FI89795B - Alkylering/transalkyleringfoerfarande foer selektiv producering av monoalkylerade aromatiska foereningar - Google Patents

Description

f -·. ' · Γ

il . , . J

Alkylointi/transalkylointimenetelmä monoalkyloitujen aromaattisten yhdisteiden selektiivistä valmistusta varten Tämä keksintö koskee parannettua alkylointi/transalkylointime-netelmää, jossa käytetään kaksoisreaktorisysteemiä käyttäen erilaisia katalyyttejä monoalkyloidun aromaattisen tuotteen valmistamiseksi selektiivisesti. Tarkemmin sanottuna tässä keksinnössä käytetään jotakin kiinteätä fosforihappokatalyyt-tiä alkylointireaktion katalysoimiseen ja jotakin happoista kiteistä aluminosi1ikaattimateriaalia transalkyloint1reaktion katalysoimiseen. Keksinnössä käytetään myös kahden reaktio-vaiheen ja kahden erotusvaiheen synergiaa erittäin puhtaan mo-noalkyloidun aromaattisen tuotteen valmistamiseksi paremmilla saannoilla kuin mitkä saadaan käyttämällä vain yhtä alkyloin-t i reakt iovyöhykettä.

Aromaattisten yhdisteiden alkylointi jollakin alkylointiai-neella jonkin alkylointikatalyytin läsnäollessa on menetelmä, joka tunnetaan hyvin sen kyvystä tuottaa sellaisia monoalky-loituja aromaattisia tuotteita kuten etyy1ibentseeniä, kumee-nia, lineaarisia alkyy1ibentseenejä ja niin edelleen. Tällaiset monoalkyloidut aromaattiset yhdisteet ovat tärkeitä kemiallisia prekursoreita muun muassa pesuaineiden ja polymeerien valmistuksessa. Alkylointikatalyytteihi n, joilla tiedetään voitavan valmistaa alkyloituja aromaattisia yhdisteitä, kuuluvat hyvin tunnetut Friede1-Craftsin katalyytit, rikkihappo, fosforihappo, fluorihappo ja aluminiumkloridi joko nestemäisessä tai kiinteään kantajaan kiinnitetyssä muodossa. Kiinteitä rakeisia katalyyttejä, kuten savilaatuja, zeoliittejä ja amorfisia materiaaleja on myös käytetty alkylointikatalyyttei-nä sekä muunnetussa että luonnossa esiintyvässä muodossa.

Transalkylointireaktiovyöhykkeen käyttö alkylointireaktlovyo-hykkeen yhteydessä monoalky1 oitujen aromaattisten yhdisteiden valmistuksessa on myös tunnettua. Käyttämällä jossakin mene telmässä transalkylointireaktiovyöhykettä yhdessä alkylointi- 2

i>, > J

reaktiovyöhykkeen kanssa voidaan alkylointireaktiovyöhykettS. käyttää korkeamman asteen konversioon johtavissa olosuhteissa johtuen transalkylointireagenssin kyvystä muuttaa korkeamman asteen alkylointivyöhykeolosuhteissa muodostuneet ei-toivotut polyalkyloidut aromaattiset yhdisteet halutuiksi monoalkyloi-duiksi aromaattisiksi yhdisteiksi. Transalkylointikatalyytte-jä, joiden tiedetään olevan käyttökelpoisia alkyloitujen aromaattisten yhdisteiden valmistuksessa polyalkyloiduista aromaattisista yhdisteistä, kuuluvat Friede1-Craftsin katalyytit, kuten rikkihappo, fosforihappo, aluminiumkloridi joko nestemäisessä tai kiinteään kantajaan kiinnitetyssä muodossa, ja senkaltaiset. Kiinteitä rakeisia katalyyttejä, kuten saveja, zeoliittejä, ja amorfisia aineita on myös käytetty transalkyloint ikatalyytteinä.

Monoalkyloitujen aromaattisten tuotteiden valmistamiseksi tunnetaan lukemattomia menettelytapakaavoja, joissa käytetään alky loi nt i reakt iovyöhykettä , transalkylointireaktiovyöhykettä ja erotusvyöhykettä ja joissa käytetään erilaisia tuote-, syöttöjä välituotekierrätyksiä. Eräs haitta, joka koskee tunnettuja alkylointi/transalkylointimenetelmiä, on transalkylointikatalyyt in joskus nopea deaktivoituminen, joka johtuu aromaattisten trialkyyliyhdisteiden ja korkeammalla kiehuvien yhdisteiden läsnäolosta transalkylointireaktiovyöhykkeen syötteessä. Tämä nopea deaktivoituminen vaatii katalyytin regeneroimista usein tai transalkylointikatalyytin uusimista usein. Deakti-voituneen transalkylointikatalyytin korvaaminen tai usein toistuva regenerointi voivat senvuoksi käydä aikaa vieviksi ja kalliiksi.

Toinen ongelma, joka liittyy luonnostaan olemassa oleviin alkyloint imenetelmiin, joissa käytetään jotakin Friede1-Craft-sin katalyyttiä, kuten kiinteätä fosforihappoa tai fluorihap-poa, alkylointikatalyyttinä, on, että monet näistä katalyyteistä vaativat veden syöttämistä ja niissä syntyy sivutuotteena äärimmäisen syövyttävää lietettä. Tällaisia erittäin aktiivisia lietettä synnyttäviä katalyyttejä käytettäessä alky loint imenetelmässä prosessi joudutaan suorittamaan korkea- f- I -.f — ., , 3 asteiseen konversioon johtavissa kerta-ajo-olosuhteissa, joissa pyrkii muodostumaan suurehkoja määriä ei-toivottuja di- ja trialkyloituja aromaattisia yhdisteitä. Transalkylointireak-tiovyöhykkeen, joka sisältää jonkin stabiilin aktiivisen transalkyloint ikatalyyt in, lisääminen tällaiseen alkylointi-prosessiin mahdollistaa dialkyloitujen aromaattisten yhdisteiden muuttamisen monoalkyloiduiksi aromaattisiksi yhdisteiksi korkean asteen konversio-olosuhteita käyttäen ilman, että se vaikuttaa haitallisesti transalkylointikatalyytin käyttöikään.

Uuden menetelmän, jossa käytetään alkylointireaktiovaiheen, ensimmäisen ja toisen erotusvaiheen ja transalkylointireaktiovyöhykkeen yhdistelmää ja jossa käytetään jotakin kiinteää fosforihappoaIkylointikatalyyttiä ja kiteistä aluminosi1ikaat-titransalkylointikatalyyttiä, on yllättävästi todettu olevan käyttökelpoinen monoalkyloidun aromaattisen yhdisteen valmistuksessa erittäin korkeilla saannoilla. Lisäksi on keksitty, että erottamalla dialkyloidut aromaattiset yhdisteet osasta ei-toivottua heksyylibentseenituotetta ja jokseenkin kaikki trialkyloidut aromaattiset yhdisteet ja korkeammalla kiehuvat yhdisteet voidaan prosessi suorittaa paljon tehokkaammin vielä sillä lisäedulla, että transalkylointikatalyytin käyttöikä pi-tenee. Lopuksi vielä transalkylointikatalyytin, jonka on yllättävästi todettu tuottavan parhaat tulokset edellä mainitussa alkylointi/transalkylointimenetelmässä, lisäetuna on se, että se voidaan regeneroida pesemällä katalyytti kuumalla bentseeni1lä.

Erään yleisen tunnusmerkkinsä mukaan tämä keksintö koskee parannettua alkylointi/transalkylointimenetelmää, joka käsittää a 1kylointireaktiovyöhykkeen, joka sisältää kiinteän fosfori -happokomponentin käsittävän alkylointikatalyytin, ensimmäisen erotusvyöhykkeen, toisen erotusvyöhykkeen ja jonkin kiteisen aluminosi1ikaatt itransalkyloint ikatalyyt in s i sä11ävän t ransaI * kylointireaktiovyöhykkeen ainutlaatuisen yhdistelmän, jossa alkylointiaine ja jokin aromaattinen substraatti reagoivat keskenään tuottaen monoalkyloidun aromaattisen tuotteen. En- 4 ^ ϋ simmäinen erotusvyöhyke on tunnettu siitä, että se erottaa kaksi fraktiota: (1) reagoimattoman aromaattisen substraatin käytettäväksi osana alkylointireaktiovyöhykkeen ja/tai tran-salkylointireaktiovyöhykkeen syötettä, (2) yhdisteet, joiden kiehumispisteet ovat korkeammalla kuin halutun monoalkyloidun aromaattisen yhdisteen, di- ja trialkyloidut aromaattiset yhdisteet mukaanluettuina, ja (3) monoalkyloidun aromaattisen yhdisteen, joka otetaan talteen haluttuna tuotteena. Ei-toi-vottu tuotevirtaus, joka käsittää hiilivety-yhdisteitä, joiden molekyylipaino on pienempi kuin aromaattisen substraatin, otetaan myös talteen ensimmäisessä erotusvyöhykkeessä. Toinen erotusvyöhyke on tunnettu siitä, että siihen syötetään ensimmäisestä erotusvyöhykkeestä tuleva fraktio, joka sisältää yhdisteet, joiden kiehumispiste on korkeampi kuin halutun mo-noalkyloidun aromaattisen yhdisteen, ja se erottaa tästä virtauksesta runsaasti dialkyloitua aromaattista yhdistettä sisältävän fraktion ja fraktiot, joiden kiehumispisteet ovat tämän runsaasti dialkyloitua aromaattista yhdistettä sisältävän fraktion kiehumispistettä korkeammat ja alhaisemmat.

