FI89222C - Foerfarande och kopplingsanordning foer insamling av sjaelvoevervakningsinformation i informationsoeverfoeringsanordningar - Google Patents

Description

, 89222

Menetelmä ja kytkentäjärjestely itseva1vontainformaation keräämiseksi tiedonsiirtolaitteissa

Keksintö kohdistuu patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaiseen menetelmään itaevalvontainformaation keräämiseksi sähköisen tiedonsiirtotekniikan siirtolaitteissa ja kytkentäjärjestelyyn tämän menetelmän toteuttamiseksi.

Tällainen menetelmä ja tällainen kytkentäjärjestely ovat aikaisemmin tunnettuja DE-hakemusjulkaisusta 35 06 945.

Tunnettu menetelmä mahdollistaa useiden tietoiiikennetekni1-listen laitteiden tai tiedonsiirtolaitteiden itsevalvontainformaation keräämisen, siirtämisen signaalienkeräilylaitteen avulla keskukseen ja tulkinnan keskustulkintalaitteessa. Tällainen itseva1vontainformaatio voi olla esim. pi 1ottihälytyk-siä analogisessa tai koodivirhehälytyksiä digitaalisessa tiedonsiirrossa. Tällöin siirretyt sanomat voivat lisäksi sisältää tunnustietoja ja erikoisesti laitetunnuksia. Jos havaitaan virhe, tiedot luetaan uudelleen.

DE-hakemusjulkaisusta 33 32 304 tunnetaan lisäksi kytkentäjärjestely, jossa on EEPROM, joka ladataan ohjelmointitieto-koneen avulla. Tämän EEPROMin tehtävänä on tallentaa toiminta-arvoja, kuten lähettimen tai vastaanottimen bittitaajuus, kauko-ohjausaseman osoite tai vastaavia.

Keksinnön tehtävänä on saada aikaan patenttivaatimuksen 1 johdannossa esitetyn kaltainen menetelmä ja kytkentäjärjestely tämän menetelmän toteuttamiseksi, joka mahdollistaa yksityisten yksiköiden tunnustietojen tallentamisen ja kyselemisen siten, että tunnustiedot voidaan päivittää helposti muistin pienellä mitoituksella ja kysellä signaa1ienkeräilylaitteella .

2 89222

Asetettu tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyllä tavalla. BEPROM (Electrically Erasable Programmable Read Only Memory) on lukumuisti, jonka muistipaikat voidaan nollata sähköisesti ja niihin voidaan jälleen kirjoittaa uutta informaatiota. Informaatio ei häviä jännitteen kadotessa. Tunnustietojen kysely tapahtuu edullisimmin jatkuvasti tai syklisessä järjestyksessä.

Tunnustietona voi olla etenkin yhtiön viitenumero, laitteen lyhenne tai viitenumero, alustojen jakelumäärät, valmistajan tunnusluku, valmistusnumero ja/tai luettelonumero.

Signaalienkeräilijät voivat samalla kuulua virheilmoitukset keräävään signaalienkeräilylaitteeseen tai olla osa omasta tunnustiedot keräävästä laitteesta.

Näillä toimenpiteillä saadaan etuna, että tiedonsiirtolaitteissa, joissa on useita työntöyksiköitä, tunnustiedot, jotka antavat lähemmät tiedot valvottujen yksiköiden identiteetistä, voidaan kerätä erittäin taloudellisella tavalla.

Edelleen keksinnön mukaisesti tunnustiedot tarvitsee siirtää signaalinkeräilijältä keskusvalvontalaitteelle täydellisesti vain siirtolaitetta käyttöönotettaessa. Tämän jälkeen keskusvalvontalaitteelle ilmoitetaan enää vain tunnustietojen muutokset, niin että siirrettävät tiedot saadaan vähenemään.

Patenttivaatimuksessa 2 on esitetty edullinen kytkentäjärjestely patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi .

3 89222

Keksinnön mukaisessa kytkentäjärjestelyssä muistiyksiköissä voi olla oma tulo tulevia tietoja varten ja oma lähtö lähteviä tietoja varten tai yhteinen tietotulo ja -lähtö. Molemmissa tapauksissa kytkentäjärjestelyssä tullaan toimeen halvemmalla ja vain harvempia liitäntöjä vaativalla väyläjohdo-tuksella. Tällöin tarvitaan edullisella tavalla vain yksi keskuskello.

