FI87277B - Foerfarande och anordning foer maetning av halten suspenderade substanser i ett stroemmande medium. - Google Patents

Description

1 87277

Menetelmä ja laite virtaavaan väliaineeseen suspendoitunei-den aineiden pitoisuuden mittaamiseksi Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 alkuosan mukaista menetelmää ja patenttivaatimuksen 5 alkuosan mukaista laitetta virtaavaan väliaineeseen suspendoitunei-den aineiden pitoisuuden mittaamiseksi. Mittaaminen suoritetaan valaisemalla väliainetta valolähteestä tulevalla valolla, joka havaitaan ainakin kahdella ilmaisimella, joista toinen on tarkoitettu mittaamaan suoraan heijastunut valo ja toinen mittaamaan moninkertaisesti heijastunut valo, joka suoraan heijastunut valo vastaanotetaan väliaineen alueelta, joka on valolähteen suoraan valaisema, ja moninkertaisesti heijastunut valo vastaanotetaan' väliaineen alueelta, joka ei ole suoraan valaistu, vaan valaistu valolla, joka on levinnyt suoran valaistuksen valokeilasta. Laite on ensisijaisesti tarkoitettu käytettäväksi nk. sakeuden mittaamiseen eli kuitususpensioiden, kuten selluloosa- ja paperiteollisuudessa esiintyvien kuitususpensioiden kuitupitoisuuden mittaamiseen. Sakeus määritetään kuitujen painona tilavuusyksikköä kohti. Se on täten suspendoi-tuneiden kiinteiden aineiden konsentraation määritelmä, jota täten yleisesti kutsutaan konsentraatioksi, sillä esillä olevaa keksintöä voidaan käyttää hyväksi minkä tahansa materiaalin mittaamiseen, joka hajottaa valoa virtaavassa väliaineessa.

On kehitetty useita erilaisia menetelmiä kuitususpensioiden kuitukonsentraation mittaamiseksi. Ensisijaisesti on käytetty menetelmiä, jotka perustuvat mekaanisiin laitteisiin. Viimeisten 50 vuoden kuluessa etenkin leikkuuvoima-periaate on tullut laajaan käyttöön. Leikkuuvoimamittauksessa mitataan ensin kuitususpension verkkoutumislujuus siiven, pyörivän anturin tai sen tapaisen avulla. Konsen- 2 87277 traation ja verkkoutumisvoiman välinen suhde määritetään sitten erityisellä kalibrointimenetelmällä. Viime vuosina on kuitenkin alettu käyttää optisia menetelmiä kuitususpen-sioiden konsentraation mittaamiseksi. Tällaisen kehityksen tapahtumiseen on useita syitä. Ensinnäkin leikkuuvoiman tai viskositeetin mekaaniset mittarit vaativat tavallisesti aika lailla huoltoa. Toiseksi tarkkuus, etenkin paikallaan seisovissa mittauksissa, on suhteellisen huono mekaanisilla laitteilla. Kolmanneksi on optisella ja elektronisella alalla ja varsinkin viimemainitulla tapahtunut suuri tekninen edistys, joka on tehnyt optisiin periaatteisiin perustuvien mittareiden valmistuksen helpommaksi ja halvemmaksi. Neljänneksi voidaan sähköopti-sella tekniikalla saavuttaa tarkkuus, joka on ainakin yhtä hyvä ja eräissä tapauksissa jopa parempi kuin vastaavilla mekaanisilla laitteilla saavutettu.

Sähköoptisten menetelmien käytön epäkohtana on kuitenkin ollut suurempien konsentraatioiden mittaamisen vaikeus.

