FI88844B - Hoegupploesningstelevisionsbildsavkodningsanordning och transmissionssystem - Google Patents

Description

! 38844

Teräväpiirtotelevisiokuvan dekoodauslaite ja siirtojärjestelmä

Keksinnön kuvaus 5 Suuren tarkkuuden kuvansiirtojärjestelmässä, joka sisältää osan koodatun datan, joka edustaa mainittuja kuvia, lähettämiseksi, ja kun tämä data on lähetetty määrätyllä kenttätaajuudella ja käyttäen ensimmäistä kanavaa, jolla on rajoitettu päästökaista, joka vaatii prosessoin-10 tia lähetettävän datan määrän vähentämiseksi, osan lähetetyn datan vastaanottamiseksi, mainitun lähetysosan sisältäessä itse kuvankoodauslaitteen, jolla on kolme proses-sointikanavaa rinnakkain sekä valinnan, lähetyksen kolmella erillisellä lähetysnopeudella vuoksi, jostakin näistä 15 kolmesta kanavasta riippuen päätöspiirin lähtösignaalista, esillä oleva keksintö koskee laitetta, jolla dekoodataan koodattu data, joka edustaa mainittuja kuvia.

Keksintö liittyy myös suuren tarkkuuden siirtojärjestelmään televisiokuvaa varten sisältäen sellaisen lait-20 teen.

Keksintö on itse asiassa oleellisen käyttökelpoinen suuren tarkkuuden television alueella. MAC-standardin mukaisessa suuren tarkkuuden televisiokuvan siirtojärjestelmässä se tekee mahdolliseksi televisiosignaalien päästö-. 25 kaistan pienentämisen niiden lähettämiseksi. Tässä kohdin tulee muistaa, että mainittu lähetys suoritetaan analogisen kanavan avulla, joka kuljettaa datan, joka on kompressoitu ja että tämä analoginen kanava liittyy lisä-kanavaan, jota kutsutaan digitaaliseksi apukanavaksi, joka 30 tekee mahdolliseksi lähettää lisädataa liittyen analogi sen kanavan kautta lähetettyjen kuvien liikkumiseen.

Ongelma joka tulee esiin, on itse asiassa säilyttää tyydyttävä spatiaalinen tarkkuus riippumatta lähetettävissä kuvissa olevasta liikkeestä ja riippumatta tarvittavas-:: 35 ta datan kompressiosta tämän datamäärän sovittamiseksi siirtokanavan rajoitettuun päästökaistaan.

2 88844

Keksinnön tarkoitus on siten esittää suuren tarkkuuden televisiokuvan siirtojärjestelmää varten dekoodaus-laite, joka tehokkaasti johtaa parhaaseen mahdolliseen spatiaaliseen erotteluun riippumatta siitä, mikä lähetetyn 5 kuvasisällön siirtymän nopeus on.

Tätä tarkoitusta varten keksintö liittyy laitteeseen, joka on tunnettu siitä, että se sisältää kolme pro-sessointihaaraa, jotka sijaitsevat rinnakkain ja jokainen vastaanottaa mainitun koodatun datan sekvenssin, jonka 10 ensimmäinen kanava on lähettänyt, ja piirin mainittujen haarojen lähtöjen johtamiseksi päätöspiirin lähtösignaalin mukaisesti, joka on lähetetty dekoodauslaitteelle toisen kanavan kautta, jota kutsutaan digitaaliseksi apukanavak-si, jolloin mainitut haarat erityisesti muodostavat sar-15 jassa dynaamisen interpolointipiirin ja spatiaalisen suo-datuspiirin, jossa toinen haara myös muodostaa sarjassa piirin, jolla rekonstruoidaan kuvat toisaalta lähetetystä koodatusta datasta ja toisaalta datasta, joka edustaa mainittua alkuperäisten kuvien liikettä ja korvataan sitten 20 näillä kuvilla ja lähetetään myös mainitun toisen kanavan kautta, ja jossa ensimmäinen ja toinen haara myös sisältävät sarjassa multiplekserit, jotka vastaanottavat toisaalta interpoloidun lähtödatan vastaavilta dynaamisilta in-terpolointipiireiltä ja toisaalta päätöspiirin lähtösig-25 naalin, ja myös lähtösignaalin mainitusta kuvan rekons- truointipiiristä toisessa haarassa.

Keksinnön ominaisuudet ja edut esitetään nyt tarkemmin seuraavassa kuvauksessa ja liitteinä olevissa piirroksissa, jotka on annettu ei-rajoittavassa esimerkissä ja 30 jossa:

Kuviot la ja Ib esittävät vastaavasti koodausosan lähetyspuolella ja dekoodausosan vastaanottopuolella liikkeen arviointi- ja kompensointilaitteessa televisiokuvan siirtojärjestelmää varten; ’ 35 Kuviot 2 ja 4 esittävät vastaavasti koodausosan lähetyspuolella ja dekoodausosan vastaanottopuolella toi- 3 88844 sessa liikkeen arviointi- ja kompensointilaitteessa suuren tarkkuuden televisiokuvan siirtojärjestelmää varten;

Kuvio 3 on tarkempi esitys liikkeen arviointiosas-ta kuvion 2 laitteessa, kuviot 3b ja 3d selvittävät ku-5 viossa 3a esitettyjen arviointipiirien sisällön, ja ku viossa 3c esitetään kuvaava toteutus osista, jotka muodostavat nämä arviointipiirit;

Kuvioissa 5 ja 6 esitetään muunnelmat toteutuksista, jotka sisältävät kuvioiden 2 ja 4 laitteet vastaavas-10 ti;

Kuviossa 7 esitetään esimerkki toteutuksesta, suuren tarkkuuden televisiokuvan siirtojärjestelmässä, laitteesta, jolla koodataan dataa, jota voidaan vastaanottaa dekoodauslaitteella keksinnön mukaisesti; 15 Kuvioissa 8a ja 8c esitetään kuvion 7 laitteen kolme prosessointihaaraa, kuvio 8d esittää muunnelman kuviossa 8c esitetystä haarasta ja kuvioissa 9a ja 9c esitetään vastaavat kuvaformaatit mainittujen haarojen lähdössä; 20 Kuviossa 10 esitetään kuviossa 7 esitetyn laitteen päätöksentekopiiri;

Kuviossa 11 esitetään havainnollinen toteutus keksinnön mukaisesta dekoodauslaitteesta, joka liittyy sellaiseen koodauslaitteeseen, kuten se joka on esitetty ku-25 viossa 7;

Kuviossa 12 esitetään täydennetty vaihtoehtoinen toteutus kuviossa 7 esitetystä koodauslaitteesta;

Kuviot 13a ja 13c ovat yksityiskohtainen esitys kolmesta kuvion 12 mukaisen laitteen prosessointihaarasta 30 ja kuviossa 14 esitetään näistä kolmannen prosessointihaa-ran temporaalisuodin;

Kuviot 15 ja 16 sisältävät tarkemman esityksen kuvion 12 laitteen liikkeen arviointipiiristä ja koodaus-laitteen päätöspiiristä; 4 88844

Kuviossa 17 esitetään muunneltu dekoodauslaite, joka liittyy kuviossa 12 esitettyyn erilaiseen koodaus-laitteeseen;

Kuvioissa 18a ja 18b esitetään erilainen koodaus-5 laitteen toteutus, jossa on liikekompensoitu temporaali-suodatus, ja vastaava dekoodauslaite;

Kuvioissa 19 ja 20 on tarkempi esitys liikekompen-soidusta temporaalisuodatuspiiristä, jota käytetään koo-dauslaitteessa, ja käänteinen temporaalisuodatuspiiri, 10 jota käytetään siihen liittyvässä dekoodauslaitteessa;

Kuviossa 21 esitetään esimerkkejä painotuskertoimien arvoista riippuen liikkeen määrästä kuvissa;

Kuvioissa 22 ja 23 esitetään erilaiset vaihteehdot suorasta ja käänteisestä temporaalisuodatuspiiristä koo-15 daus- ja dekoodauslaitteissa, jotka on esitetty kuvioissa 18a ja 18b.

Kuviossa 1 esitetty laite sisältää sovellettaessa sitä suuren tarkkuuden televisiokuvan siirtojärjestelmään osan, jolla koodataan lähetyksessä (kuvio la) ja dekooda-20 taan vastaanotossa (kuvio Ib), jotka toimivat toistensa kanssa yhdessä havaiten ja arvioiden liikkeen kuvien sisällä lähetettäväksi ja liitetään kuvadatan prosessointi tästä liikkeestä suuremmalla tai pienemmällä määrällä. Kuvat saadaan tässä suuren erottelukyvyn televisiokameras-25 ta (ei esitetty), joka analysoi näkymän lomittaisella tai sekventiaalisella 1250 juovan skannauksella 50 kuvan sekuntinopeudella. Kamera tietysti tuottaa, R, G, B signaalien matrisoinnin jälkeen,, kolmen tyyppiset signaalit: luminenssisignaalin Y ja kaksi värieroslgnaalia U 30 ja V (tai krominenssisignaalin). Seuraavassa tekstissä kuvaus liittyy esimerkiksi luminenssisignaaliin mutta pätisi yhtä hyvin krominenssisignaaliin. Sen vuoksi todetaan yksinkertaisesti, että kameran lähtösignaalista otetaan näytteitä ja näin saatavat näytteet viedään koodausosan 35 sisäänmenoon 54 megahertsin nopeudella lomittaisen skan- 5 88844 nauksen tapauksessa ja 108 megahertsin nopeudella sekven-tiaalisen skannauksen tapauksessa. Koska siirtokanava, MAC-standardin tapauksessa, sietää vain 13,5 megahertsin nopeuden, täytyy suorittaa alinäytteenotto ennen mainittua 5 lähetystä.

Todetaan, että kuvat voitaisiin ääritapauksessa, prosessoida piste pisteeltä, mutta on yksinkertaisempaa jakaa ne N lohkoon joissa on m x n pistettä. Sen sijaan, että suoritettaisiin piste pisteeltä skannaus, lohkojen 10 skannaus suoritetaan, näiden lohkojen vastatessa N pis tettä , jotka edustavat mainittuja lohkoja.

