FI86137C - Nonwovenbana. - Google Patents

Description

1 86137

Kuitukangasraina

Esillä olevan keksinnön kohteena ovat parannukset tupakkavalmisteita varten tarkoitettujen suodatinelement-5 tien kuitukangasrainassa. Vaikka keksintöä selostetaan savukesuodattimen muodostavaan edulliseen sovellutus-muotoon viitaten, ymmärtävät alaan perehtyneet henkilöt, että keksinnön alue on laajempi, käsittäen myös muut sovellu tusmuodot, kuten pikkusikareita varten tarkoitetut 10 suodattimet. Lisäksi äskettäin tehdyt uudet keksinnöt ovat laajentaneet tupakointivälinelden käyttöä esimerkiksi lääkkeiden nauttimista koskeville alueille. Esimerkkejä näistä sovellutuksista on selostettu US-patenttijulkaisussa 4 598 720 (hakijana Gabriel, 8. kesäkuuta 1986) 15 ja EP-patenttijulkaisussa 0 174 645 (hakijana J. Reynolds Tobacco Company, 19. maaliskuuta 1986). Keksinnön mukaista suodatinelementtiä voidaan siten soveltaa laajalti useiden erilaisten tupakkatuotteiden ja -rakenteiden yhteydessä.

20 Suodattimena varustetut savukkeet ovat yleisesti tunnettuja ja ne muodostavat tavallisimmat tupakkavalmisteet. Ne käsittävät tupakkaputken ja sen yhdessä päässä olevan suodatintulpan, tämän yhdistelmän ollessa käärittynä ohueen paperiin. Tavanomaiset suodatintulpat on teh-25 ty joko puristetuista paperikaistaleista tai selluloosa-•Y: asetaatista. On jo kauan ollut tiedossa, että tietyt kes- tomuovipolymeerit sisältävät ominaisuuksia, jotka puolta-vat niiden käyttöä savukesuodattimen tulppamateriaaleina. "... Esimerkiksi US-patentti julkaisussa 3 595 245 (hakijoina *·; 30 Buntin et ai., 26. heinäkuuta 1971) selostetaan sulapu- *'** hallettuja polypropyleenikuitujen hahtuvia, jotka on muo- ***** dostettu rohtimeksi ja käsitelty savukkeiden suodatintul- piksi. Tällaisia polypropyleenikuiduista valmistettuja :.‘1· savukesuodattimia on selostettu US-patenttijulkaisussa Y : 35 4 546 040 (hakijoina Knotek et ai., 8. lokakuuta 1985) ja • · · · « 2 86137 siinä ilmoitettujen viitteiden, sarake 1, rivit 44 - 57 yhteydessä. Siinä kuvataan polypropyleenihahtuvia, jotka on muodostettu polypropyleenikuiduista. Niillä on kolmiulotteinen rakenne, jolla on 5 - 7 poimua/cm. Kuiduilla 5 on pieniä säröjä pinnoillaan ja mikrohuokosia leikkauspisteissä. FI-patenttihakemuksessa 88 3873 kuvataan sula-puhalletusta polypropyleenistä valmistettua suodatintulp-paa. Tämän PP-100-F -polypropyleenin Frazier-läpäisevyys on noin 600, tarttumisvetolujuus noin 589 g (MD) ja 317 g 10 (CD) ja neliöpaino noin 25 g/m2. Tähän materiaaliin on myös lisätty glyseriiniä noin 2 paino-% materiaalin muotoutumisen helpottamiseksi.

Huolimatta näistä selostuksista ovat kestomuovipo-lymeerikuiduista valmistetut suodatintulpat saavuttaneet 15 vain vähän, jos lainkaan, kaupallista menestystä. Aikaisempiin kestomuovikuiduista tehtyjen suodatintulppien valmistukseen liittyvien yritysten epäonnistumiset ovat johtaneet riittämättömään lujuuteen, jolloin savukkeen suodatinpää on tullut haitallisen pehmeäksi, painehäviön 20 ollessa haluttua suurempi, jolloin tupakoitsija on havainnut imuvastuksen selvästi lisääntyneen. On siten suotavaa saada aikaan suodatintulpat tupakkavalmisteita varten, joiden yhteydessä käytetään hyväksi kestomuovikuitu-jen käytön taloudellisuus, ja tarjota käyttöön tällaisen 25 suodatintulpan parantuneet ominaisuudet, poistaen maini-tut puutteet ja saavuttaen lisäksi muita etuja.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on tarjota käyttöön tupakkavalmisteita varten tarkoitettu suodatin-tulppa, joka on tehty kestomuovikuiduista ja jonka yhtey-;-· 30 dessä painehäviötä ja suodatustehokkuutta valvotaan, suo- dattimen ollessa myös riittävän luja. Nämä tarkoitukset : saavutetaan nyt säilyttäen samalla kestomuovikuitujen valmistukseen liittyvä taloudellisuus ja vaikuttamatta :/·· merkittävän haitallisesti savukkeen makuun tai muihin ha- 35 luttuihin tupakointiominaisuuksiin.

« ·» ♦ • · · 1 • « « · · 3 86137

Keksinnön mukaisesti suodatintulppa on tehty ennakolta muodostetusta kestomuovikuiduista valmistetusta ai-nerainasta kestomuovikuituisten savukesuodattimien valmistamisessa aikaisemmin yleisesti käytettyjen hahtuvien 5 tai rohtimien sijasta. Tällaisen kestomuovikuituisen ai-nerainan aloitusmateriaalin ominaisuudet käsittävät kuitujen asetuksen koneen liikesuunnassa ja sen suhteen poikittain, peruspainon, huokoisuuden, kuitulevyjakautuman, prosentuaalisen avoimen alueen, repäisylujuuden ja taivu-10 tusmodulin. Tämä kuituaineraina voidaan muodostaa suoda-tintulpiksi käyttäen tavanomaista suodatintulppien val-mistuslaitteistoa, jossa tavanomaisen selluloosa-asetaat-tirohtimen käyttö korvataan ainerainan valitulla leveydellä. Keksinnön mukaisissa edullisissa sovellutusmuo-15 doissa kestomuovipolymeerinä on polypropyleeni ja aine-raina on tehty sulapuhalluksen avulla. Keksinnön mukaiselle kuitukangasrainalle tunnusomaiset seikat on esitetty vaatimuksissa tarkemmin.

Kuvio 1 esittää erästä edullista menetelmää esillä 20 olevan keksinnön mukaisesti käytettävien ainerainojen muodostamista varten.

Kuvio 2 esittää kaavamaisesti menetelmää ainerainan muodostamiseksi suodatintulpaksi.