Patenttivaatimuksen 3 mukaisessa toteutuksessa muistikom-ponentilla on edullisesti osoitteet, jotka voidaan asettaa yksikön osoituslaitteen avulla tai jotka osoitteet tulevat yksikköä paikalleen asetettaessa muistikomponentille pisto-liittimen välityksellä yksikön ulkopuolella olevalta osoi-tuslaitteelta, niin että osoitus riippuu liitinpaikasta.

Laitteen patenttivaatimuksen 4 mukaisessa suoritusmuodossa jokaiselle muistikomponentille tulee oma kutsujohdin, niin että signaalienkeräilijän kyselemien yksiköiden lukumäärästä riippumatta yksikössä tarvitaan osoitusta varten vain yksi ainoa pistokosketin. Patenttivaatimuksen 7 mukainen kehitys -muoto mahdollistaa edullisella tavalla tunnustietojen siir-tämisen saman yksikön virheilmoitusten yhteydessä.

Patenttivaatimuksen 6 mukaisilla toimenpiteillä saadaan etuna, että valvotuissa yksiköissä ei itsessään tarvita mitään laitteita pariteettibitin tai tarkastuskenttien dekoodaami-seen tai virheilmaisuun tai -korjaukseen.

Patenttivaatimusten 7 ja 8 mukaiset kehitysmuodot mahdollistavat yksiköiden, joissa ei sellaisenaan tarvita virransyöttöä, käyttämisen tunnustietojen kehittämisessä, ilman että niitä olisi tätä tarkoitusta varten yhdistettävä virransyöt- ... töön.

: · Patenttivaatimuksen 9 mukaisessa suoritusmuodossa signaa- lienkeräilijä kutsuu yksiköitä osoiteväylän välityksellä, 4 ö 9 2 2 2 niin että tietojohtimien välityksellä ei tarvitse siirtää osoiteinformaatiota.

Keksintöä selitetään lähemmin kuvioissa esitettyjen suori-tusesimerkkien avulla.

Kuvio 1 esittää laitetta valvontainformaation keräilemisek-si, kuvio 2 esittää pistoyksiköillä varustettua sisäänasetetta-vaa yksikköä muistikomponentteineen, kuvio 3 esittää laitetta tunnustietojen keräilemiseksi osoi-teohjatulla kutsulla sarjamuotoisen osoiteinformaation avulla, kuvio 4 esittää kuvion 3 mukaisen laitteen osaa, jossa on muita yksityiskohtia, kuvio 5 esittää pulssikaaviota kuvion 4 mukaiselle laitteelle, kuvio 6 esittää osaa laitteesta tunnustietojen keräilemiseksi kutsujohtimien avulla suoritetulla osoituksella, kuvio 7 esittää osaa laitteesta tunnustietojen ja virheilmoitusten keräilemiseksi yhdessä, kuvio 8 esittää ajoituskaaviota kuvion 7 mukaiselle laitteelle virheilmoitusten lukemista varten, kuvio 9 esittää ajoituskaaviota kuvion 7 mukaiselle laitteelle virheilmoitusten ja tunnustietojen lukemista varten, kuvio 10 esittää muistikomponenttia, jonka syöttöjännite johdetaan kellopulsseista, ja kuvio 11 esittää muistikomponenttia, jonka syöttöjännitetulo on yhdistetty sen kutsujohtimeen.

Kuviossa 1 on esitetty signaalienvastaanottolaite, jossa on puurakenteinen tietoverkko. Signaalienkeräilijäitä on sijoitettu useille verkon tasoille. Tietojenkäsittelylaitteeseen 14 on yhdistetty ohjauslaitteen sisältävän kolmannen verkkotason signaalienkeräilijä 13. Signaalienkeräilijään 13 on yh- 5 89222 distetty 7R-rakenteisen telineryhmän käsittävän toisen verkkotason signaa1ienkeräi1ijät 12.

Toisen verkkotason signaalienkeräilijoihin 12 on yhdistetty useita telineen signaalienkeräi1ijöitä 11.