Yllä mainittu liikkeen arviointi toteutetaan seu-raavalla tavalla. Koodausosa, joka on esitetty kuviossa la, muodostuu useasta rinnakkaisesta haarasta, esimerkiksi 15 kolmesta, joita tässä kutsutaan haaroiksi 1, 2 ja 3. Nämä haarat vastaanottavat yllä kuvatulla tavalla muodostetut näytteet ja jokainen sisältää esisuodatus piirin 101 ja alinäytteenottopiirin 102. Vaikka näytteenottorakenteet ovat erilaiset haarasta toiseen, alinäytteenottonopeudet 20 ovat identtiset ja ja ovat yhtä kuin 4 tässä tapauksessa sarjalle lomittaisia kuvia ja yhtä kuin 8 sarjalle sekven-tiaalisia kuvia. Suotimen ominaisuudet on valittu siten, että vältetään taittuminen, joka johtuu alinäytteenotosta. Kolmen alinäytteenottopiirin lähdöt viedään kytkentäpii-25 riin 103, joka riippuen käskystä, joka saadaan neljänteen tuloliitäntään 105, valitsee yhden tai toisen mainituista lähdöistä sen edelleen lähettämiseksi siirtojärjestelmän analogisen kanavan 10 kautta.

Kytkentäpiirin 103 liitännässä 105 esiintyvä käs-' 30 ky, joka on normaalisti samanlainen lohkon jokaiselle pis teelle, määrätään päätospiirillä 106, kriteerin mukaan, joka yleensä liittyy joko tulevasta kuvasta mitattuun määrään, tai energiaeroon prosessoitujen kuvien välillä, jotka tulevat piireiltä 101 esimerkiksi, ja alkuperäiseen '·* 35 kuvaan. Ensimmäisessä tapauksessa (a priori päätös), mi- 6 88844 tattu määrä voi olla esimerkiksikuvassa esiintyvien kohteiden liike tai nopeus, ja päätös tehdään suoraan tämän määrän antaman arvon mukaisesti. Toisessa tapauksessa (a posteriori päätös) energiaero tekee mahdolliseksi haaran 5 määräämisen, joka johtaa parhaaseen kuvan rekonstruktioon lähetettyjen näytteiden avulla, ja tekee siten mahdolliseksi sopivan kytkennän suorittamisen. Päätöspiirin 106 tuottama data lähetetään kanavaan 20, jota kutsutaan digitaaliseksi apukanavaksi.

10 Samalla tavoin vastaanotossa vastaava dekoodaus- osa, joka on esitetty kuviossa Ib, sisältää ensin demulti-pleksointipiirin 152, joka tuottaa signaalista, joka on lähetetty analogisen kanavan 10 kautta, kuvia, joilla on sopiva ja säännöllinen rakenne, kolmeen jälkisuodatuspii-15 riin 153, jotka ovat rinnalla. Lopulta multipleksointipii-ri 154 vastaanottaa näiltä jälkisuodatuspiireiltä tulevan tiedon ja sallii muodostaa multipleksoidusta signaalista kuvan, joka voidaan näyttää suuren tarkkuuden näyttöruudulla 155. Digitaalisen apukanavan 20 kautta lähetetty 20 signaali viedään rinnakkaisesti piireihin 152 ja 154.

Alinäytteenottorakenteet, jotka ovat erilaisia haarasta toiseen kuten on nähty, voivat olla puhtaasti spatiaalisia tai voivat edelleen tehdä mahdolliseksi määrätyn kuvien määrän eliminoinnin temporaalisuunnassa. Suh-25 teellisesti suurempi määrä näytteitä on siten käytettävissä kuvien spatiaalisen sisällön esittämiseksi, mutta toisaalta liikkeen tapauksessa temporaalisisältö, joka edustaa tätä liikettä, on heikentynyt.

Voidaan havaita erityisesti kahdenlaista heiken-30 tyrnistä rekonstruoidussa kuvassa. Toisaalta tasaiset liikkeet ovat muuttuneet, kohteet liikkuvat nykien, ja toisaalta tarkkuus äkisti vähenee kun paikallaan olevasta kohteesta tulee liikkuva kohde, johtuen esisuodatuksesta ja jälkisuodatuksesta. Molemmat näistä vioista ovat vi-35 suaalisesti hyvin häiritseviä, ja liikkeen arvioinnin ja 7 88844 kompensoinnin mukana olo paarantaa tätä huomattavasti eliminoimalla nykäykset säilyttäen samalla tarkkuuden suuremmalla nopeusalueella.

Liikkeen kompensointiperiaate keksinnön mukaisesti 5 on seuraavanlainen. Käsiteltävien kuvien sekvenssissä eliminoidaan (so. spatiaalinen informaatio, joka on käytettävissä annetulla ajan hetkellä t) ensin joka toinen kuva. Siten, jos temporaalisen taajuuden arvo on esimerkiksi 1/T, jossa T vastaa aikaväliä joka erottaa kaksi perät-10 täistä kuvaa, aikaväli temporaalisen alinäytteenoton jäl keen on 2T. Kutsumalla perättäisiä alkuperäisen kuvasek-venssin arvoja merkinnöillä 2k-l, 2k, 2k+l, jne., se tarkoittaa, että kuvat, jotka liittyvät esimerkiksi hetkiin t+(2k-l)T, t+(2k+l)T, jne, tai tässä tapauksessa arvoltaan 15 parittomat kuvat, eliminoidaan.

Samaan aikaan tämän kuvien eliminoinnin kanssa määrätään liikedata käyttäen liikkeen arviointimenetelmää, joka allokoi jokaiseen eliminoitavaan kuvalohkoon, tässä tapauksessa parittomat kuvat, siirtymävektorin D siten, 20 että lohkon rekenstruointivirhe on minimaalinen. Tätä lii-kedataa käytetään sitten vastaanotossa rekonstruoimaan kuvat, jotka eliminoitiin ennen lähetystä, jokaisen lohkon tullessa rekonstruoiduksi kahden peräkkäisen kuvan datan keskiarvosta liikkeen suunnassa, joka liittyy lohkoon. 25 Tällä tavoin on olemassa raja vioille, jotka johtuvat arvioijan epätarkkuudesta, kun jälkimmäinen oli tähän saakka, käytettäessä tavanomaista ratkaisua parittoman kentän rekonstruoimiseksi (tai vastaavasti parillisen) vain edeltävän kentän perusteella joka on vastakkaista pariteettia, 30 ratkaisu jolla oli haittana, että se vääristi kiinteiden kohteiden ääriviivat.

Siten määritelty periaate soveltuu esimerkiksi suuren tarkkuuden televisiokuvien siirtojärjestelmään ja ennen kaikkea tämän järjestelmän koodausosaan.

35 Seuraavassa tekstissä suoritettu spatiaalinen tem- β 88844 poraalialisuodatus tekee mahdolliseksi saavuttaa näytteenottotaajuus 4 (2 spatiaalista, 2 temporaalista) sarjasta lomittaisia kuvia, ja 8 (4 spatiaalista, 4 temporaalista) sekventiaalisten kuvien sarjan tapauksessa. Liikkeen ar-5 vioija, jota käytetään perustuu niin kutsuttuun lohkojen-sovitus menetelmään, jonka hakualue on: vaakasuora siirtymä ±3, pystysuora siirtymä ±3. Kuitenkaan tämä valinta ei ole rajoittava ja toisen tyyppistä arvioijaa voitaisiin käyttää. Tässä myös todetaan, että haarat 1, 2, 3 vastaa-10 vat erilaisia siirtymänopeuksia kuvissa, perusjakson kuvien välillä ollessa, kuten kuvatussa esimerkissä, 20 ja 40 millisekuntia haaroille 1 ja 2 vastaavasti ja perusjakso lähetettyjen peruspisteiden välillä, joilla on sama spatiaalinen asema kuvassa, on 80 millisekuntia haaralle 15 3. On ilmeistä, että haaroissa 2 ja 3 on etua, kun liike on hitaampi, verrattuna haaraan 1, parhaan tarkkuuden saavuttamiseksi. Haaraan 2 soveltaminen kuvataan ensin, ja laajennus haaraan 3 kuvataan myöhemmin.

Kuviossa 2 esitetyn esimerkin mukaan ensiksi esi-20 tetty laite sisältää lähetyspuolella haarassa, jonka merkintä on 2, spatiaalisen esisuodatuspiirin 201, joka vastaanottaa tulevan kuvan, joka on joko 50 Hertsin lomit-tainen kuva 2:1, 1250 juovaa, 54 M-näytettä (= 54.106) sekunnissa, tai 50 Hertsin sekventiaalinen kuva, 1:1, 1250 25 Juovaa, 108 M-näytettä sekunnissa. Tämä piiri 201 tekee mahdolliseksi sekventiaalisten kuvien saannin, jotka on rajoitettu spatiaaliselta kaistaleveydeltään, jotta vältettäisiin taittuminen johtuen temporaalisesta alinäyt-teenotosta. Piirin 201 perässä on sarjassa temporaalinen 30 näytteenottopiiri 202, joka jakaa temporaalisen kuvanopeu-den kahdella (siten saadaan kuvanopeus 25 kuvaa sekunnissa), ja sen jälkeen spatiaalinen alinäytteenottopiiri 203, joka tekee mahdolliseksi vähentää näytteiden määrää jokaisessa kuvatasossa (esimerkiksi käyttämällä viisinkertaista 35 viistoristisen juovan alinäytteenottoa, joka eliminoi yh- 9 β 8 8 4 s den pisteen kahdesta). Piirin 201 lähdössä on myös rinnakkain piirien 202 ja 203 sarjakytkennän kanssa, liikkeen arviointiaste 204, joka kuvataan nyt yksityiskohtaisesti.

Asteen 204 suorittamalla liikkeen arvioinnilla on 5 tarkoituksena määrätä jokaiselle kuvalohkolle 2k+l joka on eliminoitu, siirtymävektori D siten, että on mahdollista saada aproksimaatio mainitusta eliminoidusta kuvasta sitä ympäröivien eliminoimattomien kuvien puolisummasta, tässä tapauksessa kuvien 2k ja 2k+2 puolisummasta. Tämä aproksi-10 maatio ilmaistaan tässä yhtälöllä (1), joka on annettu liitteessä kuten muut matemaattiset esitykset, jotka esiintyvät kuvauksen loppuosassa. Tässä yhtälössä X merkitsee nykyistä kuvan 2k+l lohkoa, D merkitsee liikevek-toria kun liikkeen arviointia on sovellettu kuviin 2k ja 15 2k+2, ja I merkitsee aproksimaatiota pisteen X intensitee tistä kuvan 2k+l nykyisessä lohkossa.

