FI88949B - Foerfarande och system foer konstanttryckreglering av arbetsblad - Google Patents

Description

! 88949

Menetelmä ja järjestelmä työterän jatkuvaksi paineensäätä-miseksi

Keksinnön ala 5 Keksinnön kohteena on ensiksi menetelmä työterän jatkuvaksi paineensäätämiseksi esimerkiksi tiekoneessa siten, että hydraulinen järjestelmä käsittäen ensimmäisen hydraulisen sylinterin ja toisen hydraulisen sylinterin säätää työterän pystysuoraa voimaa kohti alla olevaa pin-10 taa. Keksintö on alunperin kehitetty tiehöyliä varten, mutta sitä voidaan käyttää myös esimerkiksi lumiauroissa tai muissa teiden pintatöitä tai muuta pintatyötä tekevissä laitteissa. Keksinnön kohteena on myös hydraulinen järjestelmä keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi.

15 Keksintö kohdistuu hydrauliseen tekniikkaan, jota käytetään säätämään tiehöylän teriä ja tiehöylän jyrsinten teriä sekä muita työkoneita, joita käytetään sekä lumen-poistotarkoituksiin että rakennustyöhön (vrt. SE-patentti-hakemus 8 402 517-0).

20 Viitattaessa työkoneisiin työteristä käytetään ter minologiaa, jonka mukaan termiä "kaivuriterä” (excavator blade) käytetään massojen käsittelemiseen ja kuljetukseen, ja termiä "tiehöylän terä" (grader blade) käytetään määrittelemään työterää, joka yleensä on sijoitettu tiehöylän 25 alle ja sen etu- ja takarenkaiden väliin. Termi "työterä" (workblade) pitää siis sisällään nämä kaksi terätyyppiä. Seuraavassa selityksessä termiä "tiehöylän terä" käytetään määrittämään työterää, mutta tietenkin se kattaa myös muut työterät. Lisäksi termiä "leikkausreuna" (cutting edge) 30 käytetään työterän ulommaisesta reunasta.

Keksinnön tausta

Menetelmä, jolla tiehöylän terä asetetaan tien pintaa vasten on pysynyt lähes muuttumattomana aina siitä lähtien, kun tiehöylän terät ensimmäistä kertaa otettiin 35 käyttöön monta sataa vuotta sitten. Kuljettaja on aina ar- 2 88949 vioinut ilman erityisiä apuvälineitä voiman, jota käytetään leikkausreunan painamiseksi tietä vasten. Tämän seurauksena käytetyn voiman suuruus eroaa paljon kussakin erityistapauksessa ja se on ollut täysin riippuvainen kul-5 jettajan kokemuksesta ja taidosta. Tehty työ on siis ollut enemmän riippuvainen kuljettajan kokemuksesta ja taidosta kuin perustan kovuudesta ja geometrisesta muodosta. Tietyön laatu on siksi vaihdellut suuresti. Silloin kun tie-höylän terää on painettu tietä vasten liian pienellä voi-10 maila, työn tuloksena on ollut huono laatu. Kun taas tie-höylän terää on painettu liian suurella voimalla, seurauksena on ollut tien vaurioituminen ja myös leikkausreunan nopea kuluminen, mikä on aiheuttanut suunnattomia osien vaihtoon liittyviä kustannuksia.

15 Keksinnön tarkoitus

Keksinnön tehtävänä on aikaansaada menetelmä ja järjestelmä, jotka tekevät mahdolliseksi tiehöylän terän jatkuvan paineensäädön siten, että leikkausreunaa painetaan tietä vasten aina sopivimmalla mahdollisella voimalla 20 kuhunkin työtilaisuuteen nähden riippumatta kuljettajan kokemuksesta ja taidosta. Järjestelmän avulla on mahdollista saavuttaa jatkuva kosketuspaine leikkausreunan ja tien välillä myös tien kovuuden, geometrisen muodon ja makrostruktuurin vaihdellessa. Järjestelmä säilyttää myös 25 jatkuvan paineen silloin kun tiehöylä kallistuu tai sitä käännetään pystysuoran akselinsa ympäri tai pystykaarteis-sa.

