FI88847C - Kretsanordning foer telekommunikationsanlaeggningar, speciellt telefonvaexelanlaeggningar med ett naet av vaexelstationer och linjegrupper av kanaler som kan belaeggas individuellt foer varje foerbindelse - Google Patents

Description

1 Ö8847

Kytkentäjärjestely 11edonvälityslaitoka ia, etenkin puhelinvä-lityslaitokaia varten, joissa on keskuksista ja näitä yhdistävistä yhteyskohtaisesti varattavien kanavien kimpuista muodostuva verkko

Tiedonvälitylaitoksissa, esimerkiksi puhelinvälityslaitoksis-sa, kahden tilaajan välille kytketyn yhteyden välityksellä suoritetun yhteyskohtaisten tietojen siirron tarpeen lisäksi tehtävänä on yleensä lisäksi yhteyskohtaisen merkinantoanior-maation siirtäminen. Yhteyskohtaiset tiedot esiintyvät ja ne siirretään tässä yhteydessä esimerkiksi puhelinlaitoksissa puhevaihtovirtojen muodossa tai kaukokirjoitinlaitoksissa kaukokirjoitinmerkkien muodossa. Merkinantoinformaatio muodostuu mukanaseuraavista 1isäkytkentämerkeistä yhteyden rakentamista, ylläpitoa, veloitusta ja lopetusta varten, esimerkiksi varausmerkeistä, valintamerkeistä, valinnanpäätty-mismerkeistä, ilmoitusmerkeistä, veloituspulsseieta, loppumerkeistä, lopetusmerkeistä ja vastaavista.

Aikakauslehden "telcom report" helmikuun 19Θ5 erikoisnumerossa on selitetty erittäin yksityiskohtaisesti tietoliikennetekniikan alaan kuuluvaa ISDN-tekniikkaa. Siinä on kysymys modernista tiedonvälitystekniikasta, joka tarjoaa puhelimen ja teleksin (määrätynlainen kaukokirjoit in) lisäksi suuren lukumäärän muita tietoliikennemahdollisuuksia kuten nopean telefaksin, kuvapuhelimen, teleteksin, datasiirron, kauko-ohjauksen ja monia muita ja mahdollistaa lisäksi täydentäviä toiminteita kuten esimerkiksi kutsuvan tilaajan kutsunumeron näytön kutsutun tilaajan luona, veloituksen siirron viimeksimainitulle, automaattisen takaisinsoiton viimeksimainitun oltua varattuna ja tultua vapaaksi ja monia muita.

Tavanomaisissa välityslaitoksissa ja tietoliikenneverkoissa yhteyskohtainen tiedonsiirto tapahtuu vastaavien siirtojärjestelmien johtojen ja kanavien kautta, jolloin näillä joh- 2 8884? doilla ja kanavilla on niille tarkoitetulle tiedonsiirrolle soveltuva kaistanleveys. Esimerkiksi kaukokirjoitinkanaville riittää pienempi kaistanleveys kuin puhelinkanavi1le. Modernien välityslaitosten kautta kulkevat kuvapuhelinyhteydet tarvitsevat sitävastoin vielä suuremman kaistanleveyden kun puhtaat puhelinyhteydet. Lisäksi yhteyskohtaisen merkinan-toinformaation siirtämiseen on periaatteessa käytettävissä kaksi mahdollisuutta, nimittäin toisaalta siirto läpikytketyn yhteystien kautta sen tiedonsiirtotien lisäksi yhdessä tämän kanssa läpikytketyillä johtimilla tai siirretystä tietoinfor-maatiosta selvästi erottuvien kytkentämerkkien avulla tai toisaalta siirto koko kimpun tai myös useampien kimppujen johdoille tai kanaville yhteisen merkinantokanavan kautta.

Siitä riippumatta millä tavalla merkinantoinformaatio siirretään, se on kuitenkin yleensä yhteyskohtaista. (Tämän lisäksi on luonnollisesti yleisesti mahdollista käyttää ja siirtää merkinantoinformaatiota, joka ei ole yhteyskohtaista). Rakenteeltaan erilaiset tiedonvälitysjärjestelmät eroavat muun muassa tarjoamiensa merkinantomahdollisuuksien osalta, erikoisesti yhteyskohtaisesti siirrettävien eri merkinantomerk-kien kokonaispektrin laajuuden osalta, siitä riippumatta siirretäänkö merkit tilan suhteen läpikytketyn yhteystien rinnalla vai yhdelle tai useammalle kimpulle yhteisen merkinantokanavan kautta. Rakenteeltaan erilaiset tiedonvälitysjärjestelmät voivat - kuten jo edellä on mainittu - erota lisäksi myös käytettävissä olevien johtojen tai kanavien kaistanleveyden osalta, kuten esimerkiksi toisaalta kaukokirjoi-tinkanavat ja toisaalta puhelinkanavat, tämän lisäksi ISDN-tekniikassa käytetään myös laajakaistayhteyksiä. Tätä varten voidaan käyttää erityisiä laajakaistakanavia ja myös laaja-kalstakytkentäkenttiä, laajakaistayhteydet voidaan kuitenkin myös muodostaa monikanavayhteyksinä vastaavasta lukumäärästä kaistanleveydeltään normaaleja kanavia.

3 «8847

Yhteyskohtaisesta varattavien johtojen tai kanavien ja kytkentäkenttien kautta muodostettavien läpikytkentäteiden kaistanleveyden osalta nämä kaikki voidaan jakaa niiden tarjoamien siirtomahdollisuuksien, jotka voivat siis koskea itse tiedonsiirtoa ja/tai merkinantomerkkien siirtoa, laajuuden näkökulmasta eri luokkiin, jolloin näistä ensimmäisellä voi olla vain laajentamattomat siirtomahdollisuudet ja muilla luokilla voi sitä vastoin olla enemmän tai vähemmän laajennetut siirtomahdollisuudet. Yhtä hyvin kuin eri kaistanleveyksistä nämä erilaiset siirtomahdollisuudet voivat kuitenkin määräytyä mahdollisten merkinantoinformaatioiden eri lukumääristä.

DE-kuulutusjulkaisusta 2 736 670 on tunnettua liittää kutsuvan tilaajan valitsemaan määräpaikkainformaatioon samoin tämän valitsema lisäinformaatio, joka ilmoittaa tämän vaatimat siirtomahdollisuudet televisiota, kuvapuhelinta tai datansiirtoa varten. Valitun määräpaikkainformaation ja lisäinformaation avulla valitaan tällöin yhteys kyseiselle määräpaikalle useista siirtomahdollisuuksiltaan erilaisista yhteysmahdollisuuksista. Lisäinformaation tehtävänä on tässä tunnetussa tapauksessa muun muassa vaikuttaa muunnetussa muodossa väylöityslaitteisiin siten, että mahdollisesti olemassa olevien siirto-ominaisuuksiltaan huonompien kiertotieyhteyk-sien varaaminen estetään ja asianomaiseen yhteyden läpikyt-kentään käytetään vain erikoisen hyvälaatuisia siirtoteitä. Suorastaan on kuitenkin myös mahdollista ja myös tavanomaista johtaa eri luokkien johtokimppuja tai kanavaryhmiä (viimeksi mainitut voidaan myös yhdistää käsitteellisesti ensiksimai-nittuihin) rinnakkain eli kahden keskuksen välille. Tämän avulla yhteydet voidaan muodostaa sellaisten kanavien kautta, jotka tarjoavat tarvittavat siirtomahdollisuudet. Tällöin on oleellista merkitystä näiden kanavien muodostamisen kustannuksilla ja suhteessa niihin kulloinkin läpikytkettävillä yhteyksillä saavutettavalla käytännön hyödyllä. Tämä saavutettava hyöty voi mahdollisesti perustua tähän liittyvään ehdottomaan vaatimukseen.

4 88847

Keksintö kohdistuu kytkentäjärjestelyyn tiedonvälityslaitok-sia, etenkin puhelinvälityslaitoksia varten, jossa on yhteyskohtaisesta varattavien kanavien kimppujen ainakin osittain silmukkamainen verkko, jotka kanavat voidaan kytkeä välitys-teknillisesti yhteen tämän verkon yksittäiset verkkosolmut muodostavissa keskuksissa, ja jossa on ainakin kahta, kanavien tarjoamien teknisten siirtomahdollisuuksien laajuuden, te. laajentamaton tai - enemmän tai vähemmän - laajennettu, suhteen eroavaa luokkaa olevia kanavakimppuja, jolloin kahden verkkosolmun välille voi olla järjestetty rinnan myös kahta -tai myös useampaa - luokkaa olevia kanavakimppuja, ja jossa on keskuksissa olevat laitteet väylöitystä varten, joilla keskuksessa valitaan yhteyden muodostamista varten olevan valintaani ormaation perusteella käytettävissä olevista ja yhteys-tien kulun osalta eri edullisista tiemahdollisuuksista, joita muodostuu silmukkaverkkomuodon vuoksi, kulloinkin edullisin tiemahdol1isuue, ja joissa kulloinkin tarvittavien teknillisten siirtomahdollisuuksien, jotka asianomaiset lähde ja/tai määräpaikkakeskus ja/tai sieltä tai sinne tuleva kanavakimppu antavat laajuuden muodostettavalle yhteydelle ilmoittavan lisäinformaation avulla valitaan vapaa kanava kanavakimpusta, joka tulee kyseeseen asianomaisen valitun määräpaikan saavuttamiseksi, ei ainoastaan valintainformaatiosta ilmenevän mää-räpaikkainformaation perusteella, vaan myös lisäinformaation perusteella, jolloin määräpaikkainformaatiosta saadaan kulloinkin ylipäänsä kysymykseen tulevat kanavakimput ja jolloin lisäinformaatio ilmoittaa näiden kanavakimppujen osalta, joilla on erilaiset luokkaominaisuudet, ovatko kimput ja missä määrin poissuljettuna valinnasta.