Tämä tavoite voidaan myös muotoilla sanomalla, että on toivottavaa yhdistää jokaiseen kuvan 2k+l lohkoon X vektori Dx siten, että esitys (3) on minimissä (tämä esi-20 tys, jossa DFD tulee vastaavasta englannin kielen ilmauksesta "Displaced Frame Difference", on aproksimointivirhe, joka liittyy nykyiseen lohkoon, ja smanlainen, tämän lohkon tapauksessa kuin on esitetty esityksellä (2), aproksi-mointivirheiden DFD neliöiden summan kanssa yli lohkon 25 kaikkien pisteiden). Tätä tunnettua periaatetta lohkojen välisen korrelaation tutkimiseksi (kuvattu erityisesti artikkelissa, jonka ovat kirjoittaneet J.R. Jäin ja A.K. Jain, "Displacement measurement and its application in interframe image coding", julkaistu IEEE Transactions on 30 Communications, vol. COM-29, No. 12, December 1981, sivut 1799 - 1808) käytetään tässä kuvatussa liikkeen arviointi-osassa 204 kahdessa erillisessä mutta äärimmäisen samanlaisessa vaiheessa.

Liikkeen arviointiporras 204, joka on esitetty ei-35 rajoittavalla esimerkillä kuviossa 3a, sisältää näiden 10 «8844 kahden vaiheen toteuttamiseksi, kahden käytännöllisesti katsoen identtisen arviointipiirin 300 ja 350 ryhmän 340 kuten myös kolme kuvamuistia 341, 342, 343 sarjassa. Ar-viointipiiri 300 esimerkiksi sisältää kuten on esitetty 5 kuviossa 3b, jossa näkyy tarkemmin yhdeksän identtistä porrasta 301 - 309, jotka siten määräävät yhdeksän vääristymää (tai arviointivirhettä kuten on määrätty esityksellä (3) tai esityksellä (2)) liittyen yhdeksään seuraavaan siirtymään (Dx, Dr) - (2,2), (2,0), (2,-2), (0,2), (0,0), 10 (0,-2), (-2,2), (-2,0), (-2,-2). Nämä yhdeksän siirtymää tallennetaan muistiin 345. Jokainen osista 301 - 309 sisältää itse identtiset osat, ja nämä osat, tarkasteltuna esimerkiksi ensimmäisen tapauksessa näistä yhdeksästä osasta, sisältävät kuten on esitetty kuviossa 3c, joka 15 esittää tämän ensimmäisen osan, summaimen 311, jonka tarkoitus on tuottaa puolisumma arvoista 2k ja 2k+2, sitten erotuspiirin 321 ja näiden elementtien kanssa sarjassa, neliöinti- ja summauspiirin 331. Summain 331 vastaanottaa kuvamuistien 341 ja 343 lähdöt, ja puolisummat kuvista 2k 20 ja 2k+2, jotka siten saadaan viedään sisäänmenoon, esimerkiksi positiiviseen sisäänmenoon, erotuspiiriin 321, joka vastaanottaa vastakkaisen merkkiseen sisäänmenoonsa kuva-muistin 342, joka tallentaa arvon 2k+l kuvan, lähdön. Erotuspiirin 321 lähtö viedään neliöinti- ja summauspiiriin 25 331, jonka lähtö muodostaa osan 301 lähdön.

yhdeksän portaan 301 - 309 yhdeksän vastaavaa lähtöä viedään sitten vääristymän vertailupiiriin 344, joka vertailee yhdeksää vääristymäarvoa, jotka tulevat yhdeksältä portaalta, ja määrää sen jonka arvo on alhaisin. 30 Poikkeamaa yhdeksän poikkeaman joukossa, joka johtaa tähän minimi lohkovääristymään, merkitään Dalnl, ja lähdettyään muistista 345 lähetetään toiseen arviointipiirin 350. Piiri 350, joka on esitetty kuviossa 3d, toistaa tarkalleen samat toiminnot kuin arviointipiiri 300, mutta muilla 35 poikkeaman arvoilla jotka ovat seuraavanlaiset: (D„, Dy) = n 88844

Dninl+ ^Binl+ (IfOK

D.i»i+ (1,-D, D„lnl+ (0,1), Dmlnl+ (0,0), D„lnl+ (0,-1), D»ini+ (-1,1), Β.ίηι+ (-1,0), D„inl+ (-1,1), ja jotka on talletettu tällä kertaa muistiin 305, joka vastaanottaa Dmlnl.

5 Arviointipiiri 350 sisältää yhdeksän porrasta 351 - 359, jotka sinällään on muodostettu samanlaisista osista, jotka tarkasteltuna esimerkiksi kuten aiemmin ensimmäisen portaan tapauksessa näistä yhdeksästä, sisältävät summaimen, erotuspiirin ja neliöinti- ja summauspii-10 rin, jotka on asetettu sarjaan. Yhdeksän portaan 351 - 359 tuloihin kytkeytyy vääristymän vertailupiiri 394, joka määrä pienimmän vääristymän ja tekee mahdolliseksi vastaavan poikkeaman Deln2 valinnan, so. sen joka minimoi vääristymän nykyiselle kuvion 2k+l lohkolle X.

15 Siten valittu poikkeama lähetetään sitten digitaa liseen apukanavaan 20, kun taas spatiaalisen alinäytteen-ottopiirin 203 lähtö lähetetään kytkentäpiiriin 103. Vastaanotossa liikken kompensointilaite vastaanottaa kuvasek-venssin nopeudella 25 kuvaa sekunnissa, näiden kuvien ol-20 lessa spatiaalisesti alinäytteenotettuja, ja rekonstruoi kuvasekvenssin nopeudella 50 kuvaa sekunnissa, 1250 juovaa, 1440 pistettä per juova, joko 2:1 lomittaisessa muodossa 54.10® näytettä sekunnissa, tai sekventiaalisessa muodossa 108.10® näytettä sekunnissa.

25 Tämä laite liikkeen kompensointiin vastaanotossa sisältää ensinnäkin, kuten on esitetty havainnollistavassa toteutuksessa kuviossa 4, spatiaalisen jälkisuodatuspiirin 401, joka suorittaa spatiaalisen interpoloinnin, jotta .. . saataisiin sekvenssi, jossa on 25 kuvaa sekunnissa, 1250 30 juovaa per kuva, 1440 pistettä per juova. Tämä piiri 401, jota seuraa viivepiiri 402 (annettu viive on 20 millisekuntia tässä tapauksessa), sitten kytkin 403 joka tekee mahdolliseksi, kahden kuvan sekvenssistä jonka kummankin kesto on 40 millisekuntia mutta siirtymä toisiinsa nähden 35 20 millisekuntia, sekvenssin rekonstruoinnin, jolla on 20 12 ft 8 8 4 4 millisekunnin jakso. Spatiaalisen jälkisuodatuspiirin 401 lähdössä on myös, piirien 402 ja 403 sarjakytkennän rinnalla, liikekompensoitu temporaalinen interpolointiaste 404.

5 Tämä aste 404 sisältää toisaalta kaksi kuvamuistia 441 ja 443 sarjassa, jotka tallentavat kaksi perättäistä kuvaa, jotka on lähetetty analogiakanavalla 10 ja jälki-suodatettu, so. kaksi kuvaa arvoista 2k ja 2k+2 vastaavasti, ja toisaalta summaimen 444, joka on kytketty mainittu-10 jen muistien lähtöihin ja joka tekee mahdolliseksi lähetettyjen kuvien puollsummien tuottamisen esityksen (4) mukaisesti, jossa X edustaa nykyisen pisteen koordinaatte-ja, Daln2 edustaa pisteeseen allokoitua siirtymä ja jonka digitaalinen apukanava 20 on toimittanut, I(X-DBln2, 2k) ja 15 i(X+DBln2, 2k+2) edustaa voimakkuutta pisteissä, jotka liittyvät X:ään lähetetyissä kuvissa arvoilla 2k ja 2k+2 vastaavasti (ottaen huomioon arvioidun liikkeen), ja I edustaa pisteen X voimakkuutta eliminoidussa kuvassa, joka rekonstruoidaan. Summaimen 444 lähtö muodostaa kytkimen 20 403 toisen tulon.

Kytkin 403 vastaanottaa siten toisaalta 1:1 kuvat jotka ovat kuvat 2k, 2k+2, jne., jotka lähetetään 40 millisekunnin välein ja toisaalta 1:1 kuvat, jotka ovat kuvien I likiarvot siirtymän mukaisesti, joka on lähetetty 25 kanavalla 20 ja jonka jakso on myös 40 millisekuntia ja jonka siirtymä on 20 millisekuntia lähetettyihin kuviin verrattuna. Tämä kytkin 403 sen vuoksi tuottaa sekvenssin kuvia, joiden tahti on 20 millisekuntia kuvien välillä. Formaatin muunnos piiri 405 muuntaa tämän sekventiaalisten 30 kuvien sarjan sarjaksi suuren tarkkuuden lomittaisia kuvia, jotka ovat valmiita näytettäviksi. Tapauksessa, jossa sarja suuren tarkkuuden kuvia näytetään sekventiaalisessa muodossa, on formaatin muunnospiiri 405 jätetty pois.

Yllä kuvatut laiterakenteet voidaan modifioida 35 jotta saadaan suurempi temporaalinen alinäytteenottono- 13 «8 8 44 peus, esimerkiksi yhtä kuin 4. Nämä modifioidut rakenteet esitetään kuviossa 5 lähetysosan tapauksessa, ja kuviossa 6 vastaanoton osalta.

Liikkeen arviointilaite lähetyspuolella sisältää 5 siten, kuten on esitetty kuviossa 5 sarjan lomittaisia kuvia tapauksessa, toisaalta kuvion 2 laitteen, jolle on tässä annettu viite 510, ja toisaalta kytketty tämän laitteen 510 tuloon, temporaalisuodatuksen ja pitopiirin, joka muodostuu viivepiiristä 501, joka antaa viiveen, joka on 10 yhtä kuin T ja summaimen 502 ja temporaalisen alinäytteen-ottopiirin 503. Temporaalinen suodatus ja pitopiiri (501, 502) vastaanottaa 2:1, 50 Hz, 1250 juovan kuvat ja tuottaa lähtöönsä sarjan sekventiaalisia kuvia (1:1, 50 Hz, 1250 juovaa), joiden näytteenotto tekee mahdolliseksi saada 15 liikkeen arviointilaitteen 501 tuloon sarjan sekventiaalisia 1250 juovan, 25 Hz, 1:1 kuvia. Tämä kuvien sekvenssi prosessoidaan laitteella 510, joka lopulta tuottaa sarjan sekventiaalisia kuvia, joilla on 80 millisekunnin jakso. Sekventiaalisten kuvien sarjan tapauksessa piirien 501 ja 20 502 toiminnot on jo suoritettu, ja nämä piirit on sen vuoksi jätetty pois. Tulevat kuvat ottaa vastaan sen vuoksi piiri 503 suoraan.