Vastaavasti keksinnön tarkoituksena ei ole esimerkiksi naarmuttaa pois tien pintaa tai vahingoittaa jalka-30 käytäviä. Lisäksi keksinnön avulla on mahdollista ennustaa paremmin kuin aikaisemmin, milloin höylän leikkausreuna tulee vaihtaa, joten höylien tukkuvarastot voidaan optimoida paremmin. Kun keksintö otetaan käyttöön varustettuna seuraavassa kuvattavalla hydraulisella järjestelmällä, sen 35 avulla aikaansaadaan siis tien muodosta riippumaton jatku- 3 88949 va kosketusvoima tietä kohti. Suoritusmuodossa selitetty kosketusvoima toimii sähköisesti ohjaamosta käsin erikseen kutakin sylinteriä (ensimmäistä ja toista) varten.

Keksinnön tehtävänä on myös ratkaista ongelmat, 5 jotka syntyvät talven tullen, jolloin höylän täytyy puhdistaa tiet ja jalkakäytävät lumesta ja jäästä. Tällöin kuljettajan on hyvin vaikea sovittaa tiehöylän terän pystysuoraa voimaa, eli tiehöylän terän painetta tietä kohti siten, että tie ja esimerkiksi samansuuntaiset jalkakäytä-10 vät eivät naarmuunnu. Tällaiset vahingot aiheuttavat suuria taloudellisia menetyksiä joka vuosi ja ne on myös erittäin vaikea välttää. Lisäksi, kuten edellä jo mainittiin, tiehöylän terän leikkausreuna kuluu erittäin paljon, minkä vuoksi leikkausreunat on vaihdettava paljon lyhyem-15 min väliajoin kuin käytettäessä leikkausreunoja ainoastaan normaalissa käytössä.

Keksinnön yhteenveto

Muodostelmalla työkoneen höyläterän hydraulinen piiri kahdeksi erilliseksi ja yksittäin säädettäväksi hydrau-20 liseksi piiriksi, joista kumpikin erikseen ohjaa vasemman-ja oikeanpuolisen höyläterän pystysuoraa tien pintaan kohdistuvaa voimaa, saavutetaan entistä parempi mahdollisuus säätää työkoneen höyläterää. Tämän kaksiosaisen erillisen hydraulisen piirin lisäksi hydraulinen piiri antaa myös 25 sen mahdollisuuden, että kuljettaja valitsee vallitseviin olosuhteisiin sopivan maahan kohdistuvan paineen. Kuljettaja voi myös käyttää höylän terän "nopea-ohjausta" tarkoittaen höyläterän hetkellistä laskemista. Kuljettaja voi myös ohjaamosta käsin kytkeä päälle joko höyläterän jatku-30 van paineensäädön tai höyläterän manuaalisen ohjauksen, jolloin viimeksi mainittu tarkoittaa perinteistä käsivi-vulla toimivan venttiilin avulla säädettävää toimintoa. Keksinnön mukaiselle menetelmälle ja järjestelmälle sekä sen edullisille sovellutusmuodoille on tunnusomaista se, 35 mitä jäljempänä olevissa patenttivaatimuksissa on esitet- 4 88949 ty.

Piirustusten lyhyt selitys

Keksintöä tarkastellaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitteenä oleviin piirustuksiin sisältyvin numeroin 5 varustettujen suoritusmuotoesimerkkien pohjalta, joissa kuvio 1 esittää osaksi idealisoidun keksinnön mukaista hydraulista piiriä, jossa hydrauliset piirit on esitetty lohkoina kuvio 2 esittää kuvion 1 lohkon A hydraulista 10 piiriä.

