FI89877B

FI89877B - Foerfarande foer selektiv flotation av fosformineraler

Info

Publication number: FI89877B
Application number: FI900149A
Authority: FI
Inventors: Hans-Joachim Morawietz; Werner Ritschel; Kurt Bauer
Original assignee: Hoechst Ag
Priority date: 1989-01-13
Filing date: 1990-01-11
Publication date: 1993-08-31
Also published as: CA2007637A1; FI900149A; ZA90229B; US4968415A; EP0378128B1; EP0378128A2; BR9000109A; FI900149A0; DE3900827A1; EP0378128A3; FI89877C; ZW490A1; RU1795911C

Description

1 89877

Menetelmä fosforimineraallen selektiiviseksi vaahdottami-seksi Tämä keksintö koskee fosforimineraallen kuten apa* 5 tiitin, fosforiitin, francoliitin jne. erotusta vaahdotuk-sen avulla raakamalmeista tai esikonsentraateista käyttäen anionisia okshydriilikokoojia, jotka ovat peräisin alke-nyylimeripihkahapon monoalkyyliesterien ryhmästä.

Viitteen Winnacker ja Kiihler, Chemische Technolo-10 gie, osa 4 (Metalle), 4. painos, Carl Hanser Verlag Munchen Wien, 1986, s. 66, mukaan kokoojat ovat orgaanisia yhdisteitä, joissa yhden tai useamman poolittoman hiilive-tyryhmän lisäksi on yksi tai useampia kemiallisesti aktiivisia poolisia ryhmiä, jotka pystyvät adsorboitumaan mine-15 raalin aktiivisiin keskuksiin ja siten tekemään sen hydrofobisiksi.

Kuten on tunnettua, vaahdotus (vaahdotusrikastuskä-sittely) on laajalle levinnyt mineraalisten raaka-aineiden lajittelumenetelmä, jossa yksi tai useampia arvokkaita 20 mineraaleja erotetaan arvottomista. Mineraaliraaka-aineen valmistelu vaahdotukseen tapahtuu suorittamalla kuiva, edullisesti kuitenkin märkä, esimurskatun malmin jauhaminen sopivaan hiukkaskokoon, joka määräytyy toisaalta yh-teenliittymisasteen eli mineraaliyhdistelmässä olevien 25 yksittäishiukkasten koon mukaan, ja toisaalta myös vielä vaahdotettavissa olevan suurimman mahdollisen hiukkaskoon mukaan, joka voi mineraalista riippuen olla hyvin erilainen. Myös käytettävä vaahdotuskonetyyppi vaikuttaa vielä vaahdotettavissa olevaan suurimpaan mahdolliseen hiukkas-30 kokoon. Ei tosin ole sääntönä, mutta tavallista kuitenkin, että hyvin kiteytyneillä magmaattisilla fosfaattimalmeilla on mahdollista karkeampi jauhaminen (esimerkiksi < 0,25 mm) kuin merisedimenttialkuperää olevilla (esimerkiksi < 0,15 mm).

35 Muita fosfaattimalmin esikäsittelyvaiheita vaahdo- tusta varten voi olla arvottoman aineksen esierottelu toi- 2 89877 saalta esimerkiksi käyttäen raskassuspensioerotusta (suhteellisen karkean aineksen erottaminen), toisaalta käyttäen lietteenerotusta (hienohiukkasisen lietteen erottaminen). Myös magneettisten mineraalien, joita lähes aina on 5 mukana magmaattista alkuperää olevissa fosfaattimalmeissa, poistaminen magneettierotuksen avulla tulee kyseeseen esi-rikastusmenetelmänä. Keksintö ei kuitenkaan rajoitu vaah-dotusmenetelmiin, joita on edeltänyt jokin esirikastus.

Vaahtoon rikastettavien mineraalien yhteydessä ero-10 tetaan kaksi menettelytapaa. Suorassa vaahdotuksessa arvokas mineraali tai arvokkaat mineraalit kootaan vaahtoon, joka tuotetaan vaahdotussuspension pinnalle, mikä edellyttää, että niiden pinta on etukäteen hydrofobisoitu yhden tai useamman kokoojan avulla. Silloin arvottomat mineraa-15 lit ovat vaahdotuksen rikastushännissä. Käänteisessä vaahdotuksessa arvottomat mineraalit hydrofobisoidaan kokoojilla, kun taas vaahdotuksen rikastushännät muodostavat varsinaisen arvokkaan tuotteen konsentraatin. Tämä keksintö koskee fosforimineraalien suoraa vaahdotusta, joka voi 20 kuitenkin seurata myös edeltävää käänteistä vaahdotusvai-hetta, joka voi koostua esimerkiksi silikaattisten mineraalien vaahdotuksesta kationisten kokoojien avulla.

Fosforimineraalien kokoojina tunnetaan suuri joukko anionisia ja amfoteerisia kemiallisia yhdisteitä, joihin 25 kuuluu esimerkiksi tyydyttymättömiä rasvahappoja (öljy-, linoli-, linoleenihappo) ja niiden natrium-, kalium- tai ammoniumsaippuoita, mono- ja dialkyylifosfaatteja, alkaa-nisulfokarboksyylihappoja, alkyyliaryylisulfonaatteja, asyyliaminokarboksyylihappoja ja alkyyliaminokarboksyyli-30 happoja. Lisäksi tunnetaan kokoojia, jotka ovat sulfomeri-pihkahapon addukteja (ks. esimerkiksi US-patenttijulkaisut 4 207 178, 4 192 739, 4 158 623, 4 139 481 ja SU-patentti-julkaisu 1 113 317). Monilla näillä kemiallisilla yhdis-teluokilla on kuitenkin puutteellinen selektiivisyys, joka 35 ei tee mahdolliseksi myymiskelpoisten fosfaattikonsent- 3 89877 raattien valmistamista tai jonka takia on käytettävä suuria määriä sääteleviä reagensseja, erityisesti sivukivi-mineraalien painajia.

SU-patenttijulkaisussa 1 084 076 kuvataan fosfori-5 mineraalien, erityisesti apatiitin, kokoojia, jotka ovat tyypiltään alkyyli- ja alkenyylimeripihkahapon monoalkyy-liestereitä, joilla on yleinen kaava

R1 - CH - CO - OH

10 I

CH2 - CO - OR2 jossa R1 = R2 = C7-C16-alkyyli tai -alkenyyli. Nämä kokoojat kuvataan erittäin selektiivisiksi. Tässä patenttijulkai-15 sussa esimerkkeinä esitetyissä vaahdotuskokeissa karbonaatti- ja silikaattipitoisilla apatiittimalmeilla käytettiin alkenyylimeripihkahapon monoalkyyliestereitä, joissa R1 on Cg-C10-alkenyyli ja R2 on C7-C12-alkyyli tai C10-C16-al-kyyli.

