FI87229B - Foerfarande foer framstaellning av presstycken av fuktigt avfall. - Google Patents

Description

87229

Menetelmä puristeiden valmistamiseksi kosteasta jätteestä Förfarande för framställning av presstycken av fuktigt avfall 5 Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista menetelmää.

Kosteat jätteet ovat ongelmallisia sekä niiden käsittelyn että hävittämisen suhteen. Tämä koskee erityisesti kunnallisista ja teollisista puhdistuslaitoksista tulevaa puhdistamolietettä. Muutamia vuosia sitten 10 kuljetettiin kunnalliset puhdistamolietteet osittaisen käsittelyn, kuten mädätyksen, pastöroinnin, hygienisoinnin jne. jälkeen monin paikoin levitettäväksi maatalousmaahan. Tätä ei voida ajan mittaan harjoittaa käytännössä. Syynä siihen ovat lietteen haitalliset kuormitukset, jotka aiheutuvat raskasmetalleista ja muista ongelma-aineista, jotka liukenevat 15 levityksen jälkeen maaperään ja pohjaveteen.

Edellämainitusta problematiikasta voidaan johtaa seuraavat vaatimukset.

Kosteiden jätteiden olemassaoleva problematiikka on ratkaistava ympäris-20 töystävällisesti ja taloudellisesti edullisella tavalla.

Kostea jäte on muutettava edullisilla kustannuksilla sellaiseen muotoon, että se voidaan käyttää hyväksi ja siihen liittyen muuttaa olemassaolevalla teknologialla energiaksi.

25

Sekä kiinteässä jätteessä (roskassa) että kosteassa jätteessä, kuten puhdistamolietteessä sekä maa- ja metsätalousjätteessä olevan energian hyväksikäyttö.

30 Kostean jätteen muuttaminen varastointi— ja kuljetuskelpoiseksi energia-tuotteeksi.

Energiatuotteiden valmistus alueellisesti hajautetusti ja niiden hyväksikäyttö keskitetysti, mikä näyttää taloudellisesti parhaimmalta.

On tunnettua valmistaa jätteestä puristeita, jotta aikaansaadaan esimerkiksi tilavuuden pieneneminen, pinoamis- ja varastointikelpoisuuden paraneminen ja kuljetuksen yksikertaistuminen esim. polttolaitokseen 35 2 87229 tapahtuvan edelleensiirtämisen takia. Tällöin tehdään ero suhteellisen alhaisella paineella tapahtuvan puristusmenetelmän ja suhteellisen korkealla paineella tapahtuvan puristusmenetelmän välillä. Ensimmäisessä tapauksessa on tavallista muodostaa puristeet sidokseksi, eli sitoa 5 nauhoiksi, köysiksi tai punoksiksi. Toisessa tapauksessa ei puristeen sidos ole välttämätön, koska korkean tiivistämisen johdosta aiheutuu huomattava materiaalin kovettuminen, mikä synnyttää lujat puristeet.

WO-hakemusjulkaisusta 81/03029 tunnetaan menetelmä harkkojen valmistalo miseksi kiinteistä ja juoksevista jätteistä. Tässä menetelmässä sekoitettu jäte kevyen muovauspaineen alaisena puristetaan harkoiksi. Tämän tuotteen loppukuivatus suoritetaan aerobisessa mädätys- esim. kompostoin-tiprosessissa. Tällä tavalla valmistetut harkot täytyy varastoida 20 päiväksi, jotta biologisella prosessilla saavutetaan toivottu loppukos-15 teus, ja jotta ne ovat palamiskykyisiä.

Puristeiden valmistaminen kosteasta jätteestä on siksi vaikeaa, koska jätteen kosteutta tai vesisisältöä on vähennettävä. Tämä koskee erityisesti puristeita, jotka puristetaan ilman sidosta, koska korkea 20 kosteuspitoisuus heikentää puristeen lujuutta. Tämä koskee myös edellämainittuja palmikoituja puristeita, koska palmikoinnin lujuudelle asetetaan huomattavasti korkeammat vaatimukset.

Jätteen kosteuden vähentäminen voidaan aikaansaada eri tavoin.