Tästä syystä on normaalisti ollut pakko rajoittua mittaamiseen alueella, joka on alle 10 g/1 (1 %). Tämä johtuu siitä, että ensisijaisesti valittu läpäisymittausten käyttäminen, siis kuitususpension läpäisevä valo on ilmaistu. Koska suspension läpäisevän valon voimakkuus pienenee eksponentiaalisen funktion mukaan, sen synnyttämä signaali tulee olemaan lähellä signaalin kohinakynnystä jopa suhteellisen pienillä konsentraatioilla. Läpäisevään, polaroitunee-seen valoon perustuvat mittarit kärsivät myös samasta epäkohdasta.

Tämä keksintö koskee alussa mainitunlaatuista menetelmää ja laitetta, jolle menetelmälle on pääasiassa tunnusomaista, että toinen ilmaisinkenttä, joka sisältyy ilmaisinten toiseen ilmaisimeen, mittaa suoraan heijastunutta valoa, joka toinen ilmaisinkenttä on sovitettu edeltä käsin mää- 3 87277 rättyyn asentoon, lähelle valolähdettä niin, että se vastaanottaa suoraan heijastunutta valoa ja että saavutetaan olennaisesti lineaarinen suhde todellisen mitta-alueen sisällä ilmaisimesta lähetetyn ulostulosignaalin I21 ja virtaa-vaan väliaineeseen suspendoituneiden aineiden konsentraation välillä, että ensimmäinen ilmaisinkenttä on sovitettu edeltä käsin määrättyyn asentoon, välimatkan päähän valolähteestä, mikä mahdollistaa moninkertaisesti heijastuneen valon vastaanottamisen ja antaa ulostulosignaalin I41 ensimmäisestä ilmaisimesta, jolloin tämä signaali I41 on olennaisesti lineaarinen konsentraation suhteen, kun tämä konsentraatio on noin 1 % olevan kriittisen arvon alapuolella, ja suhteen ollessa vakio, kun konsentraatio on mainitun kriittisen arvon yläpuolella, ja että toisesta ilmaisimesta lähtevä ulostulosignaali I21 jaetaan ensimmäisestä ilmaisimesta lähtevällä ulostulosignaalilla I41, jolloin jakamisen tuloksena saatu suhde I2i/I4i edustaa virtaavaan väliaineeseen suspendoituneiden aineiden konsentraatiota.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on pääasiassa tunnusomaista, että toinen ilmaisinkenttä rajoittuu välittömästi valolähteeseen yhteydessä olevaan kenttään väliaineesta suoraan heijastuneen valon sieppaamiseksi, jolloin toinen ulostulosignaali I21 vaihtelee yleensä lineaarisesti virtaavaan väliaineeseen suspendoituneiden aineiden konsen-sentraation suhteen kyseisellä mittausalueella, ensimmäinen ulostulosignaali I41 vaihtelee yleensä lineaarisesti konsentraation suhteen, kun tämä konsentraatio on noin l % olevan kriittisen arvon alapuolella, ja on yleensä vakio, kun tämä konsentraatio on mainitun kriittisen arvon yläpuolella, jolloin elimet ensimmäisen ja toisen ulostulosignaalin I41, I21 yhdistämiseksi ovat elektronisia ja antavat suspendoituneiden aineiden konsentraation arvon jakamalla toinen ulostulosignaali I21 ensimmäisellä ulostulosignaalilla I41.

4 87277

Esillä olevan keksinnön avulla ohitetaan tähän asti tunnettujen konsentraation muutinjärjestelmien epäkohdat sen johdosta, että mitataan heijastunut valo. Tällaisissa mittauksissa voidaan saavuttaa hyvä tarkkuus konsentraati-oilla, jotka ovat selvästi 1 %:n tason yläpuolella, ja keksinnön avulla voidaan mitata 6 %:n konsentraätioita ilman, että tarkkuus kärsii. Tietyntyyppisillä massakui-duilla hyvä lineaarisuus jatkuu 10 %:n konsentraatioon asti ja yli.