Kuviot 3-10 esittävät pyyhkäisyelektronimikroku-25 via tietyistä suodatintulpan poikkileikkauksista ja eri-laisten ainerainojen tasokuvantoja.

Kuvio 11 esittää graafisesti suodatintulpan ko-koonpainumista savukkeen polttamisen aikana.

Kuvio 12 esittää osittain leikattua perspektiivi-;·; 30 kuvantoa esillä olevan keksinnön mukaisesti käytettävästä ainerainasta.

*·’· Kuvio 13 esittää osittaista perspektiivikuvantoa esillä olevan keksinnön mukaisesta tupakkavalmisteesta.

Ϊ/·· Vaikka keksintöä selostetaan seuraavassa sen edul- : 35 listen sovellutusmuotojen yhteydessä, niin on selvää, et- ··*·. tä tätä selostusta ei ole tarkoitettu rajoittamaan kek- '..I sintöä näihin sovellutusmuotoihin. Päinvastoin on tarkoi- • · 4 86137 tuksena ottaa huomioon kaikki mahdolliset vaihtoehdot, muunnelmat ja vastaavanlaiset sovellutukset oheisissa patenttivaatimuksissa määritellystä keksinnön hengestä ja suojapiiristä poikkeamatta.

5 Esillä olevaa selostusta varten tarkoitetut, seu- raavassa ilmoitetut koetulokset saatiin myöhemmin selostettavien koemenetelmien mukaisesti.

Repäisyvetolujuus määritettiin yleensä menetelmän 5 100 (Liittovaltion testimenetelmästandardi No. 191 A) 10 mukaisesti käyttäen Instron'in testauslaitetta malli 1 122, jota Instron Corporation toimittaa. Nämä lujuudet ovat riippuvaisia ainerainan kuitujen koneen suuntaisen (MD) ja koneen suunnan suhteen poikittaisen (CD) asetuksen välisestä suhteesta, kuitujen yhteensulamisen astees-15 ta ja kuitujen leveysjakautumasta.

Keksinnön mukaisesti käytettävien ainerainojen re-pälsyvetolujuudet ovat 45-1 362 g (0,1 - 3,0 naulaa) koneen poikittaissuunnassa ja vähintään 45 g (0,1 naulaa) koneen suunnassa. Suositeltavat arvot ovat 318 - 1 090 g 20 (0,7-2,4 naulaa) koneen suunnassa ja 227 - 1 044 g (0,5 - 2,3 naulaa) koneen poikittaissuunnassa. Esillä olevan keksinnön mukaisesti käyttökelpoisten ainerainojen repäisyvetolujuudet antavat MD/CD-lujuuksien suhteen, joka on noin 1:1 - 4:1, edullisesti 1:1 - 2:1.

25 Puolisuunnikasrepäisykoetuloksia saatiin yleensä ASTM D 1117-14 mukaisesti, lukuunottamatta sitä, että re-päisykuorma laskettiin tallennettujen ensimmäisten ja korkeimpien huippujen keskiarvona alimman ja korkeimman huipun sijasta. Yleensä näyte leikattiin käyttäen puoli- ”1 30 suunnikkaan muotoista mallinetta, jonka korkeus on 7,62 cm (3,0 tuumaa) ja kantasivujen pituus 2,54 ja 10,16 cm (1,0 ja 4,0 tuumaa). Tämän jälkeen näyte halkaistiin 1,59 cm:n (5/8 tuuman) syvyydeltä lyhyemmän kantasivun keski- • · V·· kohdalta kohtisuorasti [tämän seurauksena repeämä levisi : : : 35 näytteen jäljellä olevalle leveydelle, 6,03 cm (2 3/8 ·

« » I

» · • · · • · 5 86137 tuumaa)]. Sitten näyte asetettiin vetotestauslaitteeseen niin, että puolisuunnikkaan sivut tulivat kiristyspintei-den suuntaisiksi.

Keksinnön mukaisten ainerainojen keskimääräiset 5 repäisykuormitukset edellä selostetun mukaisesti ovat 45-1 362 g (0,1 - 3,0 naulaa) koneen poikittaissuunnas-sa ja vähintään 45 g (0,1 naulaa) koneen suunnassa. Edullisimmin tulokset ovat noin 136 - 636 g (0,3 - 1,4 naulaa) koneen suunnassa ja 136 - 599 g (0,3 - 1,3 naulaa) 10 koneen poikittaissuunnassa.

Frazier'in huokoisuuskokeet tehtiin käyttäen Frazier' in ilmanläpäisyvyyden testauslaitetta, jota toimittaa Frazier Precision Instrument Company. Nämä huokoi-suusmittaukset ilmaisevat ainerainan ilmanläpäisyvyyden. 15 Käytössä oli menetelmän 5 450 (Liittovaltion testausstan-dardi No. 191 A) mukainen prosessi lukuunottamatta sitä, että käytettynä näytekokona oli 20,32 x 20,32 cm (8x8 tuumaa) ja että viisisäikeinen näyte mitattiin 20 mm:n ilmasuuttimella. Frazier-yksiköt ilmaistaan kuutiojalkoi-20 na näytteen pinta-alan neliöjalkaa kohden minuutissa.

Keksinnön mukaisesti ainerainojen Frazier-huokoi-suus oli yleensä 304 dm3/dm2/min (100 kuutiojalkaa/neliö-jalka/min) - 3 040 dm3/dm2/min (1 000 kuutiojalkaa/neliö-jalka/min) ja edullisimmin 456 dm3/dm2/min (150 kuutio-25 jalkaa/neliöjalka/min) - 3 040 dm3/dm2/min (1 000 kuutio-jalkaa/neliöjalka/min) (viisisäikeistä näytettä varten).

Handle-0-Meter -jäykkyyskokeet tehtiin käyttäen mallia 211-5 olevaa Handle-O-Meter -testauslaitetta, jota toimittaa Thwing Albert Instrument Company. Nämä koetu- 30 lokset ilmoittavat sulapuhalletun ainerainan taivutusmo- dulin, mikä on avuksi ainerainan käsi tel tävyyden määrit- tämiseksi suodatintulpaksi sekä saadun tulpan lujuuden määrityksessä. Yleensä 10,16 x 10,16 cm:n (4 x 4 tuuman) ainerainanäyte asetettiin leveydeltään 0,64 cm:n (1/4 : : : 35 tuumaa) raon päälle. Tämän jälkeen mitattiin näytteen • · · • · · 1 • · · · • · · 6 86137 työntämiseen raon läpi tarvittava voima grammoina. Kokeet suoritettiin sekä koneen suunnassa että sen poikittais-suunnassa.