Aikaisemmin tunnetaan monia laitteita väylöitystä varten, esimerkiksi DE-patenttijulkaisuista 1 226 165, 1 912 610 ja 1 917 442 sekä niissä käsitellystä kirjallisuudesta. Väylöi-tyksessa ovat taloudellisuusnäkökohdat oleellisia. Yhteydet on muodostettava yleensä mahdollisimman lyhyiden johtoteiden välityksellä. Jos johtokimput ovat varattuja, yhteyksiä on muo- r ο p Λ n 5 ' υ O 4 ,- doetettava myös muiden teiden, mahdollisesti myös kiertoteiden kautta. Jos kiertoteiden kautta kulkevien yhteyksien muodostaminen johtaa tällöin koko johtoverkon erittäin korkeaan kuormitukseen, voi myös olla edullista rajoittaa muodostettavien yhteyksien kiertotiemahdollisuuksia. Tässä yhteydessä tunnettua liikenteen syräytymisilmiötä on vältettävä.

Keksinnön edellyttämän kaltaisessa kytkentäjärjestelyssä ei ole kysymys yksinomaan vain yhteystien pituuden suhteen optimaalisesta koko johtoverkon (eli eri paikoilla olevat keskukset toisiinsa yhdistävien johtokimppujen ja/tai kanavaryhmien verkon) hyväksikäytöstä, vaan lisäpiirteestä, jonka mukaan kahden verkkosolmun väliin voi olla järjestetty rinnan myös kahta - tai myös useampaa - selitettyä erilaatuista luokkaa olevia kanavaryhmiä.

Keksinnön tehtävänä on esittää kullekin oletetun tyyppiselle kytkentäjärjestelylle sopivat teknilliset toimenpiteet, joiden avulla kahta - tai myös useampaa - luokkaa olevien yh-teyskohtaisesti varattavien kanavien kimppujen verkkoa voidaan käyttää hyväksi mahdollisimman edullisesti. Tavoiteltava etu kohdistuu siten sekä kysymykseen oikoteistä, normaali-teistä ja kiertoteistä eli siis tavoitteenasetteluun käyttää yhteyksiin kokonaisuutena katsoen mahdollisimman lyhyitä joh-toteitä, että myös kanavien tarjoamien teknillisten siirtomahdollisuuksien edulliseen hyväksikäyttöön, jolloin oleellisia eivät ole vain käyttäjän edut, vaan myös välityslaitosten ylläpitäjän edut, joka on oikeutettu perimään tarjoamistaan palveluista niiden mukaan vastaavat maksut.

Keksinnölle on tunnusomaista, että teknillisten siirtomahdollisuuksien, jotka kyseinen lähde- ja/tai määräpaikkakeskus ja/tai tästä vast, tähän johtavat kanavakimput antavat mukainen lisäinformaatio johdetaan vastaavasta lähdeinformaatiosta ja/tai valintainformaation antamasta määräpaikkainformaatios-ta, ja että yhteyden muodostamisessa käytetyssä vapaan kana- 6 Γ δ 8 4 7 van valinnaaea niistä useista kanavakimpuista, jotka tällöin ylipäänsä tulevat kysymykseen asianomaisen valitun määräpaikan saavuttamiseksi, valitaan ennakolta yksi näistä kanava-kimpuista niille kulloinkin annetun lisäinformaation perusteella voimassa olevan valintajärjestyksen mukaisesti sillä tavalla, että yhteyttä muodostettaessa keskuksessa olemassa olevan määräpaikkainformaation perusteella ylipäänsä kysymykseen tulevat kanavaryhmät sijoitetaan listaan, ja että haku-järjestyksen suunta sekä sen aloituskohta ja/tai lopetuskohta on määrätty lisäinformaation perusteella.

Kuten käytännön käyttötapaukset osoittavat, keksinnön mukaisella väylöityksellä saavutettava hyöty voi perustua määrättyjä vaadittuja siirtomahdollisuuksia koskevaan ehdottomaan vaatimukseen tai yhtä hyvin myös vain tavoiteltavaan käyttäjän etuun, joka on toivottava mutta ei välttämätön. Hyöty voi kuitenkin rajoittua myös siihen, että yhteys voidaan ylipäänsä läpikytkeä, ilman että tarjottavia siirtomahdollisuuksia ylipäänsä käytettäisiin täydessä laajuudessa hyötyä tuottavasti. Samoin voi jopa olla hyödyllistä muodostettaessa yhteyttä, jolle laajennetut siirtomahdollisuudet eivät ole ennakolta tarpeellisia ja jotka joka tapauksessa jäävät käyttämättä, sulkea valinnasta pois tiettyjen luokkien kanavat ja erikoisesti sellaiset, joilla on laajennetut siirtomahdollisuudet. Keskintö tarjoaa nämä ja muut ominaisuudet, joita selitetään vielä yksityiskohtaisemmin suorituseeimerkin selityksen kuluessa.

DE-kuulutusjulkaisussa 1 148 602 tunnetaan kytkentäjärjestelyssä yhteysteiden valitsemiseksi automaattivalintaisessa puhelinverkossa laitteet sen johtotien tunnistamiseksi, johon tuleva varattu yhdysjohto kuuluu, ja laitteet kutsutun kek-suksen kutsunumeron osoittavien signaalien vastaanottamiseksi. Tässä tunnetussa järjestelyssä käytetään lisäksi laitteita, jotka yhdistävät johtotien tunnuksen ja kutsutun keskuksen kutsunumeron osoittavat signaalit niiden kyseisestä tietolii- r,‘ O Ο λ *7 7 «/ υ s.' h / kennekeskuksesta lähtevien 1iikenneteiden määräämiseksi, jotka ovat verkkosuunnitelman, erikoisesti vaimennuskaavion, perusteella sallittuja yhteyden muodostamiseksi ja jotka voidaan tämän vuoksi valita. Tässä tunnetussa järjestelyssä on siten kyse siitä, että tiedonvälityslaitoksessa vain sellaisten yhteyksien annetaan tulla ehdolle, jotka kokonaisvaimen-nuksen huomioonottaen ovat vielä myös tosiasiassa käyttökelpoisia. Johtoja - esillä olevassa tapauksessa yhdys johtoja -peräkkäin kytkettäessä yksittäiset johtovaimennukset tunnetusti summautuvat. Viimeksi mainitussa tunnetussa järjestelyssä huolehditaan tällöin vain siitä, että kaukoyhteysjohtoja peräkkäin kytkettäessä summautuva kokonaisvaimennue ei tule yhteenlaskettuna liian suureksi. Tässä tunnetussa tapauksessa väylöitykseen ei kuitenkaan vaikuteta sillä tavoin, että vastaavalla lisäinformaatiolla muunnettaisiin väylöityk-sen kimpunvalinnan kulkua hakujärjestyksen ja määrättyjen kimppujen poisjättämisen suhteen.

DE-patenttijulkaisusta 2 220 262 on aikaisemmin tunnettua ei-hierarkkisissa tietoliikenneverkoissa käytetyissä välityslai-toksissa muuntaa yhteyden muodostamisen edetessä samoin etenevästi yhteydenmuodostusinformaation mukana annettua täydenny s informaatiota ja erikoisesti varatun johdon määräämän johdon laadun mukaan. Tämän täydennysinformaation etenevän ja monta kertaa toistetun muuntamisen lopputulos johtaa yhteyden muodostuksen katkaisemiseen tai yhteyden muodostamisen muutokseen tai suurinta sallittua siirtonopeutta koskevan ilmoituksen antamiseen asianomaisille tilaajille, mikä koskee erikoisesti kaukokirjoitin- ja dataliikennettä. Mikäli tällöin kyse on yhteysrakenteen muuttamisesta, tässä yhteydessä lähdetään tunnetussa tapauksessa sellaisesta yhteydenmuodostus-periaatteesta, jossa hakuilmoitukset lähtevät lähtöpaikasta aluksi tähtimäisesti silmukkaverkon useita teitä pitkin ja tulevat myös useita eri teitä pitkin määräpaikkaan ja jossa paluuilmoitus annetaan tällöin käänteisessä suunnassa pitkin yhtä näistä teistä lähtöpaikkaan asti, minkä avulla etsitty ja β ·' 8 8 4? löydetty yhteyetie kytketään tämän jälkeen läpi. Mainitussa yhteydenmuodostamisen muunnoksessa lähdetään siten hakuilmoitusten avulla aluksi löydetyistä, tienkulultaan jo yksikäsitteisesti määrätyistä valmistelluista ja siten valittavissa olevista eri yhteystöistä ja näistä teistä valitaan yksi näkökulmana tarvittava yhteyden laatu. Tässä tunnetussa tapauksessa ei kuitenkaan myöskään vaikuteta tienohjaukseen siten, että vastaavalla lisäinformaatiolla muunnettaisiin väylöityk-sen kimpunvalintäto imitukeen kulkua hakujärjestyksen ja määrätyn kimpun poisjättämisen osalta.

DE-patenttijulkaisusta 1 044 901 on lisäksi tunnettua väylöi-tyslaitteen tapauksessa ottaa huomioon yhteyden aloituspaikka muodostettaessa perustietoja yhteyskohtaista veloituksenmää-ritystä varten yhdessä yhteydenmuodostamisen määräävien mää-räpaikkainformaatioiden kanssa. Myöskään tässä ei käsitellä edellä mainittua väylöitystapausta .