Keksintö esitetään seuraavassa lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuva 1 on leikkaus keksinnön erään sovellutusmuodon mukaisen laitteen mittaus-päästä eli uppoanturista, kuva IA on pituusleikkaus anturista esittäen valolähteestä ilmaisimiin tuleva valokeilan, kuva 2 on osittain leikattu sivukuva keksinnön mukaisen mittauslaitteen kahdesta mallista, kuva 3 on leikkauksena esitetty sivukuva suuremmassa mittakaavassa keksinnön toiseen sovellutusmuotoon kuuluvasta uppoanturista, kuva 4 on pituusleikkaus suuremmassa mittakaavassa uppoanturin ulkopäästä, kuva 5 on poikkileikkaus viivaa A-A pitkin kuvassa 4 esitetyn anturin ulkopäästä, kuva 6 on osaleikkaus viivaa B-B pitkin kuvassa 5 esitetyn anturin päästä, kuva 7 on osakuva toisen sovellutusmuodon mukaisen anturin pituusleikkauksesta ja kuva 8 esittää signaaleja I21, I41, I21/41 Da I2i/4i + k· li virtaavan väliaineen konsentraation funktiona.

Kuvassa 1 esitetyssä sovellutusmuodossa mittauspää eli uppoanturi 10 käsittää neljä kenttää, joista kenttä la liittyy valolähteeseen 1, kenttä 2a liittyy suoran heijastuksen ilmaisimeen 2 ja kentät 3a, 4a liittyvät moninkertaisen heijastuksen ilmaisimiin 3, 4. Nämä kentät käsittävät optisten kuitujohtimien toisen pään 13. Päähän 13 sisältyy ikkuna 9, jonka takana on laippa 5, joka on kiinnitetty 5 87277 pääteosaan esittämättä jätettyjen liitäntäruuvien avulla, jotka sopivat reikiin 6, jonka laipan tarkoituksena on keskittää ja kiinnittää optiset kuitujohtimet. Laite toimii seuraavalla tavalla. Valoa johdetaan optisen kuitujohtimen kautta ja ulos kentästä 1a sulppujohdossa 11 (kuva 1) vir-taavaan kuitususpensioon. Heijastunut valo ilmaistaan kolmella eri ilmaisimella 2-4 kenttien 2a-4a kautta, jotka sijaitsevat eri etäisyyksillä valoa lähettävästä kentästä 1a. Ilmaisinkenttä 21, joka on lähimpänä valolähteen kenttää 1a, vastaanottaa ensisijaisesti suoraan heijastunutta valoa ilmaistavaksi ilmaisimella 2. Kaksi muuta ilmaisinkenttää 3a, 4a vastaanottavat valoa mitattavaksi ilmaisimilla 3, 4, joka valo heijastuu useita kertoja kuitususpensiossa ja on siis nk. moninkertaisesti heijastunut. Kentästä 1a ikkunan 9 kautta sulppujohtoon 11 tuleva valokeila on esitetty kuvassa 1A yhdessä ilmaisimien 2,3,4 tulokulmien kanssa kenttien 2a, 3a, 4a kautta. Näiden valokeilojen kulmia on rajoitettu valolähteen ja ilmaisimien sijoituksella optisten kuitujohtimien päiden suhteen kotelossa 12.

Kuten näkyy, ilmaisimen 2 tulokulma käsittää aina osan vir-taavan väliaineen suorasta valaistuksesta riippumatta tämän valaistuksen tunkeutumissyvyydestä, joka pienenee suurenevalla konsentraatiolla; ilmaisin 3 kykenee juuri ja juuri vastaanottamaan suoraa heijastumista, paitsi pienillä kon-sentraatioilla. Kuten varjostetuilla viivoilla on esitetty, ilmaisimen 4 tulokulma ei käsitä käytännöllisesti katsoen lainkaan väliaineen suoraa valaistusta niillä konsentraati-oilla, joita varten tämä anturi on tarkoitettu.