Keksinnön selitys

Seuraavassa selitetään tiehöylään sovellettua keksinnön yhtä suoritusmuotoa. Kuvioihin liittyvät, johdonmukaiset numerot tekevät keksinnön ymmärtämisen helpommaksi. 15 Höyläterä on tiehöylässä normaalisti asennettu riippuvasti etummaisen pyöräparin ja takapyörien väliin eli keskelle höylän alle tasolevylle, jonka toimintaa voidaan ohjata tiehöylän ohjaamosta käsin. Tasolevyä voidaan tässä suhteessa kääntää siten, että höyläterän kulma ajo-20 suuntaan nähden muuttuu. Höyläterän pystysuoraa liikettä varten on asennettu yksi hydraulinen sylinteri höyläterän kummallekin puolelle. Näitä hydraulisia sylintereitä, joita tästä lähtien nimitetään ensimmäiseksi ja toiseksi hydrauliseksi sylinteriksi Cl ja C2, ohjataan myös kuljetta-25 jän välityksellä ohjaamosta käsin. Näiden sylintereiden avulla kuljettaja voi esimerkiksi valita höyläterän pystysuoran voiman kohti tien päällystä, jolloin tien päällystä vakiinnuttaa höyläterän sijainnin pystytasossa.

Hydraulinen piiri kuvion 1 lohkossa A on varustettu 30 kolmella alapuolella sijaitsevalla läpällä P, T ja Dr. P-läppä on liitetty hydraulista piiriä A paineistamaan asetettuun pumppuun 1. T-läppä on liitetty tankkiin, joka sisältää hydraulista nestettä piiriä A tyhjennettäessä. Dr-läppää käytetään tyhjennettäessä lohkoa hydraulisesta 35 nesteestä. Yksi tällaisen T- ja Dr-läpän jaon tarkoitus on 5 88949 välttää painevaihtelut, jotka saattaisivat vaikuttaa piirin toimintaan. Lisäksi lohko A on varustettu vasemmalta puoleltaan plus- ja miinusläpillä A1,B1 vasenta hydraulista sylinteriä Cl varten sekä oikealta puoleltaan plus- ja 5 miinusläpillä A2,B2 oikeanpuoleista hydraulista sylinteriä C2 varten. Kuviosta 1 näkyy vielä lohkon A suhde muihin lohkoihin nähden höyläterän jatkuvassa paineensäätöjärjestelmässä.

Lohko B on piirretty kuvioon 1 näyttämään säätely-10 järjestelmän ratkaisua siinä tapauksessa, että käytetään painetasaamatonta pumppua. Tämä lohko jää pois käytettäessä painetasattua pumppua, ja lohko B korvataan T-kytken-nällä käsittäen kytkennät painetasatulta pumpulta P-läpäl-le lohkossa A ja perinteiseen käsivipuventtiiliin. Suoraan 15 pumppuun 1 liitetty venttiili V on piirretty ehdotukseksi järjestää valinnan mahdollisuus perinteisen käsivipuvent-tiilin, lohkon C, ja jatkuvan paineensäätelyn, lohkon A, välillä. Venttiili V on siten piirretty manuaalikäyttöi-seksi venttiiliksi, jota kuljettaja ohjaa tiehöylän ohjaa-20 mosta käsin. Käsivivun valinnasta riippuen valitaan venttiili V. Mikäli käytetään painetasattua pumppua ja lohko B korvataan T-kytkennällä, valitaan edullisesti toisen tyyppinen käsivipuventtiili siten, että venttiili V voidaan jättää pois. Lisäksi lohko B on varustettu paisuntatankil-25 la E hydraulisen nesteen poistamiseksi tyhjennysventtiilin kautta, mikäli paine kasvaa yli sallitun tason. Tätä pai-suntatankkia ei siis tarvita käytettäessä painetasattua pumppua.

Lohko C on puolestaan piirretty kuvioon 1 osoitta-30 maan käsivipuventtiilin normaalia toimintaa aikaisemmin käytetyissä säätöjärjestelmissä tiehöyliä varten. Tätä lohkoa ei tämän keksinnön yhteydessä kuvata yksityiskohtaisesti, koska käsivipuventtiili on tyypiltään perinteinen ja sen tähden sen muoto ja toiminta ovat tunnettuja.

.35 Kuvioon 1 on lisäksi piirretty kaksi lohkoa D, jot- 6 88949 ka esittävät kunkin sylinterin (C1,C2) yhteyteen sijoitettuja takaiskuventtiileitä vuotojen estämiseksi sylinterien (Cl,C2) miinuspuolilta tankkiin. Tämä on yleinen järjestely yhdessä liukutyyppisten käsivipuventtiilien kanssa ja 5 se estää höyläterää putoamasta.