Samalla tavoin vastaanottopuolella liikkeen kom-pensointilaite sisältää, kuten on esitetty kuviossa 6, :. 25 toisaalta kuvion 4 laitteen, joka on tässä merkitty viit teellä 520, ja toisaalta tämän laitteen 520 lähdössä in-terpolointipiirin, joka muodostuu viivepiiristä 521, joka antaa viiveen joka on T, ja kytkimen 522. Tämä interpo-lointipiiri (521, 522) tekee mahdolliseksi muuntaa sarjan 30 1250 juovan, 25 Hz, 1440 pistettä juovalla sisältäviä sek ventiaalisia kuvia, jotka esiintyvät laitteen 520 lähdössä, sekvenssiksi lomittaisia kuvia, joiden temporaalino-peus on 20 millisekuntia, so. sarjaksi 1250 juovan, 50 Hz, 2:1, 54 M-näytettä sekunnissa kuvia, jotka viedään multi-35 plekseriin, jonka lähtö muodostaa sekvenssin suuren tark- 14 8 8 8 44 kuuden lomittalsia kuvia, jotka ovat valmiita näytettäviksi. Tämä sama laite (521, 522) tekee myös mahdolliseksi saada sekventiaaliset 1250 juovan, 50 Hz, 1:1, 108 M-näyt-teen/sekunti kuvat.

5 Edelleen on myös mahdollista soveltaa periaatetta ja toteutusta, joka yllä kuvattiin, siirtojärjestelmässä, joka on muodostettu seuraavalla tavalla. Kuviossa 7 esitetään mahdollinen toteutus, suuren tarkkuuden televisiokuvan siirtojärjestelmässä, laitteesta, jolla koodataan da-10 ta, joka voidaan vastaanottaa dekoodauslaitteella, joka on keksinnön mukainen, ja kuviossa 11 esitetään vastaavasti havainnollinen toteutus selaisesta dekoodauslaitteesta. Kuviot 2 ja 17 esittävät samalla tavoin täydennetyn muunnoksen koodauslaitteesta ja vastaavan dekoodauslaitteen. 15 Tarkemmin ottaen kuvion 7 koodauslaite sisältää ensinnäkin rinnakkain kolme haaraa 701, 702, 703, joita tässä kutsutaan 20 millisekunnin haaraksi, 40 millisekunnin haaraksi ja 80 millisekunnin haaraksi vastaavasti. Nämä kolme haaraa 701 - 703, jotka kuvataan alla, vastaan-20 ottavat jokainen yhteisestä sisäänmenostaan E suuren tarkkuuden kuvat, jotka voivat olla joko 1250 juovan, 50 Hz, 2:1, 1440 pistettä/juova muodossa ja siten järjestetty kuten sarja lomittalsia kuvia, tai 1250 juovan, 50 Hz, 1:1, 1440 pistettä/juova muodossa, ja sen vuoksi järjes-25 tetty sarjaksi sekventiaalisia kuvia.

Toisessa haarassa 702, jota kutsutaan 40 millisekunnin haaraksi, joka on esitetty kuviossa 8b, suoritetaan yllä kuvatun mukainen prosessointi, toteutettuna kuvion 2 tapauksessa piireillä 201 ja 203 ja esillä olevassa kuvion 30 8b tapauksessa, piireillä 721, 722, 723. Tarkemmin ottaen temporaalinäytteet 721 nopeudella 1/2 tuottavat 625 juovan, 25 Hz, 1:1, 1440 pistettä/juova kuvia, kun tulo E on lomittaisessa muodossa, tai 1250 juovaa, 25 Hz, 1:1, 1440 pistettä/juova kuia kun tulo E on sekventiaalisessa muo-35 dossa. Nämä kuvat vastaanottaa sitten spatiaalinen suoda- 15 8 8 8 4 4 tin 722, joka tuottaa 1250 juovan, 25 Hz, 1:1, 1440 pis-tettä/juova kuvia, sitten viistoristiset juovan spatiaaliset alinäytteet 723 tuottaen 1250 juovan, 25 Hz, 2:1, 720 pistettä/juova kuvia. Spatiaalisen alinäytteenottopiirin 5 723 lähtökuvat, kuviossa 9b esitetyn kuvaformaatin mukai sesti, tuodaan formaatin muokkauspiiriin 725 (tunnettu "shuffle piirinä" englannin kielessä) joka kahdessa kehyksessä ja 40 millisekunnissa (sen vuoksi 20 millisekunnin välein) lähettää ne juovaryhminä (1, 5, 9, 13, jne.,..., 10 sitten 3, 7, 11, 15, jne...) kytkentäpiirin 740 tuloon, jonka toiminta kuvataan myhemmin.

Kolmannessa haarassa 703, jota kutsutaan 80 millisekunnin haaraksi, joka on esitetty kuviossa 8a, kuvien E sekvenssi suodatetaan ensin temporaalisesti temporaalisuo-15 timella 731 ja se sitten kulkee spatiaalisen suotimen 732 läpi, jotta vältettäisiin taittuminen johtuen spatiaalisesta alinäytteenotosta, jonka suorittaa piiri 733 jonkin kuviossa 9a esitetyn neljän vaiheen mukaisesti. Spataali-sen alinäytteenottopiirin 733 lähtö lähetetään sitten toi-20 saalta päätöksen teko piiriin 770 ja toisaalta piiriin 734, jota kutsutaan formaatin modifiointi piiriksi, joka neljässä kehyksessä ja 80 millisekunnissa (sen vuoksi 20 millisekunnin välein), lähettää ne juovaryhminä (1, 5, 9, 13, jne..., sitten 2, 6, 10, 14, jne..., ja niin edelleen 25 80 millisekunnin aikana, tai sik-sak muodossa) kytkentä- piirille 740.

Lopulta, ensimmäisessä haarassa 701, jota kutsutaan 20 millisekunnin haaraksi, joka on esitetty kuviossa 8c, näytteenottorakenne on tällä kertaa sellainen, että 30 vain yksi piste neljästä säilytetään. Haara 701 sisältää spatiaalisen suotimen 711, jota seuraa pystysuora alinäyt-teenottopiiri 714, jonka nopeus on 1/2 tapauksessa jossa tulevat kuvat ovat sekventiaalisia, jotta palattaisiin 1250 juovan, 50 Hz, 2:1, 1440 pisteen/juova formattiin. 35 Tässä sekventiaalisten kuvien tapauksessa kuvion 8c toteu- 16 «8844 tus korvataan kuvion 8d toteutuksella. Haara 701 sisältää silloin viisinkertaisen juovan spatiaalisen alinäytteenot-topiirin 712, jonka nopeus on 1/4, joka tuottaa 1250 juovan, 50 Hz, 2:1, 360 pistettä/juova kuvia. Nämä spatiaali-5 sen alinäytteenottopiirin 712 lähtökuvat, kuviossa 9c esitetyn kuvaformaatin mukaisesti, tuodaan formaatin modi-fiointipiiriin 715, joka kahdessa kentässä ja 40 millisekunnissa (sen vuoksi 20 millisekunnin välein), lähettää kolmanteen kytkentäpiirin 740 tuloon esimerkiksi ensin 10 näytteet sik-sak muodossa katkoviivalla, jonka merkintä on 1, ja sitten ne, joilla on myös sik-sak muoto mutta jotka ovat viivalla, jonka merkintä on 2 (katso kuvio 9c). Vain kuviolla (rastien kohdalla), joka on esitetty kuviossa 9c, on merkitystä tässä. Tämä kuvio voidaan siirtää 15 kehyksestä toiseen. Siten katkoviiva 2 voi kulkea minkä tahansa pisteen kautta, joka on rastin lähellä,sisältäen itse rastit. Kuten aiemmin, alinäytteenottopiirin 712 (kytkentä S!) tulevat kuvat lähetetään myös päätöksen teko-piirin 770 kolmanteen sisäänmenoon.

20 Yllä olevasta kuvauksesta, joka on esitetty viita ten kuvioihin 7, 8a - 8c, ja 9a - 9c, seuraa, että kytken-täpiiri 740 hyväksyy kolmeen sisäänmenoonsa, jotka on merkitty 741 - 743 vastaavasti, kolme kuvien sekvenssiä, jotka ovat kompressoituja kuvia koska jokaisessa kolmesta 25 haarasta 701 - 703, on eliminoitu tietty määrä kuvapis-teitä. Huomataan myös, että jokaisessa näin muodostetusta kolmesta sekvenssistä, kuviot sisältävät saman määrän pisteitä tai näytteitä lähetettäväksi jokaisessa 20 millisekunnin aikavälissä.

30 Kytkentäpiiri 740 tuottaa sen vuoksi lähtöönsä sekvenssin pisteitä tai näytteitä, joissa sisältö, joka vastaa jokaista alkuperäistä kuvalohkoa, tulee joltakin kolmesta haarasta riippuen vastaanotetun päätössignaalin arvosta tämän piirin 740 tulossa 746, ja joka tulee pää-35 töksen teko piiriltä 770.

17 8 8 8 44 Tätä päätöksen tekopiiriä 770, joka kuvataan seu-raavassa kappaleessa, edeltää liikkeen arviointi piiri 760, joka on samanlainen kuin liikkeen arviointi aste 204 kuviossa 2. Tätä piiriä 760 edeltää spatiaalinen suodatin 5 750, lomittaiseen formattiln muuntamista varten, jos näin ei jo ole asianlaita, ja jotta rajoitetaan päästökaista. Piirin 760 tehtävä, kuten asteen 204, on määrätä jokaiselle lomittaisten kuvien lohkolle (tai ryhmälle, jossa on m x n näytettä) määrätyllä arvolla (esimerkiksi parittomat 10 2k+l kuvat), jotka on eliminoitu ennen lähetystä, siirty-mävektori D. Tarkemmin ottaen tämän vektorin D tulee olla sellainen, että on mahdollista saada aproksimaatio eliminoidusta kuvasta arvolla 2k+l eliminoimattomien kuvien arvolla 2k ja 2k+2, jotka ympäröivät sitä, puolisummasta, 15 aproksimointivirheen DFD, joka liittyy jokaiseen lohkoon, ollessa minimissään (yllä on nähty, että tämä tutkimus, joka kohdistui DFD virheen minimointiin, on jo kuvattu aiemmissa dokumenteissa, ja siitä annettiin esimerkki vain yhtenä suositeltuna toteutuksena).