20 Eräässä toisessa julkaisussa (W.A. Iwanova ja I.B.

Bredermann, Alkyl(Alkenyl)bernsteinsäurealkylimonoester - effektiver Sammler fiir die Apatitflotation) (kirjasta A.M. Golman ja I.L. Dimitrijewa (toimittajat), Flotations-reagenzien, Verlag "Nauka", Moskova, 1986; ks. myös Chem. 25 Abstr. 106 (14); 104652η)) R1 edellä mainitusta kaavasta .... rajoittuu myös Ce-C12-alkenyyli- tai C10-C13-alkyyliryhmiin ja esteröintiin käytetyt primaariset alkoholit sellaisiin, joissa R2 = C7-C12-ryhmä.

Monissa laboratoriovaahdotuskokeissa erilaisilla 30 karbonaatti-silkaattipitoisilla fosfaattimalmeilla havaittiin nyt, että ei vain alkenyylimeripihkahapon monoalkyy-liestereiden aktiivisuutta vaan myös selektiivisyyttä voidaan selvästi parantaa, jos alkenyylimeripihkahapon tai alkenyylimeripihkahappoanhydridin esteröintiin käytetään 35 mahdollisimman lyhytketjuisia alkoholeja eli metanolia, 4 8 9 8 77 etanolia, propanolia ja isopropanolia, butanolia, isobu-tanolia ja sek. butanolia ja jos alkenyylimeripihkahappo-anhydridin perustuotteina käytetään olefiineja, jotka kuuluvat n- tai iso-C8-C24-olefiineihin.

5 Keksinnön kohteena on siten menetelmä fosforimine- raalien selektiiviseksi vaahdottamiseksi, jossa menetelmässä vaahdotussuspensioon lisätään kokoojaksi yhdistettä, jolla on kaava la tai Ib 10 R1 - CH - COOM (la) tai R1 - CH - C00R2 (Ib)

I I

ch2- coor2 ch2- COOM

jossa R1 on haaroittunut tai haaroittumaton C8-C24-alkenyy-15 li, R2 on haaroittunut tai haaroittumaton C1-C4-alkyyli ja M on vety, ammonium, trietanoliammonium, alkalimetalli-tai maa-alkalimetalliatomi.

Näiden alkenyylimeripihkahapon monoalkyyliesterei-den valmistus tapahtuu tunnetulla tavalla antamalla alke-20 nyylimeripihkahappoanhydridien reagoida C1-C4-alkoholien kanssa moolisuhteessa 1:1. Reaktion saattamiseksi täydelliseksi joko kuumennetaan 5 tunnin ajan lämpötilassa n. 80 - 120 eC tai lisätään katalyyttisiä määriä vastaavaa alkoholaattia. Tässä tapauksessa reaktio on lopussa tunnin 25 kuluttua.

Edellä mainitut alkenyylimeripihkahapon monoalkyy-liesterit sopivat kaikkien fosforimineraalien kuten apa-tiitin, fosforiitin tai francoliitin vaahdottamiseen raa-kamalmeista tai karbonaatti- ja/tai silikaattisivukiveä 30 sisältävien esikonsentraattien vaahdotukseen sekä magmaat- tista että metamorfista alkuperää olevista malmeista. Näitä alkenyylimeripihkahapon monoalkyyliestereitä lisätään vaahdotussuspensioon edullisesti määrinä 20 - 2000, erityisesti 50 - 200 g tonnia kohti vaahdotettavaa raakamal-35 mia tai esikonsentraattia. Tämän kokoojan lisäys voidaan 5 89877 suorittaa vaiheittain monena annoksena tai yhtenä annoksena.

On tunnettua muunnella anionisten okshydriilikokoo-jien vaahdotusominaisuuksia positiivisessa mielessä käyt-5 tämällä sekundaarisia kokoojia tai sivuadsorbenttejä. Tämä ei yleensä koske niinkään primaarikokoojan selektiivisyyt-tä kuin sen aktiivisuutta, eli sen käyttömäärää, ja vaah-donkehityksen säätelyä. Myös keksinnön mukaisesti käytettävien alkenyylimeripihkahapon monoalkyy lies terien tapauk-10 sessa yhdistäminen sekundaarikokoojan kanssa tulee kyseeseen. Sen kaltaisiin yleisesti tunnettuihin aineisiin luetaan esimerkiksi tislatut tai raa'at, edullisesti tyydyt-tymättömät rasvahappofraktiot. Myös ei-ioniset aineet tulevat kyseeseen, edullisesti sellaiset, jotka ovat veteen 15 liukenemattomia ja joilla on polaarinen luonne. Sopivia yhdisteitä ovat esimerkiksi alkoholit, joissa on n- tai isoalkyyliketjuja, alkoholien, alkyylifenolien ja rasvahappojen alkyleenioksidiadduktit, rasvahappoalkanoliami-dit, sorbitaani-rasvahappoesterit, polyalkyleeniglykolit, 20 alkyyli- tai alkenyyliglykosidit, tyydytetyt ja tyydytty-mättömät hiilivedyt jne. Jos sellaisia reagensseja käytetään vaahdotukseen, primaarikokoojan suhde sekundaariko-koojaan/sivuadsorbenttiin voi vaihdella laajoissa rajoissa, esimerkiksi välillä 10 - 90 paino-% alkenyylimeripih-25 kahapon monoalkyyliesteriä ja välillä 90 - 10 paino-% se-kundaarikokoojaa ja sivuadsorbenttia. Tavallisesti primaarikokoojan vaikuttavan aineen määrä suurempi kuin apurea-genssien vaikuttavan aineen määrä, mikä ei kuitenkaan sulje pois päinvastaista suhdetta.

30 Useimmissa tapauksissa alkenyylimeripihkahapon mo- noalkyyliesterit hydrofoboivat fosforimineraaleja niin selektiivisesti, että malmissa mukana olevat muut mineraalit jäävät hydrofiilisiksi, siis ne eivät keräydy vaahtoon vaahdotuslietteen pinnalle. Riippuen kulloinkin käytettä-35 vän malmin mineraalimäärästä ei ole kuitenkaan mahdotonta.

6 89877 että erotustuloksen parantamiseksi sivukivimineraaleja varten täytyy lisätä yhtä tai useampaa painajaa. Sopivia epäorgaanisia tai orgaanisia painajia ovat esimerkiksi natriumsilikaatti, vetyfluoridi (HF), natriumfluoridi 5 (NaF), dinatriumpiiheksafluoridi (Na2SiF6), heksameta- tai tripolyfosfaatit, ligniinisulfonaatit sekä hydrofiiliset, suhteellisen pienimolekyyliset polysakkaridit kuten tärkkelys (maissi-, riisi-, perunatärkkelys, emäkseen liuotettuna), karboksimetyylitärkkelys, karboksimetyyliselluloo-10 sa, sulfometyyliselluloosa, arabikumi, guarkumit, substi- tuoidut guarjohdannaiset (esimerkiksi karboksimetyyli-, hydroksipropyyli- ja karoksimetyyli-hydroksipropyyli-gua-rit), tanniini, alginaatit, fenolipolymeerit (esimerkiksi resoli, novolakka), fenoli-formaldehydi-kopolymeerit, po-15 lyakrylaatit, polyakryyliamidit jne.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä vaahdotuksen vaahdonmuodostajaksi kyseeseen tulevat, mikäli on tarpeen, kaikki tässä tarkoituksessa tunnetut tuotteet, kuten esimerkiksi terpeenialkoholit (Pine Oils), alkyylipolyalky-20 leeniglykolieetterit tai pölyälkyleeniglykolit.