Keksinnön mukaisesti käytettävien ainerainojen 5 Handle-O-Meter -koetulokset eivät edullisesti ylitä arvoa 40 g mitattuna sekä koneen poikittaissuunnassa että koneen suunnassa. Esillä olevan keksinnön mukaisia suoda-tintulppasovellutuksia varten erityisen edullisten ainerainojen peruspaino on yleensä noin 17 - 34 g/m2 (0,5 -10 1,0 unssia/neliöjaardi).

Prosentuaalinen avoin alue oli ainerainan avoim-muuden mittana ja se mitattiin käyttäen Quantimet mallin 970 kuva-analysaattoria, jota toimittaa Cambridge Instruments. Tämä ominaisuus on merkityksellinen esillä olevan 15 keksinnön mukaisista ainerainoista tehtyjen suodatintulp- pien suodatusominaisuuksien määrityksessä. Yleensä keksinnön mukaisen ainerainan prosentuaalinen avoin alue on noin 10 - 60 % ja edullisesti noin 14 - 52 %.

Kuitujen ja kuituagglomeraattien poikkieleikkaus-20 mitat mitattiin käyttäen leikattujen ainerainojen SEM- valokuvia. Suurten kuitupoikkileikkausmäärien saamiseksi ainerainat muodostettiin ensin suodatintulpiksi ja leikattiin sitten poikittain terävällä partakoneen terällä. Kuitujen leikattujen päiden "voiteluvaikutuksen" estämi-25 seksi leikkaus suoritettiin tulppien ollessa asetettuina .nestemäiseen typpihauteeseen.

Tämän keksinnön tarkoituksia varten määritetään agglomeraatit yhteen- tai osittain yhteensulaneina kuitu-tai lankakimppuina, ja keksinnön mukaisesti käytettävät !“ 30 ainerainat sisältävät suuremman määrän näitä agglomeraat- 2 2 teja; ts. yli puolet kuiduista tai langoista on agglome- '·'·* raattien muodossa. SEM-valokuvat otettiin myös kohtisuo- rasti ainerainan suhteen kuituagglomeraattien tukematto-man pituuden (ts. keskimääräisen etäisyyden niiden pisti : 35 teiden välillä, joissa nämä agglomeraatit sulavat tai * · * * · · • · • · « · ♦ * · * · » 7 86137 hitsautuvat yhteen ainerainan tasossa) määrittämiseksi. Valomikroskopiaa käytettiin näiden pituuksien määritykseen mittaamalla ensin risteyskohtien väliset etäisyydet ja tarkastamalla sitten hitsaussaumojen olemassaolo hit-5 sauskohdissa pistelemällä agglomeraatteja käsin ohuella dissektioneulalla. Yleensä havaittiin, että esillä olevan keksinnön mukaisten ainerainojen yhteydessä suurin osa kuituagglomeraattien risteyskohdista sisälsi hitsauspis-teet. Tavanomaisten sulapuhallettujen ainerainojen yhtey-10 dessä ei näin ollut.

Lisäkokeita tehtiin tavanomaisen tulpantekolait-teiston avulla valmistetuilla suodatintulpilla. Nämä kokeet käsittivät suodattimen painon, lujuuden ja kokoonpuristumisen, painehäviön ja tehokkuuden määrittämisen. Ku-15 kin koe on selostettu seuraavassa.

Suodattimen paino merkitsee yksittäiseen suodatin-tulppaan sisältyvää massaa, ja se ilmoitetaan milligrammoina ainerataa/cm suodatintulpan pituutta. Yleensä, vaikka se ei olekaan kriittisen tärkeää keksintöä ajatel-20 Ien, ovat suodatinpainot edullisimmin 55-95 mg/cm suodatintulpan pituutta.

Suodattimien lujuudet testattiin asettamalla suo-datintulppa läpimitaltaan 19 mm:n laatan alle. Laatta asetettiin kosketukseen suodattimen kanssa, jonka alkupe-25 räinen puristamaton läpimitta määritettiin. Tämän jälkeen noin 27 g:n vaikutusvoima kohdistettiin suodattimeen. Laattaa kuormitettiin sen jälkeen ylimääräisellä 100 g:n painolla. Noin 10 sekunnin kuormitusajan jälkeen otettiin toinen lukema. Lujuus ilmoitettiin prosentteina ja las-30 kettiin kertomalla toisen ja ensimmäisen lukeman välinen suhde luvulla 100. Yleensä suodatinlujuuksien vaihtelu-alue on noin 94 - noin 99 %, edullisimman vaihtelualueen ollessa noin 96 - 98 %. Tämä koe suoritettiin myös tupak-'. '* kaputkeen (ts. normaaliin suodatinsavukerakenteeseen) : 35 kiinnitetyillä suodatintulpilla. Nämä savukkeet poltet- s 86137 tiin sitten käyttäen sytytetyn savukkeen yhteydessä jatkuvaa 185 cm3/min:n vetoa suodattimen kokoonpuristumisen määrittämiseksi kuvion 11 mukaisesti.

Suodattimen painehäviö merkitsee yleensä veden 5 painehäviötä senttimetreissä mitattuna, kun 1 050 cm3/ min:n ilmavirtaus johdetaan kulkemaan suodatintulpan läpi. Nämä painehäviöt voidaan normalisoida suodatintulpan yksikköpituudelle suorittamalla jako todellisella suoda-tinpituudella.

10 Keksinnön mukaisesti on painehäviö yleensä noin 0,1 - 6,0 cm vettä/cm suodatinpituutta, painehäviön ollessa edullisesti noin 0,5 - 4,5 cm vettä/cm suodatinpituutta.

Kokonaisainesosamäärä (TPM), joka tuotettiin polt-15 tamalla 21 mm:n pituisella suodattimena varustettu savuke, määritettiin käyttämällä FTC (Liittovaltion kauppako-missio) -menetelmää. Tupakkaputki (läpimitta 70 x 8 mm) kiinnitettiin suodatintulppaan ja asetettiin tupakointi-koneeseen malli RM 4/CS, jota toimittaa Heinr. Borgwaldt. 20 Tupakointi suoritettiin tekemällä 35 cm3:n kaksi sekuntia kestäviä puhalluksia kerran minuutissa. Kokona!saineosa-määrä (TPM) määritettiin punnitsemalla Cambridge'n suoda-tintyyny ennen ja jälkeen tupakoinnin.

Suodattimen tehokkuus määritettiin mittaamalla ko-25 konaisainesosamäärä (TPM) kuvatunlaisella tavalla. Tehok-Y: kuuden laskemiseksi jaettiin savukeputken ja siihen asen netun suodatintulpan avulla suoritetun tupakoinnin tulok-*:. set tuloksilla, jotka saatiin polttamalla ilman suodatin ta olevaa vertailutupakkaputkea ja kertomalla tämä suhde !'! 30 luvulla 100 tehokkuuden ilmaisemiseksi prosentteina.