20 Päätöksenteko piiri 770 voidaan nyt kuvata yksi tyiskohtaisesti. Tämä piiri 770, joka on esitetty kuviossa 10, sisältää kolme rinnakkaista kanavaa, joista jokainem sisältää vertailupiirin, neliöintipiirin ja lohko lohkolta summaavan piirin, ja näiden kolmen kanavan lähdöt viedään 25 piirin 1040 vastaaviin tuloihin vääristymien vertailua varten ja haaran indeksin, joka vastaa niistä pienintä, valintaa varten.

Ensimmäinen kanava, joka vastaa 20 millisekunnin haaraa, sisältää ensinnäkin erotuspiirin 1011, joka vas-V 30 taanottaa toisaalta tuloarvon 1250 juovaa, 50 Hz, 1440 pistettä/juova kuvan ja toisaalta suotimen 711 lähtöarvon Sx haarasta 701. Tätä erotuspiiriä 1011 seuraa neliöinti-piiri 1017 ja sitten summauspiiri 1018 jokaiselle lohkolle, jonka lähtöarvo osoittaa vääristymän liittyen 20 mil-35 lisekunnin haaraan, ja mitataan lohko kerrallaan.

ie 8 8 8 4 4

Kolmas kanava, joka vastaa 80 millisekunnin haaraa, sisältää samalla tavoin erotuspiirin 1031, joka vastaanottaa toisaalta, viivepilrin 1032 kautta, jonka tarkoitus on kompensoida viive, joka syntyy kiinteän haaran 5 703 spatio-temporaalisesta suodatuksesta, tulosignaalin 1250 juovaa, 50 Hz, 1440 pistettä/juova kuvan, ja toisaalta muistipiirin 1033 kautta , joka tekee mahdolliseksi neljän perättäisen kehyksen kumuloinnin, jotka on alinäyt-teenotettu ja tulevat piirin 733 lähdöstä S3 ja jälkisuoda-10 tuspiiriltä 1034, joka suorittaa 80 millisekunnin haaran interpoloinnin, suotimen 733 lähdön S3. Tätä erotuspiiriä 1031 seuraa neliöintipiiri 1037 ja lohko lohkolta summaava piiri 1038, jonka lähtö edustaa vääristymää joka liittyy 80 millisekunnin haaraan.

15 Toinen kanava, joka vastaa 40 millisekunnin haa raa, sisältää myös erotuspiirin 1021, joka vastaanottaa yhteen tuloonsa tulosignaalin 1250 juovaa, 50 Hz, 1440 pistettä/juova kuvan, ja toiseen tuloonsa kuvan joka saadaan seuraavalla tavalla suotimen 722 lähdöstä S2. Tämä 20 lähtöarvo S2 lähetetään toisaalta kytkimen 1026 tuloon ja toisaalta kahteen sarjaan kytkettyyn muistiin 1023 ja 1024, jotka tallentavat perättäin lähetetyt kuvat arvoilla 2k ja 2k+2 vastaavasti. Nämä kaksi muistia 1023 ja 1024 vastaanottavat myös siirtymävektorin D, joka on määrätty 25 jokaiselle lohkolle liikkeen arviointipiirissä 760, jotta saataisiin aproksimaatio eliminoidusta kuvasta arvolla 2k+l kuvien 2k ja 2k+2 puolisummasta. Tämän puolisumman tuottaa summain 1025, joka on asetettu kahden muistin 1023 ja 1024 lähtöön. Summaimen 1025 lähtöarvo kytketään itse 30 kytkimen 1026 toiseen tuloliitäntään, jonka kytkimen lähtö, joka vaihtoehtoisesti saadaan suotimen 1022 tai summaimen 1025 lähdöstä, lomittalsen formatin kuvan rekonstruoimiseksi, viedään sitten erotuspiirin 1021 mainittuun toiseen tuloon. Tätä erotuspiiriä 1021 seuraa, kuten kah-35 dessa edellisessä tapauksessa, neliöintipiiri 1027 ja sit- 19 8 8 8 44 ten lohko lohkolta summaava piiri 1028, jonka lähtöarvo kuvaa vääristymää, joka liittyy 40 millisekunnin haaraan.

Vääristymät, jotka ovat saatavissa jokaisen kolmen rinnakkaisen kanavan, jotka on juuri kuvattu, lähdössä, 5 viedään kuten yllä on mainittu, piiriin 1040, joka vertailee niitä ja valitsee niistä pienimmän, jotta voitaisiin lähettää vastaavan haaran indeksi kytkentäpiirin 740 tuloon 746. Tämä haaraindeksi muodostaa mainitun päätössig-naalin, joka kytkentäpiirissä 740 määrää valitsemaan joko 10 haaran 701 lähdön näytteet tai haaran 702 lähdön näytteet tai haaran 703 lähdön näyttee, sillä rajoituksella, että jos havaitaan päätösten joukossa erillään oleva päätös, tämä päätös pakotetaan lopulta olemaan päätös, joka on samanlainen kuin lähimmät kahdeksan päätöstä. Siten käsi-15 telty valinta sen vuoksi määrää jonkin lähtöarvon kolmesta haarasta lähetettäväksi.

Vastaanotossa todellisuudessa lähetetyt kuvat voidaan keksinnön mukaisesti vastaanottaa ja prosessoida de-koodauslaitteessa, joka on esitetty kuviossa 11, alkupe-20 räisten suuren tarkkuuden kuvien rekonstruoimiseksi. Tämä dekoodauslaite sisältää ensinnäkin tätä tarkoitusta varten, keksinnön mukaisesti, kolme rinnakkaista haaraa 1701, 1702, 1703, joista jokainen vastaanottaa todellisuudessa lähetetyt kuvat, ja joiden lähtöarvot vastaanottaa vas-.25 taavasti kytkentäpiirin 1740 tulot 1741, 1742, 1743. Näitä haaroja 1701 - 1703 kutsutaan vastaavasti 20, 40 ja 80 - millisekunnin haaroiksi.

Haarassa 1702, joka tunnetaan 40 ms haarana, lähetettyjen kuvien sekvenssi viedään dynaamiseen interpoloin-30 tipiiriin, joka sisältää piirin 1721 nollien lisäämiseksi lähetettyjen signaalien väliin, ja piiriin 1722, joka on kytketty viimeksimainitun lähtöön, ja joka antaa 20 millisekunnin viiveen. Tämä piiri 1721 muodostaa perättäisistä kentistä kuvan, jonka formaatti on esitetty kuviossa 9b, 35 so. 40 millisekunnin nopeudella lomittaisessa formaatissa.

20 8 8 8 4s Tätä dynaamista interpolointipliriä seuraa summain 1723, joka summaa piirien 1721 ja 1722 lähtöarvot vastaavasti. Summaimelta 1723 tuleva kuva, jossa on 1250 juovaa, 25 Hz, 1:1, 1440 pistettä juovalla, viedään spatiaaliseen jälki-5 suodatuspiiriin 1724, ja sitten kuvan rekonstruktiopii-riin, joka muodostuu kahdesta sarjaan kytketystä muistista 1725 ja 1726 ja summaimesta 1727, joka tuottaa puolisumman näiden muistien lähtöarvoista, menetelmän mukaisesti, joka jo yllä kuvattiin liittyen kuvion 4 summaimeen 444. Nämä 10 kaksi muistia 1725 ja 1726 vastaanottavat siirtymävekto-rin, joka on arvioitu lähetyksessä ja lähetetty digitaalisella apukanavalla 20. Kytkin 1728, joka vastaanottaa toisaalta muistin 1725 lähtöarvon ja toisaalta summaimen 1727 lähtöarvon, tuottaa lopulta 1250 juovan, 50 Hz, 2:1, 1440 15 pistettä/juova kuvan, joka viedään kytkentäpiirin 1740 tuloon 1742. Tapauksessa, jolloin on toivottavaa näyttää sekventiaalisia kuvia, kytkin 1728 valitsee jollain hetkellä muistin 1725 lähtöarvon, ja toisella hetkellä summaimen 1727 lähtöarvon, 50 Hz nopeudella, jotta saataisiin 20 1250 juovan, 50 Hz, 1:1, 1440 pistettä/juova kuva.

Haarassa 1703, jota kutsutaan 80 ms haaraksi, todellisuudessa lähetettyjen 625 juovan, 50 Hz, 2:1, 720 pistettä/juova kuvien sekvenssi viedään ensin piiriin 1731, jota kutsutaan dynaamiseksi interpolointipiiriksi, 25 jonka tarkoitus on aiheuttaa, kuten aiemmin, nollien uudelleen asetus signaalien väliin, jotka todellisuudessa lähetettiin tälle 60 ms haaralle. Tämä piiri 1731 muodostaa neljästä perättäisestä kentästä kuvan, jonka formaatti on esitetty kuviossa 9a, so. 80 millisekunnin nopeus lo-30 mittaisessa formaatissa. Siten saadussa kuvien sekvenssissä nollasta poikkeavat näytteet, jokaisessa sekvenssin kuvassa, sijoitetaan viistoristisille juoville. Nämä 1250 juovan, 50 Hz, 1:1, 1440 pistettä/juova lähtevät kuvat piiriltä 1731 viedään sitten multiplekseriin 1732 ja sit-35 ten temporaalisuotimeen 1735 ja sitten spatiaaliseen suo- 2X «8844 tiineen 1736, jonka lähdöstä saadaan 1250 juovan, 50 Hz, 1:1, 1440 pistettä/juova kuva. Lopulta piiri 1738, jolla muunnetaan lomittamattomasta formatista lomittaiseen formaattiin, tuottaa 1250 juovan, 50 Hz, 2:1, 1440 pistet- 5 tä/juova kuvan, joka viedään kytkentäpiirin 1740 tuloon 1743. Sekventialisten kuvien näyttämisen tapauksessa spatiaaliselta suotimelta 1736 tuleva signaali viedään suoraan piirin 1740 tuloon 1743 (yhdistetty katkoviivalla).