Tämän keksinnön tavoitteena on vielä käyttää alkylointireak-tiovyöhykkeen katalyyttinä kiinteää fosforihappokatalyyttiä ja transalkylointireaktiovyöhykkeen katalyyttinä johonkin epäorgaaniseen oksidiin sidottua kiteistä aluminosi1ikaattikata-lyyttiä. Huomattakoon lisäksi, että menetelmässä käytettävä alkylointiaine voi olla jokin aikeeni, alkoholi, alkyylihali-di, alkyy1isulfonaatti tai jokin niiden seos, jossa alkyloin-tiaineen hiiliatomien lukumäärä on alueella 2-18.

Erään erityissuoritusmuodon mukaan tämä keksintö koskee menetelmää isopropyylibentseenin, jota seuraavassa nimitetään ku-meeniksi, valmistamiseksi aromaattisena substraattina käytetyn bentseenin alkylointireaktiosta alkylointiaineena olevan pro-pyleenin kanssa. Alkylointireaktio tapahtuu alkylointireak- tiovyöhykkeessä, joka sisältää jonkin fosforihappokomponentin käsittävän kiinteän katalyytin, joka katalyytti on palloina, ekstruusiotuotteina tai rakeisina partikkeleina. Alkylointi-reaktiovyöhyke on edelleen tunnettu kyvystään ottaa vastaan i 5 j ...... f, syötteenä kierrätetty osa reagoimatta jäänyttä aromaattista substraattia, joka on otettu talteen ensimmäisessä erotusvyö-hykkeessä. Nestemäiset fraktiot, jotka käsittävät koko alky-lointireaktiovyöhykkeen tuotevirtauksen ja koko transa1 ky 1 oin-tireaktiovyöhykkeen tuotevirtauksen, ohjataan ensimmäiseen erotusvyöhykkeeseen erotettavaksi fraktioiksi, jotka käsittävät runsaasti bentseeniä sisältävän fraktion, runsaasti kumee-nia sisältävän fraktion ja fraktion, joka sisältää runsaasti yhdisteitä, joiden kiehumispisteet ovat korkeammalla kuin ku-meenin. Nestemäinen fraktio, joka sisältää runsaasti yhdisteitä, joiden kiehumispisteet ovat korkeammalla kuin kumeenin ja joka otetaan talteen ensimmäisessä erotusvyöhykkeessä, ohjataan senjälkeen toiseen erotusvyöhykkeeseen, jossa se erotetaan runsaasti di-isopropyylibentseeniä sisältäväksi fraktioksi ja fraktioiksi, jotka sisältävät runsaasti komponentteja, joiden kiehumispisteet ovat korkeammat tai alhaisemmat kuin runsaaasti di-isopropyylibentseeniä sisältävän fraktion. Transalkylointireaktiovyöhyke sisältää jonkin kiteisen alumi-nosi1ikaattikatalyytin, joka on pallojen, ekstruusiotuotteiden tai rakeisten partikkeleiden muodossa. Transalkylointireak-tiovyöhykkeen katalyytti on mieluiten mordeniittia, joka on sidottu 5-95 paino-%:iin jotakin epäorgaanista oksidikantajaa, joka on valittu ryhmästä, jonka muodostavat A^O^, SiC^, AlPO^ ja niiden seokset. Lisäksi kiteinen aluminosi1ikaattitransal-kylointikatalyytti voi olla modifioitu höyrystabiloinni1 la, happomodifioinni1 la, ioninvaihdolla, ja senkaltaisilla menetelmillä. Transalkylointivyöhykkeen syöte voi muodostua osasta erotettua reagoimatonta bentseenifraktiota ja runsaasti di-isopropyylibentseeniä sisältävästä fraktiosta, josta osa reagoimatonta bentseenifraktiota tai se kokonaan on otettu talteen erotusvyöhykkeessä. Nämä ja muita tämän keksinnön suoritusmuotoja selviää seuraavasta yksityiskohtaisemmasta se-1i tyksestä.

US-patentissa 4 008 290 kuvataan jonkin kiinteän fosforihap-poalkylointikatalyytin käyttöä menetelmässä, joka sisältää transalkylointireaktiovyöhykkeen, joka on samantapainen, mutta ei sama kuin tämän keksinnön. US-patentissa 4 008 290 kuvattu 6 0.7 7 ? 5 menetelmä eroaa tämän keksinnön mukaisesta menetelmästä siinä, että siinä kierrätetään alkylointireaktiovyöhykkeen ulosvirtausta alkylointireaktiovyöhykkeen syöttöön lämpötilan ja konversion säätelytarkoituksessa. Tämän hakemuksen mukaisessa menetelmässä ei nimenomaan käytetä suoraa alkylointireaktiovyöhykkeen tuotteen kierrätystä, koska kierrätetty aine sisältää happaman 1ietekomponentin, joka syntyy veden vaikuttaessa kiinteään fosforihappoon. Hapan liete kierrätysvirrassa vaikuttaa haitallisesti alkylointikatalyytin käyttöikään ja se on myös syövyttävä tyypillisessä prosessimetallurgiassa. Erottavana lisäpiirteenä on tämän keksinnön tunnusmerkki, jonka mukaan transalkylointireaktiovyöhykkeen syöte käsittää pääasiassa dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä ja aromaattisen substraatin, jotta transalkylointikatalyytin käyttöikä saadaan mahdollisimman pitkäksi ja samalla lisätään koko prosessin konversiotehoa. Toista erotusvyöhykettä käytetään tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä erittäin puhtaan dialkyloidun aromaattisen fraktion aikaansaamiseen. US-patentin 4 008 290 mukaan sensijaan käytetään koko raskas alkylaattivirtaus, joka sisältää di-, tri- ja polyalkyloidut aromaattiset yhdisteet ja joka on otettu talteen yhdessä ainoassa erotusvyöhykkeessä, transalkylointireaktiovyöhykkeen syötteenä. Dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä raskaampien komponenttien sisällyttämisen transalkylointireaktiovyöhykkeen syötteeseen on todettu aiheuttavan transalkylointikatalyytin haitallista nopeutunutta deakt ivoi tumista.

Tämän keksinnön mukaisen ainutlaatuisen prosessikombinaation on todettu yllättävästi olevan erittäin hyödyllinen monoalky-loidun aromaattisen yhdisteen valmistuksessa syötteestä, joka käsittää jonkin aromaattisen yhdisteen ja jonkin alkylointiai-neen ja jossa haluttu monoalkyloitu aromaattinen tuote saadaan suurilla saannoilla menetelmässä, joka luonnehditaan tehokkaaksi ja katalyyttejä, joiden käyttöikä on pitempi, sisältä-väks i.

Keksintö selviää edelleen liitteenä olevasta piirustuksesta, jonka ainoa kuvio on keksintöä rajoittamaton virtauskaavio, J w' 7 joka on esimerkki keksinnön mukaisen menetelmän eräästä suoritusmuodosta .

Tämän keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäinen vaihe käsittää jonkin alkylointiaineen ja jonkin aromaattisen substraatin ohjaamisen sekoitettuna alkylointireaktiovyöhykkeeseen, joka sisältää jonkin alkylointikatalyytin. A1 ky lointiaine, joka voidaan syöttää alkylointireaktiovyöhykkeeseen, voidaan valita ryhmästä erilaisia aineita, joihin kuuluvat mono-o1efiinit, diolefiinit, polyolefiinit, asetyleeniä sisältävät hiilivedyt ja myös alkyylihalidit, alkoholit, eetterit, esterit, joihin viimeksi mainittuihin kuuluvat alkyylisulfaatit, alkyylifos-faatit ja erilaiset karboksyy1ihappojen esterit. Parhaimmiksi todettuja olef i iniyhdist.eitä ovat olef i inihi i 1 i vedyt , joihin kuuluvat mono-olefiinit, jotka sisältävät yhden kaksoissidok-sen molekyylissä. Mono-olefiinit, joita voidaan käyttää ole-fiiniyhdisteinä tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä, ovat joko normaalisti kaasumaisia tai normaalisti nestemäisiä ja niihin kuuluvat etyleeni, propyleeni, 1-buteeni, 2-buteeni, isobutyleeni, ja suuremman molekyy1ipainon omaavat, normaalisti nestemäiset olefiinit, kuten erilaiset penteenit, heksee-nit, hepteenit, okteenit ja niiden seokset, ja vielä suuremman molekyy1ipainon omaavat nestemäiset olefiinit, joihin viimeksi mainittuihin kuuluvat erilaiset olefiinipolymeerit, joiden molekyylissä on noin 9-18 hiiliatomia ja joita ovat propyleeni-trimeeri, propyleenitetrameeri, propyleenipentameeri, jne. Syklo-olefiineja, kuten syklopenteeniä, metyylisyklopenteeniä, syklohekseeniä, metyylisyklohekseeniä jne., voidaan käyttää, vaikkakaan ei välttämättä vastaavin tuloksin. Muita hiilivetyjä, kuten parafiineja, nafteeneja ja senkaltaisia, jotka sisältävät 2-18 hiiliatomia, voi myös olla läsnä alkylointiai-neessa.

Tämän keksinnön parhaimmaksi todetun suoritusmuodon mukaan mo-no-olefiini sisältää vähintään 2 ja enintään 14 hiiliatomia. Tarkemmin sanottuna mono-olefiini on mieluiten propyleeni.