Edellyttäen, että sen kenttä sijaitsee riittävän lähellä, ilmaisin 2, jonka kenttä 2a sijaitsee lähimpänä valokenttää 1a, reagoi enemmän tai vähemmän lineaarisesti konsentraatioon maksimiin asti, joka on verrannollinen väliaineen heijastus-kykyyn. Ilmaisin 3 reagoi myös lineaarisesti konsentraatioon maksimiin asti, joka on verrannollinen heijastuskykyyn, ja alkaa sitten vähetä lineaarisesti konsentraation mukana.

6 87277

Maksimin vaiheilla ilmaisimen reaktio on likimain vakio laajalla konsentraatioalueella. Ilmaisin 4 käyttäytyy samantapaisesti kuin ilmaisin 3, mutta saavuttaa maksiminsa pienemmällä konsentraatiolla ja pienenee lineaarisesti suurenevalla konsentraatiolla nopeammin kuin ilmaisin 3.

Jos ilmaisimet 2,3,4 reagoivat lineaarisesti valoon, ne kehittävät signaaleja, jotka ovat verrannollisia arvoon 1^ ja vaihtelevat kcnsentraation C mukana edellä esitetyllä ja kuvassa 8 kuvatulla tavalla. Suoritettaessa esitetty jako, esimerkiksi arvon 1^ vaihtelut eivät vaikuta tulok seen. Myös valon heikkeneminen johtuen väliaineen väristä tai ikkunassa 9 olevasta liasta, vaikuttaa molempien ilmaisimien ulostuloihin lähes verrannollisesti, joten sekään ei vaikuta tulokseen.

Kuten edellä on mainittu, valo johdetaan optisten kuitujen kautta sulpun kuituihin ja se osuu sulppuun anturin 10 ikkunan 9 kautta, kuten kuvassa 2 on esitetty. Analogisesti tämä valo johdetaan takaisin elektroniseen muuttimeen, joka käsittää kotelossa 12 sijaitsevat ilmaisimet 2,3,4. Anturi 10, johon optiset kuidut tulevat anturiputken 8 kautta ja päättyvät yhteiseen päähän 13, ulottuu kotelosta 12 sulppu-johtoon 11 suojaputken 7 sisällä. Anturin 10 puhdistuksen mahdollistamiseksi käytön aikana suojaputkessa 7 on sulku-venttiili 14, joka on aukiasennossa kun anturi sijoitetaan paikoilleen, mutta anturia 10 poistettaessa putkesta 7 venttiili 14 suljetaan ja se tiivistää täten kuitususpensiolta. Kuvissa 1-2, joissa käytetään optisia kuituja, eri valokeilojen radat on erotettu toisistaan väliseinällä, joka on esimerkiksi metallia.

Uppoanturin 10 muodostavat eri osat käyvät ilmi sovellutus-muodosta, jossa ei ole optisia kuituja ja joka on esitetty kuvissa 3-7. Sähkökaapeli 18 (kuva 3) päätyy optiseen yksikköön 19, joka sisältää valolähteen 1 ja ilmaisimet 2-4. Näiden ulkopuolella sijaitsee ikkuna 9, joka on kiinnitetty 7 87277 yksikköön 19 kiinnityslaipalla 20.

Kuvasta 4 näkyy, miten ikkuna 9 on kiinnitetty kiinnitys-laipan 20 avulla optiseen yksikköön 19, johon valolähde 1 ja ilmaisin 4 on kiinnitetty tiivistävällä kiinnityslevyllä 21. Heijastuselin 15, jonka muodostaa anturin 10 seinän läpi kulkevan ruuvin 17 kärki, työntyy lyhyen matkaa valolähteestä 1 tulevaan valokeilaan. Ruuvin kärki 15 heijastaa täten valolähteestä 1 tulevaa valoa peilin 16 kautta suoraan ilmaisimeen 4 ja synnyttää signaalin, joka lisätään ilmaisimen 4 signaaliin 1^ yhtälön ^1^41 + mukaisesti, jossa kerroin k saadaan optisesti. Heijastuselimen 15 asemesta voidaan lisäilmaisin sovittaa valolähteen 1 eteen sen valokeilaan, jolloin kerroin k voidaan viimemainitussa tapauksessa saada elektronisesti. Tällä järjestelmällä saadaan virtaavan väliaineen niiden konsentraatioarvojen C lineaarisuus, jotka ovat pääasiassa alle 1 '&, kuten kuvassa 8 esitetystä graafisesta kaaviosta näkyy.