Viimeksi mainittuihin tunnettuihin järjestelyihin verrattuna keksinnössä käytetään toista tietä. Siinä lähdetään muun muassa siitä, että ainakin osittain silmukoidussa tiedonväli-tysverkossa on ainakin kahta luokkaa olevia johtokimppuja tai kanavaryhmiä. Kun siten kolmesta viimeksi mainitusta tunnetusta tapauksesta kahdessa ensimmäisessä johdon laatu alenee yhdysosien lukumäärän (peräkkäin kytkettyjen kaukoyhdysjohtojen lukumäärän) kasvaessa ja tätä ajatellen estetään epäedullisten yhteyksien muodostaminen, keksinnössä käytetään tien-valinnassa väylöitystä varten lisäinformaation, joka ilmoittaa määrätyt siirto-ominaisuuksia (kaistanleveyttä sekä yhdessä siirrettävän merkinantoinformaation spektrin laajuutta) koskevat vaatimukset, lisäksi kyseisen kimpun mahdolliset tietoliikennelajit ilmoittavia luokkatunnuksia, jotka luokit-televat valittavissa olevat kimput. Väylöitykeen tienvalin-nasea valitun määräpaikan tapauksessa ylipäänsä kysymykseen tulevien johtokimppujen tai kanavaryhmien kokonaisjoukkoon kohdistetaan lisäinformaatiolla muunnettu valinta väylöitystä O (' O λ ·-9 varten. Lisäinformaatiolla muunnetaan tällöin sekä valinta-järjestystä tienvalinnassa että suljetaan valinnasta pois osa aluksi ylipäänsä kysymykseen tulevien kimppujen kokonaisjou-kosta ja nimenomaan sellaiset kimput, jotka eivät mahdollista muodostettavan yhteyden vaatimaa tietoliikennelajia tai sellaiset, jotka käsittävät muodostettavassa yhteydessä ylipäänsä käyttökelvottomia (korkeampia) tietoliikennelajeja ja jäävät tämän vuoksi joka tapauksessa hyödyntämättä.

Piirustuksessa on esitetty keksinnön eräs suoritusesimerkki oleellisesti vain ymmärtämiseen vaikuttavilta osiltaan, johon suoritusesimerkkiin keksintöä ei kuitenkaan ole millään tavoin rajoitettu.

Tiedonvä1itysverkkoja varten tunnetaan erilaisia rakenteita. Pääasiassa erotetaan toisistaan tähtiverkko- ja eilmukkaverk-kor&kenteet. Tähtiverkot rakentuvat yleensä hierarkkisesti useille verkkotasoille. Tähtiverkot ovat yleensä osittain silmukoituja siten, että aluksi puhdas tähtimäinen, erikoisesti useihin verkkotasoihin hierarkkisesti strukturoitu verkko yhdistetään silmukkaverkkoon. Tällaisia verkkoja on esitetty ja selitetty DE-hakemusjulkaisussa 25 33 462 sekä siinä käsitellyssä kirjallisuudessa. Näitä verkkorakenteita ja niiden tyypillisiä ominaisuuksia on lisäksi selitetty yksityiskohtaisesti DE-hakemusjulkaisussa 33 18 544.

Hierarkkisesti strukturoidun tähtiverkon oleellisena etuna on muun muassa sen selvä jäsentyminen, mikä mahdollistaa havainnollisen avoimen numerointikaavan. Lisäksi tähtiverkoissa on pienempi lukumäärä vastaavasti suurempia johtokimppuja. Johtojen kokonaishyväksikäyttö on tämän vuoksi parempi kuin silmukkaverkossa. Silmukkaverkkojen huomattavana etuna tähtiverkkoihin verrattuna on sitävastoin, että silmukkaverkot mahdollistavat yhteyden läpikytkennän yleensä kokonaisuutena lyhyempien ja siten taloudellisempien yhteystöiden kautta. Tähtiverkon ankaraan hierarkiaan verrattuna silmukkaverkon 10 C 8 4 ? johtokimput muodostavat poikittaisyhteyksiä, minkä vuoksi niitä kutsutaan myös “poikittaisyhteysjohtokimpuiksi". Poi-kittaistie on hierarkisen tietoliikenneverkon oikotie, joka ohittaa niin sanotun tunnusnumerot ien kaksi tai useampia osia. Poikittaistiet mahdollistavat siten yhteyksien muodostamisen harvempien keskusten kautta kuin tunnusnumerotietä käytettäessä, minkä avulla myös keskusten kuormitus kokonaisuudessaan pienenee. Jos poikittaisyhteysjohtokimput (jotka vastaavat poikittaisteitä) johdetaan omia lyhyempiä suuntiaan pitkin, yhteydet voidaan myös muodostaa kokonaisuudessaan ly-hyempien yhteystöiden kautta. Tämän avulla voidaan siten vähentää huomattavasti rakenteeltaan puhtaasti tähtimäisten välitysverkkojen erästä epäkohtaa. Poikittaisyhteysjohtokimppuja sijoitetaan erityisesti sellaisten keskusten välille, joilla on merkittävää liikennettä keskenään. Nämä poikittaisyhteys-johtokimput lisäävät siten puhtaaseen, useista verkkotasoista rakentuvaan tähtiverkkoon silmukkaverkon, joka edullisesti on rakennettu ja joka ulottuu vain niin laajalle kuin eri keskusten väliset paikalliset liikennekuormitukset ja taloudellisuus määräävät.

Piirustuksen yläosassa on esitetty rakenteeltaan tähtimäinen ja osittain silmukoiduksi täydennetty tiedonvälitysverkko, jossa on keskuksia kolmella verkkotasolla, nimittäin jakokes-kukeet Zl, Z2 ja Z3, pääkeskukset Hll, H12 ja H21 ja pääte-keskukset Elli - E213. Kyseinen tiedonvälitysverkko on kuvattu esityksessä vain osittain keksinnön selitetyn suoritusmuodon tekemiseksi mahdollisimman havainnolliseksi.

Mainitut keskukset on yhdistetty toisiinsa tunnetulla tavalla johtokimppujen avulla. Nämä johtokimput voivat yhtä hyvin tarkoittaa sopivien siirtojärjestelmien kanavaryhmiä. Kyseiset johdot tai kanavat voidaan varata yhteyskohtaisesti. Tunnetusti on olemassa yksisuuntaisia ja kaksisuuntaisia johtoja, jolloin tarkoitetaan yhteyden muodostamissuuntaa. Jokainen yhteyskohtaisesta varattava kanava mahdollistaa yhteyskoh- täisten tietojen siirron molempiin suuntiin kyseisten kahden tilaajan välillä.

u ne 84?

Kuten piirustuksesta ilmenee, keskukset on yhdistetty osittain toisiinsa yhtenäisillä viivoilla. Nämä viivat esittävät rakenteeltaan hierarkkisen tähtiverkon kanavakimppuja. Jako-keskukset on yhdistetty toisiinsa silmukkaverkolla. Pääkeskukset liittyvät kulloinkin yhteen jakokeskukseen ja ne on yhdistetty tähän tähtiverkon vastaavan kimpun välityksellä. Päätekeskukset liittyvät samoin kulloinkin yhteen pääkeskukseen ja ne on yhdistetty tähän samoin tähtiverkon kimpun välityksellä. Tähtiverkon kimput muodostavat eri päätekeskuk-siin liitettyjen tilaajien välisiä yhteyksiä varten tiemah-do11isuuskokonaisuuden niin sanottuja tunnusnumeroteitä varten .

Kuten piirustuksesta lisäksi ilmenee, eri verkkotasojen esitetyt keskukset on yhdistetty toisiinsa lisäksi katkoviivoilla. Nämä katkoviivat tarkoittavat tähtiverkkoon osittain lisätyn silmukkaverkon kimppuja. Niiden merkitys ja teknillinen tehtävä on selitetty jo aikaisemmin. Kuten on mainittu, tähtiverkko tarjoaa jokaiselle muodostettavalle yhteydelle aluksi ensinnäkin tunnusnumerot ien. Lisätyn silmukkaverkon kimput mahdollistavat yhteyksien muodostamisen poikittaisteiden kautta, jotka ovat yleensä lyhyempiä ja siten taloudellisempia kuin tunnusnumerojen kautta kulkevat yhteydet. Tämän lisäksi erikoisesti tähtiverkon johtokimppujen ollessa varattuina on mahdollista muodostaa yhteyksiä myös kiertoteiden kautta .

Kahden tilaajan, jotka on liitetty esimerkiksi päätekeskuk-siin E113 ja E121, välistä yhteyttä varten on olemassa eri mahdollisuuksia. Tunnusnumerot ie kulkee keskusten H12, Z1 ja Hl 1 kautta. Poikittaistie voi kulkea esimerkiksi vain keskuksen Hl2 kautta. Toinen poikittaistie voi kulkea keskusten H12 ja Z1 kautta. Tämän lisäksi on olemassa myös kiertotie- 12 8884? mahdollisuuksia, esimerkiksi keskusten H12, Z1, Z3 ja Hll kautta tai keskusten H12, Zl, Z2 , Z3 ja Hll kautta. Jokainen piirustuksessa esitetty välitön liikenneyhteys, joka muodostuu suoraan kahden keskuksen välille, on toteutettu johtokim-pun tai kanavaryhmän avulla. Jokainen näistä suorista liikenneyhteyksistä on yleensä toteutettu johtokimpulla tai kanava-ryhmällä, joka mahdollistaa yhteyden muodostamisen molemmissa yhteydenmuodoetamissuunnissa. Johdot tai kanavat voivat tällöin olla yhteydenmuodostamissuunnan kannalta kaksisuuntaisia, ja myös sanottuja yksisuuntaisia johtoja tai kanavia voidaan käyttää, jolloin molempia yhteydenmuodostussuuntia varten on oltava yksisuuntaiset johdot tai kanavat.

Kuten edellä mainitussa aikakauslehden "telcom report" erikoisnumerossa (helmikuu 1985, 8. vuosikerta) on selitetty, tavanomaisen puhelintekniikan ja tavanomaisen kaukokirjoitin-tekniikan välityslaitteiden lisäksi on olemassa myös nykyaikaisen tietoliikennetekniikan välityslaitoksia, jotka käsittävät suuren joukon erilaatuisia tietoliikennemahdollisuuksia. Nämä on esitetty jo mainitun erikoisnumeron otsikkosivulla. Nämä erilaatuiset tietoliikennemahdollisuudet edellyttävät vastaavia johtoja tai kanavia. Näillä johdoilla tai kanavilla on oltava sopiva kaistanleveys. Kaukokirjoitustarkoitukseen riittää tunnetusti suhteellisen pieni kaistanleveys. Puhelinyhteyttä varten tarvitaan kuitenkin jo suurempi kaistanleveys. Tämän lisäksi kuvapuhelinyhteydet tarvitsevat vielä suuremman kaistanleveyden.

Erilaatuisten tietoliikennemahdollisuuksien yhteydessä on myös erilaisia järjestelmiä merkinantoinformaation siirtämiseksi. Kuten edellä on mainittu, merkinantoinformaatio muodostuu mukana seuraavista kytkentämerkeistä yhteyden rakentamista, ylläpitoa, veloitusta ja purkamista varten, esimerkiksi varausmerkeistä, vaiintamerkeistä, valinnan loppumerkeistä, ilmoitusmerkeistä, veloituspulsseista, loppumerkeistä, purka-mismerkeistä ja vastaavista. Yhteyskohtaisen merkinantoinfor- '· O o A r‘ 13 ‘ ’ υ ι 4 , maation siirtoon on periaatteessa olemassa kaksi tunnettua mahdollisuutta, nimittäin toisaalta siirto läpikytketyn yh-teystien kautta sen tiedonsiirtotien lisäksi sen kanssa läpi-kytketyillä johtimilla tai esim. siirretystä tietoliikennein-formaatiosta selvästi erottuvien kytkentämerkkien avulla tai toisaalta siirto koko johtokimpulle tai kanavaryhmä1le tai myös useammalle kimpulle tai ryhmälle yhteisen merkinantonavan kautta.

Rakenteeltaan erilaiset tiedonvälitysjärjestelmät eroavat -kuten edellä on esitetty - muun muassa niiden tarjoaminen menrkinantomahdollisuuksien osalta, erikoisesti yhteyskohtai-sesti siirretttävien merkinantomerkkien kokonaisspektrin laajuuden osalta, siitä riipumatta siirretäänkö nämä merkit tilan suhteen läpikytketyn yhteystien rinnalla vai siirretäänkö ne kimpun yhteisen merkinantokanavan kautta. Rakenteeltaan erilaiset tiedonsiirtojärestelmät voivat samaten tai lisäksi erota toisistaan - kuten edellä on samoin mainittu - käytettävissä olevien johtojen tai kanavien kaistanleveyden osalta, kuten esimerkiksi toisaalta kaukokirjoitinkanavien tapauksessa ja toisaalta puhelinkanavien tapauksessa tai lisäksi kuten esimerkiksi kuvapuhelinyhteyksille tarkoitettujen laajakais-takanavien tapauksessa. Kanavaryhmien laajakaistakanavia vastaavasti asianomaisissa keskuksissa voi myös olla laajakaistaisia kytkentäkenttiä. Laajakaistayhteyksiä voidaan kuitenkin myös muodostaa vastaavasta lukumäärästä kaistan leveydeltään normaaleista - te. tavanomaisen kaltaisen puhelinliikenteen kannalta kaistan leveydeltään normaaleista - kanavista muodostuvina monikanavayhteyksinä eli käyttämällä normaaleja kanavia ja/tai normaaleja kytkentäkenttiä.

Yhteyskohtaisesta varattavat johdot ja kanavat ja kytkentäkenttien kautta muodostettavat läpikytkentätiet voidaan jakaa niiden kaistanleveyden osalta tarjoamiensa siirtomahdollisuuksien, jotka siis voivat koskea itse tiedonsiirtoa ja/tai merkinantomerkkien siirtoa, laajuuden näkökulmasta eri luok- 14 C 8 4 ? kiin. Näistä alimmalla voi olla vain laajentamattomat siir-tomahdollieuudset. Muilla luokilla voi sitä vastoin olla enemmän tai vähemmän laajennetut siirtomahdollisuudet. Yhtä hyvin kuin nämä erilaiset siirtomahdollisuudet voivat määräytyä erilaisista kaistanleveyksistä, ne voivat määräytyä myös mahdollisten merkinantoinformaatioiden eri suurista lukumääristä .

Piirustuksessa osaksi yhtenäisin viivoin ja osaksi katkoviivoin esitetyt liikenneyhteydet eri verkkotasojen eri keskusten välillä on - kuten edellä on esitetty - toteutettu johto-kimppujen tai kanavaryhmien avulla, joiden johdot tai kanavat ovat varattavissa yhteyskohtaiseeti. Tällöin ainakin jotkin näistä liikenneyhteyksistä voi olla toteutettu eri luokkiin kuuluvilla johtokimpuilla tai kanavaryhmillä, jolloin nämä eri luokkien kimput, jotka ovat keskenään rinnan, toteuttavat yhdessä yhden liikenneyhteyden.

Esitetyt keskukset voi lisäksi olla toteutettu ainakin osittain nykyaikaisen tiedonvälitystekniikan, esimerkiksi ISDN-tekniikan muodossa, jolloin tässä tai muussa tekniikassa voi olla käytetty “Common Channel Signaling" no. 7 (CCITT Punainen kirja, suositus Q. 761-766) mukaista merkinantoa.

Kuviossa on esitetty siis puhelinvälityslaitoksia, jotka on sijoitettu yhteyskohtaiseeti varattavien kanavien kimppujen ainakin osittain silmukkamaiseen verkkoon. Keskukset ovat tämän verkon verkkosolmuissa. Mainitut kanavat voidaan kytkeä näissä keskuksissa välitysteknillisesti yhteyskohtaiseeti toisiinsa. Ne voivat olla kaukokirjoitinjohtoja vast, kauko-kirjoitinkanavia, puhelinjohtoja vast, puhelinkanavia sekä ISDN-johtoja vast. ISDN-kanavia. Siinä on siten useiden, kanavien antaminen teknisten siirtomahdollisuuksien laajuuden eli laajentamattomien tai - enemmän tai vähemmän - laajennettujen siirtomahdollisuuksien suhteen eroavien luokkien kana-vakimppuja. Kahden verkkosolmun väliin voin tällöin myös olla 15 ··; 8 8 4 / sijoitettu rinnan kahden - tai myös useamman - luokan kanava-kimppuja .

Keksinnön mukaisen suoritusesimerkin lisäselittämistä varten jakokeskuksesta Z1 on esitetty vielä muita yksityiskohtia. Piirustuksessa on esitetty keskuskytkentäkenttä K, joka on toteutettu esityksen yksinkertaistamiseksi kytkentäkenttänä, jossa on yksisuuntainen ryhmitys. Tämä kytkentäkenttä voi kuitenkin myös yhtä hyvin olla rakennettu kytkentäkentäksi, jossa on kaksisuuntainen ryhmitys.

Kaikkien tähän keskukseen Z1 johtavien johtokimppujen tai ka-navakimppujen johdot tai kanavat on - sikäli kuin on kyse lähtevän ja sekä lähtevän että tulevan yhteydenmuodostussuun-nan johdoista tai kanavista - yhdistetty kytkentäkentän K lähtöihin (piirustuksessa sen oikealla puolella). Näiden kimppujen johdot tai kanavat on vastaavasti yhdistetty kytkentäkentän K tulopuolelle (piirustuksessa sen vasemmalle puolelle), sikäli kuin on kyse tulevan tai sekä tulevan että lähtevän yhteydenmuodostussuunnan johdoista tai kanavista. Yhteydet kytkentäkentän K kautta muodostetaan aina sen tulosta sen lähtöön.

Kytkentäkenttään K vasemmalta ja oikealta johdetut johdot tai kanavat on merkitty yhtenäisin tai katkoviivoin. Jokainen tällainen viiva esittää liikenneyhteyttä jakokeskuksen Z1 ja erilaisten muiden keskusten välillä, kuten myös piirustuksesta yksikäsitteisesti ilmenee. Jokainen tällainen liikenneyhteys voi olla toteutettu - kuten edellä on esitetty - yhdellä ainoalla johtokimpulla tai kanavakimpulla. Tällainen kimppu voi tällöin myös rajoittua vain yhden yhteydenmuodostussuun-nan johtoihin tai kanaviin. Liikenneyhteys voi kuitenkin olla toteutettu myös kahdella tai useammalla johtokimpulla tai ka-navakimpulla. Nämä voivat myös olla edellä selitetyssä mielessä eri luokkien kimppuja.

cor: 16 U U Η ί

Kytekentäkentän K tulopuolelle (sen vasemmalle puolelle) yhdistetyt eri kimppujen johdot tai kanavat on liitetty johto-kohtaisten tai kanavakohtaisten 1iitäntäpiirien välityksellä kytkentäkentän K tuloihin. Näitä ueeita liitäntäpiirejä edustavana on esitetty yksi liitäntäpiiri R. Näiden liitäntäpii-rien tehtävänä on muun muassa johdon tai kanavan saapuvan varauksen tapauksessa vastaanottaa een kautta tuleva valintain-formaatio ja muut merkinantomerkit ja johtaa ne edelleen yh-teysinformaation muistiin T. Toisissa tiedonvälityslaitoksie-sa vastaavanlaisia muisteja kutsutaan myös rekistereiksi. Tässä yhteydessä voidaan viitata siihen, että keskus Zl voi myös perustua siihen teknikkaan, joka on esitetty edellä mainitussa erikoisnumerossa sekä myös tekniikkaan, joka on ositettu samoin aikakauslehdessä "telcom report" neljännen vuosikerran (1981) lisänumerossa.

Yhteysinformaation muisteja T on ueeita ja ne voidaan varata yhteyskohtaieesti. Muistissa on osat U, W ja X ja vertaili ja V. Muistinosan W tehtävänä on vastaanottaa kutsuvan tilaajan, esimerkiksi Tnl, antama valintainformaatio. Tämä käsittää (kotimaan kaukoyhteyksissä) suuntanumeron ja valitun tilaajan tilaajanumeron.

Yhteysinformaation muisti T sisältää lisäksi muistinosan U lähdeinformaatiota varten. Tähän kuuluu sen päätekeskukseen, johon kutsuva tilaaja, esimerkiksi Tni, on liitetty, suuntanumero. Lähdeinformaatio sisältää lisäksi kutsuvan tilaajan kutsunumeron. Tämä kutsunumero saadaan tunnistustoimitukeen avulla sinänsä tunnetulla tavalla, esimerkiksi DE-patentti-julkaisussa 2 714 401 selitetyllä tavalla. Lyhenteenä ISDN (ke. ed.) tunnetussa tekniikassa kutsuvan tilaajan kutsunu-mero liitetään aina merkinantoinformaatioon. Tässä yhteydessä viitataan myös DE-hakemusjulkaisuun 3 638 684. Yhteyden muodostuksessa yhteysinformaation muisti vastaanottaa kutsuvan tilaajan kutsunumeron lisäksi sen päätekeskukeen suuntanumeron, johon tämä tilaaja on liitetty. Tämä kutsuvalle tilaa- 17 :uF 4? jalle tunnusomainen lähdeinformaatio sijoitetaan lähdeinfor- maation muietinosaan U.

jos tilaaja, esimerkiksi tilaaja-aseman Tnl tilaaja, haluaa puhua toisen tilaajan, esimerkiksi tilaaja-aseman Tn2 tilaajan kanssa, hän valitsee kaukoliikenteen tunnusnumeron (nolla) jälkeen aluksi halutun tilaajan suuntanumeron ja tämän jälkeen tilaajanumeron. Suuntanumero ja tilaajanumero tallennetaan tämän jälkeen, kun kyseinen yhteyden muodostaminen on edennyt jakokeskukseen Z1 asti, yhteysinformaation muistin T valintainformaation muietinosaan W.

Yhteyden muodostamisen jatkuessa tallennettu suuntanumero valintainf ormaation muistinosasta W annetaan edelleen liikenne-mahdollisuustietojen muistiin Y. Kuten piirustuksesta jo ilmenee, päätekeskusten E122 ja E113 välillä on useita erilaisia liikennemahdollisuuksia. Jakokeskuksesta Zi päätekeskuk-seen E113 suoraan johtavan poikittaistien lisäksi on olemassa tunnusnumerot ie, joka johtaa jakokeskuksesta Z1 pääkeskuksen Hll kautta päätekeskukseen E113. Tämän lisäksi on olemassa eräs toinen liikennemahdollisuus, joka kulkee lisäksi jako-keskuksen Z3 kautta. Tämä liikennemahdollisuus edustaa kiertotietä. Vielä pidempää kiertotietä edustaa eräs toinen lii-kennemahdollieuus, joka kulkee jakokeskuksesta Z1 jakokeskuk-sien Z2 ja Z3 kautta ja pääkeskuksen Hil kautta. Vastaavalla tavalla myös kaikissa muissa tapauksissa kahden päätekeskuk-sen välillä on yleensä useampia erilaisia liikennemahdolli-suuke ia.

Päätekeskuksiin liitetyt tilaajat ovat pääasiassa puhelinti-laajia. Kuten aikaisemmin mainitussa aikakauslehden “telcom report" erikoisnumerossa <8. vuosikerta/helmikuu 1985) on kuitenkin esitetty, puhelintietoliikennemahdol1isuuden lisäksi on olemassa suuri joukko muita tietoliikennemahdollisuuksia, jotka on esitetty tämän aikakauslehden otsikkosivulla.

Ί ο ο λ n 18 nous·/

Mitä tietoliikennemahdollisuuksia kahden toisiinsa yhdistettävän tilaajan välillä ylipäänsä voi olla määräytyy molempien asianomaisten tilaajien lajista. Jos toinen tilaajista on vain puhelinyhteyksille tarkoitettu puhelintilaaja ja toinen tilaaja on tarkoitettu kuvapuhelinyhteyksille, puhelin on ainoa tietoliikennemahdollisuus näiden kahden tilaajan välillä. Jos toinen tilaajista on sovitettu kuvapuhelinta varten ja toinen kyseisistä tilaajista on lisäksi varustettu nopealla telefaksilla, myös näiden molempien tilaajien välillä on ainoana tietoliikennemahdollisuutena puhelin.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kahden tilaajan väliset tietoliikennemahdollisuudet rajoittuvat sellaiseen, joka on tietoliikennemahdollisuutena molemmilla tilaajilla. Tällöin voi myös esiintyä sellainen tapaus, että kaksi tilaajaa eivät ylipäänsä voi lainkaan kommunikoida keskenään, koska ne käyttävät ei-yhteensopivia palveluja esim. datasiirto ja kuvapuhelin, tai koska esim. telefaksilla varustettu tilaajaliitän-tä valitsee numeron, joka on liitetty tavanomaiseen keskukseen .

Lähdeinformaatio yksilöi yksikäsitteisesti kutsuvan tilaajan tilaaja-aseman. Valintainformaatio yksilöi yksikäsitteisesti valitun tilaajan tilaaja-aseman. Lähdeinformaation avulla ja valintainformaation avulla voidaan määrätä kutsuvan tilaajan identiteetin ja kutsutun tilaajan identiteetin lisäksi myös molempien tilaaja-asemien laatu. Lähdeinformaatiosta sekä valintainf ormaat iosta voidaan siis johtaa mitä tieto liikenne-mahdollisuuksia kutsuvan tilaajan tilaaja-asemalla ja valitun tilaajan tilaaja-asemalla mahdollisesti on. Tämän seurauksena lähdeinformaatiosta ja valintainformaatiosta voidaan johtaa yhteydenmuodostusta varten mitä molemmille tilaajille yhteensopivia tietoliikennemahdollisuuksia on olemassa. Tätä varten yhteysinformaation muistissa T on vertailija V. Se vastaanottaa yhteydenmuodostuksessa lähdeinformaation muistinosasta U ja valintainformaation muistinosasta W ja johtaa näistä min- 19 Γ. C 8 4 7' kälaatuisia kyseiset kaksi tilaaja-asemaa ovat ja mitkä yhteensopivat tietoliikennemahdollisuudet näillä molemmilla tilaaja-asemilla on.

Piirustuksessa on esitetty lisäksi muistinosa X liikennemah-dollisuustietoja varten. Se on eitä varten, että kutsuva tilaaja voi antaa yhteyttä muodostettaessa tällaiset liikenne-mahdollisuustiedot. Jos kyseessä on esim. tilaaja-asema, josta tai johon voidaan muodostaa kuvapuhelinyhteyksiä, niin tällaisella tilaaja-asemalla oleva tilaaja voi vastaavan lii-kennemahdollieuustiedon antamalla ilmoittaa haluaako hän muodostaa kuvapuhelinyhteyden vai pelkästään yksinkertaisen puhelinyhteyden. Tilaaja voi samoin antaa kaikkia muita haluttuja tai vaadittuja tietoliikennelajeja koskevat liikennemah-dollisuustiedot. Nämä tiedot voivat tulla tilaajalta ja/tai tämän keskukselta, esim. "suljettu käyttäjäluokka" , sen ilmoittamiseksi voiko valittua tilaajaa yleensä kutsua. Nämä liikennemahdollisuustiedot vastaanotetaan yhteyttä muodostettaessa tietoliikennelajitietojen muistinosaan X.

Kuten piirustuksesta ilmenee, edellä mainittujen lisäksi on 1iikennemahdol1isuustietojen muisti Y. Tämän muistin tehtävänä on toteuttaa se, mikä vanhoissa kaukopuhelinlaitoksissa tunnetaan "väylöityksenä" ja jonka tehtävänä on useiden määrätyn yhteyden muodostuksessa kyseeseen tulevien kimppujen, joissa on ainakin yksi vapaa johto - tai yksi vapaa kanava -tapauksessa valita niistä edullisin. Kuten edellä on esitetty, valittu suuntanumero sekä valittu tilaajanumero tallennetaan vaiintainformaation muistinosaan W. Suuntanumero annetaan yh-teysinformaation muistista T ja nimenomaan sen valintainfor-maation muistinosasta W liikennemahdollisuustietojen muistille Y sopivan kimpun vapaan johdon tai vapaan kanavan etsimiseksi. Ohjauslaitteen A avulla haetaan määrätty rivi muistirivit bl/cl - bn/cn käsittävästä kimppumuistista. Määräpaikkaosoi-tekenttiin bl - bn on tallennettu esim. kaikki tunnusluvut, jotka tarkoittavat lähteviä suuntia. Kunkin tunnusnumeron, 20 '88 4? esim. paikkatunnusnumeron, taakse on tallennettu niihin liittyviin kimppuoeoitemuietikenttiin cl - en, minkä kimppujen välityksellä kyseisellä paikkanumerolla merkitty päätekeskus voidaan saavuttaa. Näitä ovat kaikki ne kimput, jotka lähtevät jakokeskuksesta Z1 eli on liitetty siihen.

Valitun määräpaikan, eli valitun päätekeskuksen, saavuttamiseksi on - kuten edellä on mainittu - useita 1iikennemahdol-lisuuksia. Tällöin valittu ja sen mukaan muodostettava yhteys voidaan kytkeä edelleen useiden en kimppujen johtojen ja kanavien kautta. Liikennemahdol1isuustietojen muistissa Y on ilmoitettu kullekin tunnusluvulle, minkä eri kimppujen välityksellä halutut yhteydet voidaan kytkeä edelleen.

Edellä selitetty liikennemahdollisuustietojen muisti Y kuuluu siten keksinnön tässä selitetyn suoritusmuodon mukaan väylöi-tyslaitteisiin. Tällainen muisti, jota voidaan myös kutsua "väylöitysohjaimeksi", voi olla toteutettu siten kuin aika-kauelehdessä "Informationen Fernsprech-vermittlungstechnik", Siemens AG, vuosikerta 1968, numero 1, sivulta 13 alkaen on esitetty ja selitetty (vrt. myös DE-patenttijulkaisu 19 17 442, erikoisesti kuvio 2). Väylöityksellä valitaan keskuksessa yhteydenmuodostamista varten annetun vaiintainformaation tapauksessa käytettävissä olevista erilaisista ja yhteystien kulun edullisuuden osalta erilaisista tiemahdollisuuksista, jotka ovat olemassa silmukkaverkkomuodosta johtuen, kulloinkin edullisin tiemahdollisuus. Tähän käytetään liikennemah-dollieuustietojen muistin Y lisäksi kimpunvalintalaitetta G.

Kun halutun yhteyden muodostamisen yhteydessä asianomainen tunnusnumero on valittu ja liikennemahdollisuustietojen muistin Y muistinohjauslaite A on osoittanut asianomaisen rivin, antolaite D siirtää asianomaiseen kimppuosoitemuistikenttään, esimerkiksi c3, tallennetut 1iikennemahdol1isuustiedot, jotka edustavat kyseiselle liikenneyhteydelle <lähdepäätekeskus/-määränpääpäätekeskus) ylipäänsä käyttökelpoisten kimppujen 2, -^0847 osoitteita, kimpunvalintalaitteelle 6. Siellä kirjoituelaite F kirjoittaa ne kimppuoeoitteenvalintakenttiin gl - gm. Tällöin aina yksi kimppuoeoiteenvalintakenttä, eeimerkikei gl, vastaanottaa yhden kimppuosoitteen. Kun kaikki kyseisellä liikenneyhteydellä ylipäänsä käyttökelpoiset kimput on kirjoitettu kimppuosoitevalintakenttiin, valinta voidaan suorittaa ohjauslaitteen H avulla. Laitteessa on lisäksi kimppu -varattu -muisti L ja vertailija P. Kimppu asetetaan varatuksi kimppu varattu -muistiin, kun kaikki sen johdot tai kanavat on varattu.

Ohjauslaitteen H avulla osoitetaan tämän jälkeen peräkkäin kimppuosoitteenvalintakentät, joihin on tallennettu yksittäiset kimppuosoitteet, jotka liittyvät kulloinkin yhteen kimppuun ja viittaavat siihen. Kimppuosoitteista ohjauslaitteen H avulla luettaessa suoritetaan samalla kimppu varattu -muistissa L kimppuihin liittyvien tässä yksityiskohdiltaan esittämättä jätettyjen muistielimien osoitus, joihin on merkitty kullekin kimpulle onko kyseisessä kimpussa vielä ainakin yksi johto tai yksi kanava vapaana. Kimpunvalintalaitteen avulla valitaan tällä tavoin yhteyden muodostamista varten kimppu, jossa on ainakin yksi vapaa johto tai kanava.

Kuten edellä on esitetty, yhteyden muodostamiseen kuuluvasta lähdeinformaatiosta ja yhteyden muodostamiselle määräävästä vaiintainformaatiosta ilmenee, mikä yhteys tyydyttää tietoliikennemahdollisuuksiltaan yhteensopivasti tavallisen puhelinyhteyden, kun vain sellainen yhteys voidaan muodostaa. Voi kuitenkin esiintyä myös sellainen tapaus, että tilaaja haluaa ennakolta muodostaa vain tavallisen puhelinyhteyden ja että vapaana on kuitenkin johtoja ja kanavia, jotka soveltuvat myös kuvapuhelinyhteydelle. Tällaisessa tapauksessa tällainen kuvapuhelinyhteys on myös mahdollista muodostaa johdon tai kanavan kautta, joka soveltuisi myös kuvapuhelinyhteydelle. Tässä tapauksessa kuvapuhelinyhteydelle soveltuvan kanavan tai vastaavan johdon valitseminen olisi hyödyllistä vain vä- 0 0/ '* 22 0 0 0*1, litysteknillisen tarjouksen vuoksi, asianomaisen kanavan tai johdon tarjoama videomahdollieuus jäisi tällöin hyödyntämättä. Tämän lisäksi voi esiintyä tapauksia, joissa valinnan useista kimpuista on oltava taloudellisista syistä ennakolta rajoitettua ja valinta rajoitetaan tämän mukaisesti teknillisiä siirtomahdollisuuksia laajentamatta tarpeelliseen laajuuteen asianomaiselle muodostettavalle yhteydelle. Jos esim. määrätyllä kahden keskuksen välisellä liikenneyhteydellä on erittäin monia johtoja tai kanavia, jotka soveltuvat vain puhelinyhteyksille mutta sitävastoin erittäin harvoja johtoja tai kanavia, jotka soveltuvat kuvapuhelinyhteyksille, voidaan menetellä siten, että jälkimmäistä laatua olevia kanavia käytetään vain silloin, kun kuvapuhelinyhteys tosiasiassa tulee kysymykseen tai eitä välttämättä halutaan.

Sinä tapauksessa, että tilaaja, jolla on kuvapuhelinmahdolli-8uus, valitsee yhteyden tavanomaiseen keskukseen liitetylle tilaajalle, tilaajan lisäksi valitsemien kuvapuhelinta koskevien tietoliikennelajitietojen avulla ohjataan valitun yhteyden toteuttaminen - tai toteuttamatta jättäminen - myös siitä riippuen vaatiiko tilaaja välttämättä kyseistä tietoliikennela jia vai toivooko hän ainoastaan ensisijaisesti sen käyttöä.

Kuten edellä on esitetty, lisäinformaatio saadaan tietoliikennela jitiedoista , jotka kutsuva tilaaja antaa, ja/tai tietoliikennemahdollisuuksista, jotka saadaan lähdeinformaatios-ta ja vaiintainformaatiosta ja voidaan johtaa niistä. Nämä tietoliikennemahdollisuudet voivat myös (rajoittavassa mielessä) määräytyä siitä, että yhteystie lähdekeskuksesta tai yhteystie määräpaikkakeskukseen ei salli ylempiä tietoliikennemahdollisuuksia. Tällaiset asianomaista yhteystietä koskevat kriteerit saadaan samaten asianomaisesta lähdeinformaa-tiosta ja asianomaisesta valintainformaatiosta.

ρ f' Ο Λ r' 23 ' u i · S' .

Keksinnön mukaan menetellään siten, että yhteyden muodostamiseen käytetyssä vapaan kanavan tai vapaan johdon valinnassa useista kimpuista, jotka yleensä tulevat kyseeseen asianomaisen valitun määräpaikan saavuttamiseksi, suoritetaan ainakin yhden vapaan kanavan tai vapaan johdon sisältävän kimpun eei-valinta paitsi valintainformaatiosta ilmenevän määräpaikkain-formaation perusteella myös lisäinformaation perusteella. Tätä varten edellä selitetty lisäinformaatio, joka muodostuu, vertailijalta V saadusta tuloksesta (yhteensopivat tietoliikennemahdollisuudet kutsuvan tilaajan ja valitun tilaajan osalta) ja kutsuvan tilaajan antamista tietoliikennelajitie-doista, siirretään informaatiotien v ja/tai informaatiotien x kautta ohjauslaitteelle H. Tämä lisäinformaatio ilmoittaa ohjauslaitteelle H, millä tavalla valinta on kohdistettava määrätyn määräpaikan osoituksessa ylipäänsä kyseeseen tuleviin kimppuihin. Lisäinformaatio ilmoittaa halutun määräpaikan <päätekeskuksen) saavuttamiseksi ylipäänsä kyseeseen tulevien kimppujen osalta onko ja missä määrin jokin näistä kimpuista suljettu ennakolta pois valinnasta. Lisäksi lisäinformaatio määrää ohjauslaitteelle vai intäjärjestyksen, jossa valinta on kohdistettava kyseeseen tuleviin kimppuihin selitetyllä tavalla, kuitenkin edellyttäen, että kyseisessä kimpussa on vielä ainakin yksi kanava tai ainakin yksi johto vapaana.

Kuten edellä on selitetty, kimput jakautuvat useihin luokkiin sisältämiensä kanavien tai johtojen tarjoamien teknisten siirtomahdollisuuksien laajuuden osalta, jotka voivat olla laajentamattomia tai - enemmän tai vähemmän - laajennettuja. Nämä siirtomahdollisuudet koskevat kaistanleveyttä ja/tai merkinantomahdollisuukeien laajuutta. Kimput on siten jaettu tällä tavalla kahteen tai useampaan luokkaan. Eri luokat tarjoavat tällöin edellytykset eri tietoliikennelajeille .

Keksinnön mukaan väylöitystä ei kytketä vain toisistaan eroavien ja edullisuudeltaan erilaisten tiemahdol1isuuksien mukaan, vaan myös tietoliikennemahdollisuuksien mukaan, jotka ^ r O A r~ 24 '01.4, eri tiemahdollieuudet (eli erilaiset kulloinkin valitun määräpaikan saavuttamiseksi käyttökelpoiset kimput) samalla sisältävät. Lisäinformaatio ilmoittaa tällöin eri tietoliiken-nelajit, se ilmoittaa näiden tietoliikennelajien osalta vaaditaanko ne ehdottomasti vai vain ensisijaisesti vai ovatko ne ylipäänsä lainkaan tarpeellisia.

Kimpunvalintalaitteeseen tallennetaan yhteyttä muodostettaessa yhdessä niiden kimppujen kimppuosoitteiden kanssa, jotka kaikkiaan tulevat ylipäänsä kysymykseen yhteyden muodostamista varten, näihin kimppuosoitteisiin liittyvästi luokkatunnukset, jotka ilmoittavat kullekin asianomaiselle kimpulle sen sisältämät tietoliikennemahdolllisuudet. Kuten edellä on esitetty, nämä luokat ilmoittavat kimpun kanavien tarjoamien teknillisten siirtomahdollisuuksien laajuuden. Nämä luokat voivat ilmoittaa kimpulle esimerkiksi soveltuuko se kuvapuhelinyhteyksille vai vain tavanomaisille kaukokirjoitinyhteyk-sille. Tämän lisäksi voi olla myös luokkia, jotka vastaavat datansiirtoa, nopeaa telefaksia ja vastaavia. Kimpunvalinta-laitteen muisteihin gl - gm tallennetaan kimppuosoitteisiin liittyen kullekin kimppuosoitteelle luokkatunnus. Näiden luokkatunnusten tallentamista varten voi olla muistipaikat q1 - qm.

Seuraavaksi tarkastellaan tapausta, jossa tilaaja haluaa muodostaa kuvapuhelinyhteyden ja nimeonomaan ei mitään muuta kuin kuvapuhelinyhteyden. Tälle edellytykselle kyseinen tilaaja valitsee sopivan tietoliikennelajitiedon (päätelaite voi myös antaa tämän automaattisesti), millä tilaaja ilmoittaa, että hän haluaa muodostaa kuvapuhelinyhteyden ja että tavanomainen puhelinyhteys ei tässä tapauksessa riitä. Asianomaiseen lisäinformaatioon sisältyy, että muodostettavan yhteyden teknillisten siirtomahdollisuuksien on välttämättä mahdollistettava kuvapuhelinyhteys. Tämä lisäinformaatio siirretään informaatiotien v/x välityksellä ohjauslaitteelle H. Kuten mainittiin, kimppuosoitteenvalintakenttiin gl - gm ' r Ο λ n 25 ' · υ t - 4 , tallennettuihin kimppuosoitteisiin liittyväeti on tallennettu (luokkatunnusmuistielimiin ql - lm) mitkä tietoliikennemahdollisuudet asianomaiset kimput tarjoavat. Ohjauslaite H rajoittaa tällöin sille informaatiotien v/x kautta siirretyn lisäinformaation perusteella valintansa niihin kimppuihin, jotka tarjoavat tietoliikennemahdollisuuden kuvapuhelinyhteyksille.

Kun selitystä varten oletetaan edelleen, että tilaaja valitsee kuvapuhelinyhteydet mahdollistavalta tilaaja-asemalta toisen tilaajan, jonka tilaaja-aeema samoin mahdollistaa kuvapuhelinyhteydet, kutsuva tilaaja voi valita pelkästään toisen tilaajan numeron. Tässä tapauksessa valitun yhteyden teknillisten siirtomahdollisuuksien tulee soveltua vain ensisijaisesti kuvapuhelinyhteydelle mutta toissijaisesti tavanomaiselle puhelinyhteydelle. Tässä tapauksessa lisäinformaatio saadaan siis yksinomaan lähdeinformaatiosta sekä valintain-formaatiosta. Lisäinformaatio ilmoittaa, että halutaan puhelinyhteyttä, ensisijaisesti kuvapuhelinyhteyttä. Tällä oletuksella ohjauslaitteeseen H vaikutetaan siten, että se hakee ensin kimput, jotka tarjoavat kuvapuhelintietoliikennemahdol-lisuuden. Tämän jälkeen haetaan muut kimput, jotka siis eivät tarjoa kuvapuhelintietoliikennemahdollisuutta.

Jos kyseessä on kaksi toisiinsa yhdistettävää tilaaja-asemaa, joilla ei ole kuvapuhelintietoliikennemahdollisuutta, ohjauslaite H hakee vastaavan lisäinformaation perusteella, joka saadaan samaten pelkästään lähdeinformaatiosta ja valintain-formaatiosta, aluksi ne kimput, jotka tarjoavat vain puhelin-tietoliikennemahdollisuuden. Haku suoritetaan muissa kimpuissa, jotka tarjoavat kuvapuhelintietoliikennemahdollisuuden, joko tämän jälkeen tai sitä ei suoriteta lainkaan tai se suoritetaan vain rajoitetussa laajuudessa. Tämä riippuu verkon ominaisuuksista tai sitä hoitavan tietoliikennehallinnon tahdosta .

n o / ' 26 ' u v 4 .

Kuten edellä on esitetty, yhteyttä muodostettaessa keskuksessa olevan määräpaikaninformaation (määräpaikkatunnusnumeron) perusteella ylipäänsä tätä varten kyseeseen tulevat kimput sijoitetaan listaan. Tämä lista muodostuu kimppuosoitteen va-1intakentistä. Tässä yhteydessä voidaan myös määrätä kimppu-osoitteenvalintakenttiin sijoitettujen kimppuosoitteiden haulle lisäinformaation perusteella hakujärjestyksen suunta ja/-tai sen aloituskohta ja/tai lopetuskohta. Tämän mukaisesti kimppuosoitteenvalintakenttien haku voidaan siten suorittaa kyseisestä lisäinformaatiosta riippuen jompaan kumpaan suuntaan tai se voidaan käynnistää ja pysäyttää lisäinformaation määräämissä kohdissa.

Lisäinformaatiolla, joka siirretään informaatiotien v/x välityksellä yhteys informaation muistista T kimpunvalintalait-teelle G, määrätään siten viimeksi mainitun toimintatapa erikoisesti muodostettavaa yhteyttä varten. Sen jälkeen kun kaikki päätekeskuksen, johon kutsuva tilaaja on liitetty, ja päätekeskuksen, johon valittu tilaaja on liitetty, väliselle liikenneyhteydelle ylipäänsä mahdollisten kimppujen kimppu-osoitteet on aluksi kirjoitettu yksitellen eri kimppuoeoit-teenvalintakenttiin gl - gm (antoisittaan D ja kirjoitus laitteen F avulla), lisäinformaation avulla aikaansaadaan tämän jälkeen mahdollisesti rajoitus sillä tavalla, että osa kimpusta suljetaan ennakolta pois valinnasta ja että valintajär-jeetys määrätään asianomaisen lisäinformaation mukaan.

Valinnasta poissulkeminen voidaan toteuttaa siten, että valinnassa ensiksi valittavana olevasta kimpusta tutkitaan luokkatunnusmuistielimiin ql - qm tallennettu luokkatunnus ja sitä verrataan vertailun avulla lisäinformaation sisältämään vaadittuun luokkatunnukseen. Jos ensiksi valittavana olevalla kimpulla ei ole kyseistä yhteyttä varten vaadittavien teknillisten siirtomahdollisuuksien luokkatunnusta, tällöin kyseinen kimppu suljetaan ennakolta pois valinnasta. Luokkatunnus-muistielimiin ql - qm kullekin kimpulle siihen liittyvästi 27 ;;C8 4? tallennetun luokkatunnuksen avulla on myös mahdollista määrätä valintajärjestys. Esimerkiksi ensimmäisessä oeavalintatoi-mituksessa voidaan hakea niitä kimppuja, joilla on määrätty eneieijaisesti vaadittu luokkatunnus, tämän jälkeen toisessa osavalintatoimituksessa voidaan hakea kimppua, jolla on toinen luokkatunnus. Ensimmäisessä osavalintatoimituksessa valinta voidaan rajoittaa kimppuihin, joilla on laajennettuja teknillisiä siirtomahdollisuuksia vastaava luokkatunnus, ja jatkaa hakua toisessa osavalintatoimituksessa niistä kimpuista, joilla on luokkatunnus, joka tarkoittaa vähemmän laajennettuja tai laajentamattomia siirtomahdollisuuksia. Molemmat osavalintatoimitukeet voidaan yhtä hyvin suorittaa päinvastaisessa järjestyksessä toisin sanoen kyseisten luokkien käännetyllä priorisoinnilla.

Luokkatunnusmuistielimiin ql - qm kullekin tallennetulle kimppuosoitteelle niihin liittyvästä tallennettujen luokka-tunnusten avulla voidaan siten vertaamalla asianomaisen lisäinformaation mukana siirrettyä, kyseiselle yhteydelle vaadittua lieätunnusta kimppukohtaisesti tallennettuihin lisä-tunnuksiin sekä rajoittaa keksinnön mukaisella tavalla valintaa että määrätä erilaisten johtokimppujen valintajärjestys.

Valinnan rajoitus ja kulloinkin vaadittava erilaisten kimppujen valintajärjestys myös voidaan aikaansaada siten, että valinta järjestyksen suunta sekä sen aloituskohta ja/tai sen loppukohta määrätään lisäinformaation perusteella. Tässä tapauksessa ohjauslaitetta H voidaan siis ohjata sillä tavalla, että sen kulloistakin hakujärjestyksen suuntaa vaihdellaan ja että sen hakutoimitus ei ala ylimmästä kimppuosoitteen valin-takentästä gl, vaan alempaa. Vastaava pätee myös käänteiselle hakujärjestykselle. Samoin on myös mahdollista, että ohjauslaitteen H valintatoimitus pysäytetään jo silloin, kun kimp-puosoitteenvalintakenttiin gl - gm tallennettujen kimppu-osoitteiden jonossa ei vielä ole tutkittu kaikkia kimppuosoit-teita. Vastaava pätee myös tässä tapauksessa käänteiselle ha- f C Ο λ '-· 28 ' .· kujärjeatykselle. Tälle hakuvaihtoehdolle on aina määräävää lisäinformaatio. Päätös siitä, kuinka lisäinformaatioon vaikutetaan, tehdään keskusta hoitavan tietoliikennehallinnon mukaisesti.

Piirustuksessa esitetyt kimppuosoitteenvalintakentät gl - gm edustavat listaa, johon määräpaikasta riippuvat kimppuosoit-teet kirjoitetaan selitetyllä tavalla ja nimenomaan sellaisten kimppujen, jotka ylipäänsä tulevat kysymykseen kulloinkin valitun määräpaikan saavuttamiseksi. On myös mahdollista sijoittaa kimpunvalintalaitteeseen useita tällaisia listoja. Tässä yhteydessä menetellään siten, että yhteyttä muodostettaessa keskuksessa olevan määräpaikkainformaation perusteella ylipäänsä kysymykseen tulevat kanavakimput kirjoitetaan useihin listoihin. Nämä useat listat liittyvät tässä tapauksessa yksittäin mahdollisiin eri lisäinformaatioihin. Kuten edellä on useamman kerran todettu, asianomaisessa yhteyden muodostamisessa ilmenevää lisäinformaatiota vastaavasti rajoitetaan valintaa kaikkiaan ylipäänsä kyseeseen tulevista kimpuista ja määrätään eri luokkien kimppujen valintajärjestys erilaiseksi.

Tässä yhteydessä menetellään siten, että kysymykseen tulevia kimppuosoitteita eri listoihin kirjoitettaessa otetaan huomioon yksittäisiä lisäinformaatioita vastaava valinnan rajoitus sekä kyseisen lisäinformaation tapauksessa edellytetty valintajärjestys. Tällä tavoin kutakin yhteydenmuodostamista kohti kirjoitetaan siten yleensä useita listoja, jotka kukin vastaavat yhtä erilaisista mahdollisista lisäinformaatioista. Kun yhteydenmuodostamisen kuluessa asianomaiseen valintalait-teeseen tulee informaatiotien v/x kautta tosiasiallinen va-1intainformaatio, tämä suorittaa tarpeelliseksi tulevan valinnan sen listan avulla, joka vastaa kyseisen yhteydenmuodostamisen mukaista lisäinformaatiota. Tässä tapauksessa yhteyttä muodostettaessa keskuksessa olevan määräpaikkainformaat ion perusteella ylipäänsä kysymykseen tulevat kanavakimput kirjoitetaan useampiin listoihin. Kanavakimput järjestä- 29 CCC4" tään tällöin listojen sisällä eri luokkien mukaan toisaalta kirjoitus järjestyksen suhteen ja toisaalta ne mahdollisesti osaksi poistetaan uudelleen tai jätetään ennakolta pois. Lisäinformaatio määrää tällöin mistä useista listoista kyseisen valintalaitteen on suoritettava kimpun valinta.

Suoritusesimerkin tähänastisessa selityksessä on viitattu tieto 1iikennelajeina vain kaukokirjoi11imeen, tavanomaiseen puhelimeen ja kuvapuhelimeen. Keksintöä voidaan kuitenkin käyttää yhtä hyvin myös kaikkien muiden tietoliikennemahdollisuuksien (erikoisesti niiden, jotka on esitettu aikakauslehden "telcom report" Θ. vuosikerta/1985 erikoisnumeron otsikkosivulla) yhteydessä. Eri tietoliikennemahdollisuudet voivat tällöin erota siten, että tiedonsiirtoa varten tarvitaan kaistanleveydeltään erilaisia kanavia. Nämä eri tietoliikennemahdollisuudet voivat kuitenkin yhtä hyvin erota myös siten, että - kuten aikaisemmin on selitetty - yhteyskohtai-sesti varattavat eri kanavat tai kimput eroavat toisistaan myös erilaisten mahdollisten merkinantoinformaatioiden spektrin laajuuden osalta.

Keksintö ulottuu myös siihen tapaukseen, jossa mainitut keskukset ovat kokonaan tai osittain tilaajavaihteita. Siten esim. tilaajavaihde voi olla liitetty tavanomaisten johtojen välityksellä tavanomaiseen keskukseen ja lisäksi laajakaista-kanavien kimpun välityksellä ISDN-tekniikan mukaiseen keekuk-seen. Tilaajavaihde voi yhtä hyvin olla myös liitetty kahden tämän kaltaisen kimpun välityksellä samaan keskukseen, joka kykenee muodostamaan sekä tavanomaisia yhteyksiä että laaja-kaistayhteyksiä. Näissä tapauksissa selitetty väylöitys ulottuu kaikkiin yhteystöihin siis myös asianomaiseen tilaaja-vaihteeseen johtaviin johto- tai kanavakimppuihin (keskusjohtoihin tai -kanaviin).

30 '' C P 4 7

Lisäksi on vielä mainittava tapaus, jossa tavanomaisen puhelintekniikan mukainen tilaaja-asema on liitetty sellaisen välityslaitokeen keskukseen, jossa on useita ISDN-tekniikan tai vastaavan mukaisesti toteutettuja keskuksia, jotka on yhdistetty toisiinsa laajennettujen siirtomahdollisuuksien ka-navakimpuilla sekä tavanomaisen puhelinvälitystekniikan kimpuilla. Oletetaan, että tällaisen puhelintilaaja-aseman tilaaja valitsee sellaisen toisen tilaaja-aseman, jossa on mahdollista esittää kutsuvan tilaajan kutsunumero. Näihin teknillisiin mahdollisuuksiin ja niitä vastaavan tietoliikenne-lajin käyttöönottoon ei kutsuvalla tilaajalla ole tässä tapauksessa vaikutusta. Tämä tietoliikennelaji on tällöin valitun tilaaja-aseman erikoislaadun perusteella saatava tietoliikennemahdollisuus. Yhteyttä muodostettaessa välikeskukses-sa (tämä on sen keskuksen, johon tällöin kutsuvan tilaajan puhelintilaaja-asema on liitetty, ja sen keskuksen, johon tällöin valittu tilaaja-asema on liitetty, välillä oleva keskus), jossa on käytettävissä teitä sekä tavanomaisille tietoliikennemahdollisuuksille että myös laajennetuille tietoliikennemahdollisuuksille, kyseinen lisäinformaatio saadaan tällöin valitun tilaaja-aseman tarjoamasta tietoliikennemahdollisuudesta, joka sisältää kutsuvan tilaaja-aseman kutsunume-ron näytön kutsuttaessa. Tästä seuraa sopivan yhteystien valinnan kannalta, että valitaan sellainen yhteystie, joka käsittää vaaditun tietoliikennelajin. Tämän avulla kutsuvan tilaajan kutsunumero esitetään kutsutun tilaajan luona, ilman että ensiksi mainitun tarvitsisi vaikuttaa tähän millään tavoin. Itse edellä mainittu valinta tapahtuu tällöin edellä yksityiskohtaisesti selitetyllä tavalla keksinnön mukaisten toimenpiteiden muodostamien sääntöjen mukaisesti.

Claims (3)

31 i 8 8 47

1. Kytkentäjärjestely tiedonvä1ityslaitokeia, etenkin puhe 1invä1ityelaitoksia varten, jossa on yhteyskohtaieeeti varattavien kanavien kimppujen ainakin osittain silmukkamainen verkko, jotka kanavat voidaan kytkeä välitysteknillisesti yhteen tämän verkon yksittäiset verkkosolmut muodostavissa keskuksissa, ja jossa on ainakin kahta, kanavien tarjoamien teknillisten siirtomahdollisuuksien laajuuden, ts. laajentama-ton tai - enemmän tai vähemmän - laajennettu, suhteen eroavaa luokkaa olevia kanavakimppuja, jolloin kahden verkkosolmun välille voi olla järjestetty rinnan myös kahta - tai myös useampaa - luokkaa olevia kanavakimppuja ja jossa on keskuksissa olevat laitteet väylöitystä varten, joilla keskuksessa valitaan yhteyden muodostamista varten olevan valintainfor-maation perusteella käytettävissä olevista ja yhteystien kulun osalta eri edullisista tiemahdol1isuuksista, joita muodostuu silmukkaverkkomuodon vuoksi, kulloinkin edullisin tie-mahdollisuus, ja joissa kulloinkin tarvittavien teknillisten siirtomahdollisuuksien, jotka asianomaiset lähde- ja/tai mää-räpaikkakeskus ja/tai sieltä tai sinne tuleva kanavakimppu antavat, laajuuden muodostettavalle yhteydelle ilmoittavan lisäinformaation avulla valitaan vapaa kanava kanavakimpusta, joka tulee kyseeseen asianomaisen valitun määräpaikan saavuttamiseksi, ei ainoastaan vaiintainformaatiosta ilmenevän määräpaikkainformaation perusteella, vaan myös lisäinformaation perusteella, jolloin määräpaikkainformaatiosta saadaan kulloinkin ylipäänsä kysymykseen tulevat kanavakimput ja jolloin lisäinformaatio ilmoittaa näiden kanavakimppujen osalta, joilla on erilaiset luokkaominaisuudet, ovatko kimput ja missä määrin poissuljettuna valinnasta, tunnettu siitä, että teknillisten siirtomahdollisuuksien, jotka kyseinen lähde- ja /tai määräpaikkakeskus ja/tai tästä vast, tähän johtavat kanavakimput antavat, mukainen lisäinformaatio johdetaan vastaavasta lähdeinformaatiosta ja/tai vaiintainformaation antamasta määräpaikkainformaatiosta, ja että yhteyden muodostamisessa käytetyssä vapaan kanavan valinnassa niistä useista 32 8 884 7 kanavakimpuista, jotka tällöin ylipäänsä tulevat kysymykseen asianomaisen valitun määräpaikan saavuttamiseksi, valitaan ennakolta yksi näistä kanavakimpuieta kulloinkin annetun lisäinformaation perusteella voimassa olevan vai intäjärjestyksen mukaisesti sillä tavalla, että yhteyttä muodostettaessa keskuksessa olemassa olevan määräpaikkainformaation perusteella ylipäänsä kysymykseen tulevat kanavaryhmät sijoitetaan listaan, ja että hakujärjestyksen suunta sekä sen aloituskohta ja tai lopetuskohta on määrätty lisäinformaation perusteella .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että yhteydenmuodostuksessa keskuksessa olevan määräpaikkainformaation perusteella ylipäänsä kysymykseen tulevat kanavakimput sijoitetaan useampiin listoihin ja tällöin näiden sisällä toisaalta järjestetään eijoitusjärjestyksensä osalta olemassa olevien eri luokkien mukaan ja toisaalta mahdollisesti osaksi jälleen poistetaan tai jätetään ennakolta pois ja että lisäinformaatiolla määrätään, missä useammista listoista kimpun valinta suoritetaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentäjärjestely, tunnettu siitä, että vaiintainformaatioon on liitetty lisäinformaatio, joka ilmoittaa muodostettavalle yhteydelle välttämättä tai ensisijaisesti vaadittavan tai vain välitys-teknillisen tarjouksen mukaan hyödyllisen tai ylipäänsä vain laajentamattomana tarvittavan teknillisten siirtomahdollisuuksien laajuuden. 33 ;·ε?47