Tämän keksinnön mukainen aromaattinen substraatti, joka syöte- 8 r, ; ~ ~ tään alkyΙοintireaktiovyöhykkeeseen seoksena alkylointiaineen kanssa, voidaan valita aromaattisista yhdisteistä, joihin kuuluvat yksinään tai seoksena bentseeni ja monosyklinen alkyyli-substituoitu bentseeni, joka sisältää 7-12 hiiliatomia ja jolla on rakenne G--Rn jossa R on metyyli, etyyli tai niiden yhdistelmä, ja n on jokin kokonaisluku 1-5. Toisin sanoen syötteen aromaattinen substraattiosa voi olla bentseeni, jokin aromaattinen alkyyli-radikaali, joka sisältää 1-5 metyyli- ja/tai etyyliryhmäsubs-tituenttia, ja jokin niiden seos. Rajoittamattomia esimerkkejä sellaisista raaka-aineyhdisteistä ovat bentseeni, tolueeni, ksyleeni, etyylibentseeni, mesityleeni (1,3,5-trimetyylibent-seeni) ja niiden seokset. Erityisen hyväksi on todettu, että aromaattinen substraatti on bentseeni.

Alkylointireaktiovyöhyke sisältää jonkin alkylointikatalyytin. Eräs erityisen hyväksi todettu alkylointikatalyytti käsittää jonkin kiinteän fosforihappoa sisältävän komposiittiyhdisteen. Fosforihappoa sisältävä komposiittiyhdiste voidaan valmistaa yhdistämällä jokin fosforin happo, kuten pyro- tai tetrafosfo-rihappo, kiinteään kantajaan. Tarkoituksena ei ole osoittaa, että fosforin eri hapoilla, joita voidaan käyttää, saadaan katalyyttejä, joilla on samanlaiset vaikutukset mihin tahansa annettuun ai ky lointireaktioon, koska kullakin katalyytillä, joka on valmistettu eri hapoista ja hieman muutetuilla menettelytavoilla, on oma karakteristinen vaikutuksensa.

Trifosforihappoa, joka voidaan esittää kaavalla H^P^O^q, voidaan myös käyttää yhtenä lähtöaineena fosforihappoa sisältävän komposiittiyhdisteen, jota käytetään tämän keksinnön mukaisessa alkylointireaktiovyöhykkkeessä, valmistukseen.

Fosforihapposeosta, jota yleensä nimitetään polyfosforihapok- 9 '"· · ' si, voidaan myös käyttää komposiittiyhdisteen valmistukseen. Polyfosforihappo valmistetaan kuumentamalla ortofosforihappoa tai pyrofosforihappoa tai niiden seoksia sopivassa laitteistossa, kuten hii1ivuoratussa laitteessa, jota kuumennetaan happovirtauksi1 la tai muilla sopivilla tavoilla, jolloin saadaan fosforihapposeos, jonka yleensä todetaan sisältävän noin 79 paino-%:sta noin 85 paino-%:iin P^O^.

Tetrafosforihappo, jolla on yleinen kaava HgP^O^> joka vastaa kaksoisoksidikavaa 3H_0.2PnO,_ , voidaan katsoa hapoksi, joka

Z Δ O

saadaan, kun ortofosforihapon, H^PO^, neljä molekyyliä menettää kolme vesimo 1ekyy1iä. Tetrafosforihappo voidaan valmistaa vähitellen tai kontrolloidusti poistamalla vettä tai kuumentamalla ortofosforihappoa ja pyrofosforihappoa tai lisäämällä fosforipentoksidia näihin happoihin oikeina määrinä.

Fosforihappoa sisältävä komposiittiyhdiste voi käsittää jonkin suuren pinta-alan omaavan kiinteän kantaja-aineen. Termillä "suuri pinta-ala" tarkoitetaan pinta-alaa, joka pinnan absorp- 2 tiomenetelmi11ä mitattuna on alueella noin 25 m /g - vähintään 2 noin 500 m /g, ja mieluiten kantajaa, jonka pinta-ala on noin 2 100-300 m /g. Senvuoksi tyydyttäviä kantaja-aineita tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävien katalyyttien valmistuksessa ovat suuren pinta-alan omaavat kiteiset alumii-nioksidimuunnelmat, kuten gamma-, eta- ja theta-alumiinioksi-dit, vaikkakaan ne eivät ole välttämättä sopivuudeltaan yhtäläisiä. Edellä mainittujen gamma-, eta- ja theta-alumiiniok-sidien, joita voidaan käyttää kiinteinä kantajina, lisäksi muitakin tulenkestäviä oksideja ja niiden seoksia, kuten piidioksidia, zirkoniumoksidia , magnesiumoksidia, toriumoksidia, jne., piidioksidi-ai urn iniumoksidia, piidioksidi-magnesiumoksi-dia, alumiinioksidi-piidioksidi-magnesiumoksidi, a 1umiinioksi-di-toriumoksidi, alumiinioksidi-zirkoniumoksidia, jne. voidaan myös harkita käytettäväksi kiinteinä kantajina tämän keksinnön mukaisen menetelmän alkylointikatalyyteissä.

Alkylointireaktiovyöhykkeessä käytettävä fosforihappoa sisältävä komposiittiyhdiste voi sisältää noin 8 paino-% tai vähem 10 ' -· män - noin 80 paino-% tai enemmän fosforihappoa ja mieluiten noin 10 paino-%:sta noin 75 paino-%:iin fosforihappoa.

Kiinteän fosforihappoalkylointikatalyytin, jota voidaan käyttää aikylointi reaktiovyöhykkeessä, lisäksi voidaan ajatella käytettävän muitakin alkylointikatalyyttejä, kuten jotakin boorihalidimodifioitua tulenkestävää epäorgaanista oksidikata-lyyttiä samoin kuin erilaisia kiteisiä aluminosi1ikaattialky-lointikatalyyttejä esillä olevassa alkylointi-transalkylointi-menetelmässä.

Jatkuvatoimisessa menetelmässä aromaattisten hiilivetyjen al-kyloimiseksi olefiineillä edellä kuvatut reagenssit syötetään jatkuvatoimisesti paineastiaan, joka sisältää mieluiten edellä kuvatun kiinteän fosforihappokatalyytin. Tämä syöteseos voidaan syöttää alkylointireaktiovyöhykkeeseen, joka sisältää al-kylointikatalyytin, vakionopeudella tai vaihtoehtoisesti vaih-televalla nopeudella. Normaalisti aromaattinen substraatti ja olefiinia sisältävä alkylointiaine saatetaan kosketukseen toistensa kanssa moolisuhteessa noin 1:1 - 20:1 ja mieluiten moolisuhteessa noin 2:1 - 8:1. Syöttäminen näillä hyväksi todetuilla moolisuhtei1 la auttaa saamaan katalyytin käyttöiän mahdollisimman pitkäksi minimoimalla katalyytin deaktivoitumi-sen, jonka aiheuttaa koksin ja raskaiden materiaalien kerääntyminen katalyytille. Katalyytti voi olla yhdessä kerroksessa reaktori astiassa tai se voi olla jaettuna useisiin kerroksiin samassa reaktorissa. Alkylointireaktiosysteemi voi sisältää yhden reaktioastiän tai useita reaktoriasiioita sarjassa. Syöttö reaktiovyöhykkeeseen voi tapahtua pystysuoralla ylös-päinvirtauksella tai alaspäinvirtauksella katalyyttikerroksen läpi tyypillisessä tulppavirtausreaktorissa tai vaakasuoraan katalyyttikerroksen läpi radiaalivirtausreaktorissa.

Eräissä tapauksissa reaktiolämpöti1 an pitämiseksi hyväksi todetulla alueella ja siten ei-toivottujen polyalkyloitujen aromaattisten yhdisteiden muodostumisen vähentämiseksi saattaa olla suotavaa jäähdyttää reagensseja reaktion aiheuttaman lämmön johtamiseksi pois. Jäähdytysvirta, joka muodostuu alky- 11 r ·~\ * * " j . · -' lointiaineolefiinistä tai osasta hapanta siirappia sisältämätöntä monoa1kyloitua aromaattista fraktiota tai aromaattisesta substraatista, joka on otettu talteen ensimmäisessä erotusvyö-hykkeessä, tai niiden seoksista, voidaan ruiskuttaa alkyloin-tireaktiosysteemiin lämmön poisjohtamiseksi ja syöttää lisämääriä olefiinialkylointiainetta ja reagoimatonta aromaattista substraattia eri kohdista reaktiovyöhykettä. Tämä suoritetaan esimerkiksi yksivaiheisessa reaktorissa ruiskuttamalla useita kertoja edellä mainittuja jäähdytysvirtakomponentteja reaktio-vyöhykkeeseen strategisesti sijoitetuista syöttöputkista, jotka johtavat mainittuun reaktiovyöhykkeeseen. Jäähdytysmate-riaalin, joka ruiskutetaan joko yksivaiheiseen reaktiosysteemi in tai monivaiheiseen reaktiosysteemiin, määrä ja koostumus voi vaihdella tarpeen mukaan. Etuja, jotka saadaan useilla ruiskutuksilla, ovat kalliin jäähdytyslaitteiston eliminoituminen prosessissa, parempi selektiivisyys halutun alkyloidun aromaattisen yhdisteen muodostumisessa, suuremman lämmönalene-misen aikaansaaminen ja olefiinin ja aromaattisen yhdisteen moolisuhteen saaminen optimaaliseksi koko reaktiovyöhykkeessä, jolloin halutusta monoalkyloidusta aromaattisesta yhdisteestä saadaan parempi saanto.

