FI89866C - Engaongsbloeja - Google Patents

Description

! 89866

Kertakäyttövaippa

Jakamalla erotettu hakemuksesta 864923 5 Tämän keksinnön kohteena on kertakäyttövaippa, ja tarkemmin sanottuna keksinnön kohteena on oheistetun patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen vaippa.

Kertakäyttövaipat ovat hyvin tunnettuja tuotteita, jotka on suunniteltu pienten lasten ja pidätyskyvyttömien 10 henkilöiden käyttöä varten. Kertakäyttövaippoja pidetään käyttäjän alavartalon ympärillä ja niiden tarkoituksena on imeä ja pitää sisällään erittyvää virtsaa ja ulostetta, jotta voidaan estää sellaisten kohteiden (esim. vaatteiden, vuodevaatteiden, muiden henkilöiden jne) tahriintumi-15 nen, kostuminen tms likaantuminen, jotka saattavat joutua käytössä kosketuksiin tällaisen vaipan kanssa.

Kertakäyttövaippoja on saatavilla lukuisina eri toteutusmuotoina, jotka yleisesti ottaen muodostuvat imu-kykyisestä sisäosasta, joka on suljettu nestettä läpäi-20 sevän, käyttäjää vasten olevan yläpinnan ja nestettä läpäisemättömän alapinnan väliin. Lisäksi saatavilla on monenlaisia kertakäyttövaippoja, joihin on järjestetty käyttäjän reisiä koskettaviin kohtiin joustoelimiä, jotta vaippaan saadaan käytössä joustavat jalanaukot. Esim. 25 US-patentissa 3 860 003, joka on myönnetty K.B. Buellille 14.1.1975, on esitetty yhtenäinen kertakäyttövaippa, jonka haaraosassa on vastakkaiset, notkeat sivukaistaleet, joihin kumpaankin on kiinnitetty joustoelin, joka muodostaa joustavan, kokoonvetäytyvän linjan sivukaistaleen pi-30 tuudelle, jolloin sivukaistaleista tulee joustavia ja saadaan tehokas tiivistys käyttäjän jalkojen ympärille. Buel-lin esittämät joustoelimet liittyvät toiminnallisesti si-vukaistaleisiin siten, että joustoelin kokoaa normaalisti venyttämättömässä tilassa sivukaistalemateriaalin ympäril-35 leen ja muodostaa joustavasti kokoon vetäytyvän linjan 2 89866 sivukaistaleiden pituudelle niiden uloimpien sivureunojen viereen. Kertakäyttövaippa, jossa on joustavasti kokoon puristuva haaraosa, on esitetty US-patentissa 4 050 462, joka on myönnetty 27.9.1977 henkilöille Woon et ai. Tämä 5 vaippa käsittää kahden vastakkaisen lanneosan välissä sijaitsevan haaraosan, jota puristavat pituussuunnassa kokoon joustoelimet, jotka on kiinnitetty alapintaan haara-osan kummankin sivureunan viereen. Joustoelimet on suunniteltu siten, että venyttämättömässä tilassa vaipan haa-10 raosan leveydelle muodostuu lukuisia karkeita poikittais-ryppyjä. Nämä poikittaisrypyt pienentävät tällöin haara-osan pituutta vähentämättä sen sisältämän imukykyisen materiaalin määrää, jolloin ne kasvattavat vaipan haaraosan imukykyä pinta-alayksikköä kohti.

15 Toisissa tunnetuissa kertakäyttövaipoissa on pyrit ty muotoilemaan vaipan sisältämää imutyynyä haaraosan koon pienentämiseksi ja vaipan istuvuuden parantamiseksi käyttäjän reiden ympärillä. Esim. US-patentissa 4 336 803, joka on myönnetty V.L. Repkelle 29.6.1982, on esitetty 20 kertakäyttövaippa, jossa on muotoiltu imutyyny, jolla voidaan pienentää vaipan kokoa käyttäjän jalkojen välissä mutta jolla väittämän mukaan säilytetään kuitenkin erinomainen imukyky. Erityisesti Repken muotoillussa tyynyssä on joukko sisennyksiä, jotka on muodostettu sen vastaksi 25 kaisiin sivureunoihin siten, että tyynyn yhden pään ja sisennysten syvimmän kohdan välille muodostuu lyhyt alue ja tyynyn vastakkaisen pään ja toisen sisennyksen välille muodostuu pitkä alue. Imutyynyn lyhyt osa on tarkoitus asettaa lapsen etupuolelle ja pitempi osa ulottuu tällöin 30 lapsen jalkojen ja pakaroiden väliin. Tällainen muotoilu pienentää väittämän mukaan vaipan kokoa heikentämättä sisäosan imukykyä. Repken patenttijulkaisu 4 336 803 mukaisessa vaipassa on lisäksi imukykyisen sisäosan pitkittäis-reunoihin järjestetty joustoelimet, joiden ansiosta vaippa 35 vaippa istuu tiukasti lapsen jalkojen ympärillä. Samoin 3 6 9 8 6 6 US-patenttijulkaisussa 4 430 086, joka on myönnetty V.L. Repkelle 7.2.1984, on esitetty kertakäyttövaippa, johon voi kuulua muotoiltu imukykyinen sisäosa ja jossa on poi-mutuselimet, jotka käsittävät vähintään kaksi erillistä 5 joustoelementtiä. Erityisesti Repken patenttijulkaisun 4 430 086 mukaisessa vaipassa on kaksi joustavaa nauhaa, jotka ulottuvat vaipan vastakkaisten pitkittäisreunojen myötäisesti ja muodostavat kaksi erillistä ja selvää poi-mutusta, jotka saavat aikaan kaksi erillistä tiivistyslin-10 jaa käyttäjän jalkojen ympärille. Kun joustoelementit järjestetään erilleen toisistaan, muodostuu joustovoimien jakautumisalue väittämän mukaan suuremmaksi ja puristus-vaikutus käyttäjän reisiin pienenee.

