FI89382B - Vaevt tyg och foerfarande foer dess framstaellning - Google Patents

Description

1 i 9 3 S 2

Kudottu kangas ja sen valmistusmenetelmä

Keksintö koskee kudottua kangasta, joka on valmistettu erillisistä tapulikuiduista muodostuvista langoista 5 ja joka käsittää 8 - 70 % suuren moduulin omaavia orgaanisia tapulikuituja, joiden moduuli on suurempi kuin 200 g/dtex, ja 30 - 92 % pienen moduulin omaavia orgaanisia tapulikuituja, joiden moduuli on pienempi kuin 100 g/dtex; ja menetelmää tällaisen kankaan valmistamiseksi, jossa 10 menetelmässä kudottua kangasta, jonka kankaantiiveys on suurempi kuin 1,0 ja kuitutiiveys on pienempi kuin 1,0, käsitellään puristuskutistamalla niin pitkälle, että kankaan kuitutiiveys kohoaa tasolle yli 1,0.

Tämä keksintö koskee kulutusta hyvin kestäviä kan-15 kaita, joiden tuntu ja ulkonäkö ovat miellyttäviä ja joista voidaan valmistaa miellyttäviä, pitkän käyttöiän omaavia vaatteita. Kankaat valmistetaan suuren moduulin (HM) ja pienen moduulin (LM) omaavista orgaanisista kuiduista.

Kankaat, jotka valmistetaan pelkästään suuren mo-20 duulin omaavista kuiduista (yli 200 g/dtex), ovat käyttökelpoisia vaatteissa, joissa kulutuksenkestävyys on tärkeä tekijä. Niiden hankauskestävyys hangattaessa koviin pintoihin on suhteellisen suuri verrattuna kankaisiin, jotka valmistetaan pienen moduulin omaavista kankaista (alle 25 100 g/dtex). Mutta kankaiden, jotka on valmistettu suuren moduulin omaavista kuiduista, esteettinen laatu ja miellyttävyys ovat olennaisesti huonompia kuin pienen moduulin omaavista kuiduista valmistettujen kankaiden. On toivottavaa, että vaatteissa yhtyvät sekä pienen moduulin omaa-30 vista kuiduista kuten puuvillasta valmistettujen kankaiden esteettinen laatu ja mukavuus että suuren moduulin omaavista kuiduista kuten poly(p-fenyleenitereftalamidista) (PPD-T) valmistettujen kankaiden kulutuksenkestävyys.

Suorituskyky hankauskokeissa on tavallisesti hyvä : 35 indikaatio oletetulle käyttöiälle. Kankaat, joiden hän- 2 89382 kauskestävyys on hyvä kovilla pinnoilla ja joiden tuntu ja ulkonäkö ovat miellyttäviä, ovat oletettavasti käyttökelpoisia monen tyyppisissä vaatteissa, erityisesti vaatteissa, joita pidetään terästehtaissa ja hiilikaivoksissa.

5 Esimerkki tällä hetkellä saatavissa olevasta eril lisistä kuiduista muodostuvasta kankaasta, joka on sekä miellyttävä ja kulutusta kestävä, on 3 x 1 palttinakangas, joka sisältää 70 % puuvillaa, 15 % nailonia ja 15 % polyesteriä. Sen Viyzenbeek-ominaishankauskestävyys (määritelty 10 alla) on noin 1...1,5 jaksoa/g/m2.

Hangattaessa koviin pintoihin puuvillakankaiden hankauskestävyys on pieni ja PPD-T:stä valmistettujen kankaiden hankauskestävyys on suhteellisen suuri. Mutta tekniikan tasolla PPD-T:n ja puuvillan seoksista valmistet-15 tujen kankaiden hankauskestävyys on vain hieman parempi kuin täyspuuvillakankaiden ja olennaisesti pienempi kuin täys-PPD-T-kankaiden.

Vaatteiden hankauskestävyyttä on voitu parantaa käyttämällä kestomuovilappuja, jotka on kiinnitetty voi-20 makkaalle kulumiselle alttiisiin kohtiin. Mutta lapun kan-gasjäykkyys on suuri, kosteuden läpäisykyky on huono ja lappu voi irrota.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on edellä mainittujen epäkohtien poistaminen. Tähän päästään kudo-25 tulla kankaalla, jolle keksinnön mukaan on tunnusomaista, että kankaan loimilangat sisältävät vähintään 15 % suuren moduulin omaavia orgaanisia kuituja, ja että kankaan kan-kaantiiveys on suurempi kuin 1,0 ja kuitutiiveys suurempi kuin 1,0, ja menetelmällä, jolle keksinnön mukaan on tun-30 nusomaista, että puristuskutistus kohdistetaan pienen mo duulin omaaviin tapulikuituihin merseroimalla tai tulta hidastavalla käsittelyllä, kun pienen moduulin omaavat kuidut ovat puuvillaa, tai autoklaavissa kuumentamalla, kun pienen moduulin omaavat kuidut ovat orgaanista teko-35 kuitua, edullisesti polyamidia.

li 3 ^9382

Seuraavassa keksintöä selitetään lähemmin viitaten mm. oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvat IA ja IB esittävät keksinnön kangasta kaavio-maisesti ylhäältä katsottuna ja vastaavasti sivulta.

5 Yhtäältä katsotussa kuvassa ympyrän rajoittama alue on hankautunut kohta kankaassa.

Kuvat 2A ja 2B esittävät kaaviomaisesti raakakudos-ta ylhäältä katsottuna ja vastaavasti sivulta, jonka rakenne ja neliöpaino ovat samat kuin kuvien IA ja IB kan-10 kaan. Ylhäältä katsotussa kuvassa ympyrän rajoittama alue on hankautunut kohta kankaassa.

Nyt on keksitty kangas, joka on valmistettu suuren moduulin ja pienenmoduulin omaavista, erillisistä orgaanisista tapulilangoista ja jossa tekstiilin tuntu ja ulko-15 näkö ovat miellyttäviä ja joka on poikkeuksellisen kulutusta kestävä.

Kangas sisältää vähintään 15 % tapulikuituja, joiden loimilankojen moduuli on suurempi kuin 200 g/dtex. Kankaassa on 30...92 % tapulikuituja, joiden moduuli on 20 pienempi kuin 100 g/dtex ja mainitun kankaan tiiveys on vähintään 1,0 ja kuitujen tiiveys yli 1,0. Edullisten kankaiden Viyzenbeek-ominaishankauskestävyys kankaan ainakin toisella puolella on vähintään 25 % ja edullisesti vähintään 50 % suurempi kuin saman puolen Wyzenbeek-ominaishan-25 kauskestävyys raakakudoksessa, jonka neliöpaino ja rakenne ovat samat ja joka on valmistettu 100 %:isesti suuren moduulin omaavista tapulikuiduista. Määrätyissä edullisissa kankaissa Viyzenbeek-ominaishankauskestävyys kankaan ainakin toisella puolella ja edullisesti molemmilla puolilla . 30 on suurempi kuin 5 jaksoa/g/m2, edullisesti suurempi kuin 10 jaksoa/g/m2. Loimilankojen suuren moduulin omaavien kuitujen osuuden on oltava vähintään 15 % hyvän hankauskestä-vyyden saavuttamiseksi ja sen on oltava 8...70 % kankaan kokonaispainosta. Suuremmat määrät tekisivät kankaasta 35 jäykän ja karhean ja vailla miellyttävää tekstiilin tuntua 4 39382 ja ulkonäköä. On eduksi, että loimilanka sisältää vähintään 30 % pienen moduulin omaavia tapulikuituja. Kudotun kankaan täytelangoissa voi olla tai ei ole suuren moduulin omaavia kuituja. Määrätyissä edullisissa kankaissa 5 loimilanka muodostuu kiharrettujen tapulikuitujen perusteellisesti sekoitetusta seoksesta. Jollei muuta ilmoiteta, tapulikuitujen osuus kankaassa on ilmoitettu painoprosentteina .

Keksinnön eräässä toteuttamismuodossa loimilangat, 10 joista kankaat kudotaan, ovat kiharretuista tapulikuiduis-ta valmistettuja sisäkkäiskomponenttikuituja, joissa suuren moduulin omaavat kuidut muodostavat ytimen, jonka pienen moduulin omaavista tekokuiduista muodostuva vaippa lukitsee paikoilleen. Autoklavoimalla raakakudos voidaan 15 aikaansaada kutistuminen, joka on tarpeen kankaan saamiseksi, jonka Wyzenbeek-ominaishankauskestävyys on vähintään 25 % suurempi kuin raakakudoksen saman puolen Wyzen-beek-ominaishankauskestävyys, jonka kudoksen rakenne ja neliöpaino ovat samat ja joka on valmistettu 100 %:isesti 20 suuren moduulin omaavista tapulikuiduista. Autoklavointi voidaan suorittaa antamalla suurpainehöyryn vaikuttaa raa-kakudosrulliin autoklaavissa. Vaikutusaika ja -lämpötila ovat tekniikan tasolla tavanomaisia tekokuitujen relaksaation tai kiteytymisen indusoimiseksi, esim. kankaan kutis-25 tamiseksi noin 5 %. Tämä prosessi on tehokas kutistuspro-sessi, jos käsiteltävä kangas sisältää vähintään 30 % lämmössä kutistuvia, pienen moduulin omaavia kuituja kuten nailon-, polyesteri- tai muita tekokuituja.

Keksinnön toisessa toteuttamismuodossa tavanomai-30 sesti kehrätyistä langoista kudotun kankaan, jonka loimi-langoissa on tarvittava määrä suuren moduulin omaavia kuituja eli vähintään 15 % ja vähintään 30 % puuvillaa, tu-lenhidastuskäsittely voi aiheuttaa riittävän kutistumisen keksinnön kankaiden saamiseksi. Kangasta käsitellään tulta : 35 hidastavasti tetrakis(hydroksimetyyli)fosfoniumkloridi- 5 8 9 3 8 2 ureakondensaatilla ja kovetetaan. Tässä prosessissa raaka-kudos pestään, kuivataan ja vedetään vesiliuoksen läpi, jossa fosfoniumyhdiste imeytyy puuvillaan. Tämän jälkeen kangas olennaisesti kuivataan (vesipitoisuuteen alle noin 5 15 % kankaan painosta laskettuna) ja sitten kangasta käsi tellään tekniikan tasolla tunnettuun tapaan nestemäisellä tai kaasumaisella ammoniakilla. Tämän jälkeen kangas yleensä huudellaan ja kuivataan samalla kun sitä pingotetaan loimen suunnassa, mutta siitä ei pidetä kiinni täyte-10 aineen suunnassa. Kostutettaessa fosfoniumyhdisteellä kankaan puuvillakuidut turpoavat voimakkaasti ja kutistuvat sitten turvotuksen hävitessä ainakin osittain kuivauksen aikana. Lopuksi tulenhidastuskäsittelyn läpikäynyt kangas saa läpikäydä kutistuskäsittelyn puristamalla. Jos kankaat 15 on käsitelty tulta hidastavilla aineilla tai muilla materiaaleilla, jotka pysyvästi muuttavat niiden painon, tapu-likuitukoostumus määritetään lankojen ja kankaiden painon perusteella kankaiden käsittelyn jälkeen, eikä ennen sitä, jotta voitaisiin määritellä kankaiden keksinnönmukaisuus. 20 Keksinnön tuotteet voidaan lisäksi valmistaa mer- seroimalla kudottu kangas, jonka loimilangat on kehrätty vähintään 15 %:ista suuren moduulin omaavia kuituja ja siten, että kankaassa on vähintään 30 % puuvillaa, halutun kutistumisen saavuttamiseksi ja keksinnön tuotteiden saa-25 miseksi. Merserointi suoritetaan yleisesti ottaen vetämällä raakakudos lipeäliuoksen läpi, jonka lipeäpitoisuus on esim. 10...24 %, lämpötilassa noin 82 °C (180°F) lyhyehkön ajan, esim. 30 sekuntia. Patentinhakija on havainnut, että kaksinkertainen merserointi johtaa haluttuun tulokseen. 30 Kankaan ja lipeän välistä kosketusarkaa on rajoitettava suuren moduulin omaavien kuitujen hajoamisen estämiseksi. Sitten kangas huuhdellaan, neutraloidaan etikkahapolla ja kuivataan ja pingotetaan samalla loimen suunnassa, mutta annetaan olla vapaasti täyteaineen suunnassa. Kankaan puu-’ 35 villakuidut turpoavat voimakkaasti lipeäliuoksen kostut- 6 ό 9 3 c 2 taessa niitä ja kutistuvat sitten turvotuksen hävitessä kuivauksen aikana. On huomattava, että raerserointikäsit-tely voi muuttaa raakakudoksen kuitujen painoa siinä määrin, että käsitellyn kankaan painon mukaan laskettu tapu-5 likuitukoostumus muuttuu. Merserointikäsittelyn tai -käsittelyjen jälkeen kangas voidaan myös kutistuskäsitellä tavalliseen tapaan puristamalla.