Lämpötiloja, jotka ovat sopivia käytettäviksi tässä menetelmässä, ovat lämpötilat, jotka käynnistävät reaktion aromaattisen substraatin ja sen nimenomaisen olefiinin, jota käytetään halutun monoalkyloidun aromaattisen yhdisteen valmistamiseen selektiivisesti. Yleensä sopivia lämpötiloja ovat noin 100° C:sta noin 390°C:een, erityisesti noin 150°C:sta noin 275° C:een. Paineet, jotka ovat sopivia käytettäviksi tässä, ovat mieluiten korkeampia kuin noin 1 atm, mutta ne eivät saisi olla korkeampia kuin noin 130 atm. Erityisen suotuisa painealue on noin 10 atm:sta noin 40 atm:iin; bentseenin syöttönopeu-teen perustuva, katalyytin läpi menevän nesteen nopeus tunnissa (LHSV) on noin 0,5 h~1 _ noin 50 h-1 ja erityisesti noin -1 -1 1 h - noin 10 h . Huomattakoon, että tässä käytetyn lämpötila- ja paineyhdistelmän tulee olla sellainen, että alkyloin-ti- ja transalkylointireaktiot tapahtuvat olennaisesti neste-faasissa. Nestefaasissa tapahtuvassa alkyloitujen aromaattis- 12 . · - .- ' s' ten yhdisteiden valmistusmenetelmässä katalyytti pestään jatkuvasti reagenssei1 la, millä estetään hii1ikarstaprekursorien kerääntymistä katalyytille. Tämän seurauksena mainitulle katalyytille muodostuu vähemmän hiiltä, jolloin katalyytin käyttöikä pitenee verrattuna kaasutaasialky1 ointimenete1mään, jossa hiilikarstan muodostuminen ja katalyytin deaktivoituminen on suuri ongelma. Katalyytin deaktivoiturnisnopeuden hidastamiseksi edelleen voidaan alky 1ointireaktiovyöhykkeen syötteeseen ja transalkylointireaktiovyöhykkeen syötteeseen lisätä ^2:a riittävänä määränä kysymyksessä olevan reaktiovyöhykkeen nestesyötteen kyllästämiseksi. a2:n lisääminen tasapainomää-rinä kysymyksessä oleviin nestefaasisyötevirtoihin auttaa vähentämään katalyytin deaktivoitumisnopeutta estämällä prosessissa syntyvien huokosia tukkivien polymeroituvien yhdisteiden potentiaalisen polymeroitumisen.

Lisäksi alkylointireaktiovyöhykkeeseen lisätään mielellään säädelty määrä vettä. Jotta veden hukka saadaan olennaisesti estetyksi katalyytistä ja sen seurauksena tapahtuva katalyytin aktiivisuuden heikkeneminen estetyksi, jokin määrä vettä tai vesihöyryä, kuten höyryä, syötetään 2. panokseen pääasiassa aikylointi katalyytin H20-höyryn paineen tasapainottamiseksi. Tämä vesimäärä vaihtelee noin 0,01 %:sta 6 %:iin alkylointi-reaktiovyöhykkeeseen syötetyn orgaanisen materiaalin tilavuudesta. Vesi poistuu sitten tyypillisesti kevyiden sivutuotteiden virtauksen mukana, joka otetaan talteen ensimmäisessä erotusvyöhykkeessä.

Olennainen osa aromaattisena substraattina käytetystä hiilivedystä ja koko alkylointiaineena käytetty olefiini reagoi alky-loint i reakt iovyöhykkeessä kiinteän fosforihappokatalyytin läsnäollessa, jolloin muodostuu halutun monoalkyloidun aromaattisen yhdisteen lisäksi ei-toivottuja polyalkyloituja aromaattisia yhdisteitä ja ei-toivottuja monoalkyloituja aromaattisia yhdisteitä. Ei-toivotut polyalkyloidut aromaattiset hiilivedyt sisältävät tyypillisesti kaksi tai useampia alkyyliryhmiä, joissa on 1-18 hiiliatomia, esimerkiksi di-, tri- ja tetrai-sopropyylibentseenihii1ivedyt. Ei-toivotut monoalkyloidut 13 " aromaattiset yhdisteet sisältävät tyypillisesti alkyyliryhmiä, joissa hiiliatomeja on enemmän tai vähemmän kuin toivotun mo-noalkyloidun aromaattisen tuotteen alkyyliyhdisteessä.

Lisäksi kun toivottuna monoalkyloi tuna aromaattisena tuotteena on jokin alkyloitu aromaattinen yhdiste, jossa on tyydyttymä-tön alkyylisivuketju, ei-toivottu monoalkyloitu aromaattinen yhdiste voi olla myös sellainen monoalkyloitu aromaattinen yhdiste, joka sisältää tyydyttyneitä alkyylisivuketjuja. joissa on sama määrä hiiliatomeja kuin toivotuissa tyydy t tymä t torn i sr.a alkyylisivuketjuissa. Tämän keksinnön eräs tärkeä tunnusmerkki on ottaa talteen ja transalkyloida dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä prosessissa syntyvien toivottujen monoalkyloi-tujen aromaattisten hiilivetyjen määrän maksimoimiseksi samalla kun transalkylointikatalyytin deaktivoituminen sadaan mahdollisimman vähäiseksi.

Alkylointireaktiovyöhykkeestä tuleva ulosvirtaus ohjataan kokonaisuudessaan ensimmäiseen erotusvyöhykkeeseen. Ensimmäisessä erotusvyöhykkeessä alkylointireaktiovyöhykkeestä ulostu-leva virta erotetaan vähintään kolmeksi fraktioksi käyttäen saatavilla olevia konventionaalisia erotusmenetelmiä, joista saadaan olennaisen puhtaat fraktiot: (1) aromaattista subst raattia, (2) monoalkyloitua aromaattista yhdistetuotetta ja (3) yhdisteitä, joiden kiehumispisteet ovat korkeammalla kuin toivotun monoalkyloidun aromaattisen yhdisteen. Ensimmäisen erotusvyöhykkeen fraktio, joka sisältää yhdisteitä, joiden kiehumispisteet ovat korkeammalla kuin halutun monoa1 kyloidun aromaattisen yhdisteen kiehumispiste, johdetaan sitten toiseen erotusvyöhykkeeseen. Toisessa erotusvyöhykkeessä syöte, joka käsittää yhdisteitä, joiden kiehumispisteet ovat korkeammalla kuin halutun monoalkyloidun aromaattisen yhdisteen kiehumispiste, erotetaan käyttäen mitä tahansa saatavilla olevaa konventionaalista erotustekniikkaa, jolloin talteen saadaan runsaasti dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä sisältävä fraktio ja fraktiot, joiden kiehumispisteet ovat korkeammat tai alhaisemmat kuin runsaasti dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä 14 , , ,- ,.

- O

sisältävän fraktion.

Ottamalla talteen ja poistamalla trialkyloidut aromaattiset yhdisteet ja korkeammalla kiehuvat yhdisteet prosessista toisessa erotusvaiheessa fraktiona, jonka kiehumispiste on korkeammalla kuin runsaasti dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä sisältävän fraktion kiehumispiste, ennen niiden syöttämistä transalkylointireaktiovyöhykkeeseen, onnistutaan eliminoimaan potentiaalisesta transalkylointireaktiovyöhykkeen syötteestä yhdisteet, jotka muutoin saattaisivat nopeuttaa transalkyloin-tikatalyytin deaktivoitumista. Kuten edellä mainittiin, toisessa erotusvyöhykkeessä otetaan talteen myös välifraktio, joka sisältää komponentteja, joiden kiehumispisteet ovat alempana kuin runsaasti dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä sisältävän fraktion kiehumispiste. Välifraktion komponentit ovat tyypillisesti alkyloituja aromaattisia yhdisteitä, joissa on lyhyitä tyydyttyneitä sivuketjuja, kuten metyy1ibentseeni, etyylibentseeni, butyy1ibentseeni, propyy1ibentseeni ja senkaltaiset. Ottamalla talteen ja poistamalla välituotteena syntyvät aromaattiset yhdisteet prosessista ennen niiden syöttämistä transalkylointireaktiovyöhykkeeseen onnistutaan vähentämään prosessista sellaisten yhdisteiden määrää, jotka saattaisivat muutoin muuttua transalkylointireaktiovyöhykkeessä haitallisiksi tuotteiksi, jotka saattaisivat kumuloitua prosessissa tulenkestävän tuotteen laimentimeksi. Tällaiset lai-mentimet poistetaan yleensä prosessista ei-toivottuina epäpuhtauksina tai osana jonkin halutun välikomponentin käyttökelvotonta laahausvirtausta, kuten aromaattisen substraatin laa-hausvirtauksena. Laimentimet tulee poistaa prosessista, jotta niiden kasaantuminen prosessissa saadaan estetyksi. Poistamalla enin osa potentiaalisista 1 aimentimista toisessa erotus-vyöhykkeessä prosessi saadaan paremmaksi, koska halutun tuotteen puhtaus paranee ja laahausvirtausnopeudet hidastuvat.

Esimerkkejä eräistä erotusmenetelmistä, joita voidaan käyttää yksinään tai yhdessä ensimmäisessä ja toisessa erotusvyöhykkeessä olennaisesti puhtaiden edellä mainittujen erotusvyöhyk-keestä saatavien fraktioiden aikaansaamiseksi, ovat: tislaus, i 15 V' ' ' ' tyhjötislaus mukaanluettuna, ilmakehänpaineessa ja ilmakehän-painetta korkeammassa paineessa suoritettu tislaus, uuttomene-telmät, joihin kuuluvat esimerkiksi neste-nesteuutot, höyry-nesteuutot, superkriittiset uutot ja muut, absorptiomenetel-mät, adsorptiomenetelmät ja mitkä tahansa muut tunnetut mas-sansiirtotekniikat, joissa saadaan talteen halutut ensimmäisen ja toisen erotusvaiheen tuotteet olennaisesti puhtaina fraktioina. Edellä mainitut erotusmenetelmät ovat esimerkkejä monista tekniikoista, joita voitaisiin käyttää tarvittavan erotuksen, puhdistuksen ja alkylointi- ja transalkylointireaktio-vyöhykkeiden tuotteiden talteenottamisen suorittamiseen. Sen-tähden erotusvyöhykkeen käyttöolosuhteita ei tässä kuvata, koska ne riippuvat käytettävän erotustekniikan valinnasta ja edelleen erotusvyöhykelaitteiston konfiguraatiosta. Jatkuvan tislauksen uskotaan olevan ensisijainen erotusvyöhykkeissä käytettävä erotusmenetelmä. Optimaaliset tislausolosuhteet riippuvat jälleen tarkasta menettelytavasta, joka valitaan halutun erotuksen suorittamiseksi.

Kuten edellä mainittiin, transalkylointireaktiovyöhykkeestä saatava tuote, kuten tuonnempana tullaan kuvaamaan, ohjataan kokonaisuudessaan ensimmäiseen erotusvyöhykkeeseen. Lisäksi osa tuoreesta aromaattisesta substraattisyötevirrasta tai se kokonaisuudessaan voidaan ohjata alunperin ensimmäiseen erotusvyöhykkeeseen. Ohjaamalla aromaattinen substraattisyöte ensimmäiseen erotusvyöhykkeeseen mahdollistetaan aromaattisten substraattisyötteiden, jotka käsittävät pääasiassa halutun aromaattisen substraattisyötekomponentin, mutta joka voi sisältää haitallisia määriä ei-toivottuja komponentteja, prosessointi. Ohjaamalla raaka-aineena syötettävä aromaattinen substraatti ensimmäiseen erotusvyöhykkeeseen voidaan saada olennaisesti puhdas aromaattinen substraattisyötevirta osana syötettävästä raaka-aineesta tai koko syötettävänä raaka-aineena sekä alkylointireaktiovyöhykkeeseen että transalkyloin-tireaktiovyöhykkeeseen aikaisemmin likaantuneesta tai laimentuneesta aromaattisesta substraattisyötteestä.

Toistettakoon, että ensimmäisestä erotusvyöhykkeestä saatavat

16 . : J

fraktiot ovat olennaisesti puhtaita halutun monoalkyloidun aromaattisen yhdisteen, reagoimatta jääneen aromaattisen substraattisyöteyhdisteen ja yhdisteiden, joiden kiehumispisteet ovat korkeammalla kuin halutun monoalkyloidun aromaattisen yhdisteen kiehumispiste, virtauksia. Lisäksi ensimmäisessä erotusvyöhykkeessä erotetaan prosessista ja otetaan talteen ensimmäisen erotusvyöhykkeen tuotteena fraktio, joka muodostuu hii1ivetymateriaaleista, joiden molekyylipaino on pienempi kuin aromaattisen substraattisyöteyhdisteen, alkylointivyö-hykkeen ja transalkylointivyöhykkeen reaktioiden ei-toivottuna tuotteena. Muita ei-toivottuja sivutuotefraktioita, jotka voidaan erottaa alkylointi- ja transalkylointireaktiotuotteis-ta ensimmäisessä erotusvyöhykkeessä, ovat bentseeni1aahausvir-ta ja propyleenioligomeerit. Toisesta erotusvyöhykkeestä tulee runsaasti dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä sisältävä fraktio ja fraktioita, joiden kiehumispisteet ovat korkeammalla ja matalammalla kuin runsaasti dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä sisältävän fraktion. Toisesta erotusvyöhykkeestä saatava fraktio, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispisteet ovat alhaisemmat kuin runsaasti dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä sisältävän fraktion, käsittävät normaalisti ei-toivottuja tyydyttyneitä alkyloituja aromaattisia yhdisteitä, kun taas mainitussa korkeammalla kiehuvassa fraktiossa on tyypillisesti runsaasti trialkyloituja aromaattisia yhdisteitä ja korkeammalla kiehuvia hiilivetyjä. Fraktiot, jotka käsittävät halutun monoalkyloidun aromaattisen tuotteen, kevyitä hiilivetyjä sisältävät sivutuotteet, bentseeni1aahausvirtauk-sen, propyleenioligomeerit ja hiilivedyt, joiden kiehumispisteet ovat korkeammalla ja matalammalla kuin halutun runsaasti dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä sisältävän fraktion, poistuvat prosessista ja otetaan erikseen talteen. Fraktio, joka käsittää aromaattisen syötesubstraatin, voidaan kierrättää takaisin osaksi alkylointireaktiovyöhykkeeseen ja osaksi transalkylointireaktiovyöhykkeeseen. Normaalisti noin 25 paino-% - noin 90 paino-% ja mieluiten noin 30 paino-% - 85 pa i -no-% aromaattisesta substraattifraktiosta siirretään alkylointi vyöhykkeeseen. Loput aromaattisesta substraattisyötefrak-tiosta ja koko dialkyloitu aromaattinen fraktio siirretään f . j 17 transalkyloint ireakt iovyöhykkeeseen transalkyloint ireakt iovyö-hykkeen syötteenä.

Transalky lointireaktiovyöhyke vastaanottaa syötteenä koko runsaasti dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä sisältävän fraktion, joka saadaan toisesta erotusvyöhykkeestä, ja se voi vastaanottaa syötteenä osan erotusvyöhykkeessä ta 1teenotetusta aromaattisesta substraatt. i f rakt iosta . Virtausta, joka muodostuu aromaattisesta substraattisyötteestä, jota ei ole otettu talteen erotusvyöhykkeessä, vaan joka on peräisin prosessin ulkopuolisesta lähteestä, voidaan käyttää osana aromaattista substraattisyötettä tai koko aromaattisena substraattisyottee-nä, joka on määrä ohjata transalkylointireaktiovyöhykkeeseen.

Dialkyloitu aromaattinen virtaus, jota käytetään osana transalky lointireaktiovyöhykkeeseen syötettävästä aineesta, muodostuu aromaattisista yhdisteistä, joiden luonnehditaan käsittävän johonkin aromaattiseen substraattiin perustuvan molekyylin, jossa on kaksi oiefiiniai ky1 ointiaineyhdistettä, jotka ottavat kahden vetyatomin paikan aromaattisen substraatin ren-gasrakenteen ympärillä. Dialkyloitu aromaattinen virtaus sisältää myös pieniä määriä aromaattisia yhdisteitä, joiden kiehumispisteet ovat samanlaiset kuin dialkyloidun aromaattisen yhdisteen, kuten heksyylibentseeniä, kun kysymyksessä on ku-meenin valmistus.

Transalkylointireaktiovyöhykkettä käytetään poistamaan olefii-nialkylointiaineyhdisteistä yli yhden oleva ylimäärä dialky-loitujen aromaattisten yhdisteiden rengasrakenteesta ja siirtämään poistettu alkylointiaineyhdiste johonkin aromaattiseen substraattimolekyy1iin, joka ei ole aikaisemmin ai ky1 oitunut, lisäten tällä tavoin prosessissa valmistettavien monoalkyloi-tujen aromaattisten yhdisteiden määrää. Dia 1 ky 1 oitujen aromaattisten yhdisteiden transa1 ky loi miseksi jollakin aromaattisella substraatilla syöteseos, joka sisältää jonkin aromaattisen substraatin ja dialkyloidun aromaattisen yhdisteen mooli-suhteena, joka on alueella 1:1 - 50:1 ja mieluiten 4:1 10:1.

syötetään jatkuvasti tai jaksottaisesti transalkyloint ii'>ak 18

w J

tiovyöhykkeeseen, joka sisältää jonkin transalkylointikatalyy-tin, transalkylointiolosuhteissa. Transalkylointikatalyytti, jota käytetään tämän keksinnön mukaisessa transalkylointireak-tiovyöhykkeessä, on jokin hapan kiteinen ai urninosi1ikaattimateriaali, joka on sidottu johonkin tulenkestävään epäorgaaniseen oksidimateriaaliin.

Tämän keksinnön mukaisen transalky1 ointikatalyytin kiteinen aluminosi1ikaattimateriaali on jokin piidioksidi-aluminiumok-sidimateriaali, jolla on joko kolmiulotteinen tai kanavahuo-kosrakenteinen kideverkkohi1 a. Kolmiulotteisiin aluminosili-kaatteihin kuuluu sekä synteettisiä että luonnossa esiintyviä piidioksidi-aluminiumoksideja, kuten faujasiitit, joihin kuuluu X-tyyppi, Y-tyyppi, ultrastabii1i Y-tyyppi ja senkaltaiset. L-tyyppi, omega-tyyppi ja mordeniitti ovat esimerkkejä kanavahuokosrakenteisista kiteisistä aluminosi1ikaateista.

Aluminosi1ikaattimateriaali, jota mieluiten käytetään tämän keksinnön mukaisessa katalyyttiseoksessa, on aiuminosi1ikaat-timateriaalin erityismuoto, joka tunnetaan mordeniittina. Vaikka mordeniittia esiintyy luonnossakin, erilaisia synteet-tisiäkin mordeniitteja on saatavilla kauppatavarana, tavallisesti jauheena. Näitä synteettisiä mordeniitteja voidaan saada sekä natriummuodossa että vetymuodossa ja erilaisilla piidioksidi :aluminiumoksidi-suhtei1 la. Tämän keksinnön erään hyväksi todetun suoritusmuodon mukaan mordeniitti on vetymuodossa ja piidioksidin ja aluminiumoksidin suhde on vähintään 8:1, tarkemmin sanottuna alueella 8:1 - 25:1.

Vetymuodossa oleva aluminosi1ikaatti liitetään johonkin tulenkestävään epäorgaaniseen oksidiin ja muodostetaan katalyytti -komposiittiyhdisteeksi. Muodostettu katalyyttikomposiitti voidaan valmistaa millä tahansa alalla tunnetulla menetelmällä mukaanluettuina hyvin tunnetut öljytippa- ja ekstruusiomene-telmät. Vetymuodossa olevaa aluminosi1ikaattia voi olla läsnä määränä, joka on alueelta 5 paino-% - noin 99,5 paino-%, mieluiten alueelta 60 paino-% - noin 95 paino-%, ja tulenkestävää epäorgaanista oksidia voi olla läsnä määränä, joka on alueelta 19 , , .

0,5 paino-% - noin 95 paino-%. Hyväksi todettu aluminosili-kaatti voidaan modifioida millä tahansa alalla tunnetulla menetelmällä joko ennen sen valmistamista katalyyttipartikkelik-si, valmistuksen aikana tai sen jälkeen. Esimerkkejä potentiaalisista modi fiointimenetelmistä ovat höyrydeaktivointi, ioninvaihto aluminosi1ikaatin pelkistämiseksi vetymuotoon, metal 1 imodi f ioint laineiden tai muiden kemiallisten modifioin-tiaineiden lisääminen, esikoksaaminen ja niin edelleen.

Parhaimmaksi todettu epäorgaaninen oksidi käytettäväksi tämän keksinnön mukaisessa transalkylointikatalyytissä on aluminium-oksidi. Aluminiumoksidi valitaan mieluiten ryhmästä, jonka muodostavat gamma-aluminiumoksidi, eta-aluminiumoksidi ja niiden seokset. Muita tulenkestäviä epäorgaanisia oksideja, joita voidaan ajatella käytettävän, ovat esimerkiksi piidioksidi-geeli, piidioksidi-aluminiumoksidi, magnesiumoksidi-aluminiumoksidi, zirkoniumoksidi-aluminiumoksidi, aluminiumfosfaatιt ja senkaltäiset.

On todettu, että tämän keksinnön mukaisen katalyyttikomposiit-tiyhdisteen transalkylointisuorituskyvyn ja mainitun kompo-siittiyhdisteen pinta-alan välillä on voimakas korrelaatio. Jotta päästäisiin mahdollisimman suureen transalkylointlkata-lyytin suorituskykyyn, muodostetulla katalyyttikomposiιttiyhdisteellä tulisi olla mahdollisimman suuri pinta-ala. Pinta-ala, johon tässä viitataan, määritetään käyttämällä Langmuirin menetelmää, jossa määritetään adsorptio/desorptioisotermien korrelaatit. Langmuirin menetelmä on erityisen sopiva kata-lyyttikomposiittiyhdistei1 le, jotka sisältävät suuria prosentuaalisia osuuksia kiteisiä aluminosi1ikaatteja, kun taas muita laskentamenetelmiä käytetään ensisijaisesti amorfisten, vähemmän tarkkarajaisten kiinteiden aineiden pinta-alojen määrittämiseen. Tiedot, jotka tarvitaan Langmuirin menetelmää varten, saadaan hyvin tunnetuilla adsorptio/desorptiolaittei1 -la, mieluiten jollakin typpiadsorptio/desorptiolaittee11 a.

Kata 1yyttikomposiitteihin, joilla on suuri pinta-ala, päästään monilla tavoilla, kuten esimerkiksi käyttämällä kiteistä aluminosi 1ikaattijauhetta, jolla jo luonnostaan on erittäin suuri 20 f, "Τ> pinta-ala, tai käyttämällä jotakin komposiittiyhdisteen komponenttia, jolla on suuri pinta-ala, muihin komponentteihin verrattuna suurena määränä.

Jatkuvatoimisessa menetelmässä, joka käsittää osaksi transal-kylointivyöhykkeen dialkyloitujen aromaattisten yhdisteiden transalkyloimiseksi jonkin aromaattisen substraatin kanssa, edellä mainitut transalky1ointireagenssit syötetään sekoituksena paineastiaan, joka sisältää edellä kuvatun kiteisen aluni inosi 1ikaatt i transalky1oint ikatalyyt in. Transalkyloint ikata-lyytti voi sisältyä yhteen kerrokseen yhdessä reaktoriastiassa tai se voi olla jaettuna useampaan kerrokseen samassa reaktorissa. Alkylointireaktiosysteemi voi sisältää yhden tai useamman reaktioastian sarjassa. Syöttö transalkylointireak-tiovyöhykkeeseen voi tapahtua pystysuoraan ylöspäin tai alaspäin katalyyttikerroksen läpi jossakin tyypillisessä tulppa-virtausreaktorissa tai vaakasuoraan katalyyttikerroksen poikki radiaalivirtaustyyppisessä reaktorissa.

Lämpötiloja, jotka ovat sopivia käytettäviksi tässä menetelmässä, ovat lämpötilat, jotka käynnistävät reaktion aromaattisen substraattiyhdisteen ja ensimmäisessä ja toisessa erotus-vyöhykkeessä talteenotettujen dialkyloitujen aromaattisten yhdisteiden välillä halutun monoalkyloidun aromaattisen yhdisteen valmistamiseksi selektiivisesti. Yleensä sopivia lämpötiloja transalkylointireaktioiden käynnistämiseksi ovat lämpötilat noin 100°C:sta noin 390°C:een, ja erityisesti noin 125° C:sta noin 275°C:een. Paineet, jotka ovat sopivia käyettävik-si tässä, ovat mieluiten korkeampia kuin noin 1 atm, mutta ne eivät saisi olla korkeampia kuin noin 130 atm. Erityisen suotuisa painealue on noin 10 atmrsta noin 40 atm:iin. Katalyytin läpi menevän nesteen nopeus tunnissa (LHSV) on mieluiten -1 -1 noin 0,1 - noin 50 h ja erityisesti noin 0,5 - noin 5 h , perustuen yhdistettyyn aromaattisen substraatin ja dialkyloitujen aromaattisten yhdisteiden syöttönopeuteen. Huomattakoon, että transalkylointireaktiovyöhykkeessä käytetyn lämpötila- ja paineyhdistelmän tulee olla sellainen, että transalkyloint ireakt iot tapahtuvat olennaisesti nestefaasissa. Nes-

k I

21 tefaasissa tapahtuvassa transalkylointiprosessissa alkyloitu-jen aromaattisten yhdisteiden valmistamiseksi katalyytti pestään jatkuvasti reagenssei1 la, jolloin hii1ikarstaprekursorien muodostuminen katalyytille estyy.

Ainoastaan dialkyyliaromaattisten polyalkyloitujen komponenttien käyttö vastakohtana di-, tri- ja tetra-a1 ky 1 oitujen aromaattisten aineiden käytölle osana transalkylointireaktorin syötteestä, kuten myös reaktion suorittaminen nestefaasissa, auttaa osaltaan saamaan hiilikarstan muodostuminen transalkyloint i kat ai yyt i 1 1 e mahdollisimman vähäiseksi. Uskotaan, että jos trialkyloidut aromaattiset komponentit ja raskaammat aromaattiset komponentit, jotka poistetaan transalkylointireak-tiovyöhykkeen syötteestä tämän keksinnön mukaisessa toisessa erotusvyöhykkeessä, päästettäisiin kosketukseen transa!kyloin-tikatalyytin kanssa, ne akkumuloituisivat katalyytin huokosiin ja tulisivat mahdottomiksi desorboida reaktorin normaaleissa käyttöolosuhteissa, jolloin ne mitätöisivät tukkeutuneiden huokosten katalyyttiaktiivisuuden. Tämä raskaiden yhdisteiden akkumuloiturninen transalkylointikatalyytin huokosiin johtaisi sitten katalyytin aktiivisuuden menetykseen. Siten käyttämällä ainoastaan dialkyyliaromaattisiä polyalkyloituja komponentteja osana transalkylointireaktiovyöhykkeen syötteestä ja toimimalla transalkylointireaktiovyöhykkeessä nestefaasissa saadaan hiilen muodostuminen mainitun katalyytin pintaan vähäisemmäksi, jolloin katalyytin käyttöikä pitenee verrattuna kaa-sufaasissa suoritettavaan transalkylointiprosessiin ja neste-faasia käyttäviin transalkylointiprosesseihin, joissa transal-kyloidaan trialkyloituja aromaattisia yhdisteitä ja raskaampia yhdisteitä, jolloin hiilikarstan muodostuminen ja katalyytin deaktivoi turninen ovat suuri ongelma.

On todettu, että edellä kuvattu transalkylointireaktiovyöhykkeen katalyytti voidaan regeneroida pesemällä deaktivoitunut transalkylointikatalyytti kuumalla nestemäisellä bentseeni1lä. On todettu hyväksi, että deaktivoituneen transalkylointikato-lyytin peseminen bentseenillä tapahtuu lämpötiloissa, jotka - ovat 250°C ja sitä korkeampia. Yli 250°C:n lämpötiloissa bentseenin on todettu tehokkaimin desorboivan suuria aromaattisia molekyylejä, jotka tukkivat ja deaktivoivat transalky-lointikatalyytin katalyyttihuokosia, palauttaen siten transal-kylointikatalyytin olennaisesti tuoreen katalyytin aktiivi-suustilaan. On odotettavissa, että haluttu aromaattinen substraati ja muut aromaattiset komponentit kuin haluttu aromaattinen substraatti voivat olla yhtä tehokkaita transalky-lointikatalyytin regeneroimisessa kuumalla nestemäisellä hiilivedyllä pesemällä. Bentseeni mainitaan tässä parhaimmaksi todettuna hii1ivetykomponenttina, koska se on luultavasti saatavilla tämän keksinnön mukaisessa prosessissa.

Tämän keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi viitataan kuvioon, joka on tämän keksinnön mukaisen menetelmän virtauskaa-vio. Selityksen selventämiseksi siinä käsitellään kumeenin valmistusta bentseenistä ja propyleenistä. Selitys ei ole kuitenkaan tarkoitettu rajaamaan keksinnön alaa millään tavoin. Kuten edellä mainittiin, tämän keksinnön mukaisen menetelmän ensimmäinen vaihe käsittää sekoitetun syöttövirtauksen 4 ohjaamisen jonkin alkylointikatalyytin sisältävään alkyloin-tireaktiovyöhykkeeseen 1, jossa sekoitettu syöttövirtaus 4 koostuu aromaattisen bentseenisubstraatin syöttövirtauksesta 3 ja propyleenia olevan olefiinialkylointlaineen syöttövirtauksesta 2. Alkylointireaktiovyöhykkeen poistovirtaus 5 ohjataan sitten ensimmäiseen erotusvyöhykkeeseen 6.

Ensimmäiseen erotusvyöhykkeeseen 6 tulee koko alkylointireak-tiovyöhykkeen poistovirtaus 5 ja koko transalkylointireaktiovyöhykkeen poistovirtaus 20. Lisäksi osa tai koko bentseeniä oleva aromaattinen substraatti, jota käytetään alkylointi- ja transalkylointireaktiovyöhykkeiden syötteenä, voidaan alunperin syöttää ensimmäiseen erotusvyöhykkeeseen 6 johdon 13 kautta aromaattisen substraattisyötteen puhdistusta varten. Ensimmäinen erotusvyöhyke 6 tuottaa vähintään neljä tuotevir-tausta 8, 10, 11 ja 12 ja kaksi vaiivirtausta 7 ja 9. Tuot teet, jotka erotetaan ensimmäisessä erotusvyöhykkeessä f>, ovat haluttu aromaattinen monoalkyloitu kumeenituotevirtaus 8, al- ' ·· _ t 23 kylointiaine-oligomeerivirtaus 11, kevyt parafiini-sivutuote-virtaus 12 ja runsaasti bentseeniä olevaa aromaattista substraattia sisältävä laahausvirtaus 10. Välivirtaukset, jotka otetaan talteen ensimmäisessä erotusvyöhykkeessä, ovat runsaasti bentseeniä sisältävä aromaattinen substraattivirtaus 7, josta ensimmäinen osa voidaan käyttää alkylointireaktiovyöhyk-keeseen syötettävänä bentseeniä olevana aromaattisena subst-raattisyöttovirtauksena 3. Lisäksi toinen osa taiteenotetusta runsaasti bentseeniä sisältävästä aromaattisesta substraatti-virtauksesta 7 voidaan käyttää bentseeniä olevana aromaattisena substraattisyötteenä transalkylointireaktiovyöhykkeeseen johdon 19 kautta. Komponentit, joiden kiehumispisteet ovat korkeammat kuin halutun kumeenia olevan aromaattisen monoalky-loidun yhdisteen, otetaan talteen ensimmäisessä erotusvyöhykkeessä 6 ja ohjataan kokonaisuudessaan johdon 9 kautta toiseen erotusvyöhykkeeseen 14.

Toiseen erotusvyöhykkeeseen 14 syötetään virtaus 9, joka sisältää komponentit, joiden kiehumispisteet ovat korkeammat kuin halutun kumeenia olevan aromaattisen monoa1kyloidun komponentin. Toinen erotusvyöhyke tuottaa vähintään kaksi tuote-virtausta, 16 ja 17, ja yhden välivirtauksen 15. Toisesta erotusvyöhykkeestä 14 tulevat tuotevirtaukset ovat aromaattisen välituotteen virtaus 16, joka koostuu hiilivedyistä, joiden kiehumispisteet ovat alemmat kuin halutun runsaasti di-isopropyylibentseeniä olevaa dialkyloitua aromaattista yhdistettä sisältävän virtauksen 15 ja tuotevirtauksen 17, joka käsittää hiilivetyjä, joiden kiehumispisteet ovat korkeammat kuin runsaasti di-isopropyy1ibentseeniä olevaa dialkyloitua aromaattista yhdistettä sisältävän virtauksen 15. Välituote-virtaus 15, joka tulee toisesta erotusvyöhykkeestä 14, käsittää di-isopropyylibentseeniä olevia dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä ja pienen määrän aromaattisia komponentteja, joiden kiehumispiste on samanlainen ja se ohjataan transalky 1 ointi-reaktiovyöhykkeeseen 18.

Transalkylointireaktiovyöhykkeeseen 18 syötetään di-isopn >pyy-libentseeniä olevia di alky1 oituja aromaattisia yhdisteitä, 24 ,: ' j jotka otetaan talteen toisessa erotusvyöhykkeessä 14 ja syötetään transalkylointireaktiovyöhykkeeseen 18 virtauksen 15 kautta. Bentseeniä olevaa aromaattista substraattia käytetään myös transalkylointireaktiovyöhykkeeseen 18 syötettävänä raaka-aineena. Aromaattinen substraatti voidaan syöttää suoraan vyöhykkeeseen 18 jostakin prosessin ulkopuolisesta lähteestä tai se voidaan saada osana ensimmäisessä erotusvyöhykkeessä 6 talteenotetun aromaattisen substraatin kierrätysvirtausta johtojen 7 ja 19 kautta tai näiden kahden seoksena.

Esimerkki 1

Katalyytti A valmistettiin tässä keksinnössä käytetyn transalkyloint ikatalyyt in parhaaksi todetun valmistusmenetelmän mukaisesti. Lähtöaineena katalyytissä A oli vetymuotoinen, vähän natriumia sisältävä, osaksi dealuminoitu synteettinen mor-deniittijauhe (jota myy Union Carbide kauppanimellä LZ-M-8), jota tästedes nimitetään kauppatavara-mordeniitiksi.

Kauppatavara-mordeniittijauhe sekoitettiin aiuminiumoksidijau -heeseen painosuhteessa 9:1, minkä jälkeen siihen lisättiin ha-potettu peptisoimisliuos. Sitten tämä seos valmistettiin ekstruusiomenetelmällä alalla tunnetuin välinein. Ekstruusion jälkeen ekstruusiotuote kuivattiin ja kai sinoitiin.

Kuivaus- ja kalsinointivaiheiden jälkeen ekstruusiotuotetta pestiin vesiliuoksessa, joka sisälsi 10 paino-% HC1 ja 10 pai-no-% NH^Cl, 50°C:ssa 150 minuuttia liuotettuna zeoliittiin tilavuussuhteen ollessa 5:1. Pesuvaiheen jälkeen katalyytti kuivattiin ja kalsinoitiin uudestaan. Katalyytti A on tämän keksinnön mukainen kiteinen transalkylointireaktiovyöhykkeen aluminosi1ikaattikatalyytti. Tämän katalyytin tällä tavoin 2 saatu pinta-ala oli 620 m /g.