Kaikesta alalla tehdystä kehitystyöstä huolimatta 15 vielä on varaa parantaa kertakäyttövaippojen istuvuutta ja vähentää samalla jalkoja pitkin vuotavan virtsan määrää. Ennestään tunnetut vaipat pyrkivät lisäksi laskeutumaan alas ja painautumaan käytössä haaraosasta sisäänpäin, jolloin vaipan käyttömukavuus ja istuvuus samoin kuin imukyky 20 edelleen heikkenevät. Joustavat jalanaukot tahtovat siirtyä käyttäjän reisipoimuihin haara-alueella, jolloin las-keutumis- ja sisäänpainumisongelma kasvaa ja tällaisten tunnettujen vaippojen kyky pitää eritteitä sisällään heik-kenee.

: 25 Keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut ongelmat.

Edelleen keksinnön tarkoituksena on saada aikaan kertakäyttövaippa, jossa on haarakiristimet, jotka venyttävät vaipan haaraosaa käytössä sivusuunnassa ulospäin 30 parantaen siten vaipan istuvuutta, tiiviyttä ja eritteiden sitomiskykyä.

Lisäksi keksinnön tarkoituksena on saada aikaan kertakäyttövaippa, joka rakenteensa ansiosta pyrkii ohjaamaan eritteet suoraan vaipan imukykyiseen sisäosaan, 35 jolloin vältytään vuodoilta.

, 89866 4

Mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi keksinnön mukaiselle vaipalle on tunnusomaista se, mikä on sanottu oheistetun patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön edullinen suoritusmuoto on esitetty patenttivaati-5 muksessa 2.

Keksinnön mukaisen vaipan suurimmat edut ovat, että sillä on hyvä istuvuus, käyttömukavuus ja imukyky.

Vaikka selityksen lopussa on esitetty patenttivaatimus, joka määrittelee keksinnön suojapiirin, keksintö on 10 mahdollisesti helpommin ymmärrettävissä seuraavasta ku vauksesta, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 on osittain leikattu yläkuvanto keksinnön mukaisesta kertakäyttövaipasta taivuttamattomassa tilassa.

Kuvio 2 on osittainen, kaaviomainen poikkileikkaus-15 kuvanto tekniikan tason mukaisesta kertakäyttövaipasta, jossa on joustavat reisinauhat, esitettynä sellaisena, miltä se näyttäisi käyttäjän reisien välissä.

Kuvio 3 on osittainen, kaaviomainen poikkileikkaus-kuvanto tekniikan tason mukaisesta kertakäyttövaipasta, 20 jossa on kaksinkertaiset joustavat reisinauhat, esitettynä sellaisena, miltä se näyttäisi käyttäjän reisien välissä.

Seuraavaksi tarkastellaan yksityiskohtaisesti keksinnön mukaista kertakäyttövaippaa 10, joka on esitetty kuviossa 1. Termi kertakäyttövaippa tarkoittaa yleensä . 25 pienten lasten tai pidätyskyvyttömien henkilöiden käyttämää vaatekappaletta, joka asetetaan reisien väliin ja kiinnitetään käyttäjän lantion ympärille ja joka on tarkoitettu hävitettäväksi yhden käyttökerran jälkeen (eli sitä ei ole tarkoitus pestä tai muulla tavoin käsitellä 30 uudelleenkäyttöä varten).

Kertakäyttövaippa 10 on esitetty kuviossa 1 osittain leikattuna perspektiivikuvantona, jossa vaippa on taivuttamattomassa tilassa. Kuten kuviosta 1 voidaan havaita, kertakäyttövaippa 10 käsittää pääasiassa nestettä 35 läpäisevän yläpinnan 50, imukykyisen sisäosan 40, nestettä läpäisemättömän alapinnan 30 ja haarakiristimet 60. Vaikka 5 89866 yläpinta 50, imukykyinen sisäosa 40, nestettä läpäisemätön alapinta 30 ja haarakiristimet 60 voidaan koota monilla hyvin tunnetuilla tavoilla, eräs suositeltava kertakäyttö-vaipan toteutusmuoto on esitetty US-patenttijulkaisussa 5 3 860 003, jonka otsikkona on "Contractible Side Portions for a Disposable Diaper" (kokoon vetäytyvät sivuosat ker-takäyttövaippaa varten) ja joka on myönnetty K.B. Buell ille 14.1.1975 ja johon patenttijulkaisuun tältä osin viitataan.

10 Imukykyinen sisäosa 40 on siis edullista sijoittaa yläpinnan 50 ja alapinnan 30 väliin siten, että alapinta 30 kiinnitetään yläpintaan 50. Kertakäyttövaipan yläpinnalla tarkoitetaan keksinnön yhteydessä sitä kerrosta, joka sijaitsee käytössä lähinnä käyttäjää (sisintä eli 15 käyttäjää koskettavaa kerrosta). Imukykyisen sisäosan 40 asennustavalla yläpinnan 50 ja alapinnan 30 väliin kuten myöskään alapinnan 30 kiinnitystavalla yläpintaan 50 ei ole ratkaisevaa merkitystä ja kiinnitys voi tapahtua monin teollisuudessa käytetyin tavoin, kuten liimaamalla, kuuma-20 saumauksella tms. Edullisessa sovellutusmuodossa alapinnan 30 koko pituudelle on järjestetty joukko tietyin välein sijaitsevia pitkittäisiä liimanauhoja 35 olennaisesti vaipan 10 pituussuuntaisen keskiviivan 90 suuntaisesti. Nauhoihin 35 käytettävä liima on sopivimmin sulateliimaa, 25 mutta se voi olla mitä tahansa yleisesti saatavaa liimaa, joka sopii yhteen kertakäyttövaipan 10 eri rakenneosien kanssa. Pitkittäiset liimanauhat 35 kiinnittävät yläpinnan 50 alapintaan 30 niistä kohdista, joissa yläpinta, alapinta ja liimanauhat koskettavat toisiaan. Niiden alueiden 30 laajuus ja sijainti, joilla yläpinta 50, alapinta 30 ja pitkittäiset liimanauhat 35 yhtyvät, riippuu pitkittäisten liimanauhojen 35 välisestä etäisyydestä ja imukykyisen sisäosan 40 sijainnista, muodosta ja koosta yläpinnan 50 ja alapinnan 30 välissä. Pitkittäisten liimanauhojen 35 35 lukumäärä ja niiden etäisyys toisistaan tulisi valita si- 6 89866 ten, että yläpinta 50 kiinnittyy riittävästi alapintaan 30 vaipan ulkoreunan 20 ja imukykyisen sisäosan 40 ulkoreunan ja pituussuuntaisten sivureunojen 45 väliseltä alueelta.