Jokaiseen useita 7R-rakenteisia sisäänasetettavia yksiköitä 2 käsittävän ensimmäisen verkkotason signaalienkeräilijään 11 on liitetty useita signaalienkeräi1ijöitä 10. Signaalienke-räilijät 10 on sijoitettu kukin yhteen pistoyksiköistä 3 ja sijoitettu yhdessä muiden pistoyksiköiden 3 kanssa Bw7R-tyyp-piseen sisääntyönnettävään yksikköön 2.

Kuviossa 1 esitetyn signaalinkeräilylaitteen avulla tietojen-käsittelylaitokeen 14 käyttöön annetaan tunnustietoja edelleen käsiteltäväksi. Ensimmäisen verkkotason yhteen eignaa-1ienkeräi1ijään 11 liitetyn huoltopäätteen 15 avulla tunnustietoja voidaan lukea verkon alkupäässä.

Kaikki paikalleen työnnettävät yksiköt, ts . pistoyksiköt 3 ja eisäänasetettavat yksiköt 2 on varustettu omalla muietikompe-nentilla. Muistikomponentin muodostaa EEPROM ja siihen on tallennettu kyseisen yksikön tunnustiedot.

Kuviossa 2 on esitetty tällä tavoin muistikomponentei1la varustettu sisäänasetettava yksikkö. Sisäänasetettava yksikkö 2 sisältää useita muistikomponentilla 30 varustettuja Tietoyksiköltä 3, jotka kuuluvat eri tiedonsiirtojärjestelmiin A ja B, omassa pistoyksikössä. olevan signaalienkeräili jän 10, jossa on muistikomponentti 100 ja muistikomponentin 20 sisään-asetettavaa yksikköä 2 itseään varten.

Muistikomponentteina 20, 100 tai 30 käytetään etenkin HCMOS-teknologian EEPROMeja, joissa on sarjamuotoinen tietotulo ja sarjamuotoinen tietolähtö, niin että saadaan pieni tilantarve, pieni hävioteho, vähän 1iitäntäjohtimia ja mahdollisuus uu- „ 89222 delleen ohjelmointiin. EEPROMieea on esimerkiksi 256 tavun muistitila, joka on sijoitettu 8-piikin suuruiseen koteloon. Tietotulo ja -lähtö voi olla yhdistetty kaksijohdintoimintaa varten.

Tällainen muistikomponentti on esimerkiksi Motorola-yhtiön EEPROM MCM 2814. Mu istikomponentissa on ensimmäinen ja toinen tulo komponentin sallintaa varten, toimintamuoto-tulo 2-joh-drnväylä- tai 4-johdinväylätoiminnan asettamiseksi, maalii-täntä, liitäntä syöttöjännitettä varten, liitäntä ohjelmoin-tijännitettä varten, kellotulo ja sarjamuotoinen tietotulo/-1äht ö.

Muistikomponentit varustetaan valmistuspaikalla, testauelait-toessa tai käyttöpaikalla ohjelmointilaitteen tai huoltopäät-teen avulla tunnustiedoilla. EEPROMien lataus ohjelmointitie-tokcneiden avulla on sinänsä tunnettua eikä sitä selitetä tämän vuoksi lähemmin.

Komponentin sal 1intatuloja käytetään edullisesti muistikom-ponentin varustamiseen osoitteella. Komponentin sallintaa varten olevat molemmat tulot asetetaan tällöin ylösvetovas-tuksen kautta syöttöjännitteeseen ja osoitteesta riippuen joko yhdistetään tai ei yhdistetä maahan. Tällöin saadaan neljä osoitetta maa-syöttöjänniteyhdietelminä. Yksittäisiä muisti-komponentteja tai työntöykeiköitä kutsutaan tällöin siten, että niille syötetään niiden osoitteet earjamuotoisesti tie-tojohtimien välityksellä.

Osoitteen asettamiseksi komponentin sallintaa varten olevat tulot kytketään maahan vastaavalla tavalla edullisimmin kyseisen yksikön takasoinä1lä. Toisaalta toinen komponentin uallintatulo voidaan kytkeä maahan ja toinen kutsujohtimeen, joka kyseistä komponenttia kutsuttaessa kytketään maahan.

7 89222

Kuviossa 3 on esitetty kytkentäjärjestely, jossa käytetään muietikomponenttien sarjamuotoista osoitusta tietojohtimien 51...5n välityksellä. Jokaiseen pietoyksikköön 3 voidaan asettaa yksi neljästä osoitteesta. Jokaisella tietojohdolla voidaan siten osoittaa enintään neljää muietikomponenttia tai työntöyksikköä. Kaikille pistoyksiköi1le 3 syötetään yhteisen kellojohtimen 6 välityksellä kellosignaali signaa1ienkeräi1ι-jäitä 10. Pistoykeiköt 3 on lisäksi yhdistetty ryhmittäin tietojohtimen 51...5n välityksellä signaalienkeräilijään 10. Pistoyksiköiden 3 ensimmäiseen ryhmään G1 johtaa tiet o johdin 51, n:nteen ryhmään Gn tietojohdin 5n.

Tällä tavoin signaalienkeräilijän 10 avulla voidaan kysellä n kertaa 4 työntöykeikköä.

Kuviossa 4 on esitetty kuvion 3 mukaisen kytkentäjärjestelyn muita yksityiskohtia. Tämä kytkentäjärjestely sopii sisään-asetettaville yksiköille, joissa on enintään 16 pistoyksikköä 3. Kello johdetaan kaikille pistoyksiköille yhteisen kello-johtimen 6 välityksellä. Kulloinkin neljällä pistoyksikö 1 lä on yhteisenä yksi neljästä tietojohtimesta 51, 52, 53 tai 54.

Halutun muistikomponentin valinta tapahtuu siten, että signaali enkeräi1ijä 11 antaa kutsuttavan muietikomponentin osoitteen sille tiet ojohtime 1le, joka johtaa sille muietikomponenttien ryhmälle, johon kyseinen muistikomponentti kuuluu.

Kuviossa 4 esitetyssä kytkentäjärjestelyssä on esitetty signaali enkerä i 1 i jään 11 liitetyistä useita sisäänasetettavista yksiköistä vain yksikkö 2 ja tämän yksikön 2 sisältämistä pistoyksiköistä signaalienkeräilijän 10 sisältämän valvonta-pistoykeikön lisäksi vain yksi pistoyksiköistä 3. Signaalien-keräilijä 10 sisältää mikroprosessorin 100, joka vastaanottaa väylän 7 välityksellä virheilmoitukset sisäänasetettavan yksikön 2 pistoyksiköi1tä 3. Jokainen pistoyksikkö 3 sisältää muistikomponentin 30.

θ 89222

Muistikomponenttiin 30 asetetaan laitteen 4 avulla ennalta-määrätty oma osoite. Tämä oma osoite on määrätty pistoykeikön takaseinällä olevan oeoitteenasetuslaitteen 4 avulla, te. pistoyksikkökohtaisesti tai vastaavalla sisäänasetettavan yksikön johdotuksella ts. pistokepaikkakohtaisesti . Laite 4 on yhdistetty komparaattorin 35 tuloihin AO ja AI. Nämä liitännät. AO ja AI on kytketty ylöevetovastukeen 41 tai 42 kautta syöttöjännitteeseen ja ne voidaan kytkeä valinnaisesti maahan laitteen 4 avulla.

Muistikomponentti 30 sisältää komparaattorin 35, jota mikroprosessori 100 ohjaa kellotuloon 302 yhdistetyn kellojohtimen 6 välityksellä yhdessä käynnistys-pysäytyslogiikan 34 ja oh-jauelogiikan 33 kanssa. Komparaattori 35 vertaa tietojohtimen 54 kautta vastaanotettua osoitetta laitteeseen 4 asetettuun osoitteeseen. Jos molemmat osoitteet vastaavat toisiaan, komparaattori 35 antaa vastaavuussignaalin ohjauslogiikä 1le 33. Varsinainen EEPROM 31 on varustettu X-dekooderilla 32 ja Y-dekooder i1la 36. X-dekooderin 32 eteen on kytketty ohjauslo-giikka 33. Y-dekooderiin 36 on yhdistetty tietorekisteri 37, joka saa kello-ohjauksen ohjauslogiikalta 33 sisäisen kello-johtimen 6a välityksellä ja jonka yksi tulo on yhdistetty tietotuloon ja -lähtöön 301 ja jonka lähtö on yhdistetty ohjaimen 38 kautta tietotuloon ja -lähtöön 301.

Tietojohdin 54, joka on yhdistetty pistoykeikön 3 tietotuloon ja -lähtöön 301, on johdettu myös kolmeen muuhun kuviossa esittämättömään pistoyksikköön. Muut tietojohtimet 51-53 johtavat neljään muuhun kuviossa samoin esittämättömään pistoyk-sikköön, niin että sisäänasetettava yksikkö 2 voi sisältää signaa1ienkeräi1ijän 10 sisältävän valvontayksikön lisäksi enintään 16 muuta pistoyksikköä muistikomponentteineen.

Tunnuetietojen lukemisen aikaansaa signaalienkeräilijä 10, joka antaa tätä varten kyselysanoman tietojohtimelle 54. Ensimmäinen signaa1ienkeräi1ijän 10 lähettämä tietotavu sisäl- 9 89222 tää molemmat oeoitebitit. Näitä bittejä verrataan muistikom-ponenttiin 30 integroidulla komparaattorilla 35 omaan osoitteeseen. Jos molemmat osoitteet vastaavat toisiaan, kutsutun pistoyksikön 3 muistikomponentti 30 lähettää kuittauseignaa-lin ja siirtää tällöin kaikki tunnustietonsa signaa1ienkeräi1i jälle 10. Signaalienkeräilijä 10 kuittaa jokaisen vastaanotetun tietotavun. Joe eignaalienkeräilijän 10 kuittaueeignaa1i puuttuu, yhteys katkaistaan.

Kuvioiden 3, 4 tai 5 mukaisen kytkentäjärjestelyn sisäänase-tettavan yksikön 2 päällekytkemisen jälkeen signaalienkeräili-jä 10 kyselee kaikilta pistoyksiköiltä 3 niiden tunnustiedot ja tallentaa nämä tiedot muistiinsa. Tiedot lajitellaan signaali enke rä i 1 i jäs sä 10 ja liitetään tarvittaessa yksikön 2 yksityisiin järjestelmiin. Tässä muodossa tietojenkäsittelyjärjestelmä DVA voi lukea tunnustiedot kuviossa 1 esitetyn tunnetun laitteen kaltaisen signaalienkeräilyjärjestelmän välityksellä tai ne voidaan kysellä huoltopäätteen 15 avulla. Pistoykeiköiden 3 tunnustiedot kysellään tai luetaan syklisesti niin sanotulla kiertokyselymenetelmällä. Tietojenkäsittelyjärjestelmälle DVA annetaan uusia tietoja vain muutosta-pauksessa, etenkin pistoyksiköitä vaihdettaessa.

Kuviossa 5 on esitetty edullisena pidetty vastaussanoma, jolla tunnustiedot siirretään pistoyksiköitä 3 eignaalienkeräili jälle 10. Vastaussanoma alkaa käynnistysmerkillä ST1, johon liittyy osa, jossa on kiinteä bittijono BF, oeoitebitit AO ja AI sekä looginen "1". Vastaussanoma alkaa loogisen "0":n muodostamalla muistikomponentin kuittaussignaali1la AS.

Tämän jälkeen seuraavat merkit Zl, Z2...Z(n-l), Zn, jotka sisältävät tunnustietoja, tarkastuskenttä SF, joka muodostuu yhdestä tai kahdesta tavusta ja pysäytysmerkki ST2. Kuittaus-signaaleilla AM, jotka eignaalienkeräilijä antaa jokaisen merkin Zl...Z(n-l) jälkeen, on oikean vastaanoton tapauksessa looginen taso 0. Kuittaussignaalilla AM, joka liittyy tarkas-tuekenttään SF, on looginen taso 1.

10 39222

Kuvioeea 6 on esitetty kytkentäjärjestely, jossa sisäänase-tettavan yksikön 2 sisältämiä pistoyksiköitä 3 kutsutaan kut-sujohtimien 81...8n avulla. Valvontapistoyksikön sisältämä signaalienkeräilijä 10 aktivoi yksittäiset pistoyksiköt kut-sujohtimien 81...8n välityksellä. Tällöin asetetaan kulloinkin yksi kutsujohtimista 81...8n loogiseksi "nollaksi". Tämä kutsujohdin vapauttaa tällöin kutsutun EEPROMin 30 sillä tavalla, että siihen tallennetut tunnustiedot voidaan lukea. Tunnustietojen luku tapahtuu samalla tavalla kuin kuvion 4 mukaisella kytkentäjärjestelyllä, te. kuvion 5 mukaisen puls-sisanoman avulla.