Halutun tuloksen saavuttamiseksi voidaan myös käyttää yhtä merserointikäsittelyä ja sen jälkeen tulta hidas-10 tavaa käsittelyä.

Alla olevassa esimerkissä 10 käytetään sisäkkäis-komponenttikuiduista valmistettujen kankaiden useita pesu-jaksoja menetelmänä tarvittavan kutistusasteen saavuttamiseksi .

15 Kaikissa yllä kuvatuissa menetelmissä pienen moduu lin omaavat kuidut kutistuvat kudotussa kankaassa siten, että ne sitovat eli lukitsevat suuren moduulin omaavat kuidut paikoilleen ja saavutetaan kankaan alla kuvattu hankauskestävyys. Kun kangas sisältää suuren moduulin 20 omaavia kuituja, jotka ovat kutistettavissa ja säilyttävät suuren moduulin ominaisuutensa kutistamisen jälkeen, haluttu tulos voidaan saavuttaa kutistamalla suuren moduulin omaavat kuidut sen lisäksi tai sen sijaan, että kutistetaan pienen moduulin omaavat kuidut. Käsittelytavasta 25 riippumatta käsiteltävänä olevan kankaan tiiveyden on oltava suurempi kuin 1,0 ja kuitujen tiiveyden pienempi kuin 1,0. Kutistuskäsittelyn on oltava riittävä lisäämään kuitujen tiiveys yli 1,0 mitattuna alla kuvatulla tavalla käsiteltävänä olevan keksinnön kankaiden hankauskestävyy-30 den saavuttamiseksi.

Suuren moduulin omaavat tapulikuidut ja pienen moduulin omaavat tapulikuidut ovat tekstiilikuituja, joiden pituusmassa on sopiva käyttövaatteisiin eli pienempi kuin 10 dtex per kuitu, edullisesti pienempi kuin 5 dtex per 35 kuitu. Kiharretut kuidut ovat erityisen edullisia tekstii- I, 7 39382

Iin tunnun ja ulkonäön miellyttävyyden ja prosessattavuu-den vuoksi. Kangas valmistetaan erillisistä tapulikuiduis-ta eli tapulikuiduista, joita ei ole sulatettu tai sidottu toisiinsa.

5 Prosessi kankaan valmistamiseksi muodostuu vaiheis ta, joissa kangas kudotaan loimilangoista, joissa on vähintään 15 % tapulikuituja, joiden moduuli on suurempi kuin 200 g/dtex, ja 30...92 % kankaan muodostavia tapuli-kuituja, joiden moduuli on pienempi kuin 100 g/dtex, ja 10 kangasta käsitellään siten, että saavutetaan tarvittava kankaan ja kuitujen tiiveysaste.

Uskotaan, että keksinnön kankaan, joka on valmistettu suuren moduulin ja pienen moduulin omaavista kuiduista, odottamattoman hyvä hankauskestävyys johtuu siitä, 15 että suuren moduulin omaavat kuidut ovat lujasti paikoillaan monessa kohdin kangasta. Kun kangas kuluu, katkenneet kuidut (mukaanlukien suuren moduulin omaavat kuidut) eivät niinkään helposti irtoa kankaasta, koska ne ovat jatkuvasti lukkiutuneet paikoilleen. Kankaasta irtoamisen 20 sijasta ne säilyvät kankaassa nukkana, joka omalta osaltaan estää kankaan lisäkulumisen. Tällä tavoin jäykistä suuren moduulin omaavista kuiduista muodostuvista katkenneista loimilangoista syntyy puskuri kankaan kuluvien ja ehjien kuitujen väliin. Koska suuren moduulin omaavat kui-25 dut kuluvat hitaasti, tällainen puskuri vähentää suuresti lisävaurioita. Jos suuren moduulin omaavat kuidut eivät ole lukkiutuneet paikoilleen, kankaan kuluminen aiheuttaisi todennäköisesti katkenneiden kuitujen irtoamisen kankaasta suojaamatta enää jäljelle jäänyttä kangasta.

30 Kuvat auttavat ymmärtämään mekanismia, jonka usko taan johtavan kuvattuun käyttäytymiseen. Keksinnön kankaita esittävät kaksi kuvaa ovat kaaviomaisia. Kuvassa IA nähdään kangas 2, loimilangoista 3 palttinakudottu kangas ja täytelangat 4. Ympyrän rajoittama alue 5 esittää kan-35 kaan voimakkaasti kulunutta aluetta. Karheutuneet vyöhyk- β -· 5 3 82 keet 6 esittävät harjasmaista nukkaa, joka muodostuu katkenneista loimikuiduista lukkiutuneina kankaaseen. Kuva IB esittää kuvan IA poikkileikkausta viivaa 1A-1A pitkin ja kuvassa nähdään loimilankoja 3, joissa kuidut jatkuvat eh-5 jinä, ja nukkautuneita loimilankoja 7, joissa kuidut ovat katkenneet mukaanlukien jäykät, suuren moduulin omaavat kuidut.

Kuvassa 2A nähdään kaaviomaisesti raakakudos 8, jonka neliöpaino ja rakenne ovat samat kuin kuvan IA kan-10 kaalia, mutta jossa ympyrän rajoittama kulunut alue 9 kertoo toisenlaisen tarinan. Harvat katkenneet loimikuidut, joita ehkä ei ole lainkaan mukaanlukien suuren moduulin omaavat kuidut, ovat lukkiutuneet paikoilleen. Sensijaan katkenneet kuidut ovat irronneet kankaasta ja seurauksena 15 on kangas, joka on kulunut ohueksi kuvan 2B osoittamalla kuluma-alueella. Kuva 2B on kuvan IA kankaan poikkileikkaus viivaa 2A-2A pitkin. Jatkuva hankaus kuluttaa kankaan nopeasti puhki.

Koska keksinnön kankaissa on katkenneista loimikui-20 duista muodostunutta harjasmaista nukkaa, kankaat läpäisevät selvästi vähemmän ilmaa kulumisen jälkeen kuin ennen kulumista. Tämä poikkeaa muista kankaista, joilla on sama neliöpaino ja rakenne (esim. raakakudoksista, joista keksinnön kankaat valmistetaan) ja jotka kuluessaan läpäise-25 vät ilmaa hieman huonommin tai paremmin. Kankaan ilmanlä-päisevyyttä ennen kulumista ja sen jälkeen käytetään mittana kankaan kuitujen kyvylle säilyttää tiiveys määritettynä alla kuvattuna kuitutiiveytenä.

Kuidut voidaan kehrätä langoiksi monin erilaisin 30 kehruumenetelmin esim. rengaskehräämällä, ilmasuutinkeh-räämällä ja kitkakehräämällä rajoittumatta kuitenkaan näihin.

Käsiteltävänä olevassa keksinnössä käyttökelpoisten suuren moduulin omaavien kuitujen esimerkki on poly(p-fe- 35 nyleenitereftalamidi)tapulikuitu (PPD-T). Tämä kuitu voi- I: 9 9 9 3 ? 2 daan valmistaa US-patentissa 3767756 kuvatulla tavalla ja se on kaupan.

Voidaan käyttää muita orgaanisia tapulikuituja, joiden moduuli on vähintään 200 g/dtex, joita ovat niihin 5 kuitenkaan rajoittumatta seuraavat:

Tereftaalihapon ja diamiinien, jotka käsittävät 3,4'-diaminodifenyylieetterin ja p-fenyleenidiamiinin, seoksen sekapolymeeristä muodostuva suuren moduulin omaava kuitu kuvattuna US-patentissa 4075175.

10 Suuren molekyylipainon omaavasta polyeteenistä val mistettu suuren moduulin omaava kuitu, joka on liuoskeh-rätty geelikuiduksi ja sitten venytetty, kuvattuna US-patentissa 4413110 ja US-patentissa 4430383.

Polyvinyylialkoholista muodostuva suuren moduulin 15 omaava, ultraluja kuitu, jonka polymerointiaste on vähintään 1500 ja joka on valmistettu kuivasuutin-mäikäkehruu-menetelmällä, kuvattuna US-patentissa 4603083.

Suuren moduulin omaava kuitu, joka on kehrätty an-isotrooppisesta, sulan muodostavasta polyesteristä tai 20 sekapolyesteristä ja lämpökäsitelty kehruun jälkeen ja joka kuuluu ryhmään, joka on kuvattu US-patentissa no 4161470, US-patentissa 4118372 ja US-patentissa 4183895. Tällaisen polymeerin esimerkki on sekapolyesteri, joka muodostuu ekvimoolisista määristä p-hydroksibentsoehappoa 25 ja 6-hydroksi-2-naftoehappoa.

Tässä käytetyllä sanonnalla "orgaaniset tapulikui-dut" tarkoitetaan polymeereistä muodostuvia tapulikuituja, jotka sisältävät sekä hiiltä että vetyä ja jotka voivat sisältää muitakin alkuaineita kuten happea ja typpeä.

30 Käsiteltävänä olevassa keksinnössä käyttökelpoisen pienen moduulin omaavan kuidun esimerkki, kun kutistuminen aikaansaadaan merseroimalla tai tulenhidastuskäsittelyl-lä, on puuvilla. Sopivia ovat myös muut selluloosakuidut, sekä luonnonkuidut että tekokuidut, kuten pellava ja 35 raion, mutta kuten ammattimies tietää, käsittelyä on mah- q τ P o o y ο l dollisesti muunneltava kutistumisen aikaansaamiseksi. Voidaan käyttää villakuituja. Monet synteettistä alkuperää olevat pienen moduulin omaavat kuidut nailon-6,6- ja nai-lon-6-kuidut, polyeteenitereftalaattikuidut ja muiden po-5 lyesterien kuidut, polyakryylinitriili- ja muut akryyli-kuidut, polybentsimidatsolikuidut ja poly(m-fenyleeni-iso-ftalamidi)kuidut (MPD-I) ovat myös sopivia määrättyjen lankarakenteiden kankaankäsittelyissä kuten autoklaaviku-tistuksessa. Voidaan käyttää US-patentissa 2169250 kuvat-10 tuja pienen moduulin omaavia polyvinyylialkoholikuituja.

Puristuskutistus on käsittely, jota käytetään usein kaupallisesti puuvillakankaisiin ja myös muihin kankaisiin normaalisti kankaiden myöhemmän kutistumisen minimoimiseksi ja tätä menettelyä voidaan käyttää tämän keksinnön kan-15 kaisiin. Tämä prosessi on kuvattu erilaisissa viitteissä, esim. Dr. Bernard P. Corbman, "Textiles: Fiber to Fabric", s. 183...184 (McGraw-Hill Book Company, New York, NY, 1975). Puristuskutistusprosessissa kangas kostutetaan puhtaalla vedellä ja tuoreella höyryllä, tartutaan kankaan 20 hulpioon venyttäen ja puristetaan lujasti tukevaa, kontrolloidusti venytettyä huopaa vastaan ja annetaan huovan palautua haluttuun pituuteen ja pakotetaan kangas seuraamaan mukana ja kutistumaan tasaisesti, jonka jälkeen kangas kuivataan syöttämällä se kuumennetulle rummulle. Käy-25 tettynä tämän keksinnön puuvillapitoisiin kankaisiin puristuskutistus on normaalisti viimeinen vaihe tulenhidas-tuskäsittelyn tai merseroinnin jälkeen.

Keksinnön kankaiden valmistuksen aikana niihin voidaan lisätä itsesiliävyyshartseja. Kankaille voidaan suo-30 rittaa useita muitakin tavanomaisia kankaankäsittelyjä. On eduksi, että kankaan lisäaineet ovat alueella 0...5 paino-% kankaan painosta laskettuna.