Pitkittäisiin liimanauhoihin 35 soveltuvaa sulate-5 liimaa toimitaaa Eastman Chemical Products Company, Kins-sport, Tennessee, ja sitä myydään kauppanimikkeellä Eastobond A-3. Vaipan ulkoreunan 20 muodostavat sopivim-min yläpinnan 50 ja alapinnan 30 rajat. Tässä suhteessa on edullista, että yläpinta 50 ja alapinta 30 ovat ulkomuo-10 doltaan ja kooltaan olennaisesti samanlaisia siten, että niiden rajat osuvat kohdakkain ja muodostavat siten vaipan ulkoreunan 20. Huomattakoon, että käytettäessä kuvattua kiinnitystapaa yläpinnan 50 ja alapinnan 30 välillä yläpinta 50 kiinnittyy välittömästi alapintaan 30, jolloin 15 imukykyinen sisäosa 40 sulkeutuu näiden väliin. Edellä kuvatun menetelmän sijasta yläpinta 50 voidaan kiinnittää alapintaa 30 luonnollisesti muillakin tavoin, esim. yläpinta 50 voidaan kiinnittää alapintaan 30 välikappaleen (ei-esitetty) välityksellä, jolloin imukykyinen sisäosa 40 20 sulkeutuu samoin näiden väliin.

Kuten kuvioissa on esitetty, kertakäyttövaippaan 10 kuuluu ensimmäinen eli etumainen lanneosa 22 ja toinen eli takimmainen lanneosa 24. Etumainen lanneosa 22 ulottuu vaipan 10 etureunasta 23 tietyn matkaa sisäänpäin kohti 25 vaipan 10 keskustaa. Etumaisen lanneosan 22 taaksepäin ulottuvat reunat 25 leikkaavat vaipan ympäryksen 20 muotoiltujen reunojen 28 etureunat. Samoin takimmaisen lanne-osan 24 eteenpäin ulottuvat vastapäiset reunat 26 leikkaavat muotoiltujen reunojen 28 takareunat. Vaikka reunojen 30 25 ja 26 pituus voi vaihdella vaipan 10 eri sovellutusmuo- doissa, nämä lanneosat ulottuvat vaipan keskustaa kohti yleensä matkan, joka vastaa 1/4 . .. 1/3 vaipan koko pituudesta. Lanneosat 22 ja 24 ovat vaipan 10 ne osat, jotka käytössä ympäröivät käyttäjän lantiota. Toisaalta haa-35 raosa C on se vaipan 10 etumaisen lanneosan 22 ja takim- 7 09866 maisen lanneosan 24 välinen osa, joka käytössä sijaitsee henkilön reisien välissä. Haaraosan C pituutta on merkitty kuviossa 1 kirjaimella L. Vaipan 10 muut osat, jotka sijaitsevat etumaisen ja takimmaisen lanneosan 22 ja 24 ja 5 toisaalta haaraosan C välissä, peittävät käytössä henkilön alavartaloa edestä ja takaa.

Imukykyinen sisäosa 40 voi olla mikä tahansa kappale, joka on yleisesti ottaen kokoon puristuva, mukavan tuntuinen, käyttäjän ihoa ärsyttämätön ja joka pystyy ime-10 mään ja pitämään sisällään nesteitä. Kuvion 1 esittämä imukykyinen sisäosa 40 muodostuu yhdestä imukykyisestä kerroksesta, mutta sisäosa 40 on mahdollista muodostaa yhdistämällä ja/tai laminoimalla useista imukykyisistä kerroksista. Imukykyisen sisäosan 40 tarkoituksena on imeä 15 ja pitää sisällään erittyvää nestettä ja se voidaan tehdä monenkokoiseksi ja -muotoiseksi (esim. suorakaiteen, tiimalasin jne muotoiseksi) ja monista nestettä imevistä materiaaleista, joita yleisesti käytetään kertakäyttövai-poissa (esim. hienonnetusta puuvanukkeesta, selluloosava-20 nusta, imuvaahdosta tai -sienestä tms). Imukykyisen sisäosan 40 kokonaisimuteho tulisi saada vastaamaan arvioitua nestekuormitusta ja vaipan 10 suunniteltua käyttöä. Imukykyisen sisäosan 40 kokoa ja imutehoa voidaan näin ollen vaihdella käyttötarkoituksen mukaan aina pienille lapsille 25 tarkoitetusta vaipasta aikuisten vaippaan asti.