25

Ensimmäinen mahdollisuus muodostuu siitä, että jätteestä poistetaan vettä, mikä voi tapahtua puristuksen yhteydessä. Tämä menetelmä voidaan toteuttaa vain erikoisilla puristuslaitteilla, joissa on vedenpoisto-aukot, jolloin on otettava huomioon tukkeutumisista johtuvat vaikeudet. 30 Lisäksi syntyy jätevettä, jonka poisjohtamisesta ja mahdollisesta keräämisestä on huolehdittava. Lisäksi voivat palavat aineosat poistua jäteveden mukana, mikä on haitallista erityisesti sellaisille puristeille, joiden on tarkoitus palvella polttoaineena.

35 On myös mahdollista vähentää kostean jätteen kosteutta termisesti siihen sopivissa laitteissa syöttämällä lisälämpöä. Tämä kuivaustapa on kallis.

3 87229 Jätteen kosteussisältö voi määräytyä sekä jätteen koostumuksesta että ulkoisista vaikutuksista, esim. sateesta.

Keksinnön tehtävänä on edelleenkehittää edellä kuvatun tyyppistä mene-5 telmää siten, että kostea jäte voidaan ilman kuivausta puristaa puristeiksi .

Tämä tehtävä ratkaistaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkien mukaisella ratkaisulla.

10

Molemmissa keksinnön mukaisissa menetelmissä kostea ja mahdollisesti hienonnettu jäte sekoitetaan kuiva—aineeseen (kantoaineeseen) ja saatetaan siten ilman kuivausta kosteuspitoisuuteen, mikä sopii puristeiden puristamiseen. Keksinnön mukainen menetelmä sopii erityisesti orgaani-15 selle jätteelle, koska sellaisella keksinnön mukaisella mentelmällä valmistettujen puristeiden kosteus on suhteellisen suuri. Siten valmistetut puristeet muodostavat suuriarvoisen polttoaineen, jota voidaan käyttää haketta tai lastuja varten olevissa tunnetuissa kiinteän polttoaineen polttimissa ja/tai arima- tai hiilitulipesissä.

20

Kostean jätteen tyydyttäväksi sekoittamiseksi kuiva-aineeseen tarvitaan viimeksimainitulle suhteellisen pieni hiukkaskoko. Pienipalaisella kostealla jätteellä ei kuiva-aineen hiukkaskoon tulisi olla olennaisesti suurempi kuin kostean jätteen hiukkaskoko. Kuivan imukykyisen aineen 25 kosteuspitoisuuden tulisi edullisesti olla noin 5 % tai vähemmän. On havaittu, että keksinnön mukaisessa menetelmässä kuitu-, hiutale- ja/tai lehtimäiset aineet sopivat erityisen hyvin kosteuspitoisuuden alentamiseen. Edullisesti orgaaniset kuiva-aineet sekoitetaan kosteaan jätteeseen. Tällöin on edullista käyttää kuitu-, hiutale- ja/tai lehtimäisiä 30 aineita jätteiden muodossa, ja erityisesti käyttää sellaisia aineita, jotka vaatimuksen 1 mukaisesti on valmistettu jätteestä esivalmistelu-prosessilla, kuten kuitu-, hiutale- ja/tai lehtimäisiä aineita orgaanisista substansseista, paperista ja/tai muovista. Tällä tavalla ei tarvitse mitään lisäaineita, vaan puristeet valmistetaan kokonaan jätteestä, 35 mikä ottaa edullisesti huomioon jätteenpoiston yleisen ongelman ja parantaa puristeiden lujuutta ja syttyvyyttä.

4 87229

Keksinnön mukainen menetelmä soveltuu myös vaatimuksessa 2 esitettyyn jätteiden ja vastaavasti lisäysten, erityisesti jätelietteen poistamiseen ja kaupalliseen hyväksikäyttöön, jolloin voidaan valmistaa puristeita, jotka soveltuvat erinomaisesti polttamiseen, jolloin kosteassa jätteessä 5 ja/tai kuiva-aineessa voi olla tietty osa muovia, joka sopii polttamiseen.

Kalkin mukaansekoittamisella on se etu, että se puristusvaiheessa toimii hidastimena muotin sisällä ja synnyttää siis lisävastuksen ja siten 10 syntyy puristeita, joilla on korkeampi tiheys ja vastaavasti korkeampi ominaispaino.

On myös edullista sekoittaa jätteeseen natronia tai natronlipeää, joka toimii pehmittimenä ja syövyttävänä väliaineena kaikenlaisilla vaha- ja 15 hartsipitoisilla osilla, minkä johdosta nämä osat voidaan puristaa kokoon ja sitoa yhteen.