Kuvasta 5, joka esittää leikkausta anturin 10 pään läpi kuvan 4 viivaa A-A pitkin, näkyy valolähteen 1 asema suoraan heijastuneen valon ilmaisimeen 2 nähden.

Kuva 6 esittää leikkausta kuvan 5 viivaa B-B pitkin ja siitä näkyy, kuinka suoraan heijastuneen valon ilmaisimen 2 valoaukko on siirretty sivusuunnassa itse ilmaisimeen 2 nähden.

Kuvassa 7 esitetyssä sovellutusmuodossa on linssijärjestelmä 22 sovitettu valolähteen 1 valokeilaan ikkunan 9 ja valolähteen 1 väliin. Linssijärjestelmän 22 polttovälin pituus on valittu siten, että linssijärjestelmän läpäisevä valo keskitetään ikkunan 9 ulkopuolella sijaitsevaan pisteeseen, jolloin mittauslaite on riippumaton ikkunan 9 mahdollisesta likaantumisesta, koska ilmaisimeen 2 ei voi tulla suoraa heijastusta ikkunan pinnan suoraan valaistusta pienestä alueesta .

8 87277

Kuvassa 8 esitetään eri signaalit virtaavan väliaineen kon-sentraation C funktiona. Kaaviokuvasta näkyy, että suhde I21/I41 on pääasiassa lineaarinen kriittisen konsentraation C yläpuolella olevilla kuitukonsentraatioilla, ja että suhde muodostaa käyrän, joka on pääasiassa li neaarinen kriittisen konsentraation C' sekä alapuolella että yläpuolella olevilla kuitukonsentraatioilla.

Kaikkien optisten parametrien esitetyllä säädöllä aikaansaatuihin etuihin sisältyvät pitempi lineaarisuus verrattuna antureihin, jotka perustuvat vain suoraan heijastukseen, ja väliaineen värin, ikkunan 9 pinnan likaantumisen ja valonvoimakkuuden vaihtelun vaikutuksen minimointi.

Valolähteen säätämiseksi ja ilmaisimien ulostulojen vastaanottamiseksi ja niiden yhdistämiseksi tarvittavan jaon suorittamiseksi sekä vastaavien signaalien antamiseksi näyttö-tai säätölaitteisiin tarvittavat elektroniset laitteet lienevät selviä alan ammattimiehelle. Esitetyissä sovellutus-muodoissa käytetään silikonivalodiodeja, joilla on suuri pinta-ala, ilmaisimia 2,3 ja 4 varten ja valolähdettä 1 varten käytetään galliumarsenidia olevaa valoa lähettävää diodia, jonka aaltopituus on 940 nm ja joka toimii sysäyk-sittäin.

Claims (10)

1. Menetelmä virtaavaan väliaineeseen suspendoituneiden aineiden pitoisuuden mittaamiseksi valaisemalla väliainetta valolähteestä (1) tulevalla valolla, joka valo ilmaistaan ainakin kahdella ilmaisimella (2, 3; 4) kenttien (2a, 3a; 4a) kautta, joista ensimmäinen kenttä (4a) sisältyy yhteen (4) mainituista ilmaisimista (2, 4) ja on tarkoitettu moninkertaisesti heijastuneen valon mittaamiseksi, joka valo heijastuu virtaavaan väliaineeseen suspendoituneista aineista, jolloin ilmaisinten (2, 3; 4) ulostulosignaaleihin I21, I41 vaikuttaa häiriötekijöitä, kuten valolähteen voimakkuus ja sisään pistävän anturin (10) lasilla oleva lika, jolloin molemmista ilmaisimista (2, 4) saatujen ulostulosignaalien I24, I41 jakamisesta saatu suhde edustaa virtaavaan väliaineeseen suspendoituneiden aineiden konsentraatiota (C), joka mitta ei ole riippuvainen häiriötekijöistä, tunnettu siitä, että toinen ilmaisinkenttä (2a), joka sisältyy ilmaisinten (2, 4) toiseen ilmaisimeen (2), mittaa suoraan heijastunutta valoa, joka toinen ilmaisinkenttä (2a) on sovitettu edeltä käsin määrättyyn asentoon, lähelle valolähdettä (l) niin, että se vastaanottaa suoraan heijastunutta valoa, ja että saavutetaan olennaisesti lineaarinen suhde todellisen mitta-alueen sisällä ilmaisimesta (2) lähetetyn ulostulosignaalin I21 ja virtaavaan väliaineeseen suspendoituneiden aineiden V-; konsentraation (C) välillä, että ensimmäinen ilmaisinkenttä (4a) on sovitettu edeltä kä-·· sin määrättyyn asentoon, välimatkan päähän valolähteestä (1), mikä mahdollistaa moninkertaisesti heijastuneen valon vastaanottamisen ja antaa ulostulosignaalin I41 ensimmäisestä ilmaisimesta (4), jolloin tämä signaali I41 on olennaisesti lineaarinen konsentraation (C) suhteen, kun tämä konsentraa-tio on noin 1 % olevan kriittisen arvon alapuolella, ja suhteen ollessa vakio, kun konsentraatio (C) on mainitun kriittisen arvon yläpuolella, ja että toisesta ilmaisimesta (2) lähtevä ulostulosignaali I21 jaetaan ensimmäisestä ilmaisimesta (4) lähtevällä ulostulosignaalilla I41, jolloin jakamisen tuloksena saatu suhde 10 87277 I2i/I4i edustaa virtaavaan väliaineeseen suspendoituneiden aineiden konsentraatiota (C).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu sii tä, että moninkertaisesti heijastuneen valon ensimmäisen ilmaisimen (4) signaaliin I41 lisätään signaali, joka on johdettu valolähteestä (1) tulevan valon osasta ja ohjataan suoraan ja optisesti ensimmäiseen ilmaisimeen (4), jolloin saadaan yhtälö ^41 + klx) , jossa ilmaisinkerroin (k) saadaan optisin keinoin antamaan lineaarisuutta konsentraa-tion (C) mitta-arvoille, konsentraation ollessa 1 % olevan kriittisen arvon alapuolella.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitusta ensimmäisestä, moninkertaisesti heijastetun valon ilmaisimesta (4) lähtevään ulostulosignaaliin I41 lisätään signaali, joka on johdettu valolähteen (1) valon osasta ja ohjataan suoraan ja elektronisesti ensimmäiseen ilmaisimeen (4), jolloin konsentraatio saadaan suhteesta I21/(I4i + klx), jossa vakio k saadaan elektronisesti.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että valolähteen (1) valokentästä (la) tuleva valo fokusoidaan pisteeseen, joka sijaitsee kentän (la) ja johdossa (11) virtaavan väliaineen välillä olevan ' : ikkunan (9) ulkopuolella.

5. Laite väliaineeseen suspendoitujen aineiden konsentraation mittaamiseksi, joka käsittää putkijohtoon (11) työntyvän anturin (10) , joka muodostaa sisätilan rajoittavan kotelon, jossa anturissa on päätyosa ja läpinäkyvä ikkuna (9), joka sijaitsee päätyosassa (13) ja sallii valon kulkemisen sen lävitse sisätilan ja putkijohdossa (11) virtaavan väliaineen välillä ja sulkee sisätilan välineestä; anturissa (10) olevan kenttään (la) yhdistetyn valolähteen (1) väliainetta läpinäkyvän ikkunan (9) läpi valaisevan valonsäteen synnyttämiseksi; 11 87277 ensimmäisen ilmaisimen (3; 4) yhdistettynä ensimmäiseen il-maisinkenttään (3a; 4a) anturissa (10), joka ilmaisinkenttä (3a; 4a) on välimatkan päässä valolähteeseeen (1) yhteydessä olevasta kentästä (la) moninkertaisesti heijastuneen valon sieppaamiseksi väliaineesta, jolloin ensimmäisessä ilmaisimessa (3; 4) on elimiä ensimmäisen ulostulosignaalin I41 synnyttämiseksi; toisen ilmaisimen (2) yhdistettynä toiseen ilmaisinkenttään (2a) anturissa (10), joka ilmaisin sisältää elimiä toisen ulostulosignaalin I21 aikaansaamiseksi; ja elimiä ensimmäisen ja toisen ulostulosignaalin I41, I21 yhdistämiseksi ja virtaavassa väliaineessa olevien suspendoi-tuneiden osasten konsentraation (C) mitan aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että toinen ilmaisinkenttä (2a) rajoittuu välittömästi valolähteeseen (1) yhteydessä olevaan kenttään (la) väliaineesta suoraan heijastuneen valon sieppaamiseksi, jolloin toinen ulostulosignaali I21 vaihtelee yleensä lineaarisesti virtaavaan väliaineeseen suspendoituneiden aineiden konsentraation (C) suhteen kyseisellä mittausalueella, ensimmäinen ulostulosignaali I41 vaihtelee yleensä lineaarisesti konsentraation (C) suhteen, kun tämä konsentraatio on noin l % olevan kriittisen arvon alapuolella, ja on yleensä vakio, kun tämä konsentraatio on mainitun kriittisen arvon yläpuolella, jolloin elimet ensimmäisen ja toisen ulostulosignaalin l41, I21 yhdistämiseksi ovat elektronisia ja antavat suspendoituneiden aineiden konsentraation (C) arvon jakamalla toinen ulostulosignaali I21 ensimmäisellä ulostulosignaalilla I41.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen ilmaisimen (4) kenttä (4a) moninkertaisesti heijastuneen valon mittauksen lisäksi on sovitettu vastaanottamaan valolähteen (1) valovirran osa lähteen (1) ja ikkunan (9) välillä valolähteen (1) intensiteetin (Ix) mittaamiseksi ennen valon etenemisiä virtaavaan väliaineeseen.

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että valolähteen (1) valovirtaan on sovitettu heijastuselin 12 87277 (15) valolähteeseen (l) yhteydessä olevan kentän (la) ja ikkunan (9) välille, jolloin mainittu elin on sovitettu optisesti johtamaan valovirran osa valolähteeseen (1) yhteydessä olevasta kentästä (la) suorassa kulmassa anturin (10) pituussuuntaan nähden vinosti sovitetun peilipinnan (16) kautta ensimmäisen ilmaisimen (4) kenttään (4a), jolloin viimeksimainittu mittaus tapahtuu moninkertaisesti heijastuneen valon mittauksen lisäksi.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että heijastuselin on ruuvin (16) kärki (15), joka ulottuu anturin (10) kotelon läpi.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että toisen ilmaisimen (2) kentän (2a) valoaukko on anturin (10) päässä (13) sivusuunnassa siirretty ennakolta määrätyn välimatkan toisen ilmaisimen (2) kentän (2a) suhteen.

9 87277

10. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että linssijärjestelmä (2) on sovitettu valolähteen (1) valovirtaan ikkunan (9) ja valolähteeseen (1) yhteydessä olevan kentän välille, jolloin mainitun linssi-järjestelmän polttoväli on valittu siten, että järjestelmän ·. (22) läpi menevä valo fokusoituu pisteeseen, joka on ikkunan (9) takana.