Imukykyisen sisäosan 40 on esitetty kuviossa 1 olevan yleisesti ottaen tiimalasin muotoinen ja se on tarkoitettu lapsille, jotka ovat suunnilleen 5 - 12 kg painoi-- - siä. Imukykyinen sisäosa 40 muodostuu sopivimmin puuvanu- 30 kelevystä, jonka pituus on pituussuuntaiselta keskiviivalta 90 mitattuna noin 387,4 mm, etumaisen ja takimmaisen päätyosan 42 ja 44 poikki mitattuna noin 254 mm ja haara-osan C kapeimman kohdan poikki mitattuna noin 82,5 mm. Imukykyisessä sisäosassa 40 käytettävän puuvanukkeen imu-35 kyky on sopivimmin sellainen, että se pystyy imemään ja 8 89866 pitämään sisällään noin 8 - 16 g nestettä imumateriaali-grairanaa kohti. Lasten käyttöön tarkoitettu tyypillinen vaippa 10 painaa siten noin 20 - 56 g. Tulee kuitenkin huomata, että imukykyisen sisäosan 40 mittoja, muotoa ja 5 rakennetta voidaan vaihdella, jotta se soveltuu erilaisille käyttäjille lapsista aikuisiin asti (imukykyinen sisäosa voi olla vaihtelevan kokoinen tai sen kostumisnopeus voi vaihdella tai se voi sisältää polymeeristä geelin-muodostusainetta). Ylimääräisiä kuitukerroksia voitaisiin 10 myös käyttää (ei-esitetty) imukykyisen sisäosan 40 vetolujuuden parantamiseksi, jotta voidaan vähentää sen pyrkimystä haljeta, paakkuuntua tai palloutua kastuessaan ja lisäksi helpottaa nesteiden sivusuuntaista kulkeutumista, jolloin imukykyiseen sisäosaan 40 imeytynyt neste jakaan-15 tuu tasaisemmin. Tällaiset lisäkerrokset ovat sopivimmin imukykyisen sisäosan 40 muotoisia ja kokoisia mutta ne voivat haluttaessa olla erimuotoisia ja -kokoisia.

Imukykyinen sisäosa 40 on asetettu alapinnan 30 päälle ja on kiinnitetty siihen millä tahansa vaipanval-20 mistuksessa käytettävällä, tunnetulla tavalla. Imukykyinen sisäosa 40 voidaan esim. kiinnittää alapintaan 30 yhtenäisellä, jatkuvalla 1ilmakerroksella, tietyn kuvion mukaisella liimakerroksella tai liimaviivojen ja/tai pisteiden yhdistelmällä. On suositeltavaa käyttää aiemmin mai-25 nittuja pitkittäisiä liimanauhoja 35 kiinnittämään samalla sekä imukykyinen sisäosa 40 alapintaan 30 että yläpinta 50 alapintaan 30.

Alapinta 30 on sopivimmin nestettä läpäisemätöntä ainetta, jotta imukykyiseen sisäosaan 40 imeytyvät nesteet 30 eivät kastele alusvaatteita, vaatetusta, vuodevaatteita ja muita kohteita, joiden kanssa kertakäyttövaippa 10 voi joutua kosketuksiin. Suositeltava materiaali alapinnalle 30 on polyeteenikalvo (esim. polyeteenikalvo numero 8020, jota toimittaa Monsanto Chemical Company), joka on paksuu-35 deltaan 0,012 - 0,051 mm, vaikka muitakin notkeita, nes- 89866 9 tettä läpäisemättömiä materiaaleja voidaan yhtä hyvin käyttää. Termillä "notkea" tarkoitetaan tässä materiaaleja, jotka ovat taipuisia ja jotka helposti mukautuvat ihmisvartalon erilaisiin muotoihin. Alapinta 30 on edul-5 lista varustaa kohokuvioidulla ja/tai mattapinnalla, jotta siitä tulee enemmän vaatemainen ja aistikkaampi. Alapintaan 30 voidaan tehdä lisäksi kanavia, jotka sallivat höyryjen poistumisen imukykyisestä sisäosasta 40 mutta eivät päästä nestettä lävitseen.

10 Kuten edellä esitettiin, alapinta 30 käsittää etu maisen ja takimmaisen lanneosan 22 ja 24 ja vastakkaiset muotoreunat 28, jotka antavat sille tiimalasia muistuttavan muodon, jonka ääriviivat ulottuvat imukykyisen sisäosan 40 kaikilta sivuilta sen ulkopuolelle ja jättävät 15 reunuksen 27 sen ympärille. Reunus 27 ulottuu siten sopi-vimmin kokonaan imukykyisen sisäosan 40 ääriviivojen ympäri ja muodostaa etumaiset ja takimmaiset päätykaistaleet lanneosien 22 ja 24 uloimpien päiden poikki ja vastakkaiset sivukaistaleet imukykyisen sisäosan 40 vastakkaisten 20 sivujen viereen pituussuuntaisesti lanneosien 22 ja 24 väliin. Reunuksen 27 tarkalla leveydellä ei ole ratkaisevaa merkitystä ja se voi vaihdella vaipassa, kuten kuviossa 1 on esitetty. Esimerkkinä voidaan kuitenkin mainita, että lanneosien 22 ja 24 uloimpien päiden poikki ulottuvat 25 etumaiset ja takimmaiset päätykaistaleet ovat pituudeltaan tyypillisesti noin 39 mm tai vähemmän (mitattuna vaipan 10 pituussuunnassa).

Yläpinta 50 tulee valmistaa notkeasta, suhteellisen pehmeästä materiaalista, joka ei ärsytä käyttäjän ihoa 30 ja estää suoran kosketuksen imukykyisen sisäosan 40 ja vaipan 10 käyttäjän välillä. Yläpinnan 50 tulee lisäksi olla nestettä läpäisevä, jotta erittyvä neste pääsee helposti tunkeutumaan sen lävitse kulkiessaan kohti imuky-kyistä sisäosaa 40. Yläpinta 50 voidaan valmistaa erilai-35 sista materiaaleista, kuten luonnonkuiduista (esim. puu- 10 89865 tai puuvillakuiduista), keinokuiduista (esim. polyesteristä tai polypropeenista), luonnon ja keinokuitujen yhdistelmästä tai mistä tahansa verkkomaisista vaahdoista tai muotokalvoista, jotka ovat yleisesti tunnettuja tällä 5 alalla. Erittäin suositeltava materiaali yläpinnalle 50 on huovike, joka muodostuu tietyn mittaisista polypropeeni-kuiduista, joiden denieriarvo on noin 1,5 (kuten Hercules 151 tyypin polypropeeni, jota toimittaa Hercules Inc, Wilmington, Delaware). Kuitujen pituus on tällöin noin 10 15,9 mm. Yläpinta 50 voidaan valmistaa millä tahansa mo nista teollisuuden käyttämistä menetelmistä. Yläpinta 50 voi olla kudottua kangasta, huoviketta, punottua tai karstattua tms materiaalia. Yläpinta 50 on sopivimmin karstattu ja termisesti sidottu jollakin huovikealan asiantunti-15 joiden hyvin tuntemalla menetelmällä. Yläpinnan 50 paino on lisäksi sopivimmin 15 - 21 g neliömetriä kohti, pienin kuivavetolujuus vähintään 400 g/cm koneen suunnassa ja märkävetolujuus vähintään noin 55 g/cm poikittaissuunnassa koneeseen nähden.