* ; TPM:n kosteuspitoisuus määritettiin myös uuttamal- * · -1-1 la Cambridge'n suodatintyyny isopropyylialkoholilla (me- tanolin ollessa sisäisenä vertailukohteena) ja käyttäen sen jälkeen kaasukromatografiaa (GC). Nikotiinipitoisuus : 35 määritettiin uuttamalla Cambridge'n suodatintyynyt meta- •« · n · · · • 1 9 86137 nolihydrokloridihapolla ja käyttäen sen jälkeen UV-spekt-rofotometriaa.

Saadut tulokset (TPM, nikotiini, kosteus) on esitetty taulukossa VI, sekä savuketta että puhallusta koh-5 ti. Kuten taulukosta VI ilmenee, on esillä olevan keksinnön mukaisista ainerainoista tehtyjen suodattimien suorituskyky hyvin samanlainen kuin tavanomaisten selluloosa-asetaatti (CA) -suodattimien, antaen tulokseksi suuruusluokkaa 5 % olevat nikotiinipitoisuudet ja 15 - 20 %:n 10 kosteuspitoisuudet TPM:n perusteella laskettuina.

Vaikka useimpia kestomuovipolymeerejä voidaankin käyttää keksinnön mukaisesti, ovat suositeltavampia poly-olefiiniryhmään kuuluvat polymeerit, kuten isotaktinen polypropyleeni, ja polyesterit, kuten poly(butyleenitere-15 ftalaatti). Sulapuhalluslämpömuovausprosessin luonteesta johtuen voidaan lisäaineita, kuten kalsiumkarbonaattia sekoittaa helposti sisäisellä tavalla polymeerisulaan tai puhaltaa polymeerin sulatetulle pinnalle suulakepuristuk-sen aikana sulapuhalletun ainerainan rakenteen ja siten 20 myös sen suorituskyvyn muuttamiseksi suodatinelementissä. Sulapuhalletut ainerainat voidaan muovauksen jälkeen helposti asettaa myös tunnettujen jälkikäsittelyjen alaisiksi käyttäen kuivassa tai nestemäisessä muodossa olevia lisäaineita, tiettyjen elimistöön vaikuttavien ja/tai 25 lääketieteellisten ominaisuuksien aikaansaamiseksi.

Edullinen menetelmä keksinnön mukaisesti käytettä-vän ainerainan muodostamiseksi on sulapuhallus, jota on selostettu esimerkiksi US-patenttijulkaisussa 3 849 241 (hakijoina Buntin et ai., 19. marraskuuta 1974); julkaisu ;·; 30 esitetään tässä yhteydessä viiteaineistona.

Kuvioon 1 viitaten selostetaan seuraavassa kuitenkin tavanomaista sulapuhallusta.

Moottorin 2 käyttämä suulakepuristin 1 vastaanottaa rakeet 4 syöttösuppilosta 3. Suulakepuristinta kuu-:: 35 mennetaan tarpeellisella tavalla polymeerin saattamiseksi f · ίο 86137 haluttuun viskoosisuuteen suulakkeeseen 5 syöttämistä varten. Kun suulakepuristettu polymeeri lähtee suulakkeesta 5, sen vastakkaisille sivuille kohdistetaan kuumaa ilmaa johdoista 6. Tarvittaessa voidaan suulaketta 5 kuu-5 mentaa sähköisesti tai muulla tavoin johtoja 7 käyttäen. Ilmavirta kuljettaa kuidut 8 kokoojapinnalle 9, jolloin muodostuu matto 10. Kokoojapinta 9 voi käsittää kiertävän rummun 11, jota ajetaan akselin 12 ympäri kuvatunlaisella tavalla, tai kyseessä voi olla hihna, seula tai muu 10 kokoojalaite.

Kuvio 2 esittää edullista laitetta ainerainojen muodostamiseksi suodatintulpaksi. Tämä laite eroaa yleensä vain vähän tavallisista tulpantekolaitteista, joita käytetään selluloosa-asetaattirohtimien yhteydessä.

15 Kuten kuviosta 2 kaavamaisesti näkyy, kierretään kestomuovikuitujen muodostaman ainerainan 10 sisältävä rulla 13 auki ja vedetään esimuovauslaitteeseen 14, joka "kokoaa" tai "taittaa" tasaisen ainerainan 10 lieriömäiseen muotoon 15, joka sopii kulkua varten suodatintulpan 20 tekolaitteeseen. Tällä tavoin muodostettu lieriö 15 vastaanottaa paperirainan 16 muodostaman päällyksen (jota kutsutaan tulpanpäällykseksi), ja tämä yhdistelmä leikataan haluttuihin pituuksiin 17 käyttäen terää 18. Leikatut tulpat siirretään tavallisesti varastoon päättymättö-25 män muovaushihnan (ei kuvattu) välityksellä. Ennen tuloa Y; varastoon kiinnitetään sideainepisara jatkuvasti tulppa- ·'. päällyksen yhteen reunaan applikaattorilaitteen avulla, ja näiden komponenttien kulkiessa varaston läpi muodostettu aineraina puristetaan poikkileikkaukseltaan lierlö-30 mäiseksi tangoksi ja päällystetään samalla tulppapäällyk-I 1 sellä 16. Kun sideainepisara koskettaa päällystetyn tan- 1 gon limittäistä osaa, suoritetaan suljenta sulkutangon välityksellä. Tämä päättymätön suodatintanko leikataan • · ·/1: sitten pätkiin 17 leikkurin 18 avulla.

Ύ 1 35 Kuvio 13 esittää osittaista tupakkavalmistetta 50 « ·· · • · · ··» * · ψ v * Λ · » - 1 11 86137 savukkeen muodossa, joka käsittää tupakkaputken päällystettynä savukepaperilla 60 ja liitettynä suodatintulppaan 54, joka käsittää ainerainan 56 ja tulppapäällyksen 58, paperikaistaleen 62 välityksellä.

5 Vaikkakaan se ei ole olennaisen tärkeää hyväksyt tävien suodatintulppien valmistusta varten, voidaan keksinnön mukaisesti tehdyt ainerainat asettaa esikäsittelyn alaisiksi ennen niiden muodostamista suodatintangoiksi. Kuviossa 2 on esitetty kaksi tällaista käsittelylaitetta: 10 uurretelojen 19 muodostama pari, jota käytetään puristus-liitäntää varten, ja pintakäsittelyyn käytetty nesteapp-likaattorilaite 20.

Kuviot 3-6 esittävät kahdesta keksinnön yhteydessä käytettävästä ainerainasta (kuviot 3 ja 4) tehtyjen 15 suodatintulppien poikkileikkauksista otettuja SEM-valokuvia, tavanomaista sulapuhallettua ainerainaa (kuvio 5) ja myös kehrättyä ainerainaa (kuvio 6).