Koemenetelmät ja määritykset

Kankaiden preparointi testejä ja määrityksiä varten 35 Kaikkia kankaan testauksia ja mittauksia, joissa n 11 3 9 3 8 2 määritetään sekä raakakudosten että valmiiden kankaiden mm. neliöpaino ja rakenne (loimilankojen ja kudelankojen tiheys), edeltävät testattavien tai mitattavien kankaiden viisi pesu/kuivausjaksoa. Jokainen pesu/kuivausjakso kä-5 sittää kankaan pesun tavanomaisessa kotitalouspesukoneessa natriumhydroksidin pH 12-vesiliuoksessa 57 °C:ssa (135eF) sekoittaen 14 minuuttia ja sitten kankaan huuhtelun 37 °C:ssa (100eF) ja kuivauksen tavanomaisessa rumpukui-vauskoneessa jokaisen pesun jälkeen maksimikuivuuteen lo-10 pullisessa (maksimaalisessa) lämpötilassa 71 °C (160°F), jolloin kuivausaika noin 30 minuuttia on tavallisesti tarpeen .

Ennen testausta vältetään tarkoin näytteiden, jotka ovat läpikäyneet viisi pesu/kuivausjaksoa, likaantuminen 15 esim. kosketuksessa vieraiden materiaalien kanssa. Jotta vältyttäisiin kankaan rakenteessa ajan mittaan tapahtuvilta muutoksilta, kangasnäytteiden testaukset ja mittaukset suoritetaan pian eli muutaman vuorokauden kuluessa viiden pesu/kuivausjakson jälkeen.

20 Wyzenbeek-hankauskoearvojen määritys Tässä muunnetussa muodossaan käytetty Wyzenbeek-hankauskoe on raskas hankauskoe kankaiden testaamiseksi, joista ainakin joitakin voidaan pitää hankausta erittäin hyvin kestävinä. Lyhyesti kuvattuna kyseessä on koe, jossa 25 käytetään laitetta, jonka puoliympyrän muotoinen rumpu heilahtelee 76 mm:n kaaressa ensin toiseen suuntaan ja sitten vastakkaiseen suuntaan. Rummun pinnalle on asennettu kaksi litteätä tankoa yhdensuuntaisesti toistensa ja rummun pyöritysakselin kanssa. Rummun pinnalle on kiris-30 tetty hiekkapaperiarkki keskiöitynä litteiden tankojen päälle. Laitteessa on pinteet, jotka pitävät kangasnäyt-teen liikkumattoman hiekkapaperiarkin yläpuolella ja kosketuksessa siihen ennalta säädetyllä puristusvoimalla. Rumpua, jonka pinnalle on asennettu hiekkapaperiarkki lit-35 teiden tankojen päälle hankausvaikutuksen paikallistami- 12 -· 9 382 seksi, pyöristetään edestakaisin kangasnäytteen alapuolella siten, että hiekkapaperiarkki hankaa kangasnäytettä (jokainen kaksoishankaus hiekkapaperiarkilla, kerran kumpaankin suuntaan, on yksi jakso) kankaan puhkikulumiseen 5 saakka. Pyöritysjaksojen lukumäärä kankaan puhkikulumiseen saakka ilmoitetaan hankaustestiarvona.

Yllä olevassa kappaleessa testi on kuvattu lyhennelmänä ja tässä käytetty menettely pohjautuu varsinaiseen testimenetelmään, joka on kuvattu lähteessä Research 10 Disclosure, October, 1988. Publication Item No. 29405, "Modified Wyzenbeek Abrasion Test", s. 707-709. Erona on, että kangasnäytteet preparoidaan testausta varten antamalla niiden läpikäydä yllä kuvatulla tavalla viisi pesu/kui-vausjaksoa ja että jaksojen lukumäärä puhkikulumiseen il-15 moitetaan jaksojen lukumääränä, jotka kohdistetaan kankaaseen reiän ilmestymiseen saakka kangasnäytteessä loimilan-gan ja täytelangan katketessa risteyskohdassa. Toimitaan myös siten, että testattaessa hankauksen aikana jännitettyjä näytteitä, laite pysäytetään ja jännitys säädetään 20 siten, että jännitysvivut eivät laske enemmän kuin 2 cm alkuperäisestä vaaka-asetuksesta. Jaksojen tällä tavoin määritettyä keskimääräistä lukumäärää puhkikulumiseen käytetään Wyzenbeek-ominaishankauskestävyyden määrittämiseksi .

25 Wyzenbeek-ominaishankauskestävyys

Kun on yllä kuvatulla laskettu jaksojen keskimääräinen lukumäärä puhkikulumiseen, suoritetaan vielä lasku, jossa jaksojen keskimääräinen lukumäärä puhkikulumiseen jaetaan kankaan neliöpainolla g/m2. Tätä arvoa eli jakso-30 jen keskimääräistä lukumäärää jaettuna kankaan neliöpainolla g/m2 kutsutaan "Wyzenbeek-ominaishankauskestävyydek-si". Jos kankaiden rakenne on epäsymmetrinen, kumpikin pinta lasketaan erikseen.

Kankaan tiiveyden määrittäminen - 35 Missä määrin kudotun kankaan langat ovat tarttuneet

Il ; 13 .:9382 toisiinsa määritellään "kankaan tiiveydeksi" ja se lasketaan kuten on kuvattu julkaisussa Research Disclosure, October, 1988, Publication Item No. 29498, "Calculation of Fabric Tightness Factor", s. 833-836 (tässä on sana "ker-5 roin" (factor) jätetty pois). Kankaan tiiveyden määrityksessä on huomattava, että laskuissa on kuitujen pituus-massana käytettävä kuitujen pituusmassaa kankaassa minkä tahansa kankaankäsittelyn ja viiden pesu/kuivausjakson jälkeen. Esim. puuvillakuiduille tulta hidastavasti käsi-10 tellyissä kankaissa käytetty pituusmassa-arvo on määritettävä ei vain tulenhidastuskäsittelyn jälkeen, vaan myös viiden pesu/kuivausjakson jälkeen. Pituusmassa tai puuvil-lanumero määritetään poistamalla lanka pestystä kankaasta, venyttämällä lanka käsin langan pituuden saamiseksi ilman 15 kudoksen kiharrusta ja punnitsemalla sitten pituusmitattu lanka likimääräisen pituusmassan määrittämiseksi. Tämän jälkeen lanka kuormitetaan arvolla 0,11 g/dtex ja mitataan kuormitetun langan pituus. Näin määritettyä pituutta ja saman langanpituuden painoa käytetään kankaan tiiveyden 20 kaavassa käytetyn pituusmassan laskemiseksi.

Kankaan kuitutiiveyden määritys

Missä määrin kuidut pysyvät kiinni kudotussa kankaassa ja vastustavat katkenneina ulosvetämistä, määritellään "kankaan tiiveydeksi", joka määritetään seuraavasti. 25 Jokaisesta kankaasta otettuja näytteitä kulutetaan hankaamalla niitä täytteen suunnassa Wyzenbeekin hankaus-kojeessa, joka on kuvattu koeosassa yllä otsikolla "Wyzen-beek-hankauskoearvojen määritys" sillä erolla, että kriteeri jaksojen lukumäärälle puhkikulumiseen on jaksojen 30 lukumäärä, joka kohdistetaan kangasnäytteeseen, kunnes joko havaitaan, että kangasnäytteeseen on ilmestynyt reikä siten, että loimi- ja täytelanka on katkennut risteyskohdassa, tai havaitaan, että on katkennut riittävästi loimi-lankoja paljastamaan 0,32 cm (0,125 tuumaa) täytelankaa, 35 riippumatta siitä, kumpi ilmenee ensin. Kuitutiiveyden 14 7 9 382 määrityksessä epäsymmetrisesti rakentuneet kangasnäytteet hangataan aina kankaan maksimiloimijuoksun puolelta (täy-telankojen lukumäärä, joiden yli loimilanka kulkee sidos-pisteiden välissä). Kankaan sitä puolta, jossa loimijuoksu 5 on maksimaalinen, kutsutaan "pitkäjuoksupuoleksi" ja toista puolta kutsutaan "lyhytjuoksupuoleksi" . Jokaisella kankaalla suoritetaan alussa määritys, jolla selvitetään kankaan puhkihankaukseen tarvittavien jaksojen lukumäärä. Kolme näytettä jokaista kangasta hangataan puhki ja han-10 kausjaksojen lukumäärä, joka tarvitaan kankaan hankaami-seksi puhki, saadaan näiden kolmen näytteen puhkihankaus-jaksojen keskiarvona.

Kuitutiheyden määrittämiseksi kankaiden testinäyt-teet hangataan sitten siten, että hankausjaksojen lukumää-15 rä on 50 % hankausjaksojen lukumäärästä, joka tarvitaan kankaan hankaamiseksi puhki. Tämän jälkeen nämä hangatut kangasnäytteet puhdistetaan pitämällä hankausalueen keskikohta vaakatasossa 28 sekuntia pystysuuntaisessa ilmastetussa vesivirtauksessa, jonka läpimitta on 1,3 cm ja 20 virtausnopeus 10 litraa minuutissa lämpötilassa 6 °C vaihdellen virtauksen suuntaa seitsemän sekunnin välein. Vesi ilmastetaan syöttämällä se vesijohtohanan päässä olevan hienosilmäisen metalliverkon läpi. Testinäytteet ripustetaan pystysuuntaisesti lämpökaappiin 90 °C:ssa ja kuiva-25 taan puoli tuntia. Koska kankaat ovat venyneet hankauksen aikana, ne poistetaan lämpökaapista ja stabiloidaan antamalla niiden palautua vähintään 24 tuntia.

Sitten mitataan ilmanläpäisevyys voimakkaimmin hankautuneen alueen keskustasta (kohta, jossa kangasta tuke-30 vien alumiinitankojen keskiviiva, kun rumpu on heiluriliikkeen yläasennossa, ja näytteen sivujen keskiviiva leikkaavat toisensa ja näytteen molemmista päistä hankauma-alueen ulkopuolella seuraten menetelmää, joka on kuvattu ASTM-standardissa D737-75 (vahvistettu uudelleen 1980) 35 "Standard Test Method for Air Permeability of textile li , is S 9 382

Fabrics" käyttäen valinnaista suurpainelaitetta, joka on varustettu pyöreällä aukolla, halkaisija 2,86 cm (1,13 tuumaa), joka paljastaa kankaasta alan, jonka pinta-ala on 6,45 cm2 (1 neliötuuma). Painelevyt päällystetään ohuella 5 huovalla ilmavuotojen eliminoimiseksi kankaan pinnan läpi. Testaus samalla näytteellä tapahtuu paineessa 12,7 mm vesipatsasta (0,5 tuumaa) kankaan pintojen läpi. Koska tarvitaan vain suhteellisia arvoja eikä todellisia ilmanlä-päisyarvoja, laitteen pystysuuntaisen manometrin osoitta-10 mia öljyntasoarvoja ei muuteta ilmanläpäisyarvoiksi. Suhde lasketaan keskimääräisestä öljyntasosta pystysuuntaisessa manometrissä testattaessa hankautuneen alueen ulkopuolella ja öljyntasosta testattaessa voimakkaimmin hankautuneen alueen keskustassa (molemmat mittaukset samasta testinäyt-15 teestä samalla suuttimella). Erittäin epätasaisten tes-tinäytteiden välttämiseksi näytteet hylätään, jos kahden hankautuneen alueen ulkopuolella suoritetun mittauksen ero poikkeaa 40 % kahden arvon keskiarvosta. Kolmen näytteen keskiarvoa kutsutaan ilmanläpäisykertoimeksi.

20 Ilmanläpäisykertoimen ja loimijuoksun tulo jaettuna luvulla 3,5 lasketaan kahden desimaalin tarkkuudella ja sitä kutsutaan "kuitutiiveydeksi". Järkeviä tuloksia saadaan vain kankailla, joiden loimijuoksupituudet ovat neljä tai pienempiä. Erilaisten tavanomaisten kangastyyppien 25 täytelankojen lukumäärä, joiden yli loimilanka kulkee si-dospisteiden välissä, ilmenevät alla.