20 Haarakiristimien 60 on esitetty liittyvän toimin nallisesti vaipan 10 pituussuuntaisiin sivukaistaleisiin siten, että ne venyttävät käytössä vaipan 10 haaraosaa sivusuunnassa ulospäin. Termillä "liittyä" tarkoitetaan tässä haarakiristimen 60 rakenteellista yhteyttä asian-25 omaiseen sivukaistaleeseen. Erityisesti on havaittu, että haarakiristimen 6Q tulee muodostua yhdestä tai useammasta joustoelimestä 65, joka ulottuu kiinnityskohdasta 70, joka sijaitsee sopivimmin imukykyisen sisäosan 40 pitkittäis-reunan 45 vieressä vaipan 10 haaraosan C alueella. Vaikka 30 haarakiristin 60 voikin muodostua ainoastaan yhdestä joustoelimestä 60, on suositeltavaa käyttää ainakin kahta toisiaan vastapäätä sijaitsevaa joustoelintä 65, jotta ulospäin suuntautuva sivuttaisvenytys haaraosassa C saadaan tasaisemmaksi. Kiinnityskohdasta 70 haarakiristin 60 ulot-35 tuu asianomaisen sivukaistaleen poikki kohtaan, joka si- n 89866 jaitsee pituussuunnassa haaraosan C ulkopuolella. Kiinnityskohdan 70 tarkalla sijainnilla ei ole ratkaisevaa merkitystä, mutta on kuitenkin havaittu, että tehokkaimman sivuttaisvenytyksen aikaansaamiseksi vaipan 10 haaraosaan 5 kiinnityskohta 70 on edullisinta sijoittaa imukykyisen sisäosan 40 ulkoreunan 45 pituussuuntaiselle sivureunalle tai pituussuuntaiselle sivukaistaleelle imukykyisen sisäosan 40 ulkoreunan 45 pituussuuntaisen sivureunan viereen haaraosan C alueelle. On myös havaittu tärkeäksi, että 10 joustoelimet 65 ulottuvat haaraosan C kiinnityskohdasta 70 kohtaan, joka sijaitsee pituussuunnassa haaraosan C ulkopuolella. Tämä rakenteellinen vaatimus takaa, että haluttu sivuttaisvenytys saadaan aikaan kiinnittämällä veny-tyselin haaraosan C ulkopuolelle.

15 Kuten kuviossa 1 on esitetty, haaraosalla C on tietty summittainen pituus L vaipan 10 kussakin sovellu-tusmuodossa. Vaikka tarkka pituus L voikin vaihdella vaipan 10 eri sovellutusmuodoissa, on suositeltavaa, että haaraosa C sijaitsee suunnilleen vaipan 10 keskiosassa ja 20 sen etureuna sijaitsee vaipan etureunasta 23 etäisyydellä, joka on noin 35 % vaipan 10 kokonaispituudesta D, ja takareuna sijaitsee etureunasta 23 etäisyydellä, joka on noin 50 % vaipan 10 pituudesta D. Tältä osin on edullista, että haaraosa C sijaitsee jonkin verran vaipan 10 rakenteelli-25 sen keskikohdan etupuolella, jotta se vastaa tarkemmin ihmiskehon anatomiaa. On myös suositeltavaa, että imukykyisen sisäosan 40 kapein kohta sijaitsee suunnilleen haaraosan C keskellä.

Sivuttaisvenytyksen aikaansaamiseksi haaraosaan C 30 kiinnityskohdat 70 sijaitsevat kuvion mukaan vaipan 10 kummallakin sivukaistaleella imukykyisen sisäosan reunan 45 vieressä haaraosan C alueella. Vaikka kiinnityskohtien 70 ei tarvitse sijaita imukykyisen sisäosan 40 kapeimman osan kohdalla, on suositeltavaa sijoittaa nämä kiinnitys-35 kohdat lähelle haaraosan C keskustaa, jotta ulospäin suun- 12 8 9 866 tautuva venytys jakautuu tasaisemmin haaraosalle. Samaten vaikka haarakiristimien 60 on esitetty käsittävän kaksi toisiaan vastapäätä sijaitsevaa joustoelintä 65, jotka ulottuvat säteittäin ulospäin kiinnityskohdista 70, vai-5 pan 10 kuminallakin sivukaistaleella sijaitsevasta kiinnityskohdasta 70 voisi ulottua mielivaltainen määrä jousto-elimiä 65 kohtaan, joka sijaitsee pituussuunnassa haara-osan C ulkopuolella, jotta sille saadaan haluttu sivut-taisvenytys. Kiinnityskohdata 70 voisi siis ulottua sä-10 teittäin useita joustoelimiä haaraosan C ulkopuolella sijaitsevaan kohtaan. Tulee kuitenkin muistaa, että näiden joustoelinten 65 tarkoituksena on saada aikaan sivuttais-venytystä haaraosassa C ja niiden tulee siten sijaita sä-teittäissuunnissa kiinnityskohtien 70 suhteen toimiakseen 15 tällä tavalla. Sanonnalla "ulospäin suuntautuva sivuttais-venytys” halutaan tässä ilmaista, että haarakiristimien keksinnön mukaisen vaippaan käytössä synnyttämällä resul-tanttivenytysvektorilla tulee olla ulospäin suuntautuva komponentti, jonka suunta on ulospäin ja kohtisuorassa 20 vaipan pituussuuntaista keskiviivaa (esim. 90) tai kes-kiakselia vastaan. Tästä syystä selostettavassa ja kuvioissa esitetyssä vaipassa 10 yksittäisten joustoelinten 65 synnyttämillä jännitysvektoreilla on komponentti, joka suuntautuu ulospäin vaipan muotoreunaa 28 kohti kohtisuo-25 raan keskiviivaa 90 vastaan. Vaikka joustoelinten 65 suuntaa voidaan vaihdella muuttamalla niiden välistä kulmaa B, on tärkeää, että joustoelinten synnyttämillä jännitysvektoreilla on huomattava ulospäin osoittava komponentti ulospäin suuntautuvan venytyksen aikaansaamiseksi vaip- 30 paan 10.