Kuviot 7-10 esittävät tasopainokuvantoja samoista ainerainoista samassa järjestyksessä.

20 Käytetty suurennussuhde oli sama kaikkia fotomik- rokuvia varten, ja se voidaan määrittää mittaamalla kunkin kuvan oikeassa alareunassa oleva pitkä katkoviiva, joka vastaa 100 mikrometrin pituutta. Tutkimalla näitä kuvia vaikka vain ohimennen, on suurten kuituagglomeraat-• : ; 25 tien, jotka on muodostettu sulaneiden kuitujen osittaisen : : yhteensulamisen avulla ainerainaa muodostettaessa, hal litseva osuus erityisen silmiinpistävä keksinnön mukaisissa kuvioissa 3 ja 4 esitetyissä ainerainoissa, joiden peruspaino on 27,2 g/m2 (0,8 unssia/neliöjaardi) ja vas-30 taavasti 20,4 g/m2 (0,6 unssia/neliöjaardi).

Kuvio 12 esittää kaavamaisesti perspektiivikuvan-tona samanlaisen kuvan ainerainoista, joita voidaan käyttää keksinnön mukaisesti, jolloin aineraina on merkitty '·1 ' numerolla 30, agglomeraatit numerolla 32 ja poikittaiset 35 sidoskohdat numerolla 34.

86137 Määrälliset agglomeraattijakautumat saatiin laskemalla useiden kuvioiden 3-6 kaltaisten valokuvien leikatut päät; ja tulokset ilmoitetaan taulukossa I. Tällöin kuvioiden 3 ja 4 mukaisten ainerainojen kokonaisagglome-5 raattien suuri osafraktio erottaa selvästi tällaiset ai-nerainat tavanomaisista sulapuhalletuista ja kehrätyistä ainerainoista. Lisäksi on esimerkkinä 0 esitetty tulokset, jotka on saatu 20,4 g/m2 (0,6 unssia/neliöjaardi) olevan ainerainan yhteydessä, joka on tehty kuvion 1 10 esittämällä tavalla lukuunottamatta sitä, että agglome-raattien määrää oli vähennetty.

Taulukko I

Kuituagglomeraattien jakautumat 15 _ % % % % % kai- Näyte 1 kuitu 2-3 kuitua 4-6 kuitua 6 kuitua kista agglo meraa- 20 teista

Kuvio 3 38 35,8 22,2 3,6 62

Kuvio 4 57,6 28,6 11,7 2,0 42,3 25 Säännöllinen sulapuhallettu ·.·, raina 20,4 g/m2 .f: (Kuvio 5) 65,4 24 8,4 2,2 34,6

Kehrätty 30 raina 34 g/m2 (Kuvio 6) 100

Esim. 0 66 25,7 7,3 0,97 33,9 35 Näiden yhteensulaneiden agglomeraattien olemassa- olo antaa korkeat taivutusmodulit näille ainerainoille, mikä puolestaan lisää ainerainoista tehtyjen suodatin- • · • · • · · • · » » # · • # · • « 1 · · i3 861 37 tulppien jäykkyyttä. Ilman näitä agglomeraatteja eivät polyolefiinirohtimista tai -Tainoista tehdyt suodatintul-pat ole käytännössä riittävän lujia. Lisäksi näiden agg-lomeraattien olemassaolo erottaa selvästi tämän keksinnön 5 mukaisesti tehdyt ainerainat yleisesti käytössä olevista sulapuhalletuista ainerainoista. Itse asiassa nykyisin käytössä olevien sulapuhallettujen ainerainojen yhteydessä pidetään agglomeraattien olemassaoloa toiminnallisesti ja esteettisesti haitallisena asiana.

10 Vaikka kuvioiden 3 ja 4 esittämät keksinnön mukai set ainerainat voidaankin muodostaa käyttämällä tyypiltään kuviossa 1 esitetyn kaltaista tavanomaista sulapu-halluslaitetta, on käyttöparametrejä säädettävä haluttujen agglomeraattien muodostamiseksi. Tavallisesti tällai-15 siä agglomeraatteja pidetään haitallisina ja käyttöolosuhteet säädetään niiden muodostumisen minimoimiseksi. Esillä olevan keksinnön tämän ominaispiirteen mukaisesti vaihdellaan kuitenkin ilman lämpötilan ja virtauksen sekä muodostusetäisyyden kaltaisia parametrejä suulakepuris-20 tettavan polymeerin mukaisesti halutun kuituagglomeraat-titason saavuttamiseksi. Esimerkiksi ilmavirtausta ja muodostusetäisyyttä vähennettäessä agglomeraattien määrä pyrkii kasvamaan.

Vaikka keksintöä ei halutakaan rajoittaa mihinkään * :: 25 erityiseen teoriaan, voidaan eräs mahdollinen selitys tu- loksena olevaan haluttuun tulppalujuuteen ja painehäviöön ymmärtää ottamalla huomioon se, että agglomeraatit käyttäytyvät pilarien tavoin, jotka kestävät hyvin nurjahdusta tulppia muodostettaessa sulapuhalletusta ainerainasta. 30 Pylväiden ja niiden mekaanisen käyttäytymisen suhteen ‘ ' viitataan artikkeliin "Mechanics of Material" [J. P. Vi- dosic, ss. 5-40 - 5-42, julkaisussa "Marks Standard Hand-'•Ί book for Mechanical Engineers", 8. painos, McGraw-Hill, V : New York, N.Y., USA (1958)]: • · · • » · • · · • · · • · · 1 · • 4 • · · 14 861 37

"PILARIT

Välittömän puristuksen alaiset rakenne-elimet voidaan ryhmittää kolmeen luokkaan. Puristuksen alaiset kappaleet ovat niin lyhyitä (hoikkuussuhteet 5 alle 30), että elimen taipuminen ei ole mikään ratkaisematon kysymys. Toisaalta taas pilarit, joiden hoikkuuden johdosta taipuminen on primäärinen tekijä, ovat Eulerin teorian määrittämiä pitkiä pilareita. Näiden äärimmäisyyksien väliin ryh-10 mittyviä pilareita, joita käytetään sangen ylei sesti, kutsutaan lyhyiksi pilareiksi.

Pitkät pilarit ja hoikemmat lyhyet pilarit murtuvat tavallisesti nurjahduksen vaikutuksesta, kun kriittinen kuormitus saavutetaan. Tämä johtuu nii-15 den epävakavuudesta; ts. siitä, että pilari saat taa jatkuvasti myödätä ja taipua, vaikka kuormitusta ei lisätäkään kriittisen arvon yläpuolelle. Hoikkuussuhde merkitsee pilarin tukemattoman pituuden ja pienimmän taipumissuunnan suuntaisen 20 kiertosäteen välistä osamäärää."