Transalkylointikatalyytti A testattiin koetehtaassa katalyytin stabiiliuden määrittämiseksi ajan kuluessa prosessoimalla raaka-ainetta, joka tuotettiin SPA-alkylointikatalyytistä. Sta-bii1iuskokeen aikana tämän keksinnön mukaisen transalkylointi-katalyytin deaktivoi tumista ajan kuluessa verrattiin tulok- i 25 .' „ t siin, jotka saatiin kun käytettiin raaka-ainetta, joka käsitti di-isopropyylibentseeniä ja bentseeniä, jotka saatiin fraktioimalla alkylointireaktiovyöhykkeestä saatua raskasta tuotetta toisessa fraktiointivyöhykkeessä, jolloin saatiin olennaisesti puhdas di-isopropyylibentseenisyöt tovirtaus, tämän keksinnön mukaisesti, ja kun käytettiin raaka-ainetta, joka käsitti di-isopropyylibentseeniä, bentseeniä ja raskaampia ja kevyempiä aromaattisia yhdisteitä eli toisin sanoen alkylointireakt iovyöhykkeestä saatua raskasta tuotetta. Koetehdas, jota käytettiin tämän keksinnön mukaisen transalky1 ointikata - lyytin katalyyttisen stabiiliuden arvioimiseen, muodostui put- 3 kimaisesta reaktorista, jossa oli 55 cm transalkylointikata- lyyttiä ja joka oli kytketty tuotteen ta 1teenottovyöhykkee- seen. Reaktorin paine pidettiin 34 atm:ssa, lämpötila 150°

Crssa ja yhdistetty nesteen virtausnopeus tunnissa arvossa 1,3 -1 h . Syötetyn transalkylointiraaka-aineseoksen vaikutuksen transa 1 ky lointikata1yytin deaktivoitumiseen vertailu näkyy alla olevasta taulukosta 1. Tapaus I edustaa tuloksia, jotka saatiin di-isopropyylibentseeni-bentseeniraaka-ainee 11 a, joka vastaa tämän keksinnön mukaista transalkylointireaktiovyöhyk-keeseen syötettävää raaka-ainetta, kun taas tapaus II edustaa tuloksia, jotka saatiin käyttämällä raaka-ainetta, joka sisälsi di-isopropyylibentseeniä ja raskaampia ja kevyempiä aromaattisia yhdisteitä ja bentseeniä tunnetun tekniikan mukai-sest i.

26

Taulukko 1

Eri transalkylointiraaka-aineiden vaikutusten vertailu - Tapaus I

Tapaus I Taj5aus_ 11

Syötetty raaka-aine (paino-%)

Kumeeni 0,0 0,1

Butyyli-, pentyy1ibentseenit 0,3 0,6 DIPB 20,0 21,1

Heksyy1ibentseenit 4,8 6,0

Raskaat aromaattiset yhdisteet 0,0 1,1

Bentseeni 74,9 71,1

Yhteensä 100,0 100,0

Bentseeni/DIPB-moolisuhde 7,8/1 7,0/1

Virtaustunteja 360 100 Lähtö-DIPB-konversio 50% 35%

Loppu-DIPB-konversio 50% 28% DIPB-konversiohävikki 0% 7% DIPB-konversiohävikkinopeus 0%/100 h 7%/100 h

Edellä olevat tulokset osoittavat huomiota herättävän vaikutuksen, joka syötettävän raaka-aineen koostumuksella on tämän keksinnön mukaisen transalkylointikatalyytin deaktivoiturnisno-peuteen. Tämän keksinnön mukaisen transalkylointikatalyytin deaktivoitumisnopeus käytettäessä bentseeni- ja dipropyyli-bentseenisyötettä tapauksessa I on merkittävästi hitaampi kuin samalla katalyytillä käytettäessä raskaita aromaattisia yhdisteitä sisältävää raaka-ainetta tapauksessa II. Kuten mainittiin, tapauksen I mukainen raaka-aine edustaa transalkylointi-reaktiovyöhykkeeseen syötettävää raaka-ainetta, joka on peräisin tämän keksinnön mukaisen menetelmän toisesta erotusvyöhyk-keestä. Tapauksen II raaka-aine edustaa transalkylointireak-tiovyöhykkeeseen syötettävää raaka-ainetta, joka on peräisin alkylointi-transalkylointimenetelmästä, jossa ei ole toista erotusvyöhykkettä. Siten toisen erotusvyöhykkeen käyttö olen- 27 naisesti kaikkien raskaampien aromaattisten yhdisteiden ja osan kevyistä aromaattisista yhdisteistä erottamiseksi runsaasti di-isopropyy1ibentseeniä sisältävästä fraktiosta, joka syötetään transalkylointireaktiovyöhykkeeseen, parantaa selvästi ja dramaattisesti transalkylointikatalyytin aktiivista käyttöikää.

Esimerkki 2 Tämä esimerkki osoittaa todeksi tämän keksinnön mukaisen transalkylointikatalyytin regeneroitavuuden. 1200 tunnin käyttöajan jälkeen koetehtaassa olosuhteissa, jotka olivat samanlaiset kuin esimerkissä 1, tapauksessa I, transalkylointi-katalyytissä todettiin noin 30 % di-isopropyylibentseenin konversio. Tämä oli paljon alle tuoreen katalyytin di-isopropyy-libentseenin konversioarvon 49-50 %. Deaktivoitunut transalkyloint ikatalyytti regeneroitiin sitten kuumalla bentseenipe-suvaiheella. Transalkylointikatalyytin kuumalla bentseenillä regeneroimisvaihe suoritettiin: - pysäyttämällä transalky1ointireaktori, - huuhte1 emä 11 a reaktori bentseenillä ja nesteen virtausnopeu- -1 della tunnissa 1,3 h 12 tunnin ajan, - nostamalla reaktorin lämpötila 150°C:sta 250°C:een, sitten pitämällä reaktori 250°C:ssa 12 tunnin ajan ja pitämällä bent-seenin 1äpikiertonopeus arvossa, joka vastasi LHSV-arvoa 1.3 h"1 , - alentamalla reaktorin lämpötila 250°C:sta 150°C:een 12 tunnin kuluessa bentseenin läpikiertonopeuden ollessa arvossa 1.3 h 1 , ja - käynnistämällä transalkylointireaktori uudelleen.

Kun transalkylointikatalyytin regeneroimismenettely oli suoritettu ja reaktori käynnistetty uudelleen, transalkylointikata-lyytin di-isopropyylibentseenin konversio oli parantunut arvoon 51 %. Tämä esimerkki osoittaa kuumalla bentseenillä suoritetun pesuvaiheen käytöstä saatavan hyödyn tämän keksinnön mukaisen aikaisemmin deaktivoituneen transa1 ky 1 ointik ata 1 yyI i n aktiivisuuden palauttamiseksi. Tämä esimerkki osoittaa myös 28 selvästi tämän keksinnön mukaisen happopestyn transalkylointi-katalyytin regeneroitavuuden.

Claims (10)

29

1. Menetelmä monoalkyloitujen aromaattisten yhdisteiden valmistamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat vaiheet : (a) ohjataan syöttövirtaus (4), joka käsittää jonkin alkyloin-tiaineen (2) ja jonkin aromaattisen substraatin (3), alkyloin-tireaktiovyöhykkeeseen (1), joka sisältää kiinteän fosforihap-pokatalyytin ja jossa pidetään yllä sellaiset olosuhteet, että mainitun aromaattisen substraatin alkylointi tapahtuu neste -faasissa; (b) erotetaan alkylointireaktiovyöhykkeestä (1) saatu tuote (5) ja tuonnempana kuvattavasta transalkylointireaktiovyöhyk-keestä saatu tuote (20) ensimmäisessä erotusvyöhykkeessä (6) fraktioiksi, jotka käsittävät 1) aromaattisen substraatin käsittävän fraktion (7), 2) olennaisesti puhtaan monoalkyloidun aromaattisen tuotteen käsittävän fraktion (8) ja 3) fraktion (9), joka käsittää yhdisteitä, joiden kiehumispisteet ovat korkeammat kuin halutun monoalkyloidun aromaattisen tuotteen; (c) erotetaan toisessa erotusvyöhykkeessä (14) korkeammalla kiehuva fraktio (9) runsaasti dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä käsittäväksi fraktioksi (15) ja fraktioiksi, joiden kiehumispisteet ovat korkeammat (17) ja alhaisemmat (16) kuin runsaasti dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä sisältävän fraktion (15); (d) syötetään syöttövirtaus, joka käsittää aromaattisen substraatin (19) ja erotetun runsaasti dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä käsittävän hiilivetyfraktion (15) transalkylointi-reaktiovyöhykkeeseen (18), joka sisältää kiteisen aluminosili-kaattikatalyytin ja jossa pidetään yllä olosuhteita, joissa mainittu runsaasti dialkyloituja aromaattisia yhdisteitä sisältävä hiilivetyfraktio transalkyloituu, jolloin saadaan transalkylointireaktiovyöhykkeen tuote (20); ja (e) syötetään transalkylointireaktiovyöhykkeen tuote (20) vaiheesta (d) ensimmäiseen erotusvyöhykkeeseen (6).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ainakin ensimmäinen osa vaiheen (b) aromaattisen sub- 30 straatin käsittävästä fraktiosta (7) kierrätetään takaisin alkylointireaktiovyöhykkeeseen ja että ainakin toinen osa vaiheen (b) aromaattisen substraatin käsittävästä fraktiosta (7) kierrätetään takaisin transalkylointireaktiovyöhykkeeseen.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkylointiaineeksi valitaan jokin aikeeni, alkoholi, al-kyylihalidi, alkyylisulfonaatti tai jokin niiden seos.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkylointiaineena on jokin mono-olefiini ja sen hiiliatomien lukumäärä on 2-14.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vaiheessa (d) käytetty transalkylointikatalyytti muodostuu 5-99 paino-%:sta jotakin kiteistä aluminosilikaattimate-riaalia, jolle on tunnusomaista, että sen huokosten keskiläpi-mitta on 6 ängströmiä tai suurempi.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että transalkylointikatalyytin sisältämä kiteinen aluminosili-kaattimateriaali on mordeniitti.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mono-olefiinialkylointiaine on etyleeni tai propyleeni.

8. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mono-olefiinialkylointiaine käsittää jonkin C9-C14-olefii-nin.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alkylointireaktiovyöhykkeen syöttö kyllästetään H2:lla.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että transalkylointireaktiovyöhykkeen syöttö kyllästetään H2:lla. 31 c: :::.