Joustoelinten 65 on esitetty kuviossa 1 ulottuvan säteittäin ulospäin kiinnityskohdista 70 siten, että ne muodostavat olennaisesti V-muotoiset, joustavat kiristimet 60. Erityisesti V-muotoisten kiristimien kärkipiste si-35 jaitsee yhdellä kiinnitysviivalla 70. Tämä V-muotoinen ra- 13 89866 kenne on kuvattu ainoastaan esimerkkinä, ja on havaittu, että tällaisten joustoelinten ei aina tarvitse suuntautua ulospäin vaipan 10 pituussuuntaisen keskiviivan 90 suhteen saadakseen aikaan ulospäin suuntautuvan sivuttaisvenytyk-5 sen. Kuten jäljempänä kuvion 2 yhteydessä tarkemmin selostetaan, joustoelimet 65 voivat olla esim. olennaisesti yhdensuuntaisia ja samalla keskiviivan 90 suuntaisia ja silti saada aikaan halutun sivutta!svenytyksen haaraosaan C. Yksittäisten joustoelinten 65 pituudella ei ole ratkaise-10 vaa merkitystä, kunhan nämä elimet ovat riittävän pitkiä, jotta ne ulottuvat kiinnityskohdasta 70 kohtaan, joka sijaitsee pituussuunnassa haaraosan C ulkopuolella.

Tällaisen ulospäin suuntautuvan sivuttaisvenytyksen synnyttämiseksi haaraosaan C haarakiristimet 60 on kiinni-15 tetty vaippaan 10 siten, että ne pyrkivät vetämään haara-osaa C käytössä ulospäin. Päälle puettuna vaipan 10 haara-osassa C on siten joustava pituussuuntainen osa. Vaikka haarakiristimet 60 voidaan kiinnittää vaippaan millä tahansa monista alalla tunnetuista menetelmistä, eräs erit-20 täin suositeltava vaipparakenne, joka on varustettu joustavilla nauhoilla, on kuvattu yksityiskohtaisesti edellä mainitussa US-patentissa 3 860 003. Menetelmä ja laite jousto-osilla varustetun vaipan valmistamiseksi on lisäksi ' kuvattu US-patentissa 4 081 301, jonka nimitys on "Method 25 and Apparatus for Continuously Attaching Discrete, Stretched Elastic Strands to Pretermined Isolated Portions on Disposable, Absorbent Producgs" ja joka on myönnetty K.B. Buellille 28.3.1978 ja johon patenttijulkaisuun tältä osin viitataan. Tällä tavalla haarakiristimet 60 liittyvät kum-30 paankin sivukaistaleeseen joustavasti kokoon vetäytyvinä siten, että joustoelimet 65 vetävät vaipan pituussuuntaiset sivukaistaleet tehokkaasti kokoon, kun vaippa päästetään normaalisti vapaaksi. Edullisessa sovellutusmuo-dossa joustoelimet 65 on kiinnitetty kuvatulla ja selos-35 tetulla tavalla alapinnan tiettyyn kohtaan reunuksen 27 14 3 9 866 kummallekin sivukaistaleelle. Tähän tarkoitukseen käytettävän liiman tulee olla joustavaa ja riittävän tarttuvaa, jotta joustoelimet 65 pysyvät kiinni alapinnassa 80, kun joustoelimiä venytetään. Tähän tarkoitukseen tyydyttävin 5 tuloksin käytettyä liimaa valmistaa Century Adhesives Corporation of Columbus, Ohio ja sitä myydään kauppanimik-keellä "Century 5227". Haarakiristimet 60 voidaan yhdistää vaippaan 10 joustavasti kokoon vetäytyvinä millä tahansa alan asiantuntijoiden tuntemalla tai ajateltavissa 10 olevalla tavalla. Joustoelimiä 65 voidaan esim. venyttää ennen alapintaan 30 kiinnittämistä tai vaihtoehtoisesti osia kertakäyttövaipasta 10 voidaan puristaa kokoon (esim. laskostamalla) ennen venyttämättömän joustoelimen kiinnittämistä siihen.

15 Materiaalilla tai materiaaleilla, joista jousto- elimet 65 on valmistettu, ei ole ratkaisevaa merkitystä ja ne voivat olla jotakin sopivaa joustavaa materiaalia, kuten luonnonkumia tai elastomeerikalvoa, kuten etyleeniä, propyleenidimonomeeria tai polyuretaania. Myöskään jousto-20 elinten 65 leveydellä ei ole ratkaisevaa merkitystä ja se voi tyypillisesti vaihdella tarpeen mukaan arvosta noin 0,038 mm arvoon 25,4 mm tai ylikin. Liima-aineiden lisäksi joustoelimet 65 voidaan kiinnittää vaippaan muilla tunnetuilla menetelmillä, kuten ultraäänihitsauksella tai läm-25 pösaumauksella. Suositeltava joustoelin on valmistettu luonnonkumista (L-1900-kumiseos, jota markkinoi East Hampton Rubber Thread Co.) ja sen leveys on noin 6,35 mm ja paksuus noin 0,2 mm ja se synnyttää 100 g vetovoiman, kun sitä venytetään 100 % lepotilasta.

30 Vaippaan 10 kuuluu lisäksi kuvion mukaisesti ulko puoliset kiinnittimet tai nauhasuikaleet 31, jotka on kiinnitetty lanneosaan 24 lähelle vaipan 10 takareunaa ja jotka pitävät etumaista ja takimmaista lanneosaa 22 ja 24 limittäin toistensa suhteen, kun vaippaa 10 käytetään. 35 Vaippa 10 sovitetaan siten käyttäjän ylle ja kiinnitetään 15 39866 lantion ympärille. Ulkopuoliset kiinnittimet 31 tulee sen vuoksi kiinnittää sekä takimmaiseen että etumaiseen lanne-osaan sillä tavalla ja riittävän lujasti, että ne kestävät voimia, jotka pyrkivät irrottamaan lanneosia toisistaan 5 vaippaa käytettäessä. Monia vaihtoehtoisia kiinnittimiä (esim. velcro-nauhoja, tarranauhoja, nappeja, neppareita yms) voidaan myös käyttää kiinnittiminä 31. Edullisessa sovellutusmuodossa kiinnittimet 31 muodostuvat nauhasuika-leista, esim. Y-muotoisesta nauhasta, joka on esitetty 10 US-patentissa 3 848 594, jonka nimitys on "Tape Fastening System for Disposable Diaper" ja joka on myönnetty K.B. Buellille 19.11.1974 ja johon patenttijulkaisuun tältä osin viitataan.

Kuten kuviossa 1 on esitetty, kiinnityskohdat 70 15 sijaitsevat edullisesti toisiaan vastapäätä haaraosassa C ja välimatkan W päässä toisistaan sivusuunnassa, jotta vaipan 10 haaraosaan saadaan aikaan riittävä ulospäin suuntautuva sivuttaisvenytys. On tultu siihen tulokseen, että leveyden W tulee olla vaipassa korkeintaan noin 20 153 mm, jotta saadaan aikaan riittävä sivuttaisvenytys.

Jos toisin sanoen vaipan 10 toisiaan vastapäätä sijaitsevien kiinnityskohtien 70 sisimpien pisteiden välinen etäisyys toisistaan sivusuunnassa on suurempi kuin noin 153 mm, syntyy vaipan 10 haaraosaan C riittämätön ulospäin 25 suunnattu sivuttaisjännitys eikä edellä kuvattuja etuja saavuteta. Molemmat kiinnityskohdat 70 voisivat sijaita lähellä haaraosan C keskustaa sen keskiviivan 90 suuntaisesti (esim. leveys W olisi yhtä kuin nolla), mutta tällaista sijoitusta ei suositella, koska haarakiristimet 60 30 pyrkisivät tällöin painamaan imukykyistä sisäosaa kokoon haaraosan alueelta. Tällaisen kokoon painumisen estämiseksi on edullista, että kiinnityskohdat 70 sijaitsevat imu-kykyisen sisäosan 40 ulkoreunan 45 vastakkaisten pituussuuntaisten sivureunojen vieressä, kuten kuviossa 1 on 35 esitetty.

16 89065

Kuviot 2 ja 3 esittävät osittaisia, kaaviomaisia poikkileikkauskuvantoja ennestään tunnetuista vaipparaken-teista, joissa ei ole keksinnön mukaisia ainutlaatuisia haarakiristimiä. Erityisesti kuvio 3 esittää kertakäyttö-5 vaippaa, jossa on yksinkertainen pari joustavia jalanauk-koja E ja imukykyinen sisäosa A, Käytössä joustavat jalan-aukot E pyrkivät asettumaan käyttäjän jalkojen taitteisiin ja ilman keksinnön mukaisia haarakiristimiä imukykyinen sisäosa ja joustavien jalanaukkojen välissä sijaitseva 10 vaipanosa pyrkii laskeutumaan alaspäin ja painuu kokoon haara-alueelta. Tällainen laskeutuminen/kokoonpainuminen haittaa vaipan istuvuutta ja heikentää sen kykyä pitää eritteitä sisällään. Samaten kuvio 4 esittää tunnettua tyyppiä olevaa vaippaa, jossa on kaksinkertaiset joustavat 15 jalanaukot, joihin kuuluu kuvion mukaan sisemmät kuminauhat e ja ulommat kuminauhat E'. Kuten kuviosta 3 voidaan havaita, kaksinkertaiset kuminauhat pyrkivät myös asettumaan käyttäjän jalkojen taitteisiin haara-alueella, jolloin vaippa pääsee laskeutumaan/painumaan kokoon huomatta-20 vasti vaipan haara-alueelta. Kuviot 2 ja 3 kuvaavat näin ollen sitä, että kaksinkertaiset kuminauhat eivät yksinään saa vaipassa aikaan ulospäin suuntautuvaa sivuttaisveny-tystä, koska niistä puuttuu keksinnön mukaiset haarakiris-timet. Kuten mainittiin, tällaisten vaippojen istuvuus ja • 25 sitomiskyky kärsivät huomattavasti tästä yleisestä taipumuksesta laskeutua ja painua kokoon haara-alueelta.