Pitkät pilarit käsitellään Eulerin pilarikaavan

Pcr - n a2 EI/L2 = n n2 EA/(L/R)2 Y: 25 avulla. Tässä kaavassa:

Pcr = kriittinen kuormitus, joka aiheuttaa pilarin .1··. nurjahtamisen n pilarin päiden kiinnitystilaan liittyvä kerroin.

I 30 Molempien päiden ollessa kiinnittyneinä n = 4 E - pituussuuntainen kimmomoduli I hitausmomentti *. 1: A pilarin poikkipinta-ala : L = pilarin pituus :1.·. 35 R » pienin kiertosäde. Ympyränmuotoista poikkileik- .**·. kausta varten R = läpimitta /4; suorakulmaisia *·1 poikkileikkauksia varten R 1 lyhyimmän sivun pi- • ♦ · • « · m · · « · • · · is 86137 tuus//12. (Tässä lyhyin poikkileikkausmitta jaettuna neljällä edustaa arvoa R.)

Ilman mittasuhteita oleva suhde (L/R) edellä ole-5 vassa yhtälössä tunnetaan nimellä "hoikkuussuhde". Sen varmistamiseksi, että pilari murtuu pelkästään nurjahduksen ansiosta, olisi tämän suhteen oltava yli 120 ja edullisimmin yli 150, minkä vaatimuksen useimmat tässä yhteydessä selostetut pilarit täyttävät. On tärkeää havaita, 10 että Eulerin yhtälössä kriittinen nurjahduskuormitus on kääntäen verrannollinen hoikkuussuhteen neliöön, mikä merkitsee sitä, että tämän kuorman suuruus on erittäin herkkä pienillekin pilarimittojen muutoksille.

Kuitumekaniikassa moduli E ilmoitetaan tavallises-15 ti yksikköinä g/denieri. Siten alue A olisi Eulerin yhtälössä ilmaistava deniereinä, niin että tulo EA saadaan grammojen voimayksikköinä. Esimerkiksi keksinnön mukaisesti käytetyn polypropyleenin yhteydessä E = 10 g/denieri. (Tätä alhaista moduliarvoa voidaan verrata tavanomai-20 sissa savukesuodattimissa käytettyjen selluloosa-asetaat-tirohtimien vastaavaan arvoon E = 45 g/denieri. Tämä modulien eroavaisuus voi johtua polypropyleenirohtimien lujuuden puutteesta, ja näillä rohtimilla onkin ollut huono menestys savukesuodatintulppina käytettäessä.) Λ: 25 Seuraavassa taulukossa II on esitetty tiedot ku- V vioiden 3 - 10 ja taulukon I perusteella Eulerin yhtälöä sovellettaessa kuitukomponentteihin ja -agglomeraattei-hin. Suuret erot esillä olevan keksinnön denieri- ja hoikkuussuhteissa (kuvioiden 3 ja 4 esimerkit) tavanomai-30 seen sulapuhallettuun ainerainaan verrattuna ovat ilmeiset. Nämä hoikkuussuhteiden erot mahdollistavat kuormi-. . tuksen suuret lisäämiset, kuten tämän taulukon viimeises- ·./ sä sarakkeessa on esitetty.

• # · ’·] ‘ Esillä olevan keksinnön mukaisesti käytettävien ; * : 35 ainerainojen tulee sisältää vähintään 1/3:n verran agglo- meraatteja, eikä hoikkuussuhde saa olla yli 1 000 yksit-täisiä kuituja eikä yli 500 agglomeraatteja varten.

« · • * ie 86137

TAULUKKO II

EULERIN PILARILASKELMAT KUITUJA VARTEN

Nurjahduskuor-mituksen lisäys vastaavien sula-puhallettujen

Deni- Hoikkuussuhde rakenteiden eriä R, m L, mm L/R_ suhteen___ KUVIO 3 Näyte

Yksi 6,6 8,0 1,5 190 320 kuitu 2-3 20 14 1,5 106 290 kuitua 4-6 42 20 1,5 75 140 kuitua KUVIO 4 Näyte

Yksi 1,3 3,6 2,0 500 46 kuitu 2-3 7,5 8,6 2,0 230 61 kuitua 4-6 12 11 2,0 180 25 kuitua

Esi- merkki 0

Yksi 0,49 2,0 2,2 1000 12 kuitu 2-3 4,0 6,3 2,2 355 26 kuitua 4-6 2,8 5,0 2,2 420 5 kuitua "... Tavanomainen sulapuhallettu aineraina

Yksi 0,07 0,8 2,7 3400 1 ; kuitu 2-3 0,23 1,5 2,7 1800 1 * * kuitua 4-6 0,80 2,8 2,7 900 1 kuitua

Kehrätty aineraina

Yksi 5,7 7,5 oe ^ 0 : V kuitu • · i7 861 37 Tällaiset lisäykset merkitsevät sitä, että kuvioiden 3 ja 4 mukaiset ainerainat voidaan valmistaa riittävän lujiksi suodatintulpiksi ilman kokoonpuristamista, joka aiheuttaisi tavanomaisista sulapuhalletuista aine-5 rainoista tehdyille tulpille luonteenomaiset painehäviöl-tään korkeat rakenteet. Samalla tavoin kehrätyn ainerai-nan ääretön hoikkuussuhde (nollanurjahdusvoima) merkitsee sitä, että se käyttäytyy polypropyleenirohtimen tavoin suodatintulpaksi valmistettuna, ts. sen yhteydessä esiin- 10 tyy liian korkea painehäviö suodattimen lujuuden ollessa riittävä. Kaikkia näitä johtopäätöksiä tukevat taulukossa III annetut tiedot.

Taulukko III

15 _

Suodatin- Painehäviö Lujuus Näyte paino cm/H20/cm % mg/cm pituutta 20 Kuvio 3 78 0,8 97,4

Kuvio 4 74 2,5 96,8

Esimerkki 0 73 2,9 96,7

Tavanomainen sulapuhallettu 25 aineraina 71 23,2 96,2

Kehrätty aineraina 132 20,7 98,2

Esillä olevan keksinnön mukaisesti agglomeraattien - 30 tukemattomat pituudet ovat edullisimmin 1-2 millimetri-denieriä suuremmat tai yhtä kuin 2, ja vastaavat läpimitat ovat edullisimmin 20 - 100 mikrometriä (2,5 - 65 de-nieriä polypropyleeniä varten). Lisäksi näiden agglome-' raattien määrällinen osafraktio ylittää edullisesti 40 %.