Kanaastyyppi Maksimiloimi juoksu

Palttinasidos 1 30 3x1 toimikas 3

Satiini 3 2x1 toimikas “ 2 5 niisivarsiryhmää 4x1 satiini 4 : 35

. Q 7 P O

16 J * 0 yj L

Kuitutiiveyden laskuesimerkkinä valmistettiin 100 % risesti puuvillaa oleva palttinasidoksinen raakakudos rengaskehrätyistä langoista olennaisesti samalla menetelmällä, jolla raakakudos valmistettiin alla olevassa esi-5 merkissä 4 sillä erolla, että käytettiin hahtuvaa, joka oli 100 %:ista pima-puuvillaa. Kaksinkertaisten rengaskeh-rättyjen lankojen pituusmassa oli 583 dtex (nimellinen puuvillanumero 20/2) ja 100 %:ista puuvillaa olevan raaka-kudoksen rakenteessa oli 20 loimilankaa per cm x 19 kude-10 lankaa per cm ja neliöpaino 278 g/m2. Testissä yllä kuvatun kuitutiiveysmääritysmenetelmän mukaan kolme kangasnäy-tettä hangattiin alustavassa määrityksellä puhki keskimäärin 50 hankausjakson jälkeen. Kolme muuta kangasnäytettä hangattiin kukin 25 jaksoa (50 % puhkikulumiseen johtavien 15 jaksojen keskiarvosta), ja huuhdeltiin ja kuivattiin kuten yllä. Tämän jälkeen jokaisesta 25 jaksoa hangatusta kan-gasnäytteestä mitattiin ilmanläpäisevyys voimakkaimmin kuluneen alueen keskustasta ja näytteen molemmista päistä (päät A ja B alla olevassa taulukossa) hankausalueen ul-20 kopuolelta. Ilmanläpäisykertoimen määrityksessä saadut arvot olivat: Näytteen Öljytaso (cm) Öljytaso, Suhde no hankaamattomat hangattu hankaamaton/- 25 alueet alue hangattu Pää A Pää B Keskiarvo 1 18,8 17,8 18,3 19,05 18,3/19,05 = 0,96 30 2 20,6 21,6 21,1 21,6 21,1/21,6 = 0,98 3 20,3 20,6 20,45 20,1 20,45/20,1 = 1,02

Ilmanläpäisykerroin = keskiarvo = 0,99 35 li 17 3 9 3 62

Siten tämän 100 %:isesta puuvillasta valmistetun palttinasidoksisen kankaan ilmanläpäisykerroin x loimi-juoksu : 3,5 = 0,99 x 1 : 3,5 = 0,28.

Keksinnön kankaissa kuitutiiveys on 1,01 tai 5 suurempi.

Käsiteltävinä olevan keksinnön edullisilla, erittäin kestävillä kankailla on myös havaittu, että Wyzenbeek-hankauskestävyys on sinänsä herkkä parametri, jolla voidaan mitata, ovatko määrätyn kankaan suuren mo-10 duulin omaavat kuidut lukkiutuneet paikoilleen tässä mää rätyssä kankaassa. Tämä on määritettävissä mittaamalla Wyzenbeek-ominaishankauskestävyyden arvo. Määrätty kangas on keksinnön edullinen kangas, jos Wyzenbeek-ominaishan-kauskestävyys on vähintään 5 jaksoa/g/m2, edullisesti 15 10 jaksoa/g/m2.

Toisena kriteerinä on, että määrätty kangas on keksinnön edullinen kangas, jos määrätyn kankaan Wyzen-beek-hankauskestävyysarvo määrätyn kankaan ainakin toisella puolella on vähintään 25 % suurempi kuin Wyzenbeek-han-20 kauskestävyys samalla puolella vertailuraakakudosta, jonka neliöpaino on sama ja rakenne muodostuu 100 %:isesti suuren moduulin omaavista kuiduista. Vertailukangas, joka 200 % risesti muodostuu suuren moduulin omaavista kuiduista, on valmistettava langoista, joiden pituusmassa ja ra-25 kenne ovat samat kuin langoilla, joista määrätty kangas kudotaan (lankojen on esim. oltava sisäkkäiskomponentti-tyyppiä, jos määrätyn kankaan langat ovat tätä tyyppiä), ja vertailukankaalla, joka 100 %:isesti muodostuu suuren moduulin omaavista kuiduista, on myös olennaisesti oltava . 30 sama rakenne ja olennaisesti sama neliöpaino kuin määrätyllä kankaalla. Sanonnalla "olennaisesti sama rakenne" tarkoitetaan sitä, että kankaat ovat samaa tyyppiä, esim. palttinasidottuja, ja että loimilankojen ja kudelankojen tiheys poikkeaa enintään noin 20 % määrätyn kankaan kude-35 lankojen ja loimilankojen tiheydestä ja että loimilankojen is SS362 ja kudelankojen kokonaismäärä (pinta-alayksikköä kohti) poikkeaa enintään noin 10 % määrätyn kankaan loimilankojen ja kudelankojen kokonaismäärästä.

Sanonnalla "olennaisesti sama neliöpaino" tar-5 koitetaan sitä, että vertailukankaan neliöpaino saa poiketa enintään noin 25 % määrätyn kankaan neliöpainosta. Tämä mahdollistaa hyvän vertailun määrätyn kankaan ja 100 %:isesti suuren moduulin omaavista kuiduista valmistetun vertailukankaan välillä, jos vertailu perustuu Wyzen-10 beek-ominaishankauskestävyyteen.

Jos määrätty kangas sisältää lisäaineita ja lisäaineiden paino tunnetaan, 100 %:isesti suuren moduulin omaavista kuiduista valmistettu vertailuraakakudos valmistetaan siten, että sen neliöpaino on olennaisesti sama 15 kuin määrätyn kankaan vähennettynä lisäaineiden painolla, jolloin langan ja määrätyn kankaan rakenne on sama ilman lisäaineita. Mutta verrattaessa kankaita pohjautuen Wyzen-beek-hankaustestiarvoihin jaettuina kankaiden neliöpainol-la, käytetään määrätyn kankaan neliöpainoa lisättynä lisä-20 aineilla, vaikkakin määrätyn kankaan jaksoa/g/m2-arvot pie nenevät tällä tavoin.

Jos määrätty kangas sisältää lisäaineita ja lisä-aineiden painoa ei tunneta, 100 %:isesti suuren moduulin omaavista kuiduista valmistettu vertailuraakakudos, 25 jonka rakenne ja neliöpaino ovat olennaisesti samat kuin määrätyn kankaan (lisättyinä lisäaineilla), valmistetaan suurimoduulisten kuitujen langoista, joiden pituusmassa on niin suuri, että neliöpaino on sama kuin määrätyn kankaan.

Esimerkki 1 30 Valmistettiin käsiteltävänä olevan keksinnön erittäin kestävä kangas käyttämällä tulta hidastavaa tur-votusainetta palttinasidoksisen kankaan käsittelemiseksi, joka kudottiin langasta, joka oli kehrätty perusteellisesti sekoitetusta kaksikomponenttiseoksesta, jossa oli 35 50 paino-% poly(p-fenyleenitereftalamidi)tapulikuituja I: 19 39382 (PPD-T) ja 50 paino-% puuvillaa ilmasuutin-roottori-keh-ruukoneessa.

Kehrätyn langan valmistuksessa käytetyt PPD-T-kuidut olivat kaupan olevia kiharrettuja kuituja, joiden 5 moduuli oli noin 515 g/dtex, pituusmassa 1,65 dtex (desitex) (1,5 dtex per kuitu) ja leikattu pituuteen 3,8 cm (1,5 tuumaa) (saatavissa nimellä Type 29 "Kevlar" ara-midikuitu, valmistaja E.I. du Pont de Nemours and Co.).

Pikkeriseoshahtuva, jossa oli 50 paino-% PPD-10 T-kuituja ja 50 paino-% pima-puuvillaa, kuidunpituus 3,65 cm (1-7/16 tuumaa), kehrättiin yhdessä ajossa ilmasuutin-roottori-kehruukoneessa, esim. sellaisessa, joka on yleisesti esitetty ja kuvattu US-patentissa 4497267, Nakahara ja muut (markkinoidaan nimellä Type No. 801, Model No. 15 8100065 Murata-kehruukone, valmistettu marraskuussa 1981, valmistaja Murata K.K.K. Kioto, Japani). Koneen säädöt ilmenevät taulukosta 2. Hahtuvan pituusmassa oli 2,5 g/m (35 grainia/jaardi). Näin muodostuneen kehrätyn langan pituusmassa oli noin 300 dtex(nimellinen puuvillanumero 20 20/1). Kehrättylanka kierrettiin sitten S-kierteiseksi langaksi 3,5 tpc (kierrettä per cm) (9 tpi (kierrettä per tuuma)) kaksinkertaisen kehruulangan valmistamiseksi, jonka pituusmassa oli 600 dtex (nimellinen puuvillanumero 20/2, 546 denier).

25 Kaksinkertainen kehruulanka kudottiin sukkulako- nekangaspuissa palttinasidoksiseksi kankaaksi. Palttina-sidoksisen raakakudoksen rakenteessa oli 19 loimilankaa per cm x 19 kudelankaa per cm (49 loimilankaa per tuuma x 49 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 257 g/m2 (7,6 uns-30 sia/neliöjaardi), kankaan tiiveys 1,08 ja kuitutiiveys 0,34. Öen Wyzenbeek-ominaishankauskestävyys oli 1,5 jak-soa/g/m2.

Määrättyä määrä yllä kuvatulla tavalla valmistettua palttinasidoksista raakakudosta otettiin (pesemät-35 tömänä) kangaspuista ja pestiin 80...85 °C:ssa, värjättiin 20 5 9 382 kiehumislämpötilassa ja sitten värjätty kangas käsiteltiin vesiliuoksella, jossa oli moolisuhteessa 2:1 tetrakis-(hydroksimetyyli)fosfoniumkloridia (THPC) ja ureakonden-saattia (tulta hidastava aine, saatavissa nimellä "Proban 5 CC", valmistaja Albright & Wilson Inc., P.O. Box 26229, Richmond, Va), jonka jälkeen suoritettiin kovetusprosessi, jossa ammoniakkikaasua johdettiin kostean (vesipitoisuus 10...20 paino-%), THPC/ureakondensaatilla käsitellyn kankaan läpi. Tämän jälkeen kangas huuhdeltiin ja kuivattiin. 10 Tämän käsittelyn aikana kangasta ei pingotettu täytelangan suunnassa, mutta sitä kiristettiin loimen suunnassa vedettäessä kangas tulta hidastavaa ainetta sisältävän liuoksen läpi. Kankaan puuvillakuidut turposivat voimakkaasti kankaan ollessa kosketuksessa liuoksen kanssa. Tämä käsittely 15 suoritettiin siten, että THPC/ureakondensaatin otto oli 20 paino-% puuvillan painosta 50 % PPD-T/50 % puuvillakankaassa. Tämän käsittelyn jälkeen kankaan kuitupitoisuus oli 45 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 55 paino-% tulta hidastavasti käsiteltyjä puuvillakuituja.

20 Sitten tulta hidastavasti käsitelty kangas sai läpikäydä tavanomaisen, kaupallisen puristuskutistuskäsit-telyn.

Valmiin (tulta hidastavasti käsitellyn, puris-tuskutistetun) kankaan rakenteessa oli 20 loimilankaa per 25 cm x 20 kudelankaa per cm (50 kudelankaa per tuuma x 51 loimilankaa per tuuma), kankaantiiveys 1,18 ja kuitutii-veys 6,67. Sen Wyzenbeek-ominaishankauskestävyys oli 27,6 jaksoa/g/m2. Kun valmis kangas oli pesty kerran, sen tuntu oli suhteellisen pehmeä, se synnytti kuivan, miellyttävän 30 vaikutelman ja sen ryppyjen oikeneminen oli hyvä muistuttaen siten täyspuuvillakangasta.

Esimerkin 1 valmiin kankaan (keksinnön kankaan) ja muiden alla olevien esimerkkien valmiiden kankaiden kankaantiiveys, kuitutiiveys ja Wyzenbeek-ominaishankaus-35 kestävyys ilmenevät taulukosta 1.

li I

2i 8 9 3 8 2 100 %:isistä PPD-T-kuiduista valmistetun palt-tinasidoksisen raakakudoksen, joka valmistettiin samalla tavoin kuin esimerkin 1 palttinasidoksinen raakakudos ja jonka neliöpaino oli sama. Wyzenbeek-ominaishankauskestä-5 vyys oli vain 4,6 jaksoa/g/m2. Useiden pesujen jälkeenkin se tuntui jäykältä ja karhealta. Kangasta rypistettäessä rypyt eivät oienneet juuri lainkaan, mikä on tyypillistä tällaisille suuren moduulin omaavista kuiduista valmistetuille kankaille.