Haara 1701, jota kutsutaan 20 ms haaraksi, sisäl-10 tää yksinkertaisesti dynaamisen interpolointipiirin 1711 nollien lisäämiseksi kuten aiemmin. Tämä piiri 1711 muodostaa syötetystä kentästä tulostekentän kuviossa 9c esitetyn formatin mukaisesti, so. kentän 20 millisekunnin nopeudella tai kuvan 40 millisekunnin nopeudella lomit-15 täisessä formatissa. Haara 1701 sisältää sitten multiplekserin 7112 ja spatiaalisen jälkisuodatuspiirin 1714, joka tuottaa 1250 juovan, 50 Hz, 2:1, 1440 pistettä/juova kuvan, joka sitten viedään kytkentäpiirin 1740 tuloon 1741. Näytettäessä sekventiaalisia kuvia, spatiaaliselta jäl-20 kisuodatuspiiriltä 1714 tuleva signaali muunnetaan lomit-tamattomaan muotoon formatin muunnospiirillä 1715 (esitetty katkoviivalla), jolloin saadaan 1250 juovan, 50 Hz, 1:1, 1440 pistettä/juova kuva.

Päätöksentekopiirin 770 lähtöarvo, joka lähetet-- 25 tiin lähetyksessä kytkentäpiirille 740, lähetetään myös digitaaliseen apukanavaan 20, tämän informaation rekonstruoimiseksi dekoodauksessa. Kytkentäpiiri 1740 ja multiplekserit 1712 ja 1732 vastaanottavat mainitun piiriltä 770 lähtevän informaation, joka on lähetetty kanavalla 20. 30 Piiri 1740 käyttää tätä päätössignaalin muotoa vastaavasti valitsemaan sopiva haarojen 1703, 1702, 1701 lähtöarvo: multiplekserit 1712 ja 1732 joko yksinkertaisesti tuottavat lähtösignaalin piiriltä 1711 tai 1731 vastaavasti, jos päätössignaali vastaa oikein kyseessä olevaa haaraa • - 35 (20 ms haaraa 1701 tai 80 ms haaraa 1703 vastaavasti), tai 22 8 8 8 44 tuottavat vastakkaisessa tapauksessa kytkimen 1728 lähtöarvon 40 ms haarasta 1702, palauttaen tapauksesta riippuen kuviossa 9a esitetyn formatin (multiplekserin 1732 tapaus) tai kuviossa 9c esitetyn formatin (multiplekserin 1712 5 tapaus). Rekonstruoitu suuren tarkkuuden (1250 juovaa, 50 Hz, 2:1, 1440 pistettä/juova tai 1250 juovaa, 50 Hz, 1:1, 1440 pistettä/juova) kuva on sen vuoksi lopulta saatavissa kytkentäpiirin 1740 lähdöstä.

Täydennetty muunneltu toteutus koodauslaitteesta 10 voi, kuten on nähty, esittää edelleen. Kuviossa 12 esitetään tämä toinen toteutus, ja kuviossa 17 esitetään vastaavasti dekoodauslaite, joka liittyy tähän koodauslait-teeseen siirtojärjestelmässä.

Kuvion 12 koodauslaite sisältää ensinnäkin rinnak-15 käin, kuten kuvion 7 tapauksessa, kolme prosessointihaaraa (20, 40 ja 80 ms), jotka kukin vastaanottavat yhteisestä sisäänmenostaan E sekvenssin lomittaisia 1250 juovaa, 50 Hz, 2:1, 1440 pistettä/juova kuvia, jotka muodostuvat, kuten on esitetty kuvioissa 13a ja 13c.

20 Ensimmäiset kaksi haaraa ovat identtisiä kuvion 7 haarojen 701 ja 702 haarojen kanssa, so. ne vastaavasti sisältävät samat elementit 711, 712, 715 ja 721, 722, 723, 725 kuin jälkimmäinen, sellaiset kuin on esitetty yksityiskohtaisesti kuvioissa 8c ja 8b. Kolmas haara, 803, 25 poikkeaa haarasta 703 siinä, että se sisältää yksinkertaisen temporaalisuotimen 731 sijasta, temporaalisuotimen 831, joka on liikekompensoitu ja toimii 40 millisekunnin alueella ja sisältää tätä tarkoitusta varten, kuten on nähty kuviossa 14 joka esittää tätä temporaallsuodinta, 30 kolme kuvamuistia 81,82 ja 83 ja summaimen 84. Tämä tempo-raalisuodin 831 tuottaa 1250 juovan, 50 Hz, 1:1, 1440 pistettä/juova kuvia ja sitä seuraa sitten samat piirit kuin ne jotka olivat haarassa 703, nimittäin 1/4 nopeuden temporaalisen näytteenottopiirin 732, joka tuottaa 1250 juo-: 35 van, 12,5 Hz, 1:1, 1440 pistettä/juova kuvia, spatiaalisen

23 B884A

suotimen 733, joka tekee mahdolliseksi signaalin kaistaleveyden rajoittamisen ja spektrin taittumisen, johtuen suoritetun alinäytteenoton välttämisestä, ja 1/2 nopeuden juova lomittaisen spatiaalisen alinäytteenottopiirin 734, 5 joka tuottaa 1250 juovan, 12,5 Hz, 1:1, 720 pistettä/juova kuvia kuviossa 9a esitetyn kuvaformatin mukaisesti. Alinäytteenottopiirin 734 lähtevät kuvat viedään, kuten haarassa 703, formatin modifiointipiiriin 735, joka on samanlainen kuin piiri 735, joka itse lähettää ne kytkentäpii-10 rille 740.

Kuten aiemmin, kytkentäpiiri 740 tuottaa lähtöönsä sekvenssin pisteitä tai näytteitä, joissa sisältö, joka vastaa jokaista alkuperäisten kuvien lohkoa, tulee jonkin sisäänmenon 741 - 743 kautta jostakin kolmesta haarasta 15 701, 702, 803 riippuen päätössignaalin arvosta, joka on vastaanotettu sisäänmenoon 746. Tämä päätössignaali tulee päätöspiiriltä 870, jota edeltää arviointiaste, joka muodostuu liikkeen arviointi piiristä 860.

Tämä piiri 860, joka on esitetty kuviossa 15, si-20 sältää toisaalta ensimmäisen ryhmän piirejä, joka on samanlainen liikkeen arviointipiirin 760 kanssa ja muodostuu siten kolmesta kuvamuistista 861, 862, 863 ja liikkeen arviointilaitteesta 864. Rinnakkain tämän ensimmäisen ryhmän 861 - 864 kanssa on järjestetty temporaalinen ali-25 näytteenottopiiri 865, jonka on tarkoitus jakaa temporaa-linopeus sarjasta sekventiaalisia kuvia, jotka tuodaan mainittuun ensimmäiseen ryhmään, kahdella. Tätä piiriä 865, joka myös vastaanottaa liikekompensoidun temporaali-suotimen 831 lähtöarvon, seuraa toinen ryhmä, joka myös '.· 30 sisältää kolme kuvamuistia 866, 867, 868 ja liikkeen ar-viointilaitteen 869.

Liikkeen arviointipiirin 860, jota edeltää (katso kuvio 12) spatiaalinen suodin 750, jolla muunnetaan lomit-tainen formatti lomittamattomaan formattiin, ei ole tar-35 koitus enää tuottaa sarjaa siirtymävektoreita, vaan kaksi 24 8 8 8 44 ryhmää sellaisia siirtymävektoreita, joita merkitään V40 ja VB0 yhdenmukaisesti vastaavien kuvasarjojen vastaavien tem-poraalinopeuksien kanssa.

Päätöspiiri 870 on myös samaa tyyppiä kuin piiri 5 770, ainoalla poikkeuksella, että signaali S3 (katso kuvio 8a) jonka vastaanottaa tässä piiri 870, suodatetaan liike-kompensoidustl. Kuten on esitetty kuviossa 16, piiri 870 sisältää sen vuoksi kolme rinnakkaista kanavaa, mutta kaksi niistä, toinen ja kolmas kanava, ovat identtiset niiden 10 kanssa jotka olivat piirissä 770, ja sisältävät samat osat 1011, 1017, 1018 ja 1021 - 1028. Kolmas kanava on modifioitu sillä tavoin, että se nyt sisältää, kuten päätöspii-rin 770 toinen kanava kuviossa 10, osat 1131 - 1138 täysin identtisinä osien 1021 - 1028 kanssa tässä kuviossa 10 ja 15 joilla on sama tarkoitus.

Vastakkaisessa suunnassa, vastaanotossa, todellisuudessa koodauksen jälkeen kuvion 12 mukaisessa laitteessa lähetetyt kuvat prosessoidaan kuvion 17 dekoodauslait-teessa, jotta rekonstruoitaisiin alkuperäiset suuren tark-20 kuuden kuvat. Tämä dekoodauslaite sisältää ensinnäkin, kuten kuvion 7 tapauksessa lähetyksessä, ja kuvion 11 tapauksessa vastaanotossa, kolme rinnakkaista haaraa 1701, 1802, 1803, joita kutsutaan 20, 40 ja 80 ms haaroiksi, jotka vastaanottavat lähetetyt kuvat, Ja joiden lähtöarvot 25 vastaanotetaan kytkentäpiirin 1740 lähdöissä 1741 - 1743.

Ensimmäinen haara 1701 on identtinen sen kanssa kuin oli kuvion 11 toteutuksessa. Toinen haara 1820 on käytännöllisesti katsoen identtinen kuvion 11 haaran 1702 kanssa, ainoalla erolla, että interpolointipiiri on modi-30 fioitu ja sisältää nyt myös multiplekserin 1729, joka on asetettu sarjaan summaimen 1723 ja spatiaalisen jälkisuo-datuspiirin 1724 kanssa. Tämän modifioidun dynaamisen in-terpolointipiirin on tarkoitus muodostaa säännöllinen yhteys ottamalla näytteitä joko datasta, joka on lähetetty 35 kahdessa perättäisessä kentässä lohkoille, jotka proses- 25 8 8 8 4 4 soidaan 40 ms ja 20 ms haarasta, tai datasta joka tulee 80 ms haarasta.