·*·*: 35 Halutulla painehäviöllä varustettujen suodatintulppien valmistamiseksi on agglomeraattien denieriluku edullises- * · · • · · • · « • ·> ie 8 61 37 ti matala, kun taas alhaisella painehäviöllä varustettuja suodatintulppia valmistettaessa on edullista käyttää suuria läpimittoja.

Esimerkki 0, joka sisältää vähemmän agglomeraatte-5 ja ja noin 2,9 cm/H20/pituus-cm:n painehäviön, edustaa suodatintulppaa varten tarkoitettua maksimipainehäviötä.

Esimerkit 1-4

Esimerkkien 1-4 mukaiset ainerainat valmistettiin kuvatunlaisella tavalla käyttäen kuvion 2 esittämän 10 kaltaista laitteistoa, rainojen peruspainojen ollessa 20,4 g/m2 (0,6 unssia/neliöjaardi) ja vastaavasti 27,2 g/m2 (0,8 unssia/neliöjaardi). Näiden esimerkkien yhteydessä käytettynä kestomuovipolymeerinä oli Exxon 3214 -polypropyleeni. Näiden ainerainojen fysikaaliset tiedot 15 on annettu taulukossa IV, ja näistä ainerainoista tehtyjen suodatintulppien suorituskykyyn ja tehoon liittyvät tiedot taas taulukoissa V ja VI, vastaavasti. Taulukko V sisältää myös selluloosa-asetaatista tehdyn suodatintul-pan merkinnällä "Valvonta 1" varustettuna, tämän tulpan 20 ollessa poistettu Marlboro -merkkisestä savukkeesta. Taulukko VI sisältää myös merkinnöillä "Valvonta 1" ja "Valvonta 2" varustetut tiedot, jotka edustavat suodattimen kanssa ja vastaavasti ilman sitä poltettuja Marlboro -savukkeita.

25 Esimerkit 5 ja 6

Esimerkkien 5 ja 6 mukaiset ainerainat valmitet-‘ : tiin käyttäen kuviossa 1 esitettyä laitteistoa. Esimerkin : : 5 aineraina käsitti 10 paino-% Genstar Corporation’in toimittamaa kalsiumkarbonaattia sekä 90 paino-% Himont 30 PC-973 -polypropyleeniä. Kalsiumkarbonaatti oli esisekoi- tettu polypropyleeni in, suulakepuristettu ja kuulasint-rattu ennen kuin tämä sekoitus kuumapuhallettiin keksin-. . nön mukaisen ainerainan sisään.

;Kuitujen välisten rakenteellisten erojen johdosta 35 pyrkivät tällaisista kalsiumkarbonaattia sisältävistä ***: kuiturainoista tehtyjen suodatintulppien suodatusominai- *’. suudet muuttumaan ilman kalsiumkarbonaattitäytettä ole- • · • » i9 861 37 vista ainerainoista tehtyihin suodatinelementteihin verrattuna .

Esimerkki 6 käsitti General Electric Corporationin toimittaman Valox 315 -poly(butyleenitereftalaa-5 tin).

Esimerkkien 5 ja 6 mukaisten ainerainojen fysikaaliset tiedot ja suodatintehot on esitetty taulukoissa IV ja V.

Taulukko IV

10 _

Esi- Repäisy- Sieppaus- Frazier- Handle- Avoin merkki kestävyys repäisy huokoisuus Ο-Meter alue n:o MD CD MD CD 5 säiettä MD CD (%) (g) (g) dm3/dm2/min (gm) 15 _ 1 545 636 136 136 671 9,2 10,5 14,6 2 454 545 182 136 2122 25,4 14,2 50,8 3 545 590 272 318 1158 3,0 3,4 31,5 4 953 726 636 318 1857 21,9 9,0 43,1 20 ____

Taulukko V

Esimerkki Suodatinpaino Suodatinpainehäviö Lujuus 25 n:o (mg/cm suoda- (cm/H20/pituus-cm (%) tinpituutta) 1 85 4,6 98,1 2 62 0,5 97,4 30 3 74 2,5 96,8 .-Λ 4 78 0,8 97,4 5 73 1,4 98,1 6 96 1,2 98,1 • · «

Valvonta 1 62 2,4 96,5 : 35 20 8 6 1 37

Taulukko VI

Suodatin-

Eslmerkkl painehäviö Pitoisuudet Pitoisuudet 5 n:o (cm/H20/ (mg/savuke) (mg/puhallus) 21 mm suoda- Terva Nikot. H20 Terva Nikot. H20 _tinpituutta_ 1 10,8 12,6 0,67 1,1 1,4 0,07 0,12 2 1,0 35,2 1,58 7,4 3,7 0,17 0,81 10 3 5,4 23,3 0,96 3,9 2,6 0,11 0,44 4 2,0 34,4 1,51 7,8 3,7 0,16 0,83

Valvonta 1 7,1 22,7 1,12 4,2 2,4 0,12 0,45

Valvonta 2 - 38,5 1,63 9,6 4,2 0,18 1,05 15

Taulukoissa IV, V ja VI annettujen tietojen perusteella voidaan havaita, että keksinnön mukaisista aine-rainoista tehdyt suodatintulpat saavat aikaan selektiiviset suodatinominaisuudet, mukaan lukien painehäviön ja 20 pitoisuudet, jotka ovat suunnilleen samat kuin tavanomaisten selluloosa-asetaattisuodattimien yhteydessä saadut arvot. Lisäksi voidaan havaita, että painehäviötä voidaan vaihdella laajoissa rajoissa säilyttäen samalla lujuustasot, jotka ylittävät selluloosa-asetaattisuodat-25 timien avulla saavutettavissa olevat tasot. Keksintö tar-Λ: joaa siten käyttöön kestomuovikuituisen suodattimen, jol- V la on haluttu suodatusominaisuus, lujuus ja kokoonpuris- : : tumattomuus, näiden kaikkien ominaisuuksien ollessa yhtä hyvät tai paremmat kuin tavanomaisissa suodattimissa.

. 30 Kuvio 11 esittää graafisesti suodatinlujuuden ·.·. muuttumista tämän jatkuvan tupakointikokeen aikana kulu tetun tupakkaputken pituuden funktiona. Tässä kuviossa . . esitetään keksinnön mukaisista edullisista polypropylee- nirainoista tehtyjen suodatintulppien käyttäytyminen ta-*’ ' 35 vanomaisiin selluloosa-asetaattirohtimista tehtyihin suo- • · 1 • 1 » * » # · 2i 86137 datintulppiin verrattuna. Kuten kuviosta näkyy, ei keksinnön mukaisista ainerainoista tehdyissä suodatintulpis-sa esiinny sellaista liiallista kokoonpuristumista kuin tavanomaisten selluloosa-asetaattisuodatintulppien yhtey-5 dessä.