10 Esimerkki 2

Valmistettiin käsiteltävänä olevan keksinnön erittäin kestävä kangas kaksoismerseroimalla toimikaskan-gas, joka kudottiin rengaskehrätyistä kuiduista, jotka muodostuivat PPD-T-tapulikuitujen, nailon-tapulikuitujen 15 ja puuvillan perusteellisesti sekoitetuista seoksista.

Valmistettiin pikkeriseoshahtuva, jossa oli 25 paino-% sinisiksi värjättyjä PPD-T-kuituja, joiden pi-tuusmassa oli 1,65 dtex (1,5 dtex per kuitu) ja leikattu pituuteen 3,8 cm (1,5 tuumaa), 20 paino-% polyheksamety-20 leeniadipamidikuituja (nailon-6,6 ), joiden pituusmassa oli 2,77 dtex (2,5 dtex per kuitu) ja leikattu pituuteen 3,8 cm (1,5 tuumaa) (saatavissa nimellä T-420 nailonkui-tuja, valmistaja E.I. du Pont de Nemours & Co., Inc.) ja 55 paino-% kampapuuvillaa, jonka kuidunpituus oli 3 cm 25 (1-3/16 tuumaa) ja prosessattiin tavanomaisella puuvilla- systeemillä kehrätyksi langaksi, jossa oli 3,6 kierrettä per cm (tpc) (9,2 kierrettä per tuuma (tpi) ) Z-kierteitä käyttäen rengaskehruukehystä. Näin valmistettu lanka oli 972 dtex (nimellinen puuvillanumero 6/1, 883 denier) yk-30 sinkertainen kehrätty lanka.

Näin muodostunutta yksinkertaista lankaa käytettiin loimilankana sukkulakangaspuissa 3x1 oikean käden toimikasrakenteena, jossa käytettiin yksinkertaista ren-gaskehrättyä täytekuitua valmistettuna 30 paino-%:ista sa-: 35 moja nailon-6,6-kuituja kuin loimilangassa ja 70 paino- 22 39382 %:ista kampapuuvillaa. Täytelangan kierre ja pituusmassa olivat samat kuin loimilangan. Raakatoimikaskudoksen rakenteessa oli 25 loimilankaa per cm x 19 kudelankaa per cm (63 loimilankaa per tuuma x 48 kudelankaa per tuuma), ne-5 liöpaino 498 g/m2 (14,7 unssia/neliöjaardi), kankaantiiveys 1,10 ja kuitutiiveys 0,75. Kankaan kuitupitoisuus oli 15 paino-% PDD-T-tapulikuituja, 24 paino-% nailontapulikui-tuja ja 61 paino-% puuvillakuituja. Sen Wyzenbeek-omi-naishankauskestävyysarvo kankaan pitkäjuoksu(LF)puolella 10 oli 1,2 jaksoa/g/m2, lyhennettynä 1,2 LF-jaksoa/g/m2, ja Wyzenbeek-ominaishankauskestävyysarvo kankaan lyhyt-juoksu(SF)puolella oli 1,3 jaksoa/g/m2, lyhennettynä 1,3 SF-j aksoa/g/m2.

Valmistettiin yllä kuvatulla tavalla määrätty 15 määrä raakatoimikaskudosta, jonka leveys kangaspuista otettuna (pesemättömänä) oli 131 cm (51,75 tuumaa). Se pestiin kuumassa vedessä ja kuivattiin lievästi pingottaen venytyskehyksessä. Sitten sitä pideltiin 122 cm (46 tuumaa) leveänä ja merseroitiin 24-%:isessa natriumhydroksi-20 diliuoksessa 82 °C:ssa noin 30 sekuntia, huuhdeltiin vedessä, neutraloitiin ja kuivattiin kuumerumpujen päällä. Merserointi toistettiin siten, että kangasta pideltiin 114 cm (45 tuumaa) leveänä. Sitten se värjättiin siniseksi jatkuvatoimisesti ja kuivattiin 82...83 eC:ssa (180...181 25 °F) kuumarumpujen päällä. Värjäämisen jälkeen se puristus- kutistettiin. Valmiin kankaan (kaksoismerseroitu, puris-tuskutistettu) neliöpaino oli 467 g/m2 (13,8 unssia/neliöjaardi). Sen rakenteessa oli 25 loimilankaa per cm x 18 kudelankaa per cm (63 loimilankaa per tuuma x 45 kudelan-30 kaa per tuuma), kankaantiiveys 1,10 ja kuitutiiveys 1,34. Sen kuitupitoisuus oli 15 paino-% PPD-T-tapulikuituja, 24 paino-% nailontapulikuituja ja 61 paino-% puuvillakuituja. Loimilankojen vastaavat pitoisuusarvot olivat 25 paino-%, 20 paino-% ja 55 paino-%. Sen Wyzenbeek-ominaishankauskes-35 tävyysarvot olivat 4,4 LF- ja 4,4 SF-jaksoa/g/m2. Valmis kangas oli pehmeän tuntuinen.

l! : 23 29382

Esimerkki 3

Valmistettiin käsiteltävänä olevan keksinnön erittäin hyvin kulutusta kestävä kangas autoklaavissa lämpökäsiteltynä palttinasidoksisena kankaana kudottuna yh-5 dyskehrättynä lankana 51 paino-%:ista PPD-T-tapulikuituja ja 49 paino-%:ista poly(m-fenyleeni-isoftalamidi)tapuliku-ituja (MPD-I), jotka oli valmistettu ilmasuutin-roottori-kehruukoneessa kahtena ajona koneen läpi.

Yhdyskehrätyn langan valmistuksessa käytetyt 10 PPD-T-kuidut olivat samoja kuin esimerkissä 1. Yhdyskehrätyn langan valmistuksessa käytetyt MPD-I-kuidut olivat kaupan olevia kiteisiä kuituja, joiden pituusmassa oli 1,65 dtex (1,5 dtex per kuitu) leikattuina pituuteen 3,8 cm (1,5 tuumaa) (saatavissa nimellä T-450 "Nomex" aramidi-15 kuituja, valmistaja E.I. du Ponti de Nemours & Co.).

Ensin muodostettiin PPD-T-kuiduista 2,5 g/m (35 grainia/jaardi) hahtuva ja kehrättiin langaksi esimerkissä 1 käytetyssä ilmasuutin-roottori-kehruukoneessa. Näin kehrätyn langan pituusmassa oli 155 dtex (nimellinen puuvil-20 lanumero 38). Sitten tässä ensimmäisessä ajossa PPD-T:stä kehrättyä lankaa käytettiin ydinlankana yhdistetyssä langassa syöttämällä se toistamiseen ilmasuutin-roottori-keh-ruukoneen läpi ja liittämällä siihen MPD-I-tapulikuiduista valmistettu 2,5 g/m (35 grainia/jaardi) ja saatiin yksin-25 kertainen yhdistetty lanka. Koneen asetukset sekä ensimmäisessä että toisessa ajossa ilmenevät taulukosta 2. Näin muodostunut yksinkertainen yhdistetty lanka, jossa PPD-T-kuiduista muodostuvat irralliset loimilangat ympäröivät joitakin PPD-T-ydinlangassa ja myös vaipassa jotkut MPD-30 I-kuidut ympäröivät PPD-T-ydinlankaa. Sitten yksinkertainen lanka S-säiekierrettiin 3 tpc (7,5 tpi) kehrätyn kaksinkertaisen langan valmistamiseksi, jonka pituusmassa oli 605 dtex (nimellinen puuvillanumero 20/2, 550 denier).

Näin muodostunut kerrattu lanka kudottiin sukku-. 35 lakangaspuissa palttinasidoskankaaksi. Palttinasidoksisen 24 3 9 382 raakakudoksen rakenteessa oli 21 loimilankaa per cm x 20 kudelankaa per cm (53 loimilankaa per tuuma x 52 kudelan-kaa per tuuma), neliöpaino 277 g/m2 (8,2 unssia/neliöjaar-di), kankaantiiveys 1,13 ja kuitutiiveys 0,56. Sen Wyzen-5 beek-ominaishankauskestävyys oli 4,2 jaksoa/g/m2.

Yllä kuvatulla tavalla valmistettu palttinasi-doksinen raakakudos otettiin (pesemättömänä) kangaspuista ja pestiin vesiliuoksessa, jossa oli 1 % pitkäketjuisesta alkoholisulfaatista muodostuvaa tensidiä ja 1 % tetranat-10 riumpyrofosfaattia, 99 °C:ssa (210°F) 20 minuuttia, jonka jälkeen huuhdeltiin 20 minuuttia 0,5 %:isessa etikkahapos-sa 71 °C:ssa (160°F), kylmäkalanteroitiin ja kiedottiin putken päälle, joka asetettiin pystysuorana autoklaaviin. Autoklaaviin imettiin vakuumi ja sitten kangasta käsitel-15 tiin kahdesti höyryllä 20 minuuttia 122 °C:ssa (252°F) siten, että välillä ja lopuksi oli viiden minuutin vakuumi jaksoja. Valmiin (autoklavoidun) kankaan rakenteessa oli 20 loimilankaa per cm x 22 kudelankaa per cm (51 loimilankaa per tuuma x 55 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 264 20 g/m2 (7,8 unssia/neliöjaardi), kankaantiiveys 1,13 ja kuitutiiveys 1,13 ja kuitutiiveys 1,25. Sen Wyzenbeek-omi-naishankauskestävyys oli 6,3 jaksoa/g/m2. Tämän kankaan, jonka kuitupitoisuus oli 51 %/49 % PPD-T/MPD-I-kuituja, tuntu oli pehmeä, taipuisa ja suhteellisen pehmeä ja sen 25 rypyt oikenivat hyvin. Valmiin kankaan kuitupitoisuus oli sama kuin raakakudoksen kuitupitoisuus.

100 %:isesti PPD-T-kuituja oleva palttinasidok-sisen raakakudoksen, joka oli valmistettu samalla tavoin kuin esimerkin 3 palttinasidoksinen raakakudos ja jonka 30 neliöpaine ja rakenne olivat samat, Wyzenbeek-ominaishan-kauskestävyys oli vain 2,3 jaksoa/g/m2. Sen tuntu oli jäykkä ja karhea, paljon karheampi kuin esimerkin 3 valmiin kankaan. Kangasta rypistettäessä sen rypyt eivät oienneet juuri lainkaan.

35 25 5 9 3 82

Esimerkki 4

Samalla tavoin kuin esimerkissä 1 käytettiin tulta hidastavaa ainetta palttinasidoksisen raakakudoksen käsittelemiseksi, joka oli kudottu langasta kehrättynä 5 perusteellisesti sekoitetusta kaksikomponenttiseoksesta, jossa oli 50 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 50 paino-% pima-puuvillaa, sillä erolla, että käytettiin rengaskeh-rättyä lankaa ilmasuutin-roottori-kehruukoneessa valmistetun langan asemasta. Valmistettiin pikkeriseoshahtuva 10 50 paino-%:ista samoja esimerkissä 1 käytettyjä PPD-T-kui- tuja ja 50 paino-%:ista pima-puuvillaa, jonka kuidunpituus oli 3,65 cm (1-7/16 tuumaa), ja prosessattiin tavanomaisessa puuvillasysteemissä kehrätyksi langaksi, jossa oli 7,1 tpc (18 tpi) Z-kierteitä, käyttäen rengaskehruukonet-15 ta. Näin valmistettu lanka S-kierrettiin 4,3 tpc (11 tpi) kehrätyksi kaksinkertaiseksi langaksi, jonka pituusmassa oli 614 dtex (nimellinen puuvillanumero 20/2, 558 denier).

Kehrätty kaksinkertainen lanka kudottiin sukku-lakangaspuissa palttinasidoksiseksi kankaaksi. Palttinasi-20 doksisen raakakudoksen rakenteessa oli 19 loimilankaa per cm x 21 kudelankaa per cm (49 loimilankaa per tuuma x 53 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 261 g/m2 (7,7 unssia/-neliöjaardi), kankaan tiiveys 1,10 ja kuitutiiveys 0,34. Sen Wyzenbeek-ominaishankauskestävyys oli 2,2 jaksoa/g/m2. 25 Määrätty määrä palttinasidoksista raakakudosta otettiin (pesemättömänä) kangaspuista ja pestiin, värjättiin, käsiteltiin tulta hidastavalla turvotusaineella, kovetettiin ammoniakkikaasulla, huuhdeltiin, kuivattiin ja annettiin läpikäydä kaupallinen puristuskutistuskäsittely ' 30 kuten esimerkissä 1 yllä. Tämä käsittely suoritettiin si ten, että THPC/ureakondensaatin otto oli 20 paino-% 50 % PPD-T-/50 % puuvillakankaan puuvillan painosta laskettuna. Tämän käsittelyn jälkeen kankaan kuitupitoisuus oli 45 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 55 paino-% tulta hidasta-35 vasti käsiteltyjä puuvillakuituja.