P- ja T-läpät, ks. kuvio 2, on liitetty lohkon sisällä vähintään yhteen sähköiseen nelitiesuuntaventtii-liin, joka normaalissa asennossaan pitää hydraulisen piirin tyhjennettynä hydraulisesta nesteestä venttiilin ΒΙΟ läpän kautta. Suuntaventtiili avaa hydraulisen piirin siten, että pumpulta tuleva hydraulinen neste pääsee piiriin, kun venttiilin magneettiin vaikutetaan. Kuvion 2 suoritusmuodossa ensimmäinen sähköinen nelitiesuuntavent-tiili 2 on järjestetty lohkon ensimmäistä osaa varten ja 15 toinen sähköinen nelitiesuuntaventtiili 3 on järjestetty lohkon toista osaa varten tarkoituksenaan paineistaa hydraulisen piirin A osia sekä vähentää niissä vallitsevaa painetta.

Hydraulinen piiri A on lohkossa varustettu vasem-20 manpuoleisella plus-läpällä Ai ja vasemmanpuoleisella miinus-läpällä Bl vasemman hydraulisen sylinterin Cl plus- ja miinus-puolta varten. Plus-puoli määritellään sylinterin siksi puoleksi, joka aikaansaa männän varren työntymisen eteenpäin paineistettaessa, ja miinus-puoli määritellään 25 sylinterin puoleksi, joka aikaansaa männän varren vetämisen takaisin sylinteriin paineistuksen aikana. Vastaavat läpät on järjestetty oikeanpuoleiseen hydrauliseen sylinteriin, eli yksi oikea plus-läppä A2 ja yksi oikea miinus-läppä B2.

30 Nämä neljä sylinteriläppää Al,Bl,A2 ja B2 on kukin kytketty lohkossa esiohjattuun takaiskuventtiiliin siten, että vasen plus-läppä AI on liitetty ensimmäiseen takaiskuventtiiliin 6, oikea plus-läppä A2 on liitetty toiseen takaiskuventtiiliin 7, vasen miinus-läppä Bl on liitetty 35 kolmanteen takaiskuventtiiliin 8 ja oikea miinus-läppä B2 7 88949 on liitetty neljänteen takaiskuventtiiliin 9. Kaikki taka-iskuventtiilit ovat, kuten aikaisemmin mainittiin, esioh-jattuja siten, että ne avautuvat tietyn syöttöpaineen vallitessa hydraulisessa piirissä A, mikä ilmenee kuviosta 2.