Tällä keksinnön mukaisista ainerainoista tehtyjen suodatintulppien kokoonpuristumiskestävyydellä on huomattavaa merkitystä suodatinsavukkeen polttamisen aikana. Ensimmäisenä ja kaikkein ilmeisimpänä vaikutuksena on se, 10 että tällaisia suodatintulppia ei vaivaa "puuromaisuus", jota useimmat tupakoitsijat pitävät negatiivisena ominaisuutena. Toisena ja vielä tärkeämpänä tekijänä on se, että suodatintulpan voimakas kokoonpuristuminen tupakoinnin aikana voi johtaa kanavien muodostumiseen suodatinelemen-15 tin kehää pitkin. Näiden kanavien ansiosta savu pääsee ohittamaan suodatinelementin, huonontaen siten savukesuo-dattimen haluttua suodatustehokkuutta.

On siten ilmeistä, että esillä oleva keksintö tarjoaa käyttöön tupakkavalmisteita varten tarkoitetun pa-20 rannetun suodatinmateriaalin, joka täyttää täydellisesti edellä selostetut tarkoitukset, päämäärät ja edut.

Vaikka keksintöä on selostettu sen erityisten so-vellutusmuotojen yhteydessä, niin on selvää, että siihen voidaan tehdä useita vaihtoehtoisia ratkaisuja, muunnel-25 mia ja muutoksia edellä olevan selostuksen pohjalta.

Kaikki tällaiset vaihtoehtoiset ratkaisut, muunnelmat ja muutokset on siten sisällytetty oheisten patenttivaatimusten henkeen ja suojapiiriin.

Claims (17)

22 861 37

1. Kuitukangasraina, jonka hoikkuussuhteen arvo agglomeraateille on pienempi kuin 500, tunnettu 5 siitä, että se koostuu kestomuovikuiduista tai filamen- teista, jotka ovat läsnä yhteensulaneiden agglomeraattien muodossa, joiden määrällinen osafraktio ylittää 33 prosenttia, sanottujen agglomeraattien kuituristeyskohtien pääosan käsittäessä yhteenhitsautuneet kohdat.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kuitukangasrai na, tunnettu siitä, että sanottu kestomuovimate-riaali valitaan polyolefiineja ja polyestereitä käsittävästä ryhmästä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kuitukangasrai-15 na, tunnettu siitä, että kestomuovimateriaali on polypropyleeni ja agglomeraattien denierluku on 2,5 - 65.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kuitukangasraina, tunnettu siitä, että se sisältää yhden tai useampia lisäaineita jaettuina rainaan.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2, 3 tai 4 mukainen kui tukangasraina, tunnettu siitä, että rainan perus-paino on välillä 17 - 34 g/m2 (0,5 - 1,0 unssia/neliö-jaardi), koneen suuntaisen repäisylujuuden suhde koneen suhteen poikittaiseen repäisylujuuteen on noin 1:1 - 4:1 25 ja Handle-0-Meter-jäykkyys alle 40 g sekä koneen että sen suhteen poikittaisessa suunnassa.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kuitukangasraina,tunnettu siitä, että sanotun rainan Frazier-huokoisuus on noin 150 - 1000 (viisi säiettä) ja hoik-30 kuussuhteen arvo on alle 1000 yksittäisiä kuituja varten.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen kui- tukangasrainan käyttö suodatintulppana, jossa kuidut tai filamentit ovat läsnä agglomeraatteina, joiden määrälli-nen osafraktio ylittää 40 prosenttia ja agglomeraattien '· 35 kuituristeyskohtien pääosa on yhteenhitsautuneita kohtia 23 8 6 1 37 ja rainan peruspaino on välillä noin 17 - 34 g/m2 (0,5 - 10 unssia/neliöjaardi), koneen suuntaisen ja koneen suhteen poikittaisen repäisylujuuden suhde on välillä noin 1:1 - 4:1 ja hoikkuussuhde useimpia agglomeraatteja 5 varten on enintään 500.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen kui-tukangasrainan käyttö suodatintulppana, jonka lujuusarvo on välillä noin 94 - 99 prosenttia ja painehäviö noin 0,1 - 6,0 cm vettä/cm suodatintulpan pituutta.

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen kui- tukangasrainan käyttö suodatintulppana, joka on valmistettu kestomuovimateriaalista, joka valitaan polyolefii-nejä ja polyestereitä käsittävästä ryhmästä.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen kui-15 tukangasrainan käyttö suodatintulppana, joka on valmistettu polypropyleenistä.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen kui-tukangasraina, tunnettu siitä, että raina sisältää yhden tai useampia lisäaineita jaettuina rainaan.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen kui- tukangasrainan käyttö tupakkavalmisteessa käärittynä päällyspaperiin yhdessä savukeputken kanssa siten, että se muodostaa tupakkavalmisteeseen liitettävän lieriömäisen kappaleen, joka on muodostettu kestomuovista tehdyt 25 kuidut tai filamentit sisältävästä huovikerainasta, sa-nottujen kuitujen tai filamenttien ollessa agglomeraat-‘ i tien muodossa, joiden määrällinen osafraktio ylittää 33 prosenttia, sanotun kuitukangasrainan peruspainon ollessa noin 17 - 34 g/m2 (0,5 - 1,0 unssia/neliö jaardi), koneen 30 suuntaisen ja koneen suunnan suhteen poikittaisen repäi-sylujuuden ollessa noin 1:1 - 4:1 ja hoikkuussuhteen useimpia agglomeraatteja varten yli noin 120 ja enintään . . noin 500.

13. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen kui-• ' 35 tukangasrainan käyttö tupakkavalmisteessa suodatintulppa- • · • * 24 861 37 na, jonka lujuusarvo on välillä noin 94 - 99 prosenttia ja painehäviö on välillä noin 0,1 - 6,0 cm vettä/cm suo-datintulpan pituutta.

14. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen kui-5 tukangasrainan käyttö tupakkavalmisteessa suodatintulppa- na, joka on valmistettu kestomuovista joka valitaan poly-olefiinejä ja polyestereitä käsittävästä ryhmästä.

15. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen kui-tukangasrainan käyttö tupakkavalmisteessa suodatintulppa- 10 na, joka on valmistettu kestomuovista, joka on polypropyleeni ja agglomeraattien denierluku on välillä noin 2,5 -65.

16. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukaisen kui-tukangasrainan käyttö tupakkavalmisteessa suodatintulppa- 15 na, jolloin raina sisältää yhden tai useimpia lisäaineita jaettuina rainaan.

17. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kuitukangasrai-nan käyttö suodatintulppana, jolloin kuidut tai filamen-tit ovat sulapuhalletut. 25 861 37