26 39382

Valmiin (tulta hidastavasti käsitellyn ja puris-tuskutistetun) kankaan rakenteessa oli 20 loimilankaa per cm x 21 kudelankaa per cm (50 loimilankaa per tuuma x 53 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 301 g/m2 (8,9 unssia/-5 neliöjaardi), kankaantiiveys 1,13 ja kuitutiiveys 2,90. Sen Wyzenbeek-ominaishankauskestävyys oli 21,4 jaksoa/ g/m2. Valmis kangas muistutti tunnultaan ja ulkonäöltään keksinnön esimerkin 1 kangasta.

100 %:isesti PPD-T-kuituja olevan palttinasidok-10 sisen raakakudoksen, joka oli valmistettu samalla tavoin kuin tämän patenttihakemuksen esimerkin 4 palttinasidok-sinen raakakudos ja jonka neliöpaino ja rakenne olivat samat, Wyzenbeek-ominaishankauskestävyys oli vain 3,2 jak-soa/g/m2. Sen tuntu oli jäykkä ja karhea.

15 Esimerkki 5

Samalla tavoin kuin esimerkissä 4 käytettiin tulta hidastavaa turvotusainetta rengaskehrätystä langasta kudotun palttinasidoskankaan käsittelemiseksi sillä erolla, että lanka valmistettiin perusteellisesti sekoitetusta 20 kaksikomponenttiseoshahtuvasta, jossa oli 25 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 75 paino-% pima-puuvillaa.

Toistettiin esimerkin 4 menettely sillä erolla, että käytettiin pikkeriseoshahtuvaa, jossa oli 25 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 75 paino-% samaa pima-puuvillaa, 25 kaksinkertaisen rengaskehrätyn langan valmistamiseksi, jossa oli yhtä paljon Z-kierteitä ja S-kierteitä. Langan pituusmassa oli 649 dtex (nimellinen puuvillanumero 18/2, 590 denier).

Kaksinkertainen kehrätty lanka kudottiin sukku-30 lakangaspuissa palttinasidoskankaaksi. Palttinakudoksisen raakakudoksen rakenteessa oli 19 loimilankaa per cm x 18,5 kudelankaa per cm (49 loimilankaa per tuuma x 47 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 275 g/m2 (8,1 unssia/neliöjaar-di), kankaantiiveys 1,06 ja kuitutiiveys 0,29. Sen Wyzen-35 beek-ominaishankauskestävyys oli 1,05 jaksoa/g/m2.

li 27 3 9 3 8 2

Sitten valmistettiin valmis (tulta hidastavasti käsitelty ja puristuskutistettu) kangas esimerkissä 4 kuvatulla tavalla. Käsittely suoritettiin siten, että THPC/-ureakondensaatin otto oli 20 paino-% 25 % PPD-T/75 %-puu-5 villa-kankaan sisältämän puuvillan painosta laskettuna. Tämän käsittelyn jälkeen kankaan kuitupitoisuus oli 22 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 78 paino-% tulta hidastavasti käsiteltyjä puuvillakuituja. Valmiin kankaan rakenteessa oli 20 loimilankaa per cm x 18,5 kudelankaa per cm 10 (51 loimilankaa per tuuma x 47 kudelankaa per tuuma), ne- liöpaino 301 g/m2 (8,9 unssia/neliöjaardi), kankaantiiveys 1,13 ja kuitutiiveys 1,25. Sen Wyzenbeek-ominaishankaus-kestävyys oli 5,3 jaksoa/g/m2. Valmis kangas muistutti tunnultaan ja ulkonäöltään suuresti tulta hidastavasti käsi-15 teltyä, saman rakenteen ja neliöpainon omaavaa kangasta.

Esimerkki 6

Samalla tavoin kuin esimerkissä 1 käytettiin tulta hidastavaa turvotusainetta palttinasidoskankaan käsittelemiseksi, joka oli kudottu ilmasuutin-roottori-keh-20 ruukoneessa kehrätystä langasta sillä erolla, että lanka oli yhdyskehrätty lanka, joka oli kehrätty 58 paino-%:ista PPD-T-tapulikuituja ja 42 paino-%:ista pima-puuvillaa kahtena ajona koneen läpi.

Ensin valmistettiin 2,5 g/m (35 grainia/jaardi) '25 PPD-T-kuituhahtuvaa ja kehrättiin langaksi ilmasuutin-roottori-kehruukoneessa esimerkissä 3 kuvatun menetelmän avulla ja saatiin 100 % risesti PPD-T:stä kehrätty lanka, 155 dtex (puuvillanumero 38). Sitten ensimmäisessä ajossa valmistettua kehrättyä PPD-T-lankaa käytettiin ydinlankana 30 yhdistetyn langan valmistamiseksi syöttämällä se uudelleen ilmasuutin-roottori-kehruukoneen läpi ja liittämällä siihen 3,9 g/m (55 grainia/jaardi) pima-puuvillahahtuva, jonka kuidunpituus oli 3,65 cm (1-7/16 tuumaa), ja saatiin yksinkertainen yhdistetty lanka. Koneen asetukset sekä ·· 35 ensimmäisessä että toisessa ajossa ilmenevät taulukosta 2.

28 89382 Näin muodostuneen yksinkertaisen yhdistetyn langan pituus-massa oli 245 dtex ja se oli sisäkkäiskomponenttilanka, jonka kimppumaisessa rakenteessa PPD-T-kuidut ympäröivät joitakin PPD-T-kuituja PPD-T-ydinlangassa ja jotkut puu-5 villakuidut vaipassa ympäröivät myös PPD-T-ydinlankaa. Sitten yksinkertainen yhdistetty lanka kerrattiin kehrätyksi kaksinkertaiseksi langaksi, jossa oli 3,0 tpc (7,5 tpi) S-kierteitä, joiden pituusmassa oli 530 dtex nimellinen puuvillanumero 22/2, 482 denier).

10 Kaksinkertainen kehrätty lanka kudottiin sukku- lakangaspuissa palttinasidoskankaaksi. Raakakudoksen rakenteessa oli 20 loimilankaa per cm x 19 kudelankaa per cm (52 loimilankaa per tuuma x 49 kudelankaa per tuuma), ne-liöpaino 234 g/m2 (6,9 unssia/neliöjaardi), kankaantiiveys 15 1,07 ja kuitutiiveys 0,33. Sen Wyzenbeek-ominaishankaus- kestävyys oli 3,3 jaksoa/g/m2.

Määrätty määrä palttinasidoksista raakakudosta otettiin (pesemättömänä) kangaspuista ja pestiin, värjättiin, käsiteltiin tulta hidastavalla turvotusaineella, 20 kovetettiin ammoniakkikaasulla, huuhdeltiin, kuivattiin ja annettiin läpikäydä tavanomainen puristuskutistuskäsit-tely kuten esimerkissä 1 yllä. Tämä käsittely suoritettiin siten, että THPC/ureakondensaatin otto oli 20 paino-% 58 % PPD-T/42 % puuvillakankaan sisältämän puuvillan painosta 25 laskettuna. Tämän käsittelyn jälkeen kankaan kuitupitoisuus oli 53 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 47 paino-% tulta hidastavasti käsiteltyjä puuvillakuituja.

Valmiin (tulta hidastavasti käsitellyn ja puris-tuskutistetun) kankaan rakenteessa oli 21 loimilankaa per 30 cm x 19 kudelankaa per cm (52 loimilankaa per tuuma x 48 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 247 g/m2 (7,3 unssia/-neliöjaardi), kankaantiiveys 1,05 ja kuitutiiveys 2,14. Sen Wyzenbeek-ominaishankauskestävyys oli 8,3 jaksoa/g/m2.

Valmiin kankaan tuntu oli melko pehmeä, joskin 35 se tuntui hieman karheammalta kuin esimerkin 5 kangas.

29 3 9 3 8 2

Yleisesti ottaen on niin, että mitä suurempi on PPD-T-kui-tujen osuus, sitä suurempi on jäykkyys, sitä karheampi on tuntu ja sitä huonompi on ryppyjen oikeneminen.

Esimerkki 7 5 Valmistettiin käsiteltävänä olevan keksinnön erittäin kestävä kangas käyttämällä tulta hidastavaa tur-votusainetta kudotun toimikaskankaan käsittelemiseksi, joka oli kudottu yhdyskehrätystä loimilangasta, jossa oli 50 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 50 paino-% pima-puuvil-10 laa, ja joka oli valmistettu ilmasuutin-roottori-kehruu- koneessa kahtena ajona koneen läpi, ja täyspuuvillatäyte-lankaa.

Samalla tavoin kuin esimerkissä 6 valmistettiin ensin 2,5 g/m (35 grainia/jaardi) PPD-T-kuituhahtuvaa, 15 joka kehrättiin ilmasuutin-roottori-kehruukoneessa 100 % risesti PPD-T:stä kehrätyksi langaksi, 153 dtex (puu-villanumero 38). Sitten ensimmäisessä ajossa valmistettua, PPD-T:stä kehrättyä lankaa käytettiin ydinlankana yhdistetyn langan valmistamiseksi syöttämällä se uudelleen il-20 masuutin-roottori-kehruukoneen läpi ja liittämällä siihen 2,5 g/m (35 grainia/jaardi) pima-puuvillahahtuva, jonka kuidunpituus oli 3,65 cm (1-7/16 tuumaa) yksinkertaiseksi yhdistetyksi langaksi, joka oli sisäkkäiskomponenttilanka, jonka kimppumainen rakenne oli sama kuin esimerkin 6 lan-25 gan. Koneen asetukset sekä ensimmäisessä että toisessa ajossa ilmenevät taulukossa 2. Sitten yksinkertainen yhdistetty lanka kerrattiin kaksinkertaiseksi kehrätyksi langaksi, jossa oli 3 tpc (7,5 tpi) S-kierteitä ja jonka pituusmassa oli 617 dtex (nimellinen puuvillanumero 19/2, . 30 561 denier) Näin muodostunutta kerrattua lankaa käytettiin loimilankana sukkulakangaspuissa 3x1 toimikasrakenteessa ja lisäksi käytettiin 4,3 tpc (11 tpi) yksinkertaista Z-kierteistä rengaskehrättyä 100 %:ista pima-puuvillaa, jon-- - 35 ka pituusmassa oli 820 dtex (nimellinen puuvillanumero 30 89382 7/1, 745 denier) täyteaineessa toimikaskankaan kutomiseksi. Toimikasraakakudoksen rakenteessa oli 30 loimilankaa per cm x 20 kudelankaa per cm (76 loimilankaa per tuuma x 50 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 400 g/m2 (11,8 uns-5 sia/neliöjaardi), kankaantiiveys 1,08 ja kuitutiiveys 0,77. Kankaan kuitupitoisuus oli 28 paino-% PPD-T-tapuli-kuituja ja 72 paino-% puuvillaa. Sen Wyzenbeek-ominaishan-kauskestävyysarvot olivat 3,1 LF- ja vastaavasti 0,9 SF-jaksoa/g/m2.

10 Määrätty määrä toimikasraakakudosta otettiin (pesemättömänä) kangaspuista ja pestiin, värjättiin, käsiteltiin tulta hidastavalla turvotusaineella, kovetettiin ammoniakkikaasulla, huuhdeltiin, kuivattiin ja annettiin läpikäydä kaupallinen puristuskutistuskäsittely kuten esi-15 merkissä 1 yllä. Tämä käsittely suoritettiin siten, että THPC/ureakondensaatin otto oli 20 paino-% 28 % PPD-T/72 %-puuvillakankaan sisältämän puuvillan painosta laskettuna. Tämän käsittelyn jälkeen kankaan kuitupitoisuus oli 23 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 77 paino-% tulta hidas-20 tavasti käsiteltyjä puuvillakuituja. Vastaavat pitoisuudet loimilangassa olivat 45 paino-% ja 55 paino-%.

Valmiin (tulta hidastavasti käsitellyn ja puris-tuskutistetun) toimikaskankaan rakenteessa oli 29 loimi-lankaa per cm x 20 kudelankaa per cm (74 loimilankaa per 25 tuuma x 50 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 447 g/m2 (13,2 unssia/neliöjaardi), kankaantiiveys 1,09 ja kuitutiiveys 2,06. Sen Viyzenbeek-ominaishankauskestävyysarvot olivat 7,8 LF- ja vastaavasti 18,7 SF-jaksoa/g/m2.