Laitteissa, joissa on useampia järjestelmiä tai pistoyksiköi-tä slsäänasetettavaa yksikköä kohti, virheilmoitukset ja tunnustiedot luetaan edullisimmin yhdessä sarjaväylän välityksellä. Tällaisen yhteisen lukemisen mahdollistava kytkentäjärjestely on esitetty kuviossa 7.

Kuviossa 7 on esitetty kytkentäjärjestely, jossa joukko pis-toyksiköitä ja sisäänasetettavan yksikön signaa1ienkeräi1ijä on yhdistetty toisiinsa väyläjohtimien välityksellä. Näistä pistoyksiköietä on esitetty vain pistoyksikkö 3.

Pistoyksikkö 3 sisältää osoitteenvertai1ijän 41, joka on sekä yhdistetty osoiteväylän 9 välityksellä eignaa1ienkeräi1ijään 10 että kytketty pistoyksikön 3 osoitteenasetuelaitteeseen 4. Oman osoitteen asetus tapahtuu samoin kuin kuvion 4 tai 6 mukaisessa kytkentäjärjestelyssä sen periaatteen mukaan, että neljä tilaa määrätään kahdella osoitebitillä. Osoitteenver-tailija 41 vertaa pistoyksikön omaa osoitetta signaa1ienke-räilijän 10 osoiteväylälle 9 syklisessä järjestyksessä antamiin osoitteisiin. Jos osoitteet havaitaan samoiksi, osoit-teenvertai1ija 41 antaa sa11intasignaa1 in muistikomponentin 30 komponent. insa 11 innan liitäntään 303 ja s i i r t orek i st er in 39 siirtotuloon S ja latauetuloon L.

Il 39222

Muietikomponentin 30 tietolähtö Dl on johdettu eiirt orekie terin 39 tuloon 3D ja sen tietolähtö D2 on yhdistetty signaa-1ienkeräi1ija 1tä 10 tulevaan tietoväylään 5a. Muietikomponentin 30 kellotulo T on kytketty eieäänaeetettavan ykeikön kaikille pistoykeiköille yhteiseen kellojohtimeen 6.

Siirtorekieterin 39, joka on esimerkiksi tyyppiä 74 HC 165, tulo 3D on kytketty muietikomponentin tietolähtöön Dl. Muut tulot 2D saavat virheilmoitukset virheilmoituegeneraattorιlta F rinnakkaismuotoisena informaationa.

Joe eignaalienkerailijän 10 kutsuessa siirtorekisterissä on virheilmoituksia, siirtorekisteri antaa ohjaimen 38a välityksellä sanoman signaalienkeräilijälle 10 johtavalle tietojoh-timelle 5b, jolla virheilmoituegeneraattorin F virheilmoituksia seuraavat muietikomponentin 30 tunnustiedot sarjamuodossa.

Kuviossa 7 esitetty kytkentäjärjestely muodostetaan edullisimmin integroiduksi piiriksi.

Jos tällöin on luettava vain virheilmoitukset, signaalienke-räilijä antaa kuviota 8 vastaavasti tietojohtimelle 6 yhtä monta kellopulesia kun siirtorekisterissä on tuloja. EEPROMin tietotuloon D2 johtava tietojohdin 5a pysyy signaalittomana. Ohjain 38a antaa virheilmoitukset tietojohtime 1le 5b.

Virheilmoitusten ja tunnustietojen lukeminen on esitetty kuviossa 9. Signaa1ienkeräi1ijä antaa pitkähkön ke 1lopuls sijonon kellojohtimelle 6. Lisäksi EEPROMin 30 tietotulo D2 saa signaa1ienkeräi1ijä1tä kuteusanoman, joka muodostuu lukukoo-dista LC ja osoitteesta Ad. Tämä saattaa EEPROMin antamaan merkkijonon, jossa on kaksi täytetavua FB, siirtokäytäntöön kuuluva, mutta käyttämätön osoite AD, tunnustiedot sisältävät merkit Zl...Zn ja tarkastuskenttä SF. Merkkien Z1...Zn lopussa olevat pariteettibit on merkitty kirjaimella P.

12 89222

Kuvion 7 ohjain 38a antaa aluksi virheilmoitukset FM ja tämän jälkeen mainitun EEPROMista lähtöisin olevan merkkijonon.

Kuviossa 10 on esitetty muistikomponentti 30, jonka syöttö-jännite Vpp johdetaan kellojohtimella 6 tulevista kellopuls-seista.

Signaalienkeräi1ijäitä muistikomponentei1le kulkeva yhteinen kellojohdin 6 on johdettu kellopuleeei1le päästösuuntaiseksi kytketyllä diodilla 61 muistikomponentin 30 syöttöjännitetu-loon Vpp. Syöttöjännitetulon Vpp ja maan välissä on kondensaattori 62.

Kytkentäjärjestelyssä käytetään hyväksi sitä seikkaa, että molemmissa synkronisissa siirtomenetelmissä, joiden mukaan kuvioiden 3, 4, 6 ja 7 kytkentäjärjestelyt toimivat, kellosignaali on jatkuvasti yhteisellä kellojohtimella 6. Sakara-pulssijonosta muodostuva kello, jonka taajuus on enintään 100 kHz, tasoitetaan kondensaattorilla, jonka kapasitanssi on alueella noin 1...10 ^uF. Ke 1lopulse ien amplitudi on noin 5V. Tasoitettu jännite, joka on alueella 3...5V, syöttää muisti-komponenttia sen aktiivisen tilan aikana, te. kirjoittamisen tai lukemisen aikana. CMOS-muistikomponentin 30 virrankulutus on noin 2 mA.

Kuvion 10 mukainen kytkentäjärjestely on erityisen edullinen niissä tapauksissa, joissa kytkentäjärjestely itsevalvontainformaation keräilemiseksi sisältää paikalleen työnnettäviä yksiköitä, joihin ei johdeta syöttöjännitettä ja joissa liitäntä syöttö jännitteeseen ei ole ilman muuta mahdollinen tai se aiheuttaa suhteellisen suuria kustannuksia.

Kuviossa 11 on esitetty muistikomponentti 30, jonka syöttö-jännitetulo VDD on yhdistetty suoraan kutsujohtimeen 8. Jos muistikomponentti 30 valitaan kutsujohtimensa 8 välityksellä, tässä kutsujohtimessa on jännite. Tämä jännite on mitoitettu siten, että se voi syöttää CMOS-muistikomponenttia 8.

13 89222

Tunnustietojen tarkastamiseksi käytetään edullisimmin sinänsä tunnettua jaksollista lohkovarmistusmenetelmää tai tarkastussumman muodostamista. Molemmissa menetelmissä ohjelmointiisi-te, joka voi olla huoltopääte tai henkilökohtainen tietokone, laskee testauspaikalla tarkastustiedot tunnustietoja EEPROMiin kirjoitettaessa.

Tietojen tarkastamiseen käytetään pariteettibittiä ja lohkon-tarkaetuskenttää, jotka tallennetaan yhdessä tunnustietojen kanssa EEPROMiin. Osoitteesta 0 lähtien aluksi syötetään tunnustiedot. Tämän jälkeen seuraa tarkastuskenttä, joka voi käsittää 1 tai 2 tavua. Tunnustietoja varten käytetään edullisimmin 7-bitin koodia tai DIN 66003 mukaista ASCII-koodia ja jokaiseen merkkiin liitetään pariteettibitti.

EEPROMin tunnustietoja seuraavat viimeiset kaksi tavua kuuluvat tarkastuskenttään. Tämän kentän sisältä lasketaan ohjelmoitaessa tunnustiedoista generaattoripolynomin avulla. Tämän laskennan suorittaa ohjelmointilaite.

Jos 7-bittiseetä koodista ja pariteettibitistä muodostuvat tunnustiedot luetaan lohkontarkaetuskentän kanssa signaalin-keräilijästä 10, sama laskenta, joka suoritettiin myös tar-kastuskenttään kirjoitettaessa, suoritetaan vielä kerran uudelleen ja tulosta verrataan vastaanotetun lohkontarkastue-kentän sisältöön. Jos tulos ei vastaa lohkontarkastuskenttää, esiintyy joko siirtovirhe tai tietovirhe EEPROMissa. Siirtovirheet voidaan korjata lukemalla tiedot uudelleen. EEPROMin tietovirheistä annetaan ilmoitus tietojenkäsittelylaitteelle DVA.

Erääseen toisenlaiseen edulliseen tiedonvarmistukseen sisältyy, että tunnustiedot summataan pariteettibitteihin. Siten saatu 8-bitin levyinen tarkastussumma tallennetaan tietoloh- 14 89222 kon loppuun EEPROMiin. Tarkastueeumman eniten merkitsevät bitit, jotka eivät enää mahdu sanan pituuteen, jätetään huomiotta. Kun eignaa1ienkeräi1ijä 10 myöhemmin lukee tunnustiedot, pariteettibitti tarkastetaan, lisätään tietotavuihin ja sig-naa1ienkeräi1ijässä laskettua tarkastussummaa verrataan vastaanotettuun. Virhe todettaessa tiedot luetaan uudelleen.

Claims (9)

1. Menetelmä itsevalvontainformaation keräämiseksi sähköisen tiedonsiirtotekniikan siirtolaitteissa, jotka sisältävät paikalleen työnnettäviä yksiköitä, joista ainakin osa sisältää valvontalaitteita, joissa on itsevalvontainformaation antolaitteet, jolloin informaationantolaitteet on kytketty signaalienkeräilijoihin (10), signaalienkeräilijoiden (10) saama itsevalvontainformaatio sisältää tunnustiedot ja ainakin osassa rakenneryhmiä on muistit tunnustietoja varten, tunnettu siitä, että tunnustietojen muistit ovat sarjamuotoisen tietotulon ja sarjamuotoisen tietolähdön sisältävien EEPROMien (30) muodostavia rakenneyksiköiden muistikompo-nentteja ja ovat kyseltävissä signaalienkeräilijän (10) avulla osoitevalikoidusti ja kello-ohjatusti, ja että signaalienkeräili jä (10) sisältää laitteen tunnustietojen osoi-tevalikoitua ja kello-ohjattua syklistä lukua varten ja laitteen vastaanotettujen tunnustietojen vanha-uusi-vertailua varten, joka laite syklisessä kyselykäytössä käyttöönotettaessa ensimmäisen sanoman jälkeen enää vain tunnustietojen muuttuessa antaa tunnustietoja keskeiselle valvontalaitteelle (tietojen käsittelylaitteelle 14).

2. Kytkentäjärjestely patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että muistikompo-nenttien (30) kellotulot (SCL), sarjamuotoiset tietotulot (301) ja sarjamuotoiset tietolähdöt (301) on yhdistetty väylä johtimien (51...54) välityksellä asianomaiseen signaalienkeräili jään (10).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että muistikomponentissa (30) on liitännät (AO, AI) komponentin sallintaa varten, jotka ovat kytkettävissä yksikkö- tai pistokepaikkakohtaisesti aktivointi-potentiaaliin (maahan) ja että EEPROMit (30) ovat kutsuttavissa sarjamuotoisesti tietojohtimien (51...54) välityksellä siirrettävillä osoitteilla. 16 89222

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että muistikomponenttien (30) kulloinkin yksi komponentin sallintaa varten oleva liitäntä (AO) on liitetty omaan kutsujohtimeen (81...8n).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 2-4 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että muistikomponentin (30) tietolähtö on johdettu muista tuloistaan virheilmoitusgeneraattoriin (F) kytketyn siirtorekisterin yhteen tuloon.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että muistikomponentissa on tunnustietojen lisäksi muistipaikat pariteettibittejä ja/tai lohkon-tarkastuskenttiä varten.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että muistikomponentin (30) syöttöjän-nitetulo on kytketty diodin välityksellä kellojohtimeen ja varustettu suodinkondensaattorilla.

*. 8. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kytkentäjärjestely, tun nettu siitä, että muistikomponentin (30) syöttöjännitetulo on kytketty kutsujohtimeen.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 2-8 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että pistoyksiköt (3) sisältävät laitteen (4) osoitteen asettamiseksi ja tähän laitteeseen (4) ja signaalienkeräilijään (10) yhdistettyyn osoiteväylään (9) kytketyn osoitteenvertailijän (35) ja että muistikomponentin (30) yksi liitäntä (CS) on kytketty osoitteenvertailijaan (41). I? 39222