5 Kukin näistä takaiskuventtiileistä 6,7,8,9 on loh kossa kytketty suuntaventtiileihin 2,3 kunkin neljän kol-mitiepaineenalennusventtiiliin REG-läpän kautta siten, että ensimmäinen takaiskuventtiili 6 on kytketty ensimmäiseen paineenalennusventtiiliin 10, toinen takaiskuventtii-10 li 7 on kytketty toiseen paineenalennusventtiiliin 11, kolmas takaiskuventtiili 8 on kytketty kolmanteen paineenalennusventtiiliin 12 ja neljäs takaiskuventtiili 9 on kytketty neljänteen paineenalennusventtiiliin 13. Sitten kukin paineenalennusventtiili 10,11,12 ja 13 on varustettu 15 tankkiin johtavalla tyhjennysläpällä R. Kukin paineenalennusventtiili on paineohjattu siten, että nestevirta hyväksytään ennalta määrättyyn painetasoon saakka yhteen suuntaan ja mikäli taso ylittyy, nestevirta muuttaa suuntaa ja se tyhjennetään venttiilien R-läppien välityksellä. Lisäk-20 si kukin paineenalennusventtiili 10,11,12 ja 13 on kytketty paineenrajoitusventtiileihin siten, että ensimmäinen paineenalennusventtiili 10 toimii ensimmäisen suhteellisen paineenrajoitusventtiilin 14 välityksellä siten, että tämän venttiilin 14 asettama ennalta määrätty paine säilyt-25 tää paineen paineenalennusventtiilin 10 REG-läpällä. Lisäksi toinen paineenalennusventtiili 11 toimii toisen suhteellisen paineenrajoitusventtiilin 15 välityksellä siten, että samalla tavalla tämän venttiilin 15 asettama ennalta määrätty paine ylläpitää painetta paineenalennusventtiilin 30 11 REG-läpällä. Kolmas paineenalennusventtiili 12 toimii ensimmäisen paineenrajoitusventtiilin 16 välityksellä, ja neljäs paineenalennusventtiili 13 toimii toisen paineenrajoitusventtiilin 17 välityksellä. Kahden paineenrajoitusventtiilin 16,17 tarkoituksena on kalibroida suhteel-35 listen paineenrajoitusventtiilien 14 ja 15 asteikot. Ka- β 88949 librointi toteutetaan siten, että nollataso paineenrajoi-tusventtiileissä 14 ja 15 vastaa "kellunta-tasoa" höyläte-rässä, eli tilaa, jossa terä hitaasti liikkuu ylöspäin tien pinnasta. Kukin paineenrajoitusventtiili 14,15,16,17 5 on lisäksi varustettu tyhjennysläpällä Dr ulkoista tyhjennystä varten, jolloin ensimmäisen ja toisen paineenrajoi-tusventtiilin 16,17 tyhjennysläpät Dr on kytketty sähköiseen, magneetilla 19 toimivaan kaksitiesuuntaventtiiliin 18. Suuntaventtiilin 18 avulla on mahdollista eliminoida 10 ensimmäisen ja toisen paineenrajoitusventtiilin 16,17 tyhjennys siten, että höyläterä voidaan laskea nopeasti.

Ensimmäinen painemittari 20 on kytketty suoraan vasemman hydraulisen sylinterin Cl plus-puoleen hydraulisen piirin A liitännän MÄ1 kautta, ja toinen painemittari 21 on 15 kytketty suoraan oikeanpuoleisen hydraulisen sylinterin C2 plus-puoleen hydraulisen piirin A liitännän MA2 kautta siten, että kuljettaja voi suoraan lukea hydraulisen paineen sylinterien plus-puolille. Myös erillinen kolmas painemittari 22 kuuluu järjestelmään ja se on tarkoitettu kytket-20 täväksi hydraulisessa piirissä A oleviin mittauskohtiin Mbi, Mb2, Mp1 ja Mp2, jotka on järjestetty mittausliittimiksi. Liittimillä MB1 ja MB2 suoritetaan mittauksia hydraulisten sylintereiden C1,C2 miinus-puolilta, liittimillä MP1 ja Mp2 taas suoritetaan mittauksia syöttöpaineesta hydraulisen 25 piirin A vasemmalla ja oikealla puolella. Mittausliitintä Mp käytetään piirin A kokonaissyöttöpaineen tutkimiseen juuri ennen kahta suuntaventtiiliä 2,3.

Lohkon A eli hydraulisen piirin A toimintaa selitetään seuraavassa viittaamalla pääosin kuvioon 2.

30 Hydraulista piiriä A (tässä tapauksessa lohko A ku viossa 2) syötetään jatkuvalla paineella hydraulisen pumpun 1 (kuviossa 1) välityksellä tämän P-läpässä (kuvio 2). Paine lukitaan sitten ensimmäisen sähkökäyttöisen kolmi-tiesuuntaventtiilin 2 ja toisen sähkökäyttöisen kolmitie-35 suuntaventtiilin 3 välityksellä, kun suuntaventtiilien 2,3 9 38949 magneetit 4,5 on deaktivoitu (normaali asento näkyy kuviossa 2). Samaan aikaan järjestelmä tyhjenee ja näin tapahtuu, kun suuntaventtiilien 2,3 B-läpät on kytketty tankkiin T-läpän (kuvio 2) välityksellä ja neljä esiohjattua 5 takaiskuventtiiliä 6,7,8,9 on suljettu. Vastaavasti hydraulinen piiri A deaktivoituu ja "normaali" höyläterän ohjaaminen käsivipuventtiilin välityksellä (näkyy ainoastaan kuvion 1 lohkossa C) on mahdollista.

