FI90522C - Menetelmä rullainlaitteessa - Google Patents

Description

90522

Menetelmå rullainlaitteessa Fdrfarande vid rullstol 5

Keksinnon kohteena on paperirainan tai vastaavan rullausmenetelma, erityisesti popetyyppisessa rullaimessa, joka kasittaa ensimmaisen pydrivan telan, esimerkiksi rullaussylinterin ja toisen pydrivan telan, 10 esimerkiksi tarapuuritelan, jotka muodostavat nipi, johon raina tuodaan, ja jossa nipissa rainaan vaikuttaa nippipaine ja jonka nipin jalkeen raina kelataan mainitulle toiselle pyorivalle telalle, joka tuettu laakereistaan rullauskiskojen varaan siten, etta ainakin osa nipissa vaikuttavasta nippipaineesta syntyy maan vetovoiman aiheuttamasta voi-15 makomponentista, jossa menetelmåsså toisen pyorivån telan tåytyttya sen ymparille kiertyneestå rainasta valmiiksi, taydeksi telaksi, mainittu tåysi tela siirretaan vaihtoasemaan, irti nippikosketuksesta ensimmai-seen telaan, rullauskiskot asetetaan haluttuun kulmaan, uusi toinen pydrivå tela, joka on valmiiksi kiihdytetty samaan kehanopeuteen kuin 20 ensimmåinen tela, asetetaan rullauskiskojen kannatukseen ja samalla nippikosketukseen ensimmaisen telan kanssa ja raina katkaistaan ja aloitetaan sen kiertaminen uuden toisen pyorivån telan ymparille.

Tekniikan tason osalta viitataan FI-patenttijulkaisuihin 49276 ja 69818 : ; 25 seka GB-hakemukseen 2009108, joista tunnetaan menetelmå rullaimessa, jossa telan taytyttya valmiiksi taydeksi telaksi, valmis tela siirretaan vaihtoasemaan ja rullauskiskot tai vastaavat kallistetaan haluttuun kulmaan uuden telan vastaanottamiseksi.

30 Eraiden rullainten, esim. pope-rullaimen, vaihtotapahtumassa ensidkis-.. . koilta toisiokiskoille aiheutuu helposti rullaussylinterin ja tampuuri- telan valille epåjatkuvuuskohtia esim. viivapainepiikkeja, jotka aihe-uttavat pohj ahylkyå.

35 Keksinndn pååmaåranå on aikaansaada sellainen rullain, jossa edella esitettyå ongelmaa ei esiinny. Keksinndn pååmaårana on saada aikaan rullain, jossa pohjahylkyå aiheuttavia epåjatkuvuuskohtia ei esiinny.

2 90522

Edellå esitettyjen ja myohemmin esille tulevien pååmåårien saavuttami-seksi on keksinnon mukaiselle menetelmålle pååasiallisesti tunnusomais-ta, ettå ennen tåyden telan siirtåmistå vaihtoasemaan Coiset rullaus-kiskot, jotka ainakin osittain ovat rullauskiskojen jatkeena, siirre-5 tåån samaan kulmaan kiskojen kanssa, jolloin toinen pyorivå tela tai tåysi tela voi siirtyå jatkoskohdan yli.

Keksinnon mukaisen menetelmån toiselle edulliselle toteuttamisesimer-kille on pååasiallisesti tunnusomaista, ettå ennen tåyden telan siirtå-10 mistå vaihtoasemaan rullauskiskojen kulma såådetåån sellaiseksi, ettå toiset rullauskiskot, jotka ovat kiinteåt, muodostavat jatkeen rullaus-kiskoille siten, ettå tåysi tela voi siirtyå jatkoskohdan yli.

Keksinnosså aloitetaan radan rullaus tampuuritelalle rullaussylinteriå 15 vasten kohdassa, jossa tampuuritelaan kohdistuvan maan vetovoiman rul-laussylinterin keskipisteen suuntainen voimakomponentti on sopiva muo-dostaen viivakuormituksen.

Voimakomponentin muuttaminen saadaan aikaan usealla eri tavalla, esim. 20 sååtåmållå rullauskiskojen eli -haarukoiden kaltevuutta. Tampuurikoon kasvaessa kaltevuutta pienennetåån sopivaksi.

Paperirullaimen vaihto- eli siirtotapahtumassa ensiokiskoilta toi-siokiskoille esiintyvåt epåjatkuvuudet saadaan keksinnon mukaisesti 25 eliminoitua esim. aloittamalla rullaus suoraan kiskoilta.

Kun tåysi tampuuri pyorii toisiokiskoilla, ensiokiskot voidaan siirtåå optimaaliseen kaltevuusasemaan viivapainetta ajatellen siten, ettå viivakuormitus eli viivapaine muodostuu halutuksi koko koneen poikki-30 suunnassa.

Erååsså suoritusmuodossa kun tåysi tampuuri pyorii toisiokiskoilla, siirretåån se jarrutusasemaan, jonka jålkeen ensiokiskot voidaan siirtåå optimaaliseen kaltevuusasemaan viivapainetta ajatellen siten, ettå 35 viivakuormitus eli viivapaine muodostuu halutuksi koko koneen poikki-suunnassa. Tåsså suoritusmuodossa tampuurin koon kasvaessa rullauksen li 3 90522 edetesså ensiokiskojen kaltevuuskulroaa pienennetaån. Vaihto eli siirto toisiokiskoille tapahtuu siirtamalla toisiokiskot vastaavaan kaltevuus-kulmaan ens iokiskojen kanssa, jolloln korvaava tampuuri vierii jatkos-kohdan yli, jonka alkana ensid- ja toisiokiskot liikkuvat tahdistettui-5 na saataen viivakuormitusta kaltevuuskulmaan muuttamisen valityksella.

Keksinndn mukaisella jarjestelmalla saavutetaan myos muita etuja. Esim. vaihtotapahtumaa rullauksen alussa ei ole ja kuormitustilanteen nåkee luonnossa tarkkailemalla kiskojen kaltevuutta.

10

Seuraavassa keksintoa selostetaan yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioihin, joihin keksintoa ei kuitenkaan ole mitenkaan ahtaasti rajoitettu.

15 Kuvio 1 esittaa kaaviollisesti jarjestelya tasaisen viiva- eli nippi-paineen aikaansaamiseksi.

Kuvio 2 esittaa kaaviollisesti eråstå keksinnon mukaisen jarjestelyn suoritusmuotoa, joka soveltuu kåytettavaksi paattymattomassa rullauk-20 sessa.

Kuvio 3 esittåå kaaviollisesti eråsta toista keksinndn mukaisen jarjes-telyn suoritusmuotoa, joka soveltuu kaytettavaksi pååttymåttomåssa rullauksessa.

i ' 25

Kuvio 4 esittaa kaaviollisesti keksinndn mukaista jarjestelya vaihtota-pahtuman yhteyteen sovitettuna.

Kuviossa 1 esitetyn mukaisesti viivakuormitus saadaan koneen poik-30 kisuunnassa eli tampuurite1an 20 akselin suunnassa tasaiseksi nipin N kohdalla sijoittamalla tampuurirauta 20 rullaussylinteriin 15 nahden kannatukselle siten, etta maan vetovoiman G tampuuriraudan 20 ja rul-laussylinterin 15 keskipisteiden kautta kulkeva voimakomponentti Gr muodostaa viivakuormitukseen tarvittavan voimakomponentin. Viivakuormi-35 tusta saadetaan muuttamalla tampuuriraudan 20 asemaa rullaussylinteriin ____ 15 nahden siten, etta nippikohta N rauuttuu ja samalla viivakuormituksen 4 90522 aiheuttavan voimakomponentin Gr suuruus muuttuu. Voimakomponentin Gr muuttaminen tapahtuu helpoiten sååtåmållå rullauskiskojen 10 kaltevuut-ta eli kulmaa a. Viivakuormitus on tålldin Gr - G · sin a, eli tampuu-riraudan 20 oma paino ja siile rullautuneen rainan paino aikaansaavat 5 viiva- eli nippikuormituksen kohdassa N. Tampuurin 20 koon kasvaessa kaltevuuskulmaa a luonnollisesti pienennetåån tasaisen viiva- eli nippikuormituksen yllåpitåmiseksi, sopivimmin noin 20°:sta l°:seen.

Rullauskiskojen 10 kaltevuuskulmaa α såådetåån toimilaitteen esim.

10 ruuvitunkin 30, sylinterin tai muun vastaavan elimen avulla. Kaltevuus-kulman α sååtdelimiksi 30 soveltuvat hyvin monet tunnetut jårjestelyt. Rullauskiskot 10 on kååntyvåsti kiinnitetty rullaussylinteriin 15, edullisesti rullauskiskot 10 on niveldity rullaussylinterin 15 keski-pisteeseen.

15

Kuvion 2 mukaisesti keksinndn mukainen jårjestely soveltuu kåytettåvåk-si, kun rullaus on pååttymåtontå. Kuviossa 2 on esitetty rakenne, jossa kåytetåån kahta rullaussylinteri 15 - kisko 10 jårjestelmåå. Kuviossa 2 rainan W ohjausteloja on merkitty viitenumerolla 25. Kuvion mukaisesti 20 tampuurin 20 koon suuretessa kulmaa a pienennetåån. Ensimmåisen tampuurin 20 tåytyttyå raina W johdetaan toiselle rullausjårjestelmålle, joka toimii vastaavalla tavalla.

Kuviossa 3 on esitetty toinen mahdollisuus jårjestelmåksi, jossa kåyte-25 tåån kahta rullaussylinteri 15 - kisko 10 jårjestelmåå. Raina W johdetaan ohjaustelojen 25 kautta rullaussylinterille 15, josta edelleen kiskon 10 kannatuksessa olevalle tampuuritelalle 20. Rullauksen pååtyt-tyå raina W johdetaan toiselle rullausjårjestelmålle. Kuviossa 6 on katkoviivoin esitetty kiskojen 10 ja tampuurien 20 asema tampuurin 30 ollessa tåynnå.

Kuvion 4 mukaisesti esim. pope-rullaimen vaihto ensiokiskoilta 10 toi-siokiskoille 11 suoritetaan siten, ettå vaihto suoritetaan ensidkis-koilla 10, jolloin tåysi tampuuri 21 pydrii toisiokiskoilla 11. Tåysi 35 tampuuri 21 siirretåån jarrutusasemaan, jonka jålkeen ensidkiskot 10 I; 5 90522 voidaan siirtåå optimaaliseen asemaan viivapainetta ajatellen. Viiva-paine eli viivakuormitus Gr on tasalnen koko poikkisuunnassa,

Gr - G · sin a, Tampuurin 20 kasvaessa kulmaa a pienennetaan tampuurin 20 halkaisijan edelleen kasvaessa. Siirto toisiokiskoille 11 tapahtuu 5 siirtamalla toisiokiskot 11 vastaavaan kulmaan o ensiokiskojen 10 kans-sa, jolloin tåysi tampuuri 21 vierii jatkoskohdan yli, jonka aikana ja jålkeen ensiokiskot 10 ja toisiokiskot 11 liikkuvat tahdistettuina viivakuormitusta såatåen. Toisiokiskot 11 voivat olla myos kiinteåsti kiinnitetyt, jolloin viivakuormituksen sååto tapahtuu ko. kiskoilla 11 10 normaalisti rullaushaarukoiden avulla.

Keksintéå on edella selostettu vain eraisiin sen edullisiin suori-tusesimerkkeihin viitaten. Talla ei kuitenkaan millaan tavoin haluta rajoittaa keksintoa vain naita esimerkkejå koskevaksi, vaan monet muun-15 nokset ja muunnelmat ovat mahdollisia seuraavien patenttivaatimuksien maarittelemån keksinnollisen ajatuksen puitteissa.

Claims (3)

6 90522

1. Paperirainan tai vastaavan rullausmenetelmå, erityisesti popetyyppi-sesså rullaimessa, joka kåsittaå ensimmåisen pyorivån telan, esimerkik- 5 si rullaussylinterin (15) ja toisen pyorivån telan, esimerkiksi tampuu-ritelan (20), jotka muodostavat nipin (N), johon raina (W) tuodaan, ja jossa nipisså (N) rainaan (W) vaikuttaa nippipaine (Gr) ja jonka nipin (N) jålkeen raina (W) kelataan mainitulle toiselle pyorivålle telalle (20), joka tuettu laakereistaan rullauskiskojen (10) varaan siten, ettå 10 ainakin osa nipissa (N) vaikuttavasta nippipaineesta (Gr) syntyy maan vetovoiman aiheuttamasta voimakomponentista, jossa menetelmåsså toisen pyorivån telan (20) taytyttya sen ymparille kiertyneesta rainasta (W) valmiiksi, tåydeksi telaksi (21), mainittu tåysi tela (21) siirretaan vaihtoasemaan, irti nippikosketuksesta ensimmåiseen telaan (15), rul-15 lauskiskot (10) asetetaan haluttuun kulmaan (a), uusi toinen pyorivå tela (20), joka on valmiiksi kiihdytetty samaan kehanopeuteen kuin ensimmåinen tela (15), asetetaan rullauskiskojen (10) kannatukseen ja samalla nippikosketukseen ensimmåisen telan (15) kanssa ja raina (W) katkaistaan ja aloitetaan sen kiertaminen uuden toisen pydrivån telan 20 (20) ymparille, tunnettu siita, etta ennen tayden telan (21) siirtamista vaihtoasemaan toiset rullauskiskot (11) , jotka ainakin osittain ovat rullauskiskojen (10) jatkeena, siirretaan samaan kulmaan (a) kiskojen (10) kanssa, jolloin toinen pyoriva tela (20) tai tåysi tela (21) voi s iirtya jatkoskohdan yli. 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelma, tunnettu siita, ettå rullauskiskot (10) ja toiset rullauskiskot (11) liikkuvat tahdis-tettuina viivakuormitusta sååtåen.

3. Paperirainan tai vastaavan rullausmenetelmå, erityisesti popetyyppi- sesså rullaimessa, joka kåsittåå ensimmåisen pyorivån telan, esimerkiksi rullaussylinterin (15) ja toisen pydrivån telan, esimerkiksi tampuu-ritelan (20), jotka muodostavat nipin (N), johon raina (W) tuodaan, ja jossa nipisså (N) rainaan (W) vaikuttaa nippipaine (Gr) ja jonka nipin 35 (N) jålkeen raina (W) kelataan mainitulle toiselle pydrivålle telalle (20), joka tuettu laakereistaan rullauskiskojen (10) varaan siten, etta i, 7 90522 ainakin osa nipissa (N) vaikuttavasta nippipaineesta (Gr) syntyy maan vetovoiman aiheuttamasta voimakomponentista, jossa menetelmassa toisen pyorivSn telan (20) taytyttya sen ymparille kiertyneesta ralnasta (W) valmiiksi, tåydeksi Celaksi (21), mainittu taysi tela (21) silrretaan 5 vaihtoasemaan, irti nippikosketuksesta ensimmaiseen telaan (15), rul-lauskiskot (10) asetetaan haluttuun kulmaan (a), uusi toinen pyorivå tela (20), joka on valmiiksi kiihdytetty samaan kehånopeuteen kuin ensimmainen tela (15), asetetaan rullauskiskojen (10) kannatukseen ja samalla nippikosketukseen ensimmåisen telan (15) kanssa ja raina (W) 10 katkaistaan ja aloitetaan sen kiertåminen uuden toisen pyfirivan telan (20) ymparille, tunnettu siita, etta ennen tayden telan (21) siirtamista vaihtoasemaan rullauskiskojen (10) kulma (e) saadetaan sellaiseksi, etta toiset rullauskiskot (11), jotka ovat kiinteat, muo-dostavat jatkeen rullauskiskoille (10) siten, ettå tåysi tela (21) voi 15 siirtyå jatkoskohdan yli. 8 90522