Jotta jäte voidaan ilman erityistä jälkikäsittelyä puristaa suhteellisen stabiileiksi puristeiksi, tulisi jätteen kosteuspitoisuuden olla vaati-20 muksen 1 mukaisesti suunnilleen 15 %:n alueella, jolloin puristuksen jälkeen saadaan jäännös- tai tuotekosteudeksi noin 7-9 %. Täten saadaan suhteellisen stabiileja puristeita, jotka tarvitsee mahdollisesti vain jäähdyttää ja jotka siten ilman olennaista jälkikäsittelyä ovat valmiita edelleenkäyttöön, kuljetukseen tai välittömästi polttoon. Tämä koskee 25 erityisesti jätteen puristamista suhteellisen pieniksi puristeiksi. Sellaisessa tapauksessa on ennen puristusta huolehdittava suunnatusta hienonnuksesta.

Vaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä on puristuksen jälkeen mahdollista 30 puristeiden erikoinen jälkikäsittely, nimittäin aerobinen käymisprosessi, joka johtaa biogeeniseen kuivaukseen puristeiden itsekuumenemisen johdosta, jolloin puristeet saavat sienirihmaston. Täten puristeiden lujuutta ja siten myös pinottavuutta parannetaan olennaisesti. Aerobiseen käymiseen soveltuvat erityisesti puristeet, joilla kosteus- tai vesipitoisuus 35 on noin 25-75 %, edullisesti noin 40-60 %. Tämä vesipitoisuus voidaan saavuttaa siten, että puristeet puristetaan vähäisellä puristusvoimalla, 5 87229 jolloin puristusvoima on mitoitettava vesipitoisuuden mukaan. Vesipitoisuudella, erityisesti edellämainitun alueen ylärajalla on puristeiden lujuus ja siten myös pinottavuus heikompi kuin edellämainituilla, suuremmalla puristusvoimalla suunnilleen 15 %:n vesipitoisuuden omaavasta 5 ainemäärästä puristetuilla puristeilla, mutta kuitenkin korkeamman vesi-pitoisuuden omaavat puristeet saavat riittävän lujuuden biogeenisen kuivauksen ja sienimuodostuksen johdosta. Tällä tavalla voidaan säästää puristusenergiaa.

10 Ensimmäiseen tapaukseen (vesipitoisuus noin 25-75 %) soveltuu pintapaine noin 400—500 N/cm2 oikein hyvin. Toisessa tapauksessa (vesipitoisuus noin 40-60 %) on saatu hyvät tulokset pintapaineella noin 60-100 N/cm2.

Johtuen puristeiden vähäisestä lujuudesta toisessa tapauksessa on pidet-15 tävä edullisempana puristeiden suuntaissärmiömäistä muotoa, jotta suhteellisen vähäisestä lujuudesta huolimatta puristeiden pinottavuus saavutetaan aerobista käysmiprosessia varten, jotta puristeet voidaan asettaa päällekkäin jopa viiteen kerrokseen, jolloin ainakin vaakasuorassa suunnassa vierekkäin järjestettyjen puristeiden välissä on edullista 20 olla rako, jonka johdosta edelläkuvattu käymisprosessi ja höyrystyminen voi tapahtua. Vettä tai kosteutta ei tämän prosessin aikana tuoda. Kokeissa on osoittautunut, että oikein sopivia ovat puristeet, joiden pohjapinnan suuruus on noin 250 x 800 mm ja korkeus noin 200 mm.

25 Edellämainittu kostea jäte ja edellämainitut aineet muokataan keksinnön mukaisella menetelmällä siten arvokkaiksi puristeiksi, joita voidaan edelleenkäyttää polttoaineena ja joilla voi olla seuraavat koostumukset. Muutamia esimerkkejä: 30 Vaihtoehto 1 Märkäosa, jossa 40 % H20 Kuiva-aine, jossa 2 % H20 Märkäosa: haketta tai kuorta tai sahajauhoa jne.