Hydraulisen piirin A aktivointi tapahtuu silloin, 10 kun jännite aktivoi suuntaventtiilien 2,3 magneetit 4,5 siten, että paine pääsee työntymään kahteen erilliseen hydrauliseen piiriin. Lohko A kuviossa 2 on jaettu yhteen erilliseen hydrauliseen piiriin kutakin hydraulista sylinteriä Cl ja C2 varten.

15 Syöttöpaine on siten saavuttanut neljän kolmitie- paineenalennusventtiilin 10,11,12,13 P-läppien etuosan. Esiohjauspaine (»syöttöpaine) avaa samanaikaisesti neljä esiohjattua takaiskuventtiiliä 6,7,8,9. Paine hydraulisten sylintereiden C1,C2 läpille paineenalennusventtiilien 10, 20 11,12,13 REG-läppien kautta vakiintuu säädettäessä neljä paineenrajoitusventtiiliä 14,15,16,17, jotka toimivat esi-ohjausventtiileinä paineenalennusventtiileitä 10,11,12,13 varten, jolloin esiohjausventtiilit 14 ja 15, kuten edellä mainittiin, ovat suhteellisia paineenrajoitusventtiileitä .25 ja esiohjausventtiilit 16 ja 17 ovat tavallisia paineenrajoitusventtiileitä.

Höyläterän kelluvan pisteen sovittaminen tapahtuu asettamalla kaksi suhteellista rajoitusventtiiliä 14 ja 15 minimiarvoon eli 0-asentoon kahdella venttiileihin kytke-30 tyllä asteikolla siten, että "nolla-paine" saavuttaa hyd raulisten sylintereiden C1,C2 plus-puolet. Sitten paineen-rajoitusventtiilit 16 ja 17 painesovitetaan arvoon siten, että höyläterä on nousemassa tien päällysteestä ja liikkumassa hitaasti ylöspäin, eli kosketusvoima tietä kohti on 35 0.

1. 889h9

Kuljettaja valitsee sitten tiehen kohdistuvan paineen ohjaamosta käsin kahden suhteellisen paineenrajoitus-venttiilin 14 ja 15 avulla. Venttiilit 14,15 ovat sähkökäyttöisiä potentiometrin ja ohjauskortin välityksellä, 5 joka on erikseen kumpaakin hydraulista sylinteriä Cl ja C2 varten.

Neljä kolmitiepaineenalennusventtiiliä 10,11,12,13 toimivat sekä paineenalennusventtiileinä että paineenra-joitusventtiileinä hydraulisessa piirissä A. Eli vaikka 10 paineenalennusventtiilien 10,11,12,13 REG-läpillä asetettua paineen tasoa ei ole saavutettu, nämä venttiilit ovat avoinna (P REG:iin) ja hydraulinen neste virtaa kunnes asetettu paine on saavutettu.

Jos paine saa korkeamman arvon kuin on asetettu 15 paineenrajoitusventtiilien 14,15,16,17 välityksellä, pai- neenalennusventtiilit 10,11,12,13 vaihtavat toimintoa ja avaavat yhteydet REG-läpiltään R-läpille, jotka on kytketty tankkiin siten, että paine tyhjenee, kunnes asetettu arvo on saavutettu venttiilien REG-läpillä.

20 Sähköisen suuntaventtiilin 18 magneetin 19 akti vointi merkitsee hydraulisten sylintereiden "nopea-ohjausta" (tunnetaan myös differentiaali-ohjauksena, joka viittaa höyläterän nopeaan laskemiseen) plus-suunnassa, mikäli samanaikaisesti annetaan maksimipaine (n. 80-100 bar) suh-25 teellisille suuntaventtiileille 14 ja 15.

Jotta hydrauliset sylinterit saadaan liikkumaan plus-suunnassa, höyläterän kuolleen painon (n. 2000-2500 kg) täytyy vaikuttaa hydraulisiin sylintereihin Cl,C2. Tässä tapauksessa paineenalennusventtiilit 12 ja 13 hyd-30 raulisten sylintereiden C1,C2 miinus-puolilla pakotetaan avattuun asentoon (P REGsiin ), ja sylintereiden miinuspuolet saavat syöttöpainetta (= maks. 160 bar). Mikäli samanaikaisesti paineenalennusventtiilit 10 ja 11 säädetään suhteellisten paineenrajoitusventtiilien 14 ja 15 vä-35 lityksellä siten, että paine hydraulisten sylintereiden n 88949 plus-puolille saavuttaa 80-100 bar, hydrauliset sylinterit liikkuvat plus-suunnassa ja päästään nopeaan höyläterän laskemiseen.

Keksintöä voidaan seuraavien patenttivaatimusten 5 suoja-alan puitteissa käyttää erilaisissa työkoneissa, joissa koneen työterän jatkuva paineensäätö on toivottavaa. Keksintö ei tästä syystä rajoitu koskemaan ainoastaan tiekoneita tai tiehöyliä.

Claims (4)

12 88949

1. Menetelmä työterän jatkuvaksi paineensäätämisek-si esimerkiksi tiekoneessa siten, että hydraulinen järjes- 5 telmä käsittäen ensimmäisen hydraulisen sylinterin (Cl) ja toisen hydraulisen sylinterin (C2) säätää työterän pystysuoraa voimaa kohti alla olevaa pintaa, tunnettu siitä, että hydraulinen järjestelmä yksilöllisesti säätää kohti alla olevaa pintaa vasten kohdistuvaa pystysuoraa 10 voimaa työterän molemmilla puolilla, a) mittaamalla paineen hydraulisten sylintereiden (C1,C2) plus-puolilla ja miinus-puolilla, b) vertaamalla mitattuja paineita asetettuihin työpaineisiin, 15 c) sallimalla paineenrajoitusventtiilien (14,15,16, 17. avata paineenalennusventtiilit (10,11,12,13), jos mitatut paineet putoavat alle asetettujen työpaineiden, tai sallimalla paineenrajoitusventtiilien (14,15,16,17) tyhjentää paineenalennusventtiilit (10,11,12,13), jos mitatut 20 paineet ylittävät asetetut työpaineet.

2. Hydraulinen järjestelmä työterän jatkuvaa pai-neensäätämistä varten esimerkiksi tiekoneessa, jossa hydraulinen järjestelmä käsittäen työterän yhdellä puolella toimivan ensimmäisen hydraulisen sylinterin (Cl) sekä työ- 25 terän toisella puolella toimivan toisen hydraulisen sylinterin (C2) on järjestetty säätämään työterän alla olevaan pintaan kohdistuvaa pystysuoraa voimaa, tunnettu siitä, että kutakin hydraulista sylinteriä (C1,C2) syötetään jatkuvalla paineella kunkin sylinterin plus-puolella 30 ja jatkuvalla paineella sylinterin miinus-puolella ja että paineita työpainetta vaihdettaessa ylläpidetään kahden paineenalennusventtiilin (10,11) järjestelyn avulla, jota käyttävät kaksi painetta suhteellisesti rajoittavaa venttiiliä (14,15) hydraulisten mäntien plus-puolilla sekä 35 kahden muun paineenalennusventtiilin (12,13) järjestelyn 13 88949 avulla, jota käyttävät kaksi muuta paineenrajoitusventtii-liä (16,17) paineen tasaamiseksi hydraulisten mäntien miinus-puolilla .

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen hydraulinen jär- 5 jestelmä, tunnettu siitä, että differentiaalioh- jaus saavutetaan suuntaventtiilin (18) avulla, joka on asennettu pysäyttämään paineenrajoitusventtiilien (16,17) miinus-puolien tyhjenemisen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen hydraulinen jär- 10 jestelmä, tunnettu siitä, että hydraulinen piiri (A) työterän jatkuvaksi paineensäätämiseksi on asennettu vaihtoehdoksi esimerkiksi tiekoneeseen jo olemassa olevaan käsivipuventtiiliin. 14 88949