Kolmas haara 1803 sisältöä ensinnäkin dynaamisen interpolointipiirin 1831, joka rekonstruoi neljästä perät-5 täisestä kentästä lähetettyjen kuvien sekvenssissä kuvan jossa on 1250 juovaa, 12,5 Hz, 1:1, 1440 pistettä/juova formatti, sitten spatiaalisen suotimen 1823, jonka lähdöstä saadaan 1250 juovan, 12,5 Hz, 1:1, 1440 pistettä/juova kuva. Tämä kuva viedään sitten kuvan rekonstruointipii-10 riin, joka sisältää kaksi muistia 1833 ja 1834 sarjassa, jotka vastaanottavat siirtymävektorin Ve0, joka on arvioitu lähetyksessä ja lähetetty digitaalisella apukanavalla 20, summaimen 1835, joka tuottaa puolisumman näiden muistien lähtöarvoista, ja kytkimen 1836, joka vastaanottaa toi-15 saalta muistin 1833 lähtöarvon ja toisaalta summaimen 1835 lähtöarvon ja tuottaa 1250 juovan, 25 Hz, 1:1, 1440 pistettä/ juova kuvan. Tämä kuva lähetetään toisaalta multiplekseriin 1837, joka myös vastaanottaa spatiaalisen jäl-kisuodatuspiirin 1724 lähtöarvon, ja toisaalta toisen haa-20 ran 1802 dynaamisen interpolointipiirin multiplekseriin 1729. Multiplekseriä 1837 seuraa toinen kuvan rekonstru-ointipiiri, joka sisältää kuten edellinen, kaksi kuvamuistia 1838 ja 1839, summaimen 1840, joka tuotta puolisumman näistä muisteista, ja kytkimen 1841, joka vastaanottaa 25 toisaalta muistin 1838 lähtöarvon ja toisaalta summaimen 1840 lähtöarvon, ja tuottaa 1250 juovan, 50 Hz, 2:1, 1440 pistettä/juova kuvan. Nämä kaksi muistia 1838 ja 1839 vastaanottavat tällä kerralla vain puolisiirtymävektorin V80/2, koska interpolointijakso on 40 ms, so. puoli ampli-30 tudia, ja kytkimen 1841 lähtö viedään kytkentäpiirin 1740 tuloon 1743.

Tämä kytkentäpiiri vastaanottaa, ei ainoastaan kolmen haaran 1701, 1802, 1803 lähtöarvot, vaan myös sen tuloon 746 lähtarvon päätöksen teko piiriltä 870, joka on -- 35 saatu lähetyksessä ja lähetetty, kuten arvioidut siirtymä- 26 8 8 8 4 < vektorit, digitaaliseen apukanavaan 20, tarkoituksena palauttaa tämä informaatio ennalleen dekoodauksessa. Tämä päätöksen teko piirin 870 lähtöarvo viedään myös multiplekseriin 1837, ja dynaamisille interpolointipiireille 20 5 ms haarassa 1701 ja 40 ms haarassa 1802. Kytkentäpiiri 1740 käyttää päätössignaalia kuten aiemmin valitsemaan vastaavalla tavalla sopiva lähtö haarojen 1710, 1802 ja 1803 lähdöistä.

Erilaisten koodaus- ja dekoodauslaitteiden kuvaus-10 ten jälkeen, jotka juuri on annettu yksituiskohtaisesti, todetaan lopulta, että on mahdollista sisällyttää vastaavalla tavalla lähetyksessä ja vastaanotossa, jokaiseen ensimmäisestä, toisesta ja kolmannesta haarasta kytkin, joka tekee mahdolliseksi piirin pois kytkemisen proses-15 sointihaarasta, johon se on sijoitettu. Siten keksinnön mukainen koodauslaite voidaan muodostaa, kuten on kuvattu mainituilla kolmella haaralla, tai voidaan muodostaa vain kahdella niistä, ensimmäisellä ja kolmannella, tai ensimmäisellä ja toisella, tai toisella ja kolmannella, tai 20 voidaan muodostaa vain yhdellä niistä kolmesta. Dekoodaus-laitteen rakenne liittyy tietysti tässä suhteessa suoraan koodauslaitteen rakenteeseen, ja vastaavien kytkinten avaamiset ja sulkemiset vastaavissa haaroissa koodaus- ja dekoodauspuolella ohjataan tarkoin samalla tavoin. Erilai-25 set muunnellut toteutukset, jotka seuraavat tästä, jätetään tarkemmin kuvaamatta, koska ne eivät aiheuta mitään erityisiä ongelmia toteutukselle.

Toinen muunneltu toteutus koodauslaitteesta keksinnön mukaisesti voidaan kuvata tapauksessa, jossa tempo-30 raalinen alinäytteenottonopeus on yhtä kuin 2. On itse asiassa nähty edeltävässä kuvauksessa, että ehdotetun periaatteen aihe ja sovellutukset kohdistuivat suuren tarkkuuden kuvien sarjan muuntamiseen kompressoiduiksi kuviksi, suoritetun videopäästökalstan kompression tarkoituksen 35 ollessa tehdä mahdolliseksi vertailtavuus nykyiseen 625 27 8 8 8 44 juovan, lomittaiseen, 50 Hz televisiostandardiin, jonka kaistaleveys on noin 6 MHz.

Huomautetaan kuitenkin, että sarjaan kompressoituja kuvia, joita kutsutaan vertailukelpoisiksi kuviksi, voivat 5 vaikuttaa viat, jotka ilmenevät nykimisen muodossa (johtuen 25 Hz kuvataajuudesta) kuvan osissa, jotka prosessoidaan 40 millisekunnin haarassa. Ehdotettu temporaalinen lisäsuodatus tekee mahdolliseksi eliminoida tai ainakin pienentää tätä vikaa, tehden tehokkaasti mahdolliseksi 10 ennalleen saattamisen tai liikkeen perättäisten vertailukelpoisten kuvien välillä.

Kuviossa 18a esitetään toteutus tästä temporaalisesta suodatuksesta koodauslaitteessa, ja kuviossa 18b vastaavasti esitetään toteutus käänteisestä suodatuksesta 15 siihen liittyvässä dekoodauslaitteessa. Kuviossa 18a merkintä 1900 on yleinen viite koodauspiiriin, sellaiseen kuten aiemmin on kuvattu jommassa kuminassa ehdotetuista toteutuksista. Tämä koodauspiiri 1900 sen vuoksi vastaanottaa suuren tarkkuuden 1250 juovan, 50 Hz, 2:1, 1440 pis-20 tettä/juova kuvat ja tuottaa 625 juovan, 50 Hz, 2:1, 720 pistettä/juova niin kutsutut vertailukelpoiset kompressoidut kuvat. Kompressoitujen kuvien sekvenssi viedään sitten temporaaliseen suodatuspiiriin 1910, joka myös vastaanottaa laitteelta 1900 siirtymävektorin D, jonka on valinnut 25 liikkeen arviointipliri, ja päätössignaalin, jonka nimitys on DEC, jonka tuottaa päätöksen tekopiiri (nämä arvot D ja DEC tuodaan, voidaan muistaa, digitaaliseen apukanavaan 20 käytettäväksi uudelleen vastaanotossa dekoodauslaitteessa). Temporaalisen suodatuspiirin 1910 lähtöarvo lähete-30 tään analogiselle siirtokanavalle 10.

Vastaanotossa, kuten on esitetty kuviossa 18b, tältä kanavalta 10 tulevat signaalit vastaanottaa käänteinen temporaalinen suodatuspiiri 1950, ja sekvenssi kompressoituja kuvia, jotka esiintyvät tämän piirin lähdössä, 35 muunnetaan takaisin dekoodauspiirissä 1960 (yhdessä kuva- 28 8 8 8 4 < tuista dekoodauspiiri toteutuksista) sarjaksi suuren tarkkuuden kuvia, jotka ovat valmiita näytettäviksi. Dekoodauspiiri 1960 palauttaa myös siirtymävektorin D ja pää-tössignaalin DEC käänteiseen temporaaliseen suodatuspiirin 5 1950.

Kuvio 19 on yksityiskohtaisempi esitys temporaalisen suodatuspiirin 1910 suositellusta toteutuksesta, joka sisältää kuvatussa esimerkissä kaksi viivepilriä (tai kuvamuistia) 1911 ja 1912 sarjassa, kolme siirtymän korjaus-10 piiriä 1913a, 1913b ja 1913c, jotka on vastaavasti kytketty ensimmäisen viivepiirin 1911 tuloon, toisen viivepiirin 1912 lähtöön ja näiden kahden viivepiirin yhteiseen pisteeseen, lukumuistin 1914, jota ohjaa kuvataajuus (50 Hz), kolme kertojaa, 1915, 1916, 1917, on vastaavasti kytketty 15 ensimmäisen, toisen ja kolmannen siirtymän korjauspiirin 1913a, 1913b ja 1913c, lähtöön, summaimen 1918, joka summaa kolme vastaavaa lähtöarvoa kolmesta kertojasta 1915 -1917, ja multiplekserin 1919.

Tämän piirin 1910 periaate sisältää painotetun 20 summan muodostamisen perättäisistä kuvista liikkeen suun nassa kuvavyöhykkeissä, jotka 40 ms haara prosessoi. Tämä suodatus suoritetaan kolmen perättäisen kehyksen yli ja viivepiirien 1911 ja 1912 antamat viiveet ovat silloin 20 millisekuntia. Painotuskertoimet, jotka viedään kertojil-25 le, a kertojalle 1917 ja (l-a)/2 kertojille 1915 ja 1916, A.

ovat funktioita arvioidusta siirtymävektorista D, kuten alla tullaan selittämään.

Siirtymän korjaus piirit 1913a, 1913b ja 1913c ovat viivepiirejä, joiden viiveet ovat myös, niistä kahden

A

30 osalta riippuvaisia vektorista D. Siirtymän korjaus piiri 1913c aiheuttaa itse asiassa viiveen T0, joka on yhtä suuri kuin kahden maksimiviiveen tai siirtymän, jotka voidaan havaita vaakasuuntaisesti tai pystysuuntaisesti kahden perättäisen kuvan välillä kompressoitujen kuvien sekvens-35 sissä, summa, ottaen huomioon mainittujen kuvien liikkeen 29 8 8 84 ' luokan. Siirtymän korjaus piirit 1913a ja 1913b aiheuttavat sen vuoksi vastaavat viiveet T0 + dT ja T„ - dT, jossa dT edustaa kahden todellisuudessa havaitun viiveen tai siirtymän summaa, ottaen huomioon todellisuudessa havaitun 5 liikkeen ja sen vuoksi arvioidun siirtymävektorin Ö (arvo 2dT on viive tai siirtymä, joka vastaa mainittua arvioitua

/S

vektoria D, jolla on komponentit Dx, Dy).