Fosfaattimalmien vaahdotuksessa myös vaahdotusliet-teen pH-arvolla on merkitystä. Tavallisesti se on välillä 7-11, jolloin apatiittimalmeja käsitellään edullisesti korkeammilla pH-arvoilla 9 - 11 ja fosforiittimalmeja e-25 dullisesti matalammilla pH-arvoilla 7-9. Vaahdotusliet teen ihanteellinen pH-arvo, joka voi olla ratkaiseva vaahdotuksen onnitumiselle, on erilainen eri malmeilla ja se täytyy määrittää laboratorio- ja tehdaskokeiden avulla. Lietteen pH-arvon säätämiseksi voidaan käyttää natriumkar-30 bonaattia (Na2C03), natriumhydroksidia (NaOH) tai kalium- hydroksidia (KOH).

Seuraavissa esimerkeissä esitetään keksinnön mukaisten kokoojien paremmuus verrattuna kokoojiin, joita on kuvattu SU-patenttijulkaisussa 1 084 076. Käytettiin seu-35 raavia tuotteita.

7 89877 SU-patentin 1 084 076 mukaiset vertailutuotteet:

Kokooja VI: iC9-alkenyylimeripihkahapon mono-C8_10- esterin Na-suola

Kokooja V2: iC9-alkenyylimeripihkahapon mono-C12- 5 esterin Na-suola

Kokooja V3: iC12-alkenyylimeripihkahapon mono-C12_18-esterin Na-suola Tämän keksinnön mukaiset tuotteet:

Kokooja H4: nC12-alkenyylimeripihkahapon mono-iC3H7-10 esterin Na-suola

Kokooja H5: C14_16-alkenyylimeripihkahapon mono- iC3H7-esterin Na-suola

Kokooja H6: C16.18-alkenyylimeripihkahapon mono-CH3-esterin Na-suola 15 Kokooja H7: C16_18-alkenyylimeripihkahapon mono-iC3H7- esterin Na-suola

Kokooja H8: C16_18-alkenyylimeripihkahapon mono-iC4H9-esterin Na-suola

Kokooja H9: C18-alkenyylimeripihkahapon mono-CH3- 20 esterin Na-suola

Kokooja HIO: C18-alkenyylimeripihkahapon mono-C2H5-esterin Na-suola

Kokooja Hll: C18-alkenyylimeripihkahapon mono-iC3H7-esterin Na-suola 25 Kokooja H12: C18-alkenyylimeripihkahapon mono-iC4H9- esterin Na-suola

Kokooja H13: C18-alkenyylimeripihkahapon mono-nC12-esterin Na-suola

Kokooja Hl4: C16.18-alkenyylimeripihkahapon mono-C2H5-30 esterin Na-suola

Kokooja H15: natriumsuola seoksesta, joka sisältää 30 paino-% kokoojaa H5, 70 paino-% mäntyöljyrasvahappoa, jossa on n. 50 % öljyhappoa, n. 37 % linolihappoa ja n.

1 % hartsihappoja 35 Kokooja H16: natriumsuola seoksesta, joka sisältää 30 paino-% kokoojaa H14, 70 paino-% kokoojaa D18 8 89877

Kokooja H17: natriumsula seoksesta, joka sisältää 30 paino-% kokoojaa H5, 70 paino-% tislattua mäntyöljyras-vahappoa (samaa kuin kokoojassa Hl5)

Muita anionisia okshydriilikokoojia käytettäväksi 5 vertailuun:

Kokooja D18: mäntyöljyrasvahappo, ei tislattu, joka sisältää n. 47 % rasvahappoja ja n. 37 % hartsihappoja, saippuoitu NaOH:lla

Kaikissa seuraavissa esimerkeissä vaahdotettiin 10 400 g luonnossa esiintyviä fosfaattimalmeja laboratorio- mittakaavan vaahdotuslaitteessa tyyppi D-12, valmistaja Denver Equipment, USA, jossa vaahdotusaltaat olivat tilavuudeltaan 2,5 1 (Rougher) ja 1,0 1 (Cleaner).

Kokeissa käytettyjen luonnossa esiintyvien fosfaat-15 timaImien tiedot ovat seuraavat.

Malmityyppi A: P205-pitoisuus n. 12,8 %, vastaa n. 30 massa-% apatiittia; sivukivimineraalit: titaniitti, titanomagnetiitti, maasälpä, maasälvän kaltaiset (nefelii-niä), pyrokseeni (egiriiniä) ja kiille; jauhatus 80 massa-20 % < 110 pm.

Malmityyppi B: P205-pitoisuus n. 15,3 %, vastaa n. 36 massa-% apatiittia; sivukivimineraalit ja jauhatus kuten malmityypissä A.

Malmityyppi C: P205-pitoisuus n. 9,0 %, vastaa n. 25 21 massa-% apatiittia; sivukivimineraalit: karbonaattiini - neraaleja (kalsiittia, jonkin verran dolomiittia), olivii-ni (forsteriittia), kiille (flogopiittia); magnetiitti, joka poistettiin käyttäen magneettista erotusta ennen vaahdotusta; jauhatus 80 massa-% < 135 pm.

30 Malmityyppi D: P205-pitoisuus n. 5,7 %, vastaa n.

13,5 massa-% apatiittia; sivukivimineraalit: karbonaatti-mineraaleja (kalsiittia, vähän dolomiittia), pyrokseeni (esimerkiksi augiitti), kiille (flogopiittia), titaanimag-netiitti; magnetiitti, joka poistettiin käyttäen magneet-35 tista erotusta ennen vaahdotusta; jauhatus 80 massa-% < 270 pm.

9 d 9 8 7 7

Esimerkki 1

Vaahdotuskokeisiin käytettiin malmityyppiä A (keskimääräinen P205-pitoisuus 12,8 %), jauhettiin märkänä, niin että 80 paino-% oli kooltaan pienempää kuin 0,110 mm.

5 Jauhatukseen ja vaahdotukseen lisättiin vettä, jonka koko-naissuolapitoisuus oli 690 mg/1 ja jonka liuenneiden suolojen pitoisuus oli kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti sellainen, jollainen syntyy teollisen vaahdotuslaitok-sen veteen. Kukin vaahdotuskoe koostui seuraavista vai-10 heistä:

Vaahdotuslietteen käsittely dispergoivana aineena toimivalla natriumsilikaatilla (150 g/t) 3 min ajan; vaahdotuslietteen käsittely kokoojalla, jonka lisättävä määrä vaihteli (ks. tulokset) 3 min ajan; 15 Esivaahdotus 2 min ajan; kolme kertaa suoritettava esivaahdotuksessa saadun vaahtomaisen tuotteen (esikonsen-traatti) jälkipuhdistus (puhdistusvaahdotus), vaahdotuksen kesto kulloinkin 2 min.

Taulukoissa olevien lyhenteiden selitykset: C = 20 konsentraatti (Concentrate); F = syöttö (Feed); Ml, M2 ja M3 = välituotteet (Middlings); T = rikastushännät (Tailings)

Esimerkissä 1 verrattiin seuraavia vaahdotuskokoo-jia keskenään: keksinnön mukaiset kokoojat H9, HIO, Hll, 25 H12 ja H13 perustuvat kaikki yhteen C18-olefiiniin; vertai luaineena toimi kokooja V3 (SU-patenttijulkaisun 1 084 076 mukainen).

Vaahdotuskokeiden yksittäiset tulokset on esitetty taulukossa 1. Koska loppukonsentraattien P205-pitoisuudet 30 käytettäessä edellä mainittuja kokoojia ovat kapealla alueella, nimittäin välillä 38,3 - 39,2 % (keskiarvo 39,0 %), P205-tuoton arvoja voidaan suoraan verrata keskenään.

Keksinnön mukaisten kokoojien paremmuus on selvä, koska alkenyylimeripihkahapon monoalkyyliestereitä, joissa 35 on lyhyet esteriryhmät R2, tarvitaan käyttömääriä, jotka 10 a i b 7 7 ovat vain 1/5 vertailuaineiden, joissa on pitemmät esteri-ryhmät R2 (kokoojat V3 ja H13), määristä.

Esimerkki 2 Tätä esimerkkiä varten käytettiin malmityyppiä A 5 (keskimääräinen P205-pitoisuus 12,7 %) sekä kokoojia H5, H6, H7 ja H8. Vaahdotuskokeiden esivalmistelut ja suoritus tapahtuivat esimerkin 1 mukaisesti. Yksittäiset tulokset on esitetty taulukossa 2.

Myös tässä esimerkissä loppukonsentraattien P205-10 pitoisuudet (38,5 - 39,3 %; keskiarvo 39,0 %) ovat niin lähellä toisiaa, että yksittäisten kokoojien aktiivisuuden suora vertailu on mahdollista. Myös tässä osoitettiin lyhyen esteriketjun R2 omaavien keksinnön mukaisten aineiden paremmuus. Verrattuna parhaaseen kokoojaan H6 vertailuko-15 koojaa V3 tarvittiin vähintään viisinkertainen määrä saman P205-tuoton saavuttamiseksi.

Esimerkki 3

Vaahdotuskokeisiin otettiin malmltyyppi B, joka mineralogiselta kannalta on malmityypin A kaltainen, mutta 20 sisältää jonkin verran enemmän apatiittia (keskimääräinen P205-pitoisuus 15,3 %). Tämän malmin esikäsittely vaahdo-tusta varten ja kokeen suoritus olivat vastaavat kuin esimerkissä 1. Keksinnön mukaista kokoojaa H7 verrattiin kolmeen vertailutuotteeseen VI, V2 ja V3. Yksittäiset tulok-25 set ovat taulukossa 3.

Myös tämän malmin vaahdotuksesta käy ilmi keksinnön mukaisen kokoojan paremmuus. Kuten P205-pitoisuudet osoittavat (ks. taulukko 3), on myös kokoojan H7 selektiivisyys eli saavutettavissa oleva apatiitin rikastuminen loppukon-30 sentraattiin apatiittituotosta riippuen parempi kuin ver-tailukokoojilla. On oletettavissa, että ainakin vertailu-kokoojalle VI olisi tarpeen vielä neljäs puhdistusvaihe, jotta saataisiin sama konsentraatin laatu, mikä merkitsisi lisäkäyttöä vaahdotuskoneille ja energiankulutusta.

35 U 89877

Esimerkki 4 Tämän esimerkin tarkoituksena on osoittaa keksinnön mukaisten kokoojien sietokyky käytettäessä vaahdotusliet-teen suuruudeltaan erilaisia suolapitoisuuksia.

5 Malmityyppi ja sen esikäsittely vaahdotusta varten vastaavat menettelyä esimerkissä 5. Päinvastoin kuin esimerkissä 5 kohotettiin kuitenkin nestemäisen faasin koko-naissuolapitoisuutta arvosta 690 mg/1 arvoon 1600 mg/1, joka saataisiin laitoksessa aikaan käyttämällä käyttöveden 10 100-prosenttista uudelleenkierrätystä ilman suolattoman veden lisäystä. Jotta päästäisiin lähelle käytännön olosuhteita, järjestettiin lisäksi kaksi vaahdotuskoetta niin sanotuksi "closed-circuit” -kokeeksi siten, että ensimmäisen kokeen välituotteet otettiin toiseen kokeeseen, eli 15 ensimmäisen kokeen välituote 1 tuli toisen kokeen vaahdo-tussyötöksi, toinen välituote tuli toisen kokeen ensimmäisen jälkipuhdistuksen syötöksi jne.

Lisäksi esivaahdotuksen jälkeen suoritettiin vielä yksi vaahdotusvaihe (Scavenger-vaahdotusvaihe) lisäämällä 20 vielä kerran kokoojaa (30 g/t).

Kuten jäljempänä olevasta koetulosten tiivistelmästä käy ilmi, keksinnön mukaisen kokoojan H14 ja muuten samojen koeolosuhteiden käytöllä ei ole oleellista vaikutusta vaahdotustulokseen.

25

Kokonaissuolapitoisuus 690 mg/1 1600 mg/1 ^2^5- P2O5” P2O5- ^2^5- pitois. tuotto pitois. tuotto : 30 % % % %

Kokooja H14 2x(90+30 g/t) 39,9 69,0 39,9 67,5

Kokooja H14 2x(110+30 g/t) 39,9 79,1 40,0 77,0

Keksinnön mukaisten kokoojien aktiivisuus ja se-• 35 lektiivisyys säilyvät myös vaahdotuslietteen suolapitoi- 12 03877 suuden ollessa hyvin suuri. Käyttöveden täydellinen uudel-lenkierrätys on siis mahdollista, ilman että vaahdotuksen tulos vaarantuu, millä on merkitystä ympäristönsuojelun kannalta.

5 Esimerkki 5 Tämän esimerkin vaahdotuskokeisiin käytettiin mal-mityyppiä C (keskimääräinen P205-pitoisuus n. 9,0 %), jolle ovat ennen kaikkea tunnusomaisia kalsiitin ja forste-riitin suuret pitoisuudet. Pyrokseenia, flogopiittia ja 10 dolomiittia on pieniä määriä. Mineraalien mukanaolo tässä malmityypissä, jolla on hyvin samankaltaiset vaahdotusomi-nalsuudet kuin apatiitilla, johtaa pakostakin selektiivi-syyden vähenemiseen täysin riippumatta käytetystä kokoojasta. Magnetiittiosuus poistettiin suurin piirtein ennen 15 vaahdotusta käyttäen magneettierotusta. Malmin jauhaminen (80 massa-% < 135 pm) tapahtui suolattomassa vedessä, jota käytettiin myös vaahdotuksen yhteydessä. Vaahdotuksen syötön liejunpoistoa ei suoritettu. Vaahdotuslietteen pH-arvo säädettiin natriumkarbonaatin (n. 150 g/t, käsittelyaika 20 1 min) avulla arvoon n. 10,5 - 10,7. Natriumsilikaatti (n.

700 g/t; käsittelyaika 3 min) toimi dispergoivana aineena ja painajana. Sen jälkeen lisättiin kokooja; käsittelyn kesto 3 min. Kuten jo edellisissä esimerkeissä esikonsent-raatin puhdistus ilman reagenssien lisäystä suoritettiin 25 kolme kertaa, niin että loppukonsentraatin ja malmittoman kiven lisäksi saatiin vielä kolme välituotetta.

Vaahdotuskokeiden yksittäiset tulokset on esitetty taulukossa 4. Tätä malmityyppiä vaahdotettaessa tulee samoin selvästi ilmi keksinnön mukaisen kokoojan H7 suuri 30 aktiivisuus eli suhteellisen pienet lisäysmäärät (g/t) verrattuna erääseen pitemmän esteriketjun R2 omaavaan kokoojaan, nimittäin V3:en.

Tosin vertailukokoojan V3 selektiivisyys eli P205-pitoisuuksien riippuvuus vastaavista P205-tuottoarvoista 35 oli aluksi tasavertainen keksinnön mukaisen kokoojan H7 13 89877 arvojen kanssa; sitten se kuitenkin laskee hyvin nopeasti, joka tapauksessa nopeammin kuin kokoojan H7 arvo, joka kokooja ei lopulta ole vain aktiivisempi vaan myös reagoi selektiivisemmin.

5 Taulukossa 4 ovat myös molemmat kokoojaseokset Hl5 ja H16, joissa on kyseessä keksinnön mukaisten alkenyyli-meripihkahapon monoalkyyliestereiden yhdsitelmä teknistä laatua olevien tyydyttymättömien rasvahappofraktioiden (esimerkiksi kokooja D18) kanssa. Kuten on nähtävissä, 10 keksinnön mukaisten kokoojien vaahdotusaktiivisuutta voidaan parantaa lisäämällä sopivia rasvahappoja, jolloin esiintyy jopa synergistä vaikutusta, koska kokoojaseosten (H15, H16) tuottoarvot ovat yksittäisten komponenttien (H7, D18) arvoja paremmat. Selektiivisyyden suhteen kokoo-15 jaseosten H15 ja H16 keskiarvot ovat yksittäisten komponenttien H7 ja D18 arvojen välillä, eli nämä seokset eivät ole aivan yhtä selektiivisiä kuin keksinnön mukaiset al-kenyylimeripihkahapon monoalkyyliesterit, mutta kuitenkin vielä selvästi selektiivisempiä kuin vertailukokooja V3. 20 Muuttamalla keksinnön mukaisten kokoojien sekoitussuhdetta sekundaarikokoojien kanssa primaarikokoojien suuntaan se-lektiivisyyttä voidaan parantaa. Selektiivisyyden paraneminen kahdella pisteellä on mahdollista esimerkiksi myös lisäämällä 10 % rasvahappo-oksalkylaattia eli anionista 25 lisäadsorbenssia, jollaista on kokoojassa H17.

Esimerkki 6

Vaahdotuskokeet suoritettiin käyttäen malmityyppiä D, jolla on toisaalta verrattain matala apatiittipitoisuus (5,7 % P205, vastaa n. 13,5 massa-% apatiittia) ja toi-30 saalta hyvin korkea kalsiittipitoisuus (n. 80 %). Lisäksi malmin jauhatus oli suhteellisen karkea: Deo = n. 0,27 mm. Vaahdotus suoritettiin käyttäen vettä, josta suolat oli poistettu. Ensin vaahdotuslietteeseen lisättiin 500 g/t tärkkelystä, joka oli liuotettu natriumhydroksidiin (kä-35 sittelyaika 7 min), minkä johdosta vaahdotuslietteen pH

14 o 9 8 7 7 asettui arvoon n. 10,5. Painamalla osittain kalsiitin tärkkelys tukee vaahdotusprosessin selektiivisyyttä. Sen jälkeen seurasi lietteen käsittely kullakin kokoojalla (kesto 3 min), jonka lisäysmäärä vaihteli (ks. taulukko 5 5). Sen jälkeen vaahdotus eteni tavallisella tavalla: esi- konsentraatin vaahdottaminen (vaahdotuksen kesto 2,5 min), jolloin lopulliset malmittomat kivet jäivät vaahdotusken-non pohjalle; kolme kertaa suoritettava esikonsentraatin jälkipuhdistus (vaahdotuksen kesto kullakin kerralla 2 10 min), jolloin saatiin loppukonsentraatti ja kolme välituotetta. Yksittäiset tulokset on esitetty taulukossa 5. Verrataan keksinnön mukaisia kokoojia H6, H7, H8, H9, HIO ja H14 vertailukokoojiin VI ja V2. Myös tätä malmityyppiä käytettäessä - vaahdotusolosuhteiden ollessa muuten samat 15 - osoittivat keksinnön mukaiset kokoojat paremmuutensa sekä aktiivisuuden että selektiivisyyden suhteen. Kun lisäysmäärä on 200 g/t, vertailukokoojaa VI käytettäessä saadaan tuotoksi vain 31,9 % P205:a (rikastuminen arvoon 17.2 % P205), kun sitä vastoin keksinnön mukaisilla kokoo-20 jilla ei saavuteta vain P205-tuottoja 63,9 - 77,1 %, vaan myös rikastumiset arvoihin 30,6 - 34,6 % P205. Erityisen silmiinpistäviä ovat vertailukokoojan V2 suuret käyttömäärät: käytettäessä 1500 g/t saavutetaan P20s-tuotto 57,2 %. Suhteellisesti heikointa kokoojaa H8 tarvitaan likimain 25 samaan P205-tuottoon (59,5 %) vain 300 g/t. Kummankin kokoojan selektiivisyys on likimain sama: VI 33,5 % ja H8 32.2 % P205 loppukonsentraatissa.

89877 15 UVUV — UVKVKV CD UVTf CJV 00 VO C— O — KV t— E-« ^joV f- ccf UV CJVVOUV OM CD VO CJVCMOO t—τί- uv o kv o oo kv crv tj-c\j τί-τί-κν f-σνο cm r— £ £0-3-0 cd cjvuv o vo uv C-CM — ^ uvcm ••-cd OP CD O VO CM KV CM -- UV UV OV C— CM CJV O KV CM f— _p S — σν cv? f— uv σν vo τί κν o σν cm o . oo* r- 8 § c-Ti — oocmcjv r-cDuv -3-crvTt- o cm uv kv r- Y £? C-^ uv τΡ OVCD 00 vo τΡ o αοο- οο^σν vo* uv uv o

UV -— OV UV -rt KV UV CD -*3- -i- CM UV C— OV»— O CM

O C^-r-O oT VO CJV — KVQ UVCJVUV TfrCJVQ C- KV

KV VO f- Tj-VOC— VO r- oo τΐ- UV VO KV VO VO S

0 0-3- kv e— — σν kv— uv c-κν uv κννο uv o EH - - *· ·**·· ·.·.». --- --- - - τί-(Μ — KVr-H — — — CM — — KV CM — — — — — ti- kv oo e- ovcrvuv kv co c- uv τΐ-τ*- e- t— £ M· —- KV UV VO O VO —- OV CM CJV VO t3- O VO VO — CM (M — CM — — — — CM — — CM CM —- — — op vo -*3- cm kv kvvo σν uvco vo cd σν crvcMt-- c—uv

X) s! t^CMQ VOCMVD KV o vo uv-^cvT UV uv O CJVUV

kSkvkv KV KV CM KV KV CM KV KV KV KV KV KV CM CM

Ti o

rt; 0 KV C- t3" TtCDCJv O- CD CD (MO— VO t—UV t- CD

. J ίε VOVOUV t^C^UV C^vxTuv CD OQC^ r~C-^ UV CM

1-1 'Z KV KV KV KV KV Kv KV KV KV KV KV KV KV KV KV KV KV

Ph O

O ft -P

X ‘q, — — — — CM CM CJV KV CD O (MO CM C—UV CJV VO

£> -p ' o σνσνσν σνσνσν cdcdcq σνσνσν σν coco cd cd

t-5 -H CD KV KV KV KV KV KV KV KV KV KV KV KV KV KV KV KV KV

o e o

rij H CN

^ ^ 111 uv vo uv o cm o t— c—σν tr-vo -<3- t-vo o cd

1¾ CM CM CM KV KV KV CM CM C\T CV? CM CM CM CM CM KV CM

tJVO — OV CM — Ti- f—O Ti- crv KV — O 00 ——

E-3 o VO KV CD Tt KV UV KV KV VO UVTJ O vo KV KV Q

t'- vo vo vo vo vo vo VO vo vo vo vo F— vo vo vo 05

t— Ti-VO CM C- Ti- CM CO OV ^OUV UV CJV CM F- VO

£ οσοσν ovf-Tvo oo vo vo o co oo o σνσν co σν dP — — —

' .- -' -P

O KV UV —- KV o UV M- K— o CJVUV — KV CM VO 00 Q sei TpKVKV TfKVCM KVCMCM UV KV KV UVtPtP kv kv o

-P

O) VO 00 UV Ti- en CO CJV KV VO UV O UV KV Ti-CM Kv CM

£ £ CM —* —* KV CM —* CM CM—* KV KV CM KV KV KV CM CM

o o

f-j 0 0-0- CM KV CM — UVTt O CM CM O Ti-VO KV KV

° 22R3 83$ ίίοί ci « < 888 882 828 288 888 88 ti CM KV UV — —— — — — — CM CM Kv Uv

O -P

O H O — CM KV

v Cu kv σν — — — — o t» w W W m tr!

-P

16 j ^ 8 7 7 UVUVt- rv *i- O CMO© (M (M O f-© ^ JVj Ot> JTV©UV (7ΜΛΙΛ CIV© τί C-'rv ΙΓιΟΙΛ Ον τ- rV (\J OlA 00 00 CO t~~ ^- SE 'to j^Oin (M t—τι- ιη(ήνο* £>τ* 09 co O vo vo oo e— to oo cm vo»- t}- uv -p S — enc-T cm oo τ* σν © rv rv σννο θ'-*- *- cv» *-

-M

0 3 t"- Ti-O *- UV VO VO C— CM tJ- *- VO 00 -p rv - - - - - - - - - » - > ► 1 se n- uvTt σνοοιη -^ © rv o e-© σνσν o

(N

ft uv en cm rvvl· rv t- cm vo o O vo o o e- *- o cvj irvov UVr± *- r-f- e— cvj rv vo n- rv vo f— uv F-© uv vo r- oj vo ^ oq^ uv c~-o oo o oo co cvj oo vo co τ* cm ,-Γ,-Γο k-*Vo“ ~ o *- — τΐ- (M *i- rv en uv oo en vo 00 en σν £ ^ ^vvoo c-eue-^ uv o q c~ e vo *i- cvj uv rv uv ovrvcvj o en rv uv o ~ ä * ö SiXR SRRSi RRS ΚΡΪ8 O >i “ h£j £>( 3 vj +j 3 rv n- uv en n- cvj n-vo cvj uv— e- τ* I—. . (/) K\ * » *· «k*»» * ·· *> «.ft.

’q fRiRrv SR rv rv SRt£>i^ SR rv rv SR tR

e ro £ ^ s a rurvov *- »- uv cvj en vo n-oo 'rv ° σνσν® σνσν® σν©© ©oo ^ im π V m tn f* im m mr* > rAfinnN ππ> υ oT1 uv vo uv qt~-oo quvq o^t ft cmcmcm cMrvcvi cmcmcm cmcmcm rv rv 'tlfir- UV rv*i- CM VO CVJ Ti- VO VO CVJ© e-ι o vo rv -e-rv uv rvuv τΓ cu cm en F-Φ© n- vo vo vo vo© © vo vo vo uv

f-Tt© © O uv n- Tf © © © CJVUV

£ o co σν o oo vo oo ove-^r-^ cm o

dP

+J KMf>T- incvjoj VOViDO OOvOO- Ol· O OJ ft ft ft ft ft ft ft ft ft ft ft ft ft ·> +j SE Ttf-rvrv Tj-rvcM rv cm cm t}- rvcvj ow o 3 ti © © uv o © O Ov rv τί- TiiriT- © © d) JO\ ft « ·. ft » ·. ft ft ·. ft » ·> ·. «.

c fe cm *— t— rv cm cm rvcM»- rv cm cm © rv 3

O

2 onn Ti-t-σν © rj-o © uv© rvTj- ·.*.·> « ·> ·. «k «. «k ftkftk», «.»k ° 2 EH Sf3» SSR SsS 01J5 Λ < 8R8 SPS P»2 R8R 82 n <* CM rvuv T- T- CM CM τ-

0 -P

1 1 p a s» a ib « >1

-P

17 89077 r- O in mrf-in 00 m<Ti m (T>t~- e-t -^νΟτί VO KVCM ^oV mvO-*t

OC—CM ^tO«- VO min m 00 CM

- ·>·>»> ·.·>·> «k «k (k Ik «k t« s: juovin cnmo <τ» -«^-cm (T\ —- η— M ιη<τ>οο cn vo vo m —- o c\i -- c\j (\1 ·>·>!> ·> ·. Ik l> Ik Ik I, ·. Ik

, S C'-mt'- OO^T- T*- -- -- t-CMOO

P CM CM — ------ ------ -- -- o

-P

O OOCDO CM CM CM CM ^00 — VO O

-P £ t-- ιη·«ί Lfv cnT cn cm oV cj cnoo m

O

<N VO VO LTV CM OOVO *— (T*00 — VO OV

O CTkrtOQ Qvovo t^mQ CD ow m^Sf- invO m LPvVO mint- O CO Tt OOOt- O t—— cnOTt EH -- « --- --- --- m — -- -- --O Ti-CM CM m CM -- t-Cn-- O (T»CM t— (Τ' —- . 00 crvxd- se in co vo o ltv moot' crimen CM *— —- CM «— —- CM---- -- —-

<SP

^LTiCTi VO C— Ο τί- T- CTi CM VO —- ® ,¾ Se! vtoV cm cno in-^Q cMCDin Ό mmcM m cm m mmm m cm cm η -h p aI 3

§ f- t-in t— CM 00 O t-^o M-OOO

« >i o S' voinm t-^voin cnvo-«t t-vo <£ D-p -p mmm mmm mmm mmm Ρί ή -h

Dg α *5^ oc->t vomm t- vo tj- tavoin tH fö 1-0 « Ik Ik Ik Ik Ik Ik Ik lk »k*k*k S O O (Τ' OQ 00 (Τ' OMT CTOiCT Cn (TCn cm mmm mmm mmm mmm 1¾ cm^j-t}- m m cm -cm-- cm ^m tP m min mmm mmm mmm vo m vo —---m vo-—co vo cm cn e-t vo-^cn TtcM·^? memo t^m*- mm»4- mmm voinm mmm _ —- o vo o m-- mmo 00 Ot- SE ^Γνοτ* mmo -Γm--"' o o *- -- <r> o ιησν — ·<τ -- mo 2 ^ cm cm σν cn t-in vo in m oo vo m

OJ

§ Tt co cm cm CT O' mm cnm Ν“\ *k *k #k ·» *k «k » ·» » ·*·>·« 2 fe t—vo vo vo mm ^-Tj-m m

- ; : D

(Doom tienoo -- t-CM vo cm en o mmo5 m^jn f - | §s§ m s§§ I % > 2 P 5 « -P1 ie 898 77 LAvOO VO CM — VO CM (M A Ti t~- O »-VOIT» 6H CO ΓΑ0Ο Ti — 00 VO (Τ'VO — tACO Ό PJin·- — — — T- — C\J — CM — —

KV OM OO Ti — f- CM t-O LA- Ti fA C—(TO

£ (aoct oc—la o vo m ia-vo τΐ- — — o

*** , CO OM Ti 00 OM LTV — CM fA Ti CO C- <T Ti O OM

-P £ (M (M — CT C~- LA VO f-LA fA CTtA tJ- O CT» (Τ'

•P

0 3 CT>0 tJ- CT» VO f- f-CNVO VO KMTv VO ITtTiCT» 4-) Γ»Λ ·> ·» » ·»·>·! « ft Pi ft ft ft ft ft ft ft

1 £ 0-0 O' tAOOt- vp tAVO CO — CO CO -i CN CT

if) — CM CM t- »— *— *— ^—

O

CN

On LOS O Ti fACTO TiC-CT o Tit- CM ΙΛ»-τ)-

O f-Ttv --^LAfA Q KVVO (Ατΐθ VO — — CT

Ti LAVO fA VO t— fA VO f— fA LA t— t— TilALA

VOCMC0 CM t— fA LA C Ti IA Ti (T CM LA O VO

CM CM n— C\T r-' r-“ f»! r- r-“ IA CM — — fA (A CM

Γ—O — ο T- o CT TiVO CM VO LA CM Ti CM CT»

£ C— LATi C VO Ti VO Ti(A CJ» f"i fA COC^LA

do „. T-Tit— — Ti-ri LA Ti CT» o Ti LA LA CTMAOO

W C\J «.** ft f> ft *> f. (V f. ft f, ft ft f. f.

£ CO η- Γ- LA OS VO fA vo -i Ti OMA Ti — OS 00 Φ ^ ^ ^ U Ό ,H 3 (A CM VO VO LAVOLA f- 00 00 —

„ Q» 03 £ VO CM CM Ti — (A-- VO —*tACT VO CM cT

O Ct *H CM CM -— fA tr— t— CM ^— CM -— 1— i— — « >i 0

« >i -P

^ -P -H --CM— O CM O CT"iC0 ti fA— LAOOO

§ 1 t“ f&to KSSRJ IR55S ti BRli

Eh (0 O

£ CN

A <3 CTO — —C- CT CD CT fA (A — 00 O O <T

1¾ CT 00 <T CT (TOO 00 O0 00 CT <TCT 00 CT (TOO

CM CT CM fA t—VO — VO fA fA 00 O CM 00 CT CM

* sii QKat δΐί i LA-LA LA LATi fA Ti Ti VO LAVO CT VO CT—

^ £ LA 00 tAOCM fAfACM tAtAfA — CN? -i LA

4J

2 TivOi (TCTlA f-CTlA (TKi VO OMAIA

0 se! VOCTIA — VO o CTCT OOCTCT CT C-C0CT

-P

2 _ C—- CM — OO Ti t~- Ti o CT O OO CM CT OO t-C- H p*\ ft ft ft ft ft ft ·» »t * ft ft ·> ft ft ft

C £ CM Ti e VO LA LA CT O 00 OOC—CO CT f- 00 OO

0 — 3 ^ CM CM OO LA LA 00 LA — CT CM^CM CO τi CTOt- O — tAt> b-VcT C-CTgs CTtA^ jdj Ti « ^ ggg 8KfR 888 888 8 8»8 I A r t ® °>;j> a w tn a a

-P

19 S 9 8 7 7 ^uvco -<i —cm en tor- ooo o o kv vocM-ri cr\(M in vot*c\j E-* C\l UV (Μ ΚΜΛ·τ- τ- -r- t>~ OQ Ti OV UVUVCD VO KVCn OV VO en »-* O* τί kvkv cm >—»- cm ί— cv*- cm «- *- »- ·τ~ »- »- Ki T- n-r-cn n- o co 'Φ kv, co t^vovo enTtf- cm m o cmvoo -i σν cm 5C vo vo τί- τ-j τί en oo uv kv σννο-ri oo into oovouv en uv uv odvo uv

dP

en en kv kv uv e— cmvoo tj-vo·»- Ti cm σν kv vo en uvuvvo vo-^-cm q ϊί CvT O *— UV O LTV KV KV VO Ti KV VO UV CM VO τί UV KV KV UV UV Ti _P T- T~ ^ 0 --------------— 5 ^ uv cd kv kv encm e-cm vo uvtj- uv n-o -<i- cd o uv t- en cm r~cvj 1 fe kv en en kv kv »— tj- cm cm uv kv cm uv kv kv ocTvo uv kvcmcvT tj- kv kv O "" _ CVI---------

o*-cri kv uv cm kv ·<— kv kv kvcjv cm e—»— uv ent— en VO O CM en CM

e-i oo kvo vo en n- θ'-oo cd cm σν kv en uv cm oo oo uven

KV CM CM T- »-T-"" -r-'oco CMt-Γο τ-Γ^Γο T^^O T-^T-^CO CM

Ti UV t— KV Ti e— en (VJ O Kv *— vo Ti o VO O 00 Ti O 00 vo o en

E O O σν CO UV KV UV KV CM C~ Ti CM VO Ti cm uv KV CM 00 KV CM n-UVCM

dP 1- T- +» ' <u T-cMOO uv κνσν co en uv τ- t- cm n- Tto o oven uv uv Ti g e cm co cv kv en vo t^TtcM en uv kv σν vo kv t^voTi o Ti kv enr-Ti a en__________ Ή _ uv -H ° KV °^® O KV K- OCJVTi KV uv KV CO Kevo n- Ti Ti TiC-C- 00 VO n- O S £ fc Ttr-O T- 00 CM CM UV KV VO OO Ti KV K- Ti KV O veT KV UV UV KV θ'vd « >v a t-^^ cm - - T- T- ^ ^ « >1 I-- 2 -te 0° ovoo^cm cm en uv n- e—e— TiKvuv co vo vo cm oo n- uvt-kv cd vo vo 9 β τ-η-c^ vo* uv kv uv »-*n^ voKven τϊ" o'-d' doV -i uv Ti

<. -> (¾ CMr-r- KV KV KV KV KV CM KV KV CM KV KV CM KV KV CM KV KV KV KV KV KV

Eh Cd s__ σν oo en uv. n-vo vo vo e- von-oo vo e—r·- vo c~-oo ovuvvo uv vo uv fJLl ·.·.« ·> * * ·.·**. •«•.•s ** ·. _ VK V. VK V- Vk Vk *k«kvk UVUVUV UV UV UV UV UV UV UV UV UV UV UV uv uv uv uv uv uv uv uv uv uv o t— f- Ti kv oo en co o o cm Ti kv vo t— kv Ti o kv vo kv T- σν ^ ?£ss ppi© pVs ?: s s rVs - ” uv CM T- Ti 00 f— en CM n- UV T- Ti oo OO O CM t— O 00 O CD uv e- o . dPT- ·· ·" ·- *·-·. » * ·- «.«K» ·.·>·> ·.·>>. «K ». *K ·>·.« e enenov TiTiTi n- eno n- eno n-n-co en en cm co oo o vo e- o , ’ - - - ‘ O —-----

+J

o kv t- kv uv cm e- oo c~o c~ Ti^- en oo cm KV <7v *— CM O CM KV 00 CM

ri * * *· * *T * ·* * *>»-»> »·«.». *,·.». », ». fe ·. ^ fr.

jj E VO VO VO VO C— CO KV Ti vo KV -Ti uv KV -ri UV UV UVi- KV Ti UV KV KV UV

CU ___ . . e _

C CM0OC> Ti KV CD O vo VO O Ti KV CM <nc~- Ti f-co UV O O0 t~- OvD

§ E UV Ti uv KV Ti Ti CMCMKV CM CM KV CM CM KV KN KV Ti t-TcMCnT τ-*" CO CM

K) ________—_— O 00 en O KV uv uv vo T- 00 T- O CM uv TiTiov uv e—vo cm-ri kv 0 -ri oo o -ri e- en en kv n- c^cvTvo co κνοο o cm uv vo o"kv

« ^ 8¾¾ r8R R8» R8R 8R8 888 R8R

«J T-T-CM O CM UV t— CM CM t- CM CM t- CM CM KV KV ^ t- CM CM t— CM CM

o -+>-------- O -H -Ti o ^ ^ r; fc OB σν J- o>,> > e cc w tu CÖ cc « >1 1 \

Claims

89877

1. Menetelmä magmaattisista, sedimentäärisistä tai metamorfisista kerrostumista peräisin olevien malmien fos- 5 forimineraalien selektiiviseksi vaahdottamiseksi, tun nettu siitä, että vaahdotuslietteeseen lisätään kokoojaksi yhdistettä, jolla on kaava la tai Ib R1 - CH - COOM (la) tai R1 - CH - COOR2 (Ib) io i:H2- coor2 ch2- coom jossa R1 on haaroittunut tai haaroittumaton C8-C24-alkenyy-li, R2 on haaroittunut tai haaroittumaton C1-C4-alkyyli ja M on vety, ammonium, trietanoliammonium tai alkalimetalli- 15 tai maa-alkalimetalliatomi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lisätään kaavan la tai Ib mukaista yhdistettä, jossa R1 on haaroittunut tai haaroittumaton C12-Cie-alkenyyli ja R2 on haaroittunut tai haaroittumaton C2-

20 C4-alkyyli.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että fosforimineraaleja vaahdotetaan sellaisista malmeista tai esikonsentraateista, jotka sisältävät sivukivikomponentteina karbonaatti- ja/tai si- 25 likaattimineraaleja.

4. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaahdotus-lietteen pH-arvo on 7 - 11.

5. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-4 mu-: 30 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavojen la ja Ib mukaisia yhdisteitä käytetään yhdessä muiden ko-kooj ien kanssa.

6. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavojen 35 la ja Ib mukaisia yhdisteitä käytetään yhdessä ei-ionisten koadsorbenttien kanssa. 21 *19 877

7. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavojen la ja Ib mukaisia yhdisteitä käytetään yhdessä tavallisten vaahdotusaineiden kanssa.

8. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-7 mu kainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaavojen la ja Ib mukaisia yhdisteitä käytetään yhdessä sivukivi-mineraaleille tavallisten painajien kanssa.

9. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-8 mu-10 kainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaahdotus- lietteeseen lisätään kaavan la tai Ib mukaista yhdistettä 20 - 2000 g tonnia kohti malmia.

10. Yhden tai useamman patenttivaatimuksen 1-9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaahdo- 15 tuslietteeseen lisätään kaavan la tai Ib mukaista yhdistettä 50 - 200 g tonnia kohti malmia. ϋ 9 8 7 7