Valmis kangas vastasi kankaan joustavuuden, ryp-30 pyjen oikenemisen ja tunnun pehmeyden suhteen täyspuuvil-lakangasta.

Esimerkki 8

Valmistettiin käsiteltävänä olevan keksinnön erittäin kestävä kangas käyttämällä tulta hidastavaa tur-35 votusainetta satiinikankaan käsittelemiseksi, joka oli li ' 3i 8 9 3 8 2 kudottu yhdyskehrätystä loimilangasta, jossa oli 50 pai-no-% PPD-T-tapulikuituja ja 50 paino-% pima-puuvillaa ja joka oli valmistettu ilmasuutin-roottori-kehruukoneessa kahtena ajona koneen läpi, ja täyspuuvillatäytelankaa.

5 Määrättyä määrää kaksinkertaista kehrättyä lan kaa, jota käytettiin esimerkissä 7 toimikaskankaan kutomiseksi, käytettiin loimilankana myös satiinikankaan kutomiseksi siten, että täytelankoina oli kaksinkertaisia 7 tpc (18 toi) Z-kierteisiä rengaskehrättyjä 100 %:isesti 10 pima-puuvillasta muodostuvia lankoja, joiden pituusmassa oli 567 dtex (nimellinen puuvillanumero 20/2, 515 denier). Kankaan kuitupitoisuus oli 30 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 70 paino-% puuvillaa. Satiiniraakakudoksen rakenteessa oli 35 loimilankaa per cm x 24 kudelankaa per cm (88 loi-15 milankaa per tuuma x 60 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 413 g/m2 (12,2 unssia/neliöjaardi), kankaantiiveys 1,13 ja kuitutiiveys 0,94. Sen Wyzenbeek-ominaishankauskestävyys-arvot olivat 3,3 LF- ja vastaavasti 0,97 SF-jaksoa/g/m2.

Sitten valmistettiin valmis (tulta hidastavasti 20 käsitelty ja puristuskutistettu) satiinikangas käyttäen samaa menetelmää, jota käytettiin esimerkin 7 valmiin toimikaskankaan valmistamiseksi vastaavasta raakakudokses-taan. Käsittely suoritettiin siten, että THPC/ureakonden-saatin otto oli 20 paino-% 30 % PPD-T/70 % puuvillakankaan 25 sisältämän puuvillan painosta laskettuna. Tämän käsittelyn jälkeen kankaan kuitupitoisuus oli 27 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 73 paino-% tulta hidastavasti käsiteltyjä puuvillakuituja. Loimilankojen vastaavat pitoisuudet olivat 45 paino-% ja 55 paino-%. Valmiin kankaan rakenteessa . 30 oli 34 loimilankaa per cm x 24 kudelankaa per cm (86 loi milankaa per tuuma x 60 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 437 g/m2 (12,9 unssia/neliöjaardi), kankaantiiveys 1,13 ja kuitutiiveys 2,48. Sen Wyzenbeek-ominaishankauskestävyys-arvot olivat 14,5 LF- ja vastaavasti 11,2 SF-jaksoa/g/m2. 35 32 3 9 38 2

Valmis kangas vastasi kankaan joustavuuden, ryppyjen oikenemisen ja tunnun pehmeyden suhteen täyspuuvil-lakangasta.

Esimerkki 9 5 Samalla tavoin kuin esimerkissä 7 käytettiin tulta hidastavaa turvotusainetta toimikaskankaan käsittelemiseksi, joka oli kudottu loimilangasta, jossa oli 50 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 50 paino-% puuvillaa sekä täyspuuvillatäytelankaa sillä erolla, että loimilanka oli 10 rengaskehrätty lanka, joka oli valmistettu perusteellises ti sekoitetusta kaksikomponenttiseoshahtuvasta, joka muodostui PPD-T-kuiduista ja kampapuuvillasta.

Valmistettiin pikkeriseoshahtuva 50 paino-% :ista esimerkissä 1 käytettyjä PPD-T-kuituja ja 50 paino-%:ista 15 kampapuuvillaa, kuidunpituus 3 cm (1-1/16 tuumaa) ja pro-sessattiin tavanomaisessa puuvillasysteemissä kehrätyksi langaksi, jossa oli 4,7 tpc (12 tpi) Z-kierteitä, käyttäen rengaskehruukehystä. Näin valmistettu lanka oli yksinkertainen kehrätty lanka, 516 dtex (nimellinen puuvillanumero 20 11/1, 479 denier).

Näin muodostunutta yksinkertaista lankaa käytettiin loimilankana sukkulakangaspuissa 3x1 toimikasraken-teessa ja sen lisäksi yksinkertaista 3,9 tpc (10 tpi) Z-kiteistä rengaskehrättyä 100 %:ista karstattua puuvilla-25 lankaa (keskimääräinen kuidunpituus 2,7 cm (1-1/16 tuu maa), jonka pituusmassa oli 837 dtex (nimellinen puuvillanumero 7/1, 561 denier) täytelankana toimikaskankaan kutomiseksi. Toimikasraakakudoksen kuitupitoisuus oli 29 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 71 paino-% puuvillaa. Sen 30 rakenteessa oli 33 loimilankaa per cm x 19 kudelankaa per cm (85 loimilankaa per tuuma x 49 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 404 g/m2 (11,9 unssia/neliöjaardi), kankaan-tiiveys 1,11 ja kuitutiiveys 0,77. Sen Wyzenbeek-ominais-hankauskestävyysarvot olivat 0,8 LF- ja vastaavasti 0,7 35 SF-jaksoa/g/m2.

33 8 9 38 2

Sitten valmistettiin valmis (tulta hidastavasta käsitelty ja puristuskutistettu) toimikaskangas samaa menetelmää, jota käytettiin esimerkissä 7 valmiin toimikas-kankaan valmistamiseksi vastaavasta raakakudoksesta. Kä-5 sittely suoritettiin siten, että THPC/ureakondensaatin otto oli 20 paino-% 29 PPD-T/71 % puuvillakankaan sisältämän puuvillan painosta laskettuna. Tämän jälkeen kankaan kuitupitoisuus oli 25 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 75 paino-% tulta hidastavasti käsiteltyjä puuvillakuituja. 10 Loimilangoissa vastaavat pitoisuudet olivat 45 paino-% ja 55 paino-%. Valmiin kankaan rakenteessa oli 33 loimilankaa per cm x 20 kudelankaa per cm (83 loimilankaa per tuuma x 50 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 437 g/m2 (12,9 uns-sia/neliöjaardi), kankaantiiveys 1,11 ja kuitutiiveys 15 1,31. Sen Wyzenbeek-ominaishankauskestävyysarvot olivat 5,1 LF- ja vastaavasti 8,5 SF-jaksoa/g/m2.

Kun valmis 25 % PPD-T/75 % puuvillakangas oli pesty kerran, siinä oli täyspuuvillakankaan kuiva, miellyttävä tuntu ja se muistutti täyspuuvillakangasta pehmey-20 deltään ryppyjen oikenemiseltaan ja taipuisuudeltaan.

Esimerkki 10

Valmistettiin käsiteltävänä olevan keksinnön erittäin hyvin kulutusta kestävä kangas sekoittamalla useina jaksoina kuumassa, demineralisoidussa vedessä ja 25 kuivaamalla sitten kuumassa ilmassa 3x1 toimikaskangas, joka oli kudottu sisäkkäiskomponenttilangasta, jossa oli 40 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 60 paino-% kampapuuvilla valmistettuna kitkakehruukoneessa.

3,2 g/m (45 grainia/jaardi) esimerkissä 1 käy-30 tettyä PPD-T-kuituhahtuvaa syötettiin akselin suuntaisesti nopeudella 0,8 m/min kitkakehruukoneen (DREF 3 kehruukone malli no 3E3000604, valmistaja Fehre Machine Co., Linz, Itävalta vuonna 1983) pyörivien valssien väliin. Samanaikaisesti syötettiin kohtisuorassa PPD-T-kuituhahtuvan suh-35 teen viisi 2,5 g/m (35 grainia/jaardi) kampapuuvillahah- 34 3 9 3 82 tuvaa, joiden kuidunpituus oli 3 cm (1-3/16 tuumaa), nopeudella 0,315 m/min kahden 2000 kierr/min pyörivän keh-ruurummun nippa-alueella. Poistettiin vetämällä nopeudella 110 m/min 649 dtex (nimellinen puuvillanumero 9/1, 590 5 denier) lanka, jonka ytimenä oli 40 paino-% PPD-T:tä ja vaippana 60 paino-% kampapuuvillaa. Näin muodostunutta lankaa käytettiin loimilankana sukkulakangaspuissa 3x1 toimikasrakenteessa ja sen lisäksi 3,9 tpc (10 tpi) yksi-kierteistä rengaskudottua 100 %:ista kampapuuvillalankaa, 10 jonka pituusmassa oli 836 dtex (nimellinen puuvillanumero 7,0/1, 760 denier) täytelankana kutomiseksi. Raakakudoksen kuitupitoisuus oli 23 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 77 paino-% puuvillaa. Sen rakenteessa oli 30 loimilankaa per cm x 20 kudelankaa per cm (76 loimilankaa per tuuma x 50 15 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 416 g/m2 (12,3 unssia/-neliöjaardi), kankaantiiveys 1,09 ja kuitutiiveys 0,86. Sen Wyzenbeek-hankauskestävyysarvot olivat 3,0 LF- ja vastaavasti 1,7 SF-jaksoa/g/m2.

Määrätty määrä toimikasraakakudosta sai läpi-20 käydä useita jaksoja, joissa vuoroin sekoitettiin 60 °C:ssa demineralisoidussa vedessä tavanomaisessa koti-pesukoneessa ja kuivattiin tavanomaisessa kotikuivausko-neessa. Valmiin kankaan, joka oli läpikäynyt 25 demineralisoidussa vedessä sekoitus- ja kuivausjaksoa, rakenteessa 25 oli 30 loimilankaa per cm x 20 kudelankaa per cm (75 loimilankaa per tuuma x 51 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 420 g/m2 (12,4 unssia/neliöjaardi), kankaantiiveys 1,10 ja kuitutiiveys 1,37. Sen VJyzenbeek-ominaishankauskestävyys-arvot olivat 8,2 LF- ja vastaavasti 2,0 SF-jaksoa/g/m2. 30 Valmis kangas oli täyspuuvillakankaan näköinen, koska vai-poitettua PPD-T:tä oli vaikea havaita ja tunnultaan ja ryppyjen oikenemiseltaan kangas muistutti täyspuuvillakan-gasta. Valmiin kankaan kuitupitoisuus oli sama kuin raaka-kudoksen.

35 li 35 53552

Esimerkki 11

Samalla tavoin kuin esimerkissä 2 kaksoismerse-roitiin toimikaskangas, joka oli kudottu rengaskehrätyistä langoista, sillä erolla, että loimilanka valmistettiin 5 perusteellisesti sekoitetusta kaksikomponenttiseoshahtu-vasta, jossa oli 35 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 65 pai-no-% puuvillaa, ja täytelankana oli täyspuuvillalanka.

Valmistettiin pikkeriseoshahtuva, jossa oli 35 paino-% sinisiksi värjättyjä esimerkin 2 PPD-T-kuituja ja 10 65 paino-% esimerkin 2 kampapuuvillaa, ja prosessattiin tavanomaisessa puuvillasysteemissä kehrätyksi langaksi, jossa oli 3,8 tpc (9,7 tpi) Z-kierteitä käyttäen rengas-kehruukehystä. Näin valmistettu lanka oli 971 dtex (nimellinen puuvillanumero 6/1, 883 denier ) yksinkertainen keh-15 rätty lanka.

Näin muodostunutta lankaa käytettiin loimi lankana sukkulakangaspuissa 3x1 oikean käden toimikasraken-teessa ja sen lisäksi yksinkertaista, rengaskehrättyä 100 % risesti kampapuuvillaa olevaa täytelankaa, jonka 20 kierre ja pituusmassa olivat samat. Toimikasraakakudoksen rakenteessa oli 22 loimilankaa per cm x 18 kudelankaa per cm (62 loimilankaa per tuuma x 50 kudelankaa per tuuma), neliöpaino 521 g/m2 (15,4 unssia/neliöjaardi), kankaantii-veys 1,09 ja kuitutiiveys 0,77. Kankaan kuitupitoisuus oli 25 20 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 80 paino-% puuvillaa.

Sen Wyzenbeek-ominaishankauskestävyysarvot olivat 1,3 LF-ja vastaavasti 1,9 SF-jaksoa/g/m2.

Otettuna (pesemättömänä) kangaspuista määrätyn määrän yllä kuvatulla tavalla valmistettua toimikasraaka-30 kudosta leveys oli 132 cm (52 tuumaa). Kangas pestiin kuumassa vedessä ja kuivattiin lievästi venyttäen venytyske-hyksessä leveyteen 124 cm (49 tuumaa). Sitten se sai olla lepotilassa 122 cm (48 tuumaa) leveänä ja merseroitiin 24 % rissa natriumhydroksidiliuoksessa 82 °Crssa (180°F) 35 noin 30 sekuntia, huuhdeltiin vedessä, neutraloitiin ja 36 3 9 3 8 2 kuivattiin kuumennetuilla rummuilla. Sitten se puristus-kutistettiin. Näytteen, joka pidettiin 114 cm:n (45 tuumaa) levyisenä, merserointi toistettiin. Sitten se värjättiin siniseksi jatkuvatoimisesti ja kuivattiin 5 82...83 °C:ssa ( 180...1820F) kuumennetuilla rummuilla.

Värjäyksen jälkeen se puristuskutistettiin uudelleen. Tämän kaksi kertaa merseroidun, puristuskutistetun kankaan neliöpaino oli 480 g/m2 (14,2 unssia/neliöjaardi). Sen rakenteessa oli 25 loimilankaa per cm x 18 kudelankaa per cm 10 (63 loimilankaa per tuuma x 46 kudelankaa per tuuma), kan- kaantiiveys 1,09 ja kuitutiiveys 1,26. Sen kuitupitoisuus oli 20 paino-% PPD-T-tapulikuituja ja 80 paino-% puuvillaa. Loimilangoissa vastaavat pitoisuudet olivat 35 paino-% ja 65 paino-%. Sen Wyzenbeek-ominaishankauskestävyysar-15 vot olivat 4,0 LF- ja vastaavasti 3,4 SF-jaksoa/g/m2.

Esimerkki 12

Esimerkki 2 toistettiin sillä erolla, että pik-keriseoshahtuva valmistettiin 15 paino-%:ista sinisiksi värjättyjä PPD-T-tapulikuituja, 20 paino-%:ista nailon-20 6,6-kuituja ja 65 paino-%:ista kampapuuvillaa. Näin valmistettu lanka oli yksinkertainen kehrätty lanka, jonka kierre ja pituusmassa olivat samat kuin esimerkin 2 langan.

Kuten esimerkissä 2 näin muodostunutta yksinker-25 täistä lankaa käytettiin loimilankana sukkulakangaspuissa 3x1 toimikasrakenteessa ja sen lisäksi yksinkertaista rengaskehrättyä täytelankaa, joka oli valmistettu 30 painollista nailon-6,6-kuituja ja 70 paino-%:ista kampapuuvillaa. Täytelangan kierre ja pituusmassa olivat samat 30 kuin loimilangan, mutta kudottiin sekä oikean että vasemman käden toimikaskangas (muuten identtiset). Niinpä vasemman käden toimikaskangas oli kangas, jossa toimikaslan-gankierre oli päinvastainen kuin toimikkaan suunta. Taulukoissa nämä kankaat on merkitty 12R ja vastaavasti 12L. 35 Näiden kankaiden kuitupitoisuus oli 9 paino-% PPD-T-tapu- li 37 '.·· 9 3 8 2 likuituja, 24 paino-% nailontapulikuituja ja 67 paino-% puuvillakuituja. Alkuperäisen oikean käden toimikaskankaan rakenteessa oli 24,4 loimilankaa per cm x 17,3 kudelankaa per cm (62 loimilankaa per tuuma x 44 kudelankaa per tuu-5 ma), neliöpaino 505 g/m2 (14,9 unssia/neliöjaardi), kan-kaantiiveys 1,10 ja kuitutiiveys 0,74. Sen Wyzenbeek-omi-naishankauskestävyysarvot olivat 1,0 LF- ja vastaavasti 1,2 SF-jaksoa/g/m2. Alkuperäisen vasemman käden toimikaskankaan vastaavia arvoja ei määritetty.

10 Kuten esimerkissä 2 jokainen näistä pesemättö mistä toimikasraakakudoksista, joiden leveys oli 131 cm (51,75 tuumaa), pestiin kuumassa vedessä, kuivattiin lievästi venyttäen venytyskehyksessä, pidettiin lepotilassa leveytenä 122 cm (48 tuumaa), merseroitiin 24 %:isessa 15 natriumhydroksidiliuoksessa 82 °C:ssa (180°F) noin 30 sekuntia, huuhdeltiin vedessä, neutraloitiin ja kuivattiin kuumennetuilla rummuilla. Merserointi toistettiin siten, että kankaat pidettiin 114 cm (45 tuumaa) leveinä. Siten ne värjättiin sinisiksi jatkuvatoimisesti ja kuivattiin 20 82 eC:ssa (180°F). Värjäyksen jälkeen ne puristuskutistet- tiin. Valmiiden (kaksi kertaa merseroitujen ja puristus-kutistettujen) kankaiden neliöpaino oli vasemman käden toimikaskankaassa 460 g/m2 (13,6 unssia/neliöjaardi) ja oikean käden toimikaskankaassa 471 g/m2 (13,9 unssia/ne-. 25 liöjaardi). Valmiiden kankaiden kuitupitoisuus oli 9 pai-no-% PPD-T-tapulikuituja, 24 paino-% nailontapulikuituja ja 67 paino-% puuvillakuituja. Loimilangoissa vastaavat pitoisuudet olivat 15 paino-%, 20 paino-% ja 65 paino-%.

Valmiin oikean käden toimikaskankaan rakenteessa 30 oli 25 loimilankaa per cm x 17 kudelankaa per cm (63 loimilankaa per tuuma x 43 kudelankaa per tuuma), kankaantii-veys 1,11 ja kuitutiiveys 1,08. Sen Wyzenbeek-ominaishan-kauskestävyysarvot olivat 2,3 LF- ja vastaavasti 3,1 SF-jaksoa/g/m2.

' . 35 38 j 9 382

Valmiin oikean käden toimikaskankaan rakenteessa oli 25 loimilankaa per cm x 17 kudelankaa per cm (63 loi-milankaa per tuuma x 44 kudelankaa per tuuma), kankaan-tiiveys 1,11 ja kuitutiiveys 1,03. Sen Wyzenbeek-ominais-5 hankauskestävyysarvot olivat 3,3 LF- ja vastaavasti 2,3 SF-jaksoa/g/m2.

Yllä olevien esimerkkien tulokset ilmenevät yhteenvetona taulukossa 1, jossa lyhenteet "pienimod.", "LF" ja "SF" merkitsevät vastaavasti "pienimoduulista", "pitkä-10 juoksua" ja "lyhytjuoksua". Taulukosta ilmenevä PPD-T-kui- tujen ja pienen moduulin omaavien kuitujen suhde koskee loimilankaa ja sama suhde koskee kangasta, jossa täytelan-ka ja loimilanka ovat samoja. Kangasta koskeva suhde on esitetty erikseen sulkeissa, kun täytelanka ja loimilanka 15 eroavat toisistaan.

ti 39 39 382

Taulukko 2

Ilmansuutin-avopääkehruukoneen asetukset

Esimerkki nro 1 3 6 7

C/8 C/S C/S

Hahtuvan paino g/m 2f5 2,5/2,5 2,5/3,9 2,5/2,5

Nopeus m/min 160 160/160 140/140 160/160

Kokonaisvetosuhde 95 156/101 164/265 150/175 Päävetosuhde 35 35/35 35/35 35/35

Syöttösuhde 98 .99/.99 .97/97 .99/.99

Venytyskuristin, mm 4 3/3 4/4 3/3

Rullan ja suuttimen '39 39/39 39/39 39/39 välinen etäisyys, mm 2

Ilman paine kg/cm -suutin 1 3.5 4/4 3/3 3/3 -suutin 2 4 4/4 4/4 4/4 : : Huom. c/s = ydin/vaippa

Claims (18)

40 3 9 3 <3 2

1. Kudottu kangas (2), joka on valmistettu erillisistä tapulikuiduista muodostuvista langoista (3, 4) ja 5 joka käsittää 8 - 70 % suuren moduulin omaavia orgaanisia tapulikuituja, joiden moduuli on suurempi kuin 200 g/dtex, ja 30 - 92 % pienen moduulin omaavia orgaanisia tapulikuituja, joiden moduuli on pienempi kuin 100 g/dtex, tunnettu siitä, että kankaan loimilangat (3) sisältävät 10 vähintään 15 % suuren moduulin omaavia orgaanisia kuituja, ja että kankaan (2) kankaantiiveys on suurempi kuin 1,0 ja kuitutiiveys suurempi kuin 1,0.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kangas, tunnettu siitä, että pienen moduulin ja suuren 15 moduulin omaavat kuidut on kiharrettu.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kangas, tunnettu siitä, että langat kudotussa kankaassa ovat loimen suunnassa lankoja, jotka muodostuvat sekä suuren moduulin että pienen moduulin omaavista tapulikuiduis- 20 ta ja langat muodostuvat kuteen suunnassa pelkästään pienen moduulin omaavista tapulikuiduista.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kangas, tunnettu siitä, että pienen moduulin omaavat kuidut ovat puuvillaa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kangas, tunnettu siitä, että suuren moduulin omaavat kuidut ovat palonkestäviä ja puuvilla on käsitelty tulta hidastavaksi.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen 30 kangas, tunnettu siitä, että kankaaseen on lisätty lisäaineita pitoisuusalueella 0-5 paino-% kankaan painosta laskettuna.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen kangas, tunnettu siitä, että loimilanka (3) muo- 35 dostuu kiharrettujen tapulikuitujen perusteellisesti sekoitetusta seoksesta. I; 4i . ? 3 ·: 2

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-7 mukainen kangas, tunnettu siitä, että loimilanka (3) on kiharretuista tapulikuiduista muodostuva sisäkkäiskompo-nenttilanka.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen kangas, tunnettu siitä, että suuren moduulin omaava kuitu on poly(p-fenyleenitereftalamidi)kuitu.

10. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kangas, tunnettu siitä, että pienen moduulin omaava kuitu 10 on tekokuitu.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen kangas, tunnettu siitä, että pienen moduulin omaava kuitu on polyamidia.

12. Patenttivaatimusten 12 mukainen kangas, 15 tunnettu siitä, että pienen moduulin omaava kuitu muodostuu puuvillakuidun ja tekokuidun seoksesta.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen kangas, tunnettu siitä, että loimilanka (3) sisältää vähintään 30 % pienen moduulin omaavia tapulikuituja.

14. Jonkin patenttivaatimusten 1-13 mukainen kangas, tunnettu siitä, että kangas on toimikas-kangas, jossa loimilangan kierre on vastakkainen kankaan toimikassuunnalle.

15. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen 25 kudotun kankaan valmistamiseksi, jossa menetelmässä kudottua kangasta (2), jonka kankaantiiveys on suurempi kuin 1,0 ja kuitutiiveys on pienempi kuin 1,0, käsitellään pu-ristuskutistamalla niin pitkälle, että kankaan kuitutiiveys kohoaa tasolle yli 1,0, tunnettu siitä, että 30 puristuskutistus kohdistetaan pienen moduulin omaaviin tapulikuituihin merseroimalla tai tulta hidastavalla käsittelyllä, kun pienen moduulin omaavat kuidut ovat puuvillaa, tai autoklaavissa kuumentamalla, kun pienen moduulin omaavat kuidut ovat orgaanista tekokuitua, edullisesti 35 polyamidia. 42 39382

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kankaan annetaan palautua lepotilaan täytteen suunnassa merseroinnin aikana.

17. Patenttivaatimuksen 16 mukainen menetelmä, 5 tunnettu siitä, että kangas merseroidaan kerran, kuivataan ja merseroidaan sitten uudelleen.

18. Patenttivaatimuksen 15 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tulta hidastavassa käsittelyssä käsitellään tetrakis( hydroks ime tyyli ) fosfoniumklori- 10 di-ureakondensaatilla ja kovetetaan ammoniakilla. 43 3 3 82