" 350 kg sis. 140 kg H20 ) - 15,3 % puristus- 35 Kuiva-aine 650 kg sis. 13 kg H20 ) kosteus 6 87229 H20-häviö puristuksessa 80 kg -7,3% tuote- kosteus

Vaihtoehto 2 5 Märkäosa, jossa 25 % H20 Kuiva-aine, jossa 5 % H20 Märkäosa: kuten vaihtoehdossa 1 " 500 kg sis. 125 kg H20 ) - 15 % puristus-

Kuiva-aine 500 kg sis. 25 kg H20 ) kosteus 10 H20-häviö puristuksessa 80 kg - 7 % tuote- kosteus

Vaihtoehto 3 15 Märkäosa, jossa 70 % H20 Kuiva-aine, jossa 2 % H20 Märkäosa: pehmeitä kasveja, heinäkasveja, mäskiä viinapolttimoista jne. " 200 kg sis. 140 kg H20 ) - 15,6 % puristus-

Kuiva-aine 800 kg sis. 16 kg H20 ) kosteus H20-häviö puristuksessa 80 kg - 7,6 % tuote- 20 kosteus

Vaihtoehto 4 Märkäosa, jossa 80 % H20 Kuiva-aine, jossa 2 % H20 25 Märkäosa: hygienisoitua lietettä puhdistuslaitoksesta . . " 180 kg sis. 144 kg H20 ) - 16,4 % puristus-

Kuiva-aine 820 kg sis. 16,4 kg H20 ) kosteus H20-häviö puristuksessa 80 kg - 8,4 % tuote- kosteus 30

Vaihtoehto 5 Märkäosa, jossa 78 % H20 Kuiva-aine, jossa 2 % H20 Märkäosa: kuten edellä vaihtoehdossa 4 35 " 210 kg sis. 163 kg H20 ) - 17,8 % puristus-

Kuiva-aine 760 kg sis. 15 kg H20 ) kosteus 87229

Kalkki 30 kg - - - ) H20-häviö puristuksessa 90 kg - 8,8 % tuote- kosteus 5 Kaikissa kuvatuissa esimerkeissä (vaihtoehdoissa) voidaan kalkkia lisätä tai sekoittaa mukaan. Samoin voidaan esimerkissä 5 kalkki jättää pois. Kalkkia sekoitetaan mukaan tavallisesti määrä, joka on 3 paino-% sekoi-tusaineeseen verrattuna.

10 Edellämainitun kalkkilisäyksen sijasta voidaan lisätä myös 30-prosent-tista natronlipeää.

Seuraavassa esitetään lyhyesti muita keksinnöllä aikaansaatavia etuja.

15 Kaikki heikosti, keskinkertaisesti ja voimakkaasti kosteat biomassat, jotka soveltuvat lämmitystarkoituksiin ja jotka luonnollisessa muodossa eivät ole tai ovat vain vaikeasti käytettävissä, voidaan muuttaa haluttuun kosteuteen saatetuksi, varastointikelpoiseksi ja kaupallisesti käyttökelpoiseksi lämraitystuotteeksi, jolla on kiinteä muoto. Kaikki mitä 20 erilaisimmat kosteudet omaavat märkäosat voidaan heti yksittäisten komponenttien kertymisen jälkeen käsitellä. On mahdollista märkäosien hienohienonnus puristusta varten vaadittavaan kokoon ilman koneellisella laitteella tai pitkäaikaisella varastoinnilla suoritettavaa esikuivausta. Mahdollistetaan sellaisten olemassaolevien märkäosien puristus, kuten 25 liete, sahanpurut jne., jotka kertyvät hienomuodossa, ilman että niitä ensiksi esikuivataan. Kookkaat märkätavarat voidaan saattaa ilman osittaista mädäntymistä pieneen tilaan suurella energiatiheydellä. Lietteet voidaan ilman esikuivausta puristaa erityisesti lämmitystuotteiksi. Helposti mädäntyvät biomassat voidaan ilman termistä käsittelyä muuttaa 30 lujiksi varastointikelpoisiksi tuotteiksi. Tuotteita voidaan käyttää jokaisessa kiinteän polttoaineen polttimessa, jopa täysautomaattisissa polttolaitoksissa, joita käytetään kuormituksesta riippuvaisesti. Ensi kertaa voidaan puhdistuslaitoksista tulevat lietteet muuttaa ilman suurta energiankulutusta kuiviksi lujiksi polttoaineiksi. Keksintö mahdollistaa 35 uuden raaka-ainetuotannon, jolloin useat tähän asti hukkaan menneet biomassat saatetaan yksityisesti kuiva-aineeseen tai toisiinsa ja kuiva- 8 87229 aineeseen sekoitettuina esteettiseksi ja uudelleenkäytössä muuttumattomaksi polttoaineeksi, joka huollon ja energiansäästön puolesta tarjoaa olennaisen avun vaihtoehtoisen energian muodossa ja tarjoaa siten huomattavan palvelun suuren yleisön kiinnostukselle. Yhdyskunnissa, missä on 5 jo vastaavia lämmityslaitoksia, voivat kunnat hoitaa omia laitoksiaan, kuten kouluja ja kylpylaitoksia, keksinnön mukaisesti valmistetuilla vaihtoehto-polttoaineilla kriisivarmasti ja taloudellisesti mielenkiintoisella tavalla.

10 Seuraavassa keksintöä kuvataan viittaamalla kaaviollisessa piirustuksessa esitettyihin edullisiin suoritusmuotoihin.

Kuvio 1 esittää toimintakaaviota puristeiden valmistamiseksi kosteista orgaanisista jätteistä.

15

Kuvio 2 esittää toimintakaaviota muutettua valmistusmenetelmää varten.

Kuvio 3 esittää taulukkoa puristeiden sekoitussuhteista.

20 Kuvio 4 esittää keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettua puristetta perspektiivisesti.

Kuviot 5 ja 6 esittävät puristeiden pinoamisjärjestyksiä.

25 Kuvio 7 esittää varastojärjestelyä puristeiden jälkikäsittelyä varten. Kuvio 8 esittää puristeiden loppuvarastoa.

Varastopaikalla 1 oleva karkea jäte 2, kuten märkäpuu, pensaat, perenna-30 kasvit jne. syötetään viittauksenomaisesti esitetyn kuljetuslaitteen 3 avulla esihienontimeen 4, joka valmistaa niistä haketta tai karkealas-.··. tuja, jotka sitten syötetään kuljetuslaitteen 5 avulla säiliöön tai siiloon 6. Samanaikaisesti voidaan siiloon 6 syöttää esihienonnin 4 ohittaen myös pienipalaista jätettä 7 plantaaseilta ja maataloudesta tai 35 puistoistutuksista. Siilo 6 on varustettu purkaus- ja annostelulaitteella (ei esitetty), joka mahdollistaa hienojauhatusmyllyn muotoisen jälki- 9 87229 hienontimen 11 panostamisen tasaisesti ja jatkuvasti kuljetuslaitteen 9 avulla.

Jälkihienonnin 11 on markkinoilla oleva vasara-, isku- tai kimmahdus-5 mylly, jossa on lajitteleva seularakenne (seulansiImien läpimitta 8 mm). Jälkihienontimen 11 tehtävänä on saattaa siilosta 6 tuleva osaksi esi-hienonnettu ja osaksi pienipalainen materiaali haluttuun loppukokoon, joka on noin 8 mm.

10 Siilosta 12 voidaan jälkihienontimeen 11 syöttää kuljetuslaitteen 13 avulla lehtimäistä tai kuitumaista materiaalia oleva kuiva-aine. Kuitumateriaali 14 on halutun raekoon alapuolella eikä siten kuormita hienon-ninta 11, mutta kuitenkin on tarkoituksena, että hienonnettaessa märka-seosta vapautuva vesi kerätään suurimmaksi osaksi ja johdetaan pois 15 hienontimesta. Kuitumateriaalin 14 lisäysmäärä mukautuu esiintyvän kostean jätteen kosteuspitoisuuden mukaan. Tällöin tavoitellaan noin 15 %:n alueella olevaa kosteuspitoisuutta. Tällä kosteuspitoisuudella estetään tukkeutuminen hienoniimessa.

20 Kuitumateriaalissa 14 on kysymys edullisesti materiaalista, mikä valmistetaan jätteestä esivalmistuprosessilla. Tähän sopivat useat Orfa-menetelmät, joihin viitataan DE-patentissa 31 05 597 ja DE-patentti-hakemuksissa P 36 14 325.1 sekä P 36 14 324.3 ja toisessa suoritusesimer-kissä. Tämä menetelmä otetaan huomioon. Kuitumateriaalin 14 kosteuspitoi-25 suus on noin 5 % ja on siten hyvin imukykyinen.

Jälkihienonnin 11 on liitetty kuljetuslaitteen 15 välityksellä pelletti-ja/tai brikettipuristinta 17,18 varten olevaan syöttölaitteeseen 16, jolloin syöttölaite 16 voi olla muodostettu syöttökierukan avulla.

30

Siilon 12 ja syöttölaitteen 16 välille muodostuu suora kuljetuslaite 19, joka mahdollistaa kuitumaisen materiaalin puristamisen suoraan ja yksin • ; : silloin, kun jätteessä ei ole yhtään tai on vähän märkäosia.

35 Syöttölaitteen 16 eteen on järjestetty puhdistuslaitoksesta tulevan sakeutetun puhdistamolietteen vastaanottamista varten tarkoitettu säiliö, 10 87229 joka on kuljetuslaitteen 23 välityksellä liitetty syöttölaitteeseen 16. Kuljetuslaitteeseen 23 on järjestetty sekoitin 24, joka on kuljetuslaitteen 25 välityksellä liitetty myös siiloon 12. Sekoittimessa 24 sekoitetaan puhdistamoliete ja siilosta 12 tuleva kuiva-aine toisiinsa ja 5 kuljetetaan syöttölaitteeseen 16. Sekoitin 24 on markkinoilla oleva laite ja se kykenee toimimaan jatkuvasti. Kuljetuslaitteisiin esim. 9,13,15,19,23,25 on kuhunkin järjestetty ei-esitetty annostelulaite, esimerkiksi kohtaan 26. Siten on mahdollista johtaa annostellusta kaikkia komponentteja, nimittäin jätettä siilosta 6, kuitumateriaalia siilosta 10 12, puhdistamolietettä säiliöstä 21, seosta jälkihienontimesta 11 ja seosta sekoittimesta 24 yksityisesti tai sekoitettuna syöttölaitteeseen 16, joka sekoittaa mukaan lisäksi lisäaineita, kuten kalkkia ja/tai natronia, joka voidaan johtaa siihen annostellusti syöttölaitteiden 27,28 avulla säiliöstä 29,31, ja kuljettaa puristimeen tai puristimiin 17,18. 15 Tällä tavalla on erityisesti jälkihienontimesta 11 ja sekoittimesta 24 riippumaton tehontasaus mahdollinen. Lisäaineiden tarkoituksen suhteen viitataan edellä esitettyihin vaikutuksiin.

Syöttölaitteen muodostava syöttökierukka on kaupasta saatava kuljetus-20 kierukka, jonka pituus on noin 3 m tai enemmän. Tämä aikaansaa sen, että materiaalit, mahdollisesti tuodut lisäaineet mukaanluettuna, sekoitetaan tehokkaasti.

Puristimeen 17 tuotu materiaali muotoillaan käytettävissä olevan matrii-25 sin sisällä vallitsevan korkean paineen alaisena yhdessä siten syntyvän kitkalämmön kanssa halutuiksi puristeiksi (pelleteiksi), joilla on haluttu koko, jolloin läpimitta on 6-20 mm ja pituus 10-30 mm.

Puristimessa 18 voidaan valmistaa brikettejä, joilla on suuret massat ja 30 vastaavasti mitat, esimerkiksi läpimitta välillä 40-100 mm ja pituus välillä 200-300 mm. Puristuskelpoisten biomassojen esivalmistustapa pysyy samana. Syöttö puristimiin 17,18 voi tapahtua samanaikaisesti tai kulloinkin myös yksitellen.

35 Puristimesta tai puristimista 17,18 saapuvat kuumat puristeet jäähdytys-vyöhykkeelle tai jäähdytyslaitteeseen 32, jossa puristeet jäähdytetään 11 87229 ympäristölämpötilaan. Tällöin tapahtuu lämpimässä tilassa vielä pehmeiden puristeiden lopullinen kovettuminen.

Jäähdytyslaite 32 on samoin markkinoilta saatava kone. Kun puristeet on 5 jäähdytetty, voidaan ne varastoida ja/tai pakata ja/tai toimittaa kuluttajille (polttolaitoksiin).

Puristeet jättävät laitteen tai laitteiston käyttövalmiissa tilassa, jolloin niiden kosteuspitoisuus on noin 5—10 % ja ne ovat rajoittamat- 10 toman lujia.

Seuraavassa kuvataan suoritusesimerkin yksittäisiä asemia kuvion 2 mukaisesti.

15 As. 41: Perusmateriaali valmistetaan sekoitetusta teollisuusjätteestä tai edullisesti talousjätteestä.

As.42: Jätteet esihienonnetaan ja vapautetaan rautametalleista.

As. 43: Seuraavaksi ne hienonnetaan kappalekokoon, jossa maksimi halkaisija on 10 mm.

20 As. 44: Seuraavassa vaiheessa ne kuivataan 5 % vesipitoisuuteen.

As. 45: Kuivatavara erotetaan sihtauksen ja tuuliseulonnan avulla epäorgaaniseen painolastifraktioon ja orgaaniseen perusai-nefraktioon.

As. 46: Esivalmisteluprosessin ansiosta orgaaninen kuivafraktio on 25 hiutalemainen, lehtimäinen, kuitumainen ja/tai raemainen, mikä on tärkeää jälkikäsittelyä varten.

As. 47: Kuivafraktio annostellaan markkinoilla olevan laitteen avulla painon tai tilavuuden mukaan ja johdetaan edelleen sekoitukseen kohdassa 61.

30 As. 51- Nämä ovat olemassaolevien puhdistuslaitosten tavanomaisia 55 laitteita ja menetelmävaiheita, jotka tuottavat noin 2 % kuiva-ainetta sisältävää tuorelietettä, noin 5 % kuiva-ainetta sisältävää hygienisoitua lietettä ja 30 % kuiva-ainetta sisältävää kuivattua lietettä.

- - 35 As. 56: Annostelu: Halutut lieettet (As. 53,54 ja 55) johdetaan yksi tellen tai haluttuina koostumuksina markkinoilla olevaan i2 87229 annostelulaitteeseen, joka luovuttaa vaaditun määrän asemaan 61.

As.61: Tässä tapahtuu puhdistamolietteen ja kuivafraktion sekoitus käyttäen sopivaa sekoitinta, kuten perinteisiä kaksoisakse-5 leita tai keskipakoissekoitinta, jota käytetään lastulevyte ollisuudessa puulastujen päällelilmausta varten. Sekoitus-laitteen tulee olle suunniteltu siten, että moitteeton perinpohjainen sekoitus on taattu, jotta tapahtuu heti kosteuden tasaus lietteen ja kuivafraktion välillä.

10 As. 62: Tässä tapahtuu puristeiden muodostus mäntä- tai suulakepuris timessa, jollaisia tarvitaan tiilikiviteollisuudessa tai bri-kettien valmistukseen. Puristuksen tulisi edullisesti olla säädettävä, jotta puristeiden tiheyttä voidaan säätää. Tavallisesti puristeet puristetaan paineella, joka on välillä 15 40-70 bar. Puristuspaine on riippuvainen lietteen laadusta (As. 53,54 ja 55) sekä valitusta sekoitussuhteesta (katso kuvion 3 mukainen taulukko). Puristeiden koko ja muoto valitaan siten, että 20 a) optimaalinen biogeeninen käymiskuivaus on taattu ja b) pinoaminen ja tapulointi edullisesti alustan, esim. euro-lavan päälle on taattu ja mahdollista. Täten on taattu tilaa-säästävä varastointi ja koneellinen kuljetus (katso kuviot 4-25 8), joissa puristeita on merkitty viitenumerolla 71. Suun- taissärmiön muotoisen puristeen 71 edulliseksi suuruudeksi on osoittautunut sellainen, että pohjapinta on noin 250 x 800 mm ja korkeus 200 mm.

30 As. 63: Pinoaminen: Asemassa 63 muodotetut puristeet 71 siirretään pinoamislaitteella ja pinotaan halutulle alustalle, esim. ritilälle 72 tai kuljetuslavalle 73. Nämä laitteet ovat samoin markkinoilta saatavia. Pinoamisessa ja puristeiden 71 järjestämisessä täytyy ottaa huomioon, että 35 13 87229 a) puristeiden välissä voi kiertää ilma (väli A), jotta kehittyvän höyryn annetaan poistua, ja b) vain niin paljon kerroksia pinotaan päällekkäin, ettei 5 päälläoleva paino muotoile alinta kerrosta (tavallisesti on mahdollista 4-5 kerrosta). Puristepinot 74 voidaan kuljettaa kuljetuslaitteella, esim. haarukkatrukilla, biologiseen kuivavarastoon (kuvio 7).

10 As. 64: Biogeeninen kuivaus: Kuivausvarasto tulisi edullisesti perus taa siten, että pinojen 74 välissä on taattu 1äpituuletus. Edullisesti tähän katettuun tilaan synnytetään imu heikon alipainesysteemin avulla.

15 Edelläkuvattujen edellytysten avulla, kuten - sekoitussuhde, - sekoitusaineen kosteuspitoisuus, - tiiviys ja puristuspaine puristeita 71 valmistettaessa sekä - seokseen tuotu orgaaninen kuivafraktio, jossa on mikro-organismeja sisältävää puhdistamolietettä, 20 lähtee heti käyntiin aerobinen käymisprosessi.

Biologisen käymisprosessin avulla herätetään muutamien tuntien sisällä itsekuumeneminen. Kuumeneminen kohoaa tavallisesti 5 päivän sisällä lämpötilaan 70-80°C. Nämä lämpötilat 25 osoittavat, että suuria määriä vettä höyrystyy. Prosessi kestää niin kauan, kunnes mukaansekoitettu happi on käytetty. Niin pian kuin organismi on käyttänyt hapen, vaimenee käymisprosessi ja puristeet jäähtyvät. Jäähtymisvaihe kestää tavallisesti (kokeiden perusteella) 4-5 päivää. Jäähtymisen aikana 30 käynnistyy sienirihmaston muodostumisvaihe, jossa puristeet täyttyvät täydellisesti sienirihmastolla. Sienirihmastomuo-dostuksen johdosta puristeet vahvistuvat, mikä johtaa lujittumiseen. Kun puristeet kuivuvat lisää, keskeytyy käymisprosessi yht'äkkiä. Myös sienirihmastoilta poistetaan elineh-35 dot kuivumisella ja ne jäykistyvät. Mukaankuivatun sienirih maston avulla saavat puristeet oman muotopysyvyyden, mikä u 87229 mahdollistaa päällekkäin pinoamisen tai tapuloinnin. Proses-siyksityiskohdat kokeista esitetään kuvion 3 taulukossa.

As. 65: Varasto: Asemassa 64 kuvatut biologisesti kuivatut puristeet 71 kuivataan jälkeenjärjestetyssä varastohallissa täydelli-5 seen tai haluttuun vesipitoisuuteen säädettyyn loppukos- teuteen. Loppuvarastoinnin avulla voidaan puristeiden loppu-kosteutta ja siten lämpösisältöä laajasti säätää. Loppuvarastoinnin täytyy olla ainoastaan katettu, jotta sadevesi ei pääse puristeisiin.

10 As. 66: Varastosta (as. 65) voidaan puristeet 71 syöttää haluttuun käyttöasemaan ja muuttaa tarpeen mukaan energiaksi. Lämmön tuottamiseen edelläkuvatusta polttoaineesta (puristeet) sopivat kaikki uuniyksiköt, kuten arinatulipesä, leijukerros, pyrolyysi, kaasutus jne., jotka on varustettu sopivilla 15 kaasunpuhdistuslaitteilla.

Kuten jo edellisessä suoritusesimerkissä on mainittu, on asemat 41-46 kuvattu DE-patentissa 31 05 597 ja DE-patenttihakemuksissa P 36 14 324.3 ja P 36 14 325.1, mikä otetaan huomioon.

20

Keksinnön puitteissa on mahdollista ja edullista erottaa edelleen rakeiset, hiutalemaiset, lehtimäiset ja/tai kuitumaiset kuivafraktiot ja käyttää vain erityisesti orgaanisia aineita olevat lehtimäiset ja/tai kuitumaiset fraktiot (kevytfraktiot) aerobiseen käymisprosessiin.

25

Claims (2)

1. Menetelmä puristeiden valmistamiseksi kosteasta jätteestä, tunnettu seuraavista piirteistä: 5. kostea jäte sekoitetaan kuivausaineeseen, joka tuotetaan erotuksel la kotitalous- ja teollisuusjätteistä ja joka on kuitumaista, hiutalemaista ja/tai lehtimäistä, - tämän kuivausaineen jäännöskosteus on 5 % tai vähemmän, - kostean jätteen vesipitoisuus on 25-75 %, edullisesti 40-60 %, 10. kostea jäte ja kuivausaine sekoitetaan noin 15 % puristuskos- teuteen, - ja puristetaan ilman jälkikäsittelyä valmiiksi puristeiksi, - jolloin puristuksen jälkeen puristeiden loppukosteus on 7-9 %.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäte on puhdistamolietettä ja/tai mäskiä ja jätteisiin sekoitetaan olutpanimon mäskiä, puhdistamolietettä, kalkkia ja/tai natronlipeää. 87229 16