Vaipan haara-alueella käytön yhteydessä esiintyvien laskeutumis-/kokoonpainumisvoimien voittaminen erottaa keksinnön mukaisen vaipan muista vaipoista. Tuloksena on 30 kertakäyttövaippa, jonka tiiviys ja istuvuus ovat huomattavasti entistä parempia. Tulee huomata, että vaikka ilmeisesti mikään notkea vaipparakenne ei pysty täysin vastustamaan vaipan haaraosan puristumista sisäänpäin käyttäjän jalkojen välissä, kun niitä pidetään lähellä toisiaan, 35 keksinnön mukaisen vaipan ainutlaatuinen ominaisuus on 17 '39066 pyrkiä palasutumaan suoraksi, jolloin vaipan laskeutuminen ja kokoonpuristuminen on vähäisempää käyttäjän jalkojen liikkeen yhteydessä ja vaipan laskeutumistaipumus pienenee .

5

Claims (2)

18 39866 1. Kertakäyttövaippa (10), jossa on pituussuuntainen keskiviiva (90), etumainen ja takimmainen lanneosa (22 5 ja 24) ja haaraosa, joka sijaitsee etumaisen ja takimmaisen lanneosan välissä, joka kertakäyttövaippa käsittää: a) nestettä läpäisevän yläpinnan (50), b) nestettä läpäisemättömän alapinnan (30), joka on kiinnitetty yläpintaan, 10 c) imukykyisen sisäosan (14), joka on asennettu yläpinnan (50) ja alapinnan (30) väliin ja jossa on vastakkaiset päätyosat (42, 44) ja kaksi niiden välistä, yleisesti pituussuunnassa sijaitsevaa sivureunaa (45), jolla imukykyisellä sisäosalla on leveys, joka vaihtelee 15 päätyosien (42, 44) välillä, jolloin leveys on pienimil-lään vaipan haaraosan alueella, d) kaksi sivukaistaletta (27) niin, että yksi sivu-kaistale sijaitsee imukykyisen sisäosan (14) kummankin pituussuuntaisen sivureunan (45) vieressä, ja 20 e) kaksi jousto-osaa (65) niin, että yksi jousto- osa liittyy kumpaankin sivukaistaleeseen haara-alueella elastisesta kokoonvetäytyvänä; tunnettu siitä, että jousto-osat (65) käsittävät haarakiristimet (60) kohdistamaan ulkoista sivuttaista 25 venytystä haaraosaan kun vaippaa käytetään, jolloin ulkoinen sivuttainen venytys tarkoittaa haarakiristimen aikaansaamaa venytysvektorin komponenttia, joka on kohtisuorassa pituussuuntaiseen keskiviivaan (90) vaipan tasossa, jolloin jokainen haarakiristin (60) käsittää vähintään yhden 30 joustoelimen (65), joka ulottuu imukykyisen sisäosan (14) sivureunassa (45) olevasta, tai lähellä tätä olevasta kiinnityskohdasta (70) haaraosassa vastaavan sivukaista-leen (27) poikki kohtiin, jotka sijaitsevat pituussuunnassa haaraosan ulkopuolella ja muodostavat olennaisesti 35 V-muotoisen venytysrakenteen, jonka kärki on mainitulla 19 ' Q Π C s J y u 0 0 kiinnityskohdalla (70), jolloin vastaavissa sivukaista-leissa olevat kiinnityskohdat sijaitsevat toisiaan vastapäätä ja sivusuunnassa etäisyyden, enintään noin 153 mm, päässä toisistaan niin, että käytössä aikaansaadaan haara-5 osaan mainittua ulkoista sivuttaista venytystä, jolloin vähennetään haaraosassa olevan imukykyisen sisäosan (14) laskeutumista ja sisäänpainumista. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kertakäyttövaip-pa, tunnettu siitä, että jokainen kiinnityskohta 10 käsittää yhden ainoan kiinnitysviivan. 20 ο q c c j J o u 0

1. Engängsblöja (10) med en längsgäende mittllnje (90), en främre och bakre höftdel (22 och 24) och en gren-5 del belägen mellan den främre och bakre höftdelen, vilken engängsblöja omfattar: a) en vätskegenomsläpplig ovanyta (50), b) en vätskeogenomsläpplig underyta (30) som är fäst i ovanytan, 10 c) en absorberande innerdel (14) som är anordnad mellan ovanytan (50) och underytan (30) och som har mot-belägna änddelar (42, 44) och tvä mellan dessa, allmänt längsgäende sidokanter (45), vilken absorberande innerdel har en bredd som varierar mellan änddelarna (42, 44), var-15 vid bredden är som minst inom omrädet för grendelen, d) tvä sidoflikar (27) sä att en sidoflik befinner sig bredvid den absorberande innerdelens (14) vardera längsgäende sidokant (45), och e) tvä resärdelar (65) sä att en resärdel ansluts 20 till vardera sidoflik pä grenomrädet i ett elastiskt hop- draget tillständ; kännetecknad därav, att resärdelarna (65) om-fattar grenätdragare (60) för att rikta yttre sidosträck-ning i grendelen dä blöjan används, varvid den yttre sido-25 sträckningen innebär den komponent i den av grenätdragaren ästadkomna sträckningsvektorn, vilken komponent är vinkel-rät mot den längsgäende mittlinjen (90) i blöjans pian, varvid varje grenätdragare (60) omfattar minst ett resär-organ (65) som sträcker sig frän en i den absorberande in-30 nerdelens (14) sidokant (45) eller närä denna belägen fästpunkt (70) i grendelen tvärsöver en motsvarande sidoflik (27) tili i längsriktningen utanför grendelen belägna punkter som bildar väsentligen V-formig sträckningsstruk-tur, vars spets är vid nämnda fästpunkt (70), varvid fäst-35 punkterna i motsvarande sidoflikar ligger mittemot var- 2i 8 9 066 andra och i sidled pä ett avständ av högst ca 153 mm frdn varandra, s4 att nämnda yttre sidosträckning ästadkoms i grendelen vid användningen, varvid nedsjunkning och in-trycknlng av grendelens absorbenta Innerdel (14) minskas. 5

2. Engängsblöja enligt patentkravet 1, känne- t e c k n a d därav, att varje fästpunkt omfattar en enda fästlinje.