Multiplekseri 1919 vastaanottaa toisaalta summai-men 1918 lähtöarvon, toisaalta kompressoidun kuvan, joka 10 saadaan viivepiirin 1911 lähdöstä, ja myös päätössignaalin DEC. Kun tämä signaali DEC osoittaa, että kuvalohko prosessoidaan 40 ms haarassa, multiplekseri 1919 valitsee summaimen 1918 lähdön, so. temporaalisesti suodatetun kompressoidun kuvan, muussa tapauksessa se valitsee piirin 15 1911 lähdön. Edelleen tässä tapauksessa, jossa multiplek seri 1919 valitsee suodatetun kuvan, a on vaihtoehtoisesti funktio siirtymävektorista D, kuten yllä mainittiin, tai toisaalta yhtä kuin 1, riippuen kehyksien pariteeteista Λ (esimerkiksi 1 parittomille kehyksille ja funktio D:stä 20 parillisille kehyksille). Muistin 1914 on tarkoitus tuottaa piireille 1913a, 1913b ja 1913c sopivat siirtymävektorin D komponenttien Dx ja Dy arvot, ja kertojille 1915 -1917 sopivat a:n arvot.

Vastaanotossa käänteisen temporaalisen suodatus-25 piirin 1950 suorittama suodatus on samanlainen kuin piirin 1910 suorittama. Kuviossa 20 esitetään suositeltu piirin 1950 toteutus, joka itse asiassa sisältää kaksi viivepii-riä 1951 ja 1952, jotka molemmat antavat 20 millisekunnin viiveen, kolme siirtymän koejaus piiriä 1953a, 1953b ja 30 1953c, jotka on vastaavasti kytketty ensimmäisen viivepii rin 1951 tuloon, toisen viivepiirin 1952 lähtöön, ja yhteiseen pisteeseen näiden kahden viivepiirin välillä, kaksi kertojaa 1955 ja 1956, jotka kertovat (l-a)/2:lla, kytkettynä vastaavasti siirtymän korjaus piirien 1953a ja 35 1953b lähtöön, summaimen 1958, joka summaa kolmannen siir- 30 ft 8 8 4 -Ί tymän korjaus piirin 1953c lähtöarvon ja kaksi lähtöarvoa kertojilta 1955 ja 1956 vastaavasti, kertojan 1957, joka kertoo sununaimen lähtöarvon l/a:lla, ja multiplekserin 1959, joka vastaanottaa toisaalta ensimmäiseen tuloonsa 5 kertojien 1957 lähtöarvon, ja toisaalta toiseen tuloonsa kompressoidun kuvan, joka otetaan ensimmäisen viivepiirin 1951 lähdöstä.

Kuten aiemmin, tämä multiplekseri valitsee yhden kahdesta tulosignaalistaan riippuen päätössignaalin DEC 10 arvosta, jonka se vastaanottaa kolmanteen tuloonsa, ja lähettää siten valitun signaalin dekoodauspiirille 1960, arvon a ollessa edelleen, kuten suoran suodatuksen tapauksessa, yhtä kuin 1 tai funktio arvioidusta siirtymävekto-rista, riippuen kehyksien pariteetista.

15 Sekä lähetyksessä että vastaanotossa siten suori tettu temporaalinen suodatus voisi alentaa järjestelmän suorituskykyä häiriöiden suhteen, jos painotuskertoimen a arvo el olisi huolellisesti valittu. Itse asiassa etuna a:n alhaisesta arvosta on nykimisen väheneminen ja vertai-20 lukelpoisten kuvien laadun parantuminen, mutta mainittu alentuminen tulee korostuneemmaksi, kun a tulee pienemmäksi. Valittu kompromissi sisältää itse asiassa, että kertoimella valitaan arvo, joka on funktio siirtymävektoris-ta. Mitä pienempi siirtymävektori, sitä lähemmäksi a tulee 25 arvoa 1 (heikko suodatus), ja toisessa suunnassa mitä suuremmaksi liike tulee, sitä pienemmäksi se tulee ja suodatus tulee tehokkaammaksi, ja nymiminen poistuu. Kuviossa 2 esitetään muutamia erillisiä esimerkkejä arvoista, joita kertoimella voi olla, riippuen arvoista, jotka arvioidun 30 siirtymävektorin komponentit Dx ja Dy itse saavat kuvien tasossa, esimerkiksi α * 1, a - 0,75, a = 0,5, jne..., nopeuskomponenteille, jotka ilmaistaan kuvapisteinä sekunnissa.

Edelleen on tietysti mahdollista ehdottaa muunnel-35 mia. Erityisesti temporaalisen suodatuspiirin 1910 raken- 31 «8344 netta voidaan muuttaa, esimerkiksi jättämällä pois yksi sen rinnakkaisista kanavista, kuten on esitetty kuviossa 22. Kuvion 19 osat 1911 - 1919 on nyt korvattu identtisillä osilla 2911 - 2919, poikkeuksena osat 1912, 1913b ja 5 1916, jotka on jätetty pois. Edelleen kertojaan 2915 tuotu painotuskerroin on tässä yhtä kuin 1-a toisin kuin (l-a)/2 kertojan 1915 tapauksessa. Kuvion 23 käänteinen temporaalinen suodatuspiiri, vastaten kuvion 22 suoraa suodatus-piiriä, on muunneltu samalla tavoin kuvion 20 suhteen, 10 nimittäin että osat 1951 - 1959 on korvattu identtisillä osilla 2951 - 2959, poikkeuksena osat 1952, 1953b ja 1956, jotka on jätetty pois, ja kertojaa 1955, josta tulee kertoja 2955, joka vastaanottaa painotuskertoimen 1-a kertoimen (l-a)/2 sijaan. Edelleen siirtymän korjaus piirien 15 2913a ja 2953a antamat viiveet ovat nyt yhtä kuin T0 + dT, ja piirien 2913c ja 2953c ovat yhtä kuin T„ - dT.

32 R 8 8 4 <

Liite (1) I (X , 2k + l) = 1LX~Li—ikJ _+ !(χ + ρ^ _gk.+ 2) 5 (2) H Γΐ(Χ. 2k +1) - I(X, 2k + l)]] lohkot

(3) X loFD (X, 0χ) I

lohkot ·— —I

10 ,., ; KX - Dmin2, 2k) * I(X ♦ 0min2, 2k + 2) (4) I = - 2

Claims (4)

33 H 8 8 4 s

1. Suuren tarkkuuden kuvansiirtojärjestelmässä, joka sisältää osan koodatun datan, joka edustaa mainittuja 5 kuvia, lähettämiseksi, ja kun tämä data on lähetetty määrätyllä kenttätaajuudella ja käyttäen ensimmäistä kanavaa, jolla on rajoitettu päästökaista, joka vaatii prosessointia lähetettävän datan määrän vähentämiseksi, osan lähetetyn datan vastaanottamiseksi, mainitun lähetysosan sisäl-10 täessä itse kuvankoodauslaitteen, jolla on kolme proses-sointikanavaa rinnakkain sekä valinnan, lähetyksen kolmella erillisellä lähetysnopeudella vuoksi, jostakin näistä kolmesta kanavasta riippuen päätöspiirin lähtösignaalista, laite, jolla dekoodataan koodattu data, joka edustaa mai-15 nittuja kuvia, tunnettu siitä, että se sisältää kolme prosessointihaaraa (1701, 1702, 1703), jotka sijaitsevat rinnakkain ja jokainen vastaanottaa mainitun koodatun datan sekvenssin, jonka ensimmäinen kanava on lähettänyt, ja piirin (1740) mainittujen haarojen lähtöarvojen 20 johtamiseksi päätöspiirin lähtösignaalin mukaisesti, joka on lähetetty dekoodauslaitteelle toisen kanavan kautta, jota kutsutaan digitaaliseksi apukanavaksi, jolloin mainitut haarat erityisesti muodostavat sarjassa dynaamisen interpolointipiirin (1711, 1721, 1731) ja spatiaalisen 25 suodatuspiirin (1714, 1724, 1736), jossa toinen haara myös muodostaa sarjassa piirin, jolla rekonstruoidaan kuvat toisaalta lähetetystä koodatusta datasta ja toisaalta datasta, joka edustaa mainittua alkuperäisten kuvien liikettä ja korvataan sitten näillä kuvilla ja lähetetään myös 30 mainitun toisen kanavan kautta, ja jossa ensimmäinen ja toinen haara myös sisältävät sarjassa multiplekserit (1712, 1732), jotka vastaanottavat toisaalta interpoloidun lähtödatan vastaavilta dynaamisilta interpolointipiireiltä ja toisaalta päätöspiirin lähtösignaalin, ja myös lähtö-35 signaalin mainitusta kuvan rekonstruointipiiristä toisessa haarassa. 34 ft 8 8 4 *·!

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen dekoodauslaite, tunnettu siitä, että ensimmäinen haara (1701) sisältää sarjassa piirin (1711) lähetetyn koodatun datan dynaamista interpolointia varten, multiplekserin (1712) ja 5 spatiaalisen suodatuspiirin (1714), jossa toinen haara (1702) sisältää sarjassa piirin (1721) lähetetyn koodatun datan dynaamista interpolointia varten, kenttätaajuudella toimivan viivepiirin (1722), summaimen (1723) mainitun dynaamisen interpolointipiirin ja mainitun viivepiirin 10 lähdöissä, spatiaalisen suodatuspiirin (1724), ja kuvan rekonstruointipiirin, ja jossa kolmas haara (1703) sisältää sarjassa lähetetyn koodatun datan dynaamisen interpolointipiirin, multiplekserin (1732), temporaalisen suotimen (1735), ja spatiaalisen suodatuspiirin (1736).

3. Patanttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen dekoodaus- laite, tunnettu siitä, että kuvan rekonstruointi-piiri sisältää kaksi sarjaan kytkettyä muistia (1725, 1726), näiden lähdöissä olevan summaimen (1727), ja kytkimen (1728), jolla valitaan näistä muisteista ensimmäisen 20 lähtö tai näiden muistien lähtöarvojen puolisumma.

4. Suuren tarkkuuden televisiokuvien siirtojärjestelmä, joka sisältää portaan mainittuja kuvia edustavan koodatun datan lähettämiseksi, ja kun tämä data on lähetetty määrätyllä kenttätaajuudella käyttäen kanavaa, jolla 25 on rajoitettu päästökaista, mikä vaatii prosessointia lähetettävän datan määrän vähentämiseksi, portaan, jolla vastaanotetaan lähetetty data, tunnettu siitä, että mainittu vastaanottoporras sisältää jonkin patenttivaatimusten 1-3 mukaisen dekoodauslaitteen. 35 «884·: