Priority (8)
| Application Number | Priority Date | Filing Date | Title |
|---|---|---|---|
| FI923483A FI90633C (fi) | 1992-07-31 | 1992-07-31 | Menetelmä kallio- ja malmilohkareiden murskaamiseksi iskemällä sekä laite menetelmän suorittamiseksi |
| FI923483 | 1992-07-31 | ||
| EP92307066A EP0583515B1 (en) | 1992-07-31 | 1992-08-03 | Impact crushing of rock and ore |
| AU20779/92A AU652464C (en) | 1992-08-03 | A process for impact crushing of rock and ore lumps and an apparatus for performing same | |
| AU2077992 | 1992-08-03 | ||
| EP92307066 | 1992-08-03 | ||
| US07/926,163 US5328103A (en) | 1992-07-31 | 1992-08-05 | Process for impact crushing of rock and ore lumps and an apparatus for performing same |
| US92616392 | 1992-08-05 |
Publications (3)
| Publication Number | Publication Date |
|---|---|
| FI923483A0 FI923483A0 (fi) | 1992-07-31 |
| FI90633B FI90633B (fi) | 1993-11-30 |
| FI90633C true FI90633C (fi) | 1994-03-10 |
Family
ID=27422679
Family Applications (1)
| Application Number | Title | Priority Date | Filing Date |
|---|---|---|---|
| FI923483A FI90633C (fi) | 1992-07-31 | 1992-07-31 | Menetelmä kallio- ja malmilohkareiden murskaamiseksi iskemällä sekä laite menetelmän suorittamiseksi |
Country Status (6)
| Country | Link |
|---|---|
| US (1) | US5328103A (fi) |
| EP (1) | EP0583515B1 (fi) |
| AT (1) | ATE152372T1 (fi) |
| DE (1) | DE69219466T2 (fi) |
| ES (1) | ES2102465T3 (fi) |
| FI (1) | FI90633C (fi) |
Families Citing this family (8)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| US5860605A (en) | 1996-10-11 | 1999-01-19 | Johannes Petrus Andreas Josephus Van Der Zanden | Method and device for synchronously making material collide |
| ITNA20000063A1 (it) * | 2000-09-14 | 2002-03-14 | Antonino Palmiro Paolini | Mulini a martelli secondari e terziari per materiali inerti completamente ad urto,a lancio inclinato,a velocita' aggiuntiva di impatto. |
| US7946513B2 (en) * | 2007-10-31 | 2011-05-24 | Brick Jamey O | Device and method for improving grinding efficacy in gravity-fed grinding machines |
| EA016801B1 (ru) * | 2011-02-04 | 2012-07-30 | Руф Корп. | Способ активного ударного дробления горных пород и дробилка активного удара |
| US8763939B2 (en) * | 2012-04-22 | 2014-07-01 | Roof Corp. | Method of active impact crushing of minerals |
| RU2528439C2 (ru) * | 2013-01-09 | 2014-09-20 | Федеральное государственное бюджетное учреждение науки Институт горного дела Севера им. Н.В. Черского Сибирского отделения Российской академии наук | Дробилка со шнековыми отражателями |
| FR3028432B1 (fr) * | 2014-11-19 | 2016-12-30 | Commissariat Energie Atomique | Dispositif raffineur offrant une efficacite amelioree |
| IT201700107927A1 (it) * | 2017-09-27 | 2019-03-27 | Stefano Marchetti | Mulino ad impatto per la macinazione di materiale incoerente |
Family Cites Families (11)
| Publication number | Priority date | Publication date | Assignee | Title |
|---|---|---|---|---|
| DE112432C (fi) * | ||||
| US1331969A (en) * | 1915-12-23 | 1920-02-24 | Allis Chalmers Mfg Co | Rotary impact-pulverizer |
| US1439581A (en) * | 1920-12-08 | 1922-12-19 | Sedberry James Bernard | Grinding mill |
| US2862669A (en) * | 1956-03-22 | 1958-12-02 | Kennedy Van Saun Mfg & Eng | Apparatus for reducing material by impact |
| DE1149229B (de) * | 1959-12-15 | 1963-05-22 | Georg Sistig | Vorrichtung zum Brechen fester Stoffe |
| FR1283479A (fr) * | 1961-03-04 | 1962-02-02 | Hazemag Hartzerkleinerung | Broyeur à chocs |
| FR2036768A1 (fi) * | 1969-03-26 | 1970-12-31 | Llabres Gerard | |
| DE2023092A1 (de) * | 1970-05-12 | 1971-12-02 | Kloeckner Humboldt Deutz Ag | Prallbrocher |
| US3707266A (en) * | 1970-12-07 | 1972-12-26 | Gerard J Llabres | Crushing machines |
| US4143823A (en) * | 1977-09-06 | 1979-03-13 | Judson Jr Carl | Hammermills |
| IT1137318B (it) * | 1981-03-31 | 1986-09-10 | Tarcisio Pozzato | Molino a martelli ad asse orizzontale con dispositivo di sovralimentazione controllata |
-
1992
- 1992-07-31 FI FI923483A patent/FI90633C/fi not_active IP Right Cessation
- 1992-08-03 EP EP92307066A patent/EP0583515B1/en not_active Expired - Lifetime
- 1992-08-03 DE DE69219466T patent/DE69219466T2/de not_active Expired - Fee Related
- 1992-08-03 AT AT92307066T patent/ATE152372T1/de not_active IP Right Cessation
- 1992-08-03 ES ES92307066T patent/ES2102465T3/es not_active Expired - Lifetime
- 1992-08-05 US US07/926,163 patent/US5328103A/en not_active Expired - Fee Related
Also Published As
| Publication number | Publication date |
|---|---|
| US5328103A (en) | 1994-07-12 |
| AU2077992A (en) | 1994-02-10 |
| DE69219466D1 (de) | 1997-06-05 |
| FI923483A0 (fi) | 1992-07-31 |
| AU652464B2 (en) | 1994-08-25 |
| FI90633B (fi) | 1993-11-30 |
| ATE152372T1 (de) | 1997-05-15 |
| DE69219466T2 (de) | 1997-10-16 |
| EP0583515A1 (en) | 1994-02-23 |
| EP0583515B1 (en) | 1997-05-02 |
| ES2102465T3 (es) | 1997-08-01 |
Similar Documents
| Publication | Publication Date | Title |
|---|---|---|
| US3834631A (en) | Spin breaking process | |
| CN106269133B (zh) | 破碎机、矿物生产线及物料破碎方法 | |
| US8777142B2 (en) | Device for mechanical separation of material conglomerates from materials of different density and/or consistency | |
| FI90633C (fi) | Menetelmä kallio- ja malmilohkareiden murskaamiseksi iskemällä sekä laite menetelmän suorittamiseksi | |
| US4032075A (en) | Multi-chambered scrubber having polygonal cross-section | |
| CN106000544A (zh) | 连续进行冲击破碎和打击破碎的破碎方法 | |
| CN103657774A (zh) | 惯性球磨机 | |
| EP2319624B1 (en) | Method for fine crushing of lump material | |
| EP0106865A1 (en) | ROTATING PLATE CRUSHER. | |
| US4177954A (en) | Hammer-roll recycling plant | |
| CN107716059A (zh) | 一种冲击式立轴破碎机 | |
| CN107670812A (zh) | 一种双转子立轴破碎机 | |
| CN107694722A (zh) | 一种双转子冲击式立轴破碎机及其工作方法 | |
| CN203556414U (zh) | 惯性球磨机 | |
| US3608840A (en) | Nonclogging impact crusher | |
| JP3407905B2 (ja) | 岩石及び鉱石塊を衝撃破砕する衝撃破砕機 | |
| KR100501712B1 (ko) | 벌크 재료의 분쇄 방법 및 장치 | |
| EP2582460B1 (en) | Rock crushing apparatus | |
| Bearman | Jaw and Impact Crushers | |
| JP2004016972A (ja) | 塊状原材料破砕方法と塊状原材料破砕装置 | |
| RU2264864C1 (ru) | Способ последовательного дробления | |
| CN219615771U (zh) | 一种新型机制砂生产设备 | |
| CN217989575U (zh) | 可移动破碎机 | |
| CN214974432U (zh) | 一种反击式制砂破碎机 | |
| RU2729155C1 (ru) | Способ разрушения материалов стесненным ударом |
Legal Events
| Date | Code | Title | Description |
|---|---|---|---|
| FG | Patent granted |
Owner name: KOMAROVSKY, EVAREST BOLESLAVOVICH |
|
| BB | Publication of examined application | ||
| MM | Patent lapsed |