FI85182B - Elementfoerbindningskonstruktion och foerfarande foer foerbindning av element. - Google Patents

Description

85182

Elementtien liitosrakenne ja elementtien liittämismenetelmä Elementförbindningskonstruktion och förfarande för förbidning av element 5

Keksinnön kohteena on elementtien liitosrakenne, johon kuuluu ensimmäinen liitettävä rakenne-elementti, toinen liitettävä rakenne-elementti ja niitä yhdistävä sauma-rakenne, jossa ensimmäinen liitettävä rakenne--elementti käsittää reuna-osan, jossa on ensimmäinen reunalaippa ja 10 siihen liittyvä toinen reunalaippa ja kyseisten reunalaippojen välissä on välilevyosan ensimmäinen laippaosa.

Keksinnön kohteena on myös menetelmä elementtien toisiinsa liittämiseksi, jossa ensimmäinen rakenne-elementti liitetään toiseen rakenne-15 elementtiin niin, että ensimmäinen liitettävä rakenne-elementti asetetaan reunaosaltaan toista rakenne-elementtiä vasten niin, että toisen liitettävän rakenne-elementin reunaosan toinen reunalaippa taipuu rakenne-elementin toisen seinämäpinnan myötäisesti ja alkaa vaikuttaa siihen jousivoimallaan.

20

Ennestään tunnetaan seinämärakenteet, joissa seinämäelementtien liittäminen on suoritettu hitsaamalla liitettävät elementit reunoistaan yhteen. Ennestään tunnetaan myös seinämärakenteet, joissa seinämäele-mentit sovitetaan taivutetuilta reunoiltaan toisiaan vasten ja liitos 25 muodostetaan viemällä pultti liitoslaippojen läpi. Tunnetuissa ratkaisuissa saumojen tiiveys on varmistettu käyttämällä tiivistemassoja laippojen välisessä tilassa. Kyseisten tunnettujen liitosten epäkohtana voidaan pitää suureksi muodostuvaa hitsisaumojen määrää, joka lisää rakenteen kustannuksia. Käytettäessä liitoselementteinä pelkästään 30 pultteja tai vastaavia laippaosat toisiinsa kiristäviä välineitä, ei liitoksesta saada kyllin tiivistä. Tunnetut liittämismenetelmät ovat ylipäätänsä aikaa vieviä ja siten rakenteen kokonaiskustannuksia lisää-‘ viä.

35 Keksinnön päämääränä on aikaansaada parannus nykyisin tunnettuihin ele-* · raenttien liitosrakenteisiin ja liittämismenetelmiin. Keksinnön yksi- tyiskohtaisena päämääränä on aikaansaada liitosrakenne, joka on tiivis ja jossa lisäksi saumakohdille on mahdollistettu riittävä elämismahdol- 2 85182 lisuus. Keksinnön päämääränä on lisäksi liitosrakenne, jossa saumakohta muodostaa erään keskeisistä rakenteen tukirungoista.

Keksinnön päämäärät saavutetaan elementtien liitosrakenteella, jolle on 5 pääasiallisesti tunnusomaista, että välilevyosan toinen laippaosa on sovitettu sijaitsemaan valmiissa liitoksessa toisen liitettävän raken-neelementin seinäpintaosuuden päällä ja että liitoksessa rakenne-elementin reunaosan toinen reunalaippa on sovitettu painautumaan jousivoimalla toisen rakenne-elementin toista seinäpintaosuutta kohti ja että 10 välilevyosan ensimmäinen laippaosa on sovitettu jousivoimallaan painamaan toista reunalaippaa rakenne-elementtiä ja sen toista seinämä-pintaosuutta kohti ja että välilevyosan toinen laippaosa on sovitettu jousivoimallaan painautumaan toisen rakenne-elementin ensimmäistä seinäpintaosuutta kohti.

15

Keksinnön mukaisen liitosrakenteen muut tunnuspiirteet on esitetty patenttivaatimuksissa 2-9.

Keksinnön mukaiselle elementtien liittämismenetelmälle on pääasiani-20 sesti tunnusomaista se, että välilevyosalle, jonka ensimmäinen laippaosa sovitetaan sijaitsemaan reunaosan ensimmäisen reunalaipan ja toisen reunalaipan välissä, toinen laippaosa sovitetaan sijaitsemaan toisen rakenne-elementin ensimmäisen seinäpintaosuuden päällä, annetaan tällöin sellaisen muodonmuutos, että välilevyosan kyseiset ensimmäinen 25 laippaosa ja toinen laippaosa jäävät jännittyneeseen tilaan ja pyrkivät painautumaan rakenne-elementin ensimmäistä seinäpintaosuutta ja toista seinäpintaosuutta kohti.

Keksinnön mukaisen liittämismenetelmän muut tunnuspiirteet on esitetty 30 patenttivaatimuksissa 11-13.

Keksinnön mukaisella liitosrakenteella ja liittämismenetelmällä saavutetaan lukuisia merkittäviä etuja. Keksinnön mukaisesti tehdyt liitokset ovat erittäin ilmatiiviitä ja tasalaatuisia. Saumakohdalle on mah-35 dollistettu kyseisessä rakenteessa edullinen liikkumisvara. Keksinnön mukainen liitosrakenne muodostaa myös rakenteen tukirungon. Keksinnön

II

3 85182 mukainen liitosrakenne on taloudellisesti edullinen. Elementtien esimerkiksi peltisten seinäelementtien liittäminen toisiinsa voi tapahtua nopeasti ja siten edullisesti. Liitosrakenne on myös ulkonäöltään edullinen, mikä on tärkeä näkökohta. Keksinnön mukaisen liitosrakenteen 5 saumakohta on ilmatiivis, mikä mahdollistaa liitosrakenteen käyttämisen vaativissa rakenteissa. Keksinnön mukaista liitosrakennetta ja liittämismenetelmää käytettäessä voidaan muodostaa monenlaisia seinämä-rakenteita, joissa keksinnön mukaisella saumauksella muodostettu seinämä voi muodostaa seinämärakenteessa olevan ilmakanavan yhden ilmatii-10 viin seinämäosuuden.

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisien piirustuksien kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin suoritusmuotoihin, joihin keksintöä ei kuitenkaan ole tarkoitus yksinomaan ra-15 joittaa.

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen liitosrakenne aksonometrise-na rajähdyskuvantona.

20 Kuviossa 2A on esitetty keksinnön mukainen liittämismenetelmä vaiheittain. Esitettynä on liittämismenetelmän alkuvaihe Ja kuvanto on otettu pitkin kuvion 1 linjaa II-II ja katsottuna nuolten suuntaan.

·· Kuviossa 2B on esitetty keksinnön mukaisen liittämismenetelmän vaihet- 25 ta 2A seuraava vaihe.

Kuviossa 2C on esitetty keksinnön mukaisen liittämismenetelmän vaihe, jossa yksi tiivistenauhoista on jo liitettävää pintaa vasten.

.“ 30 Kuviossa 2D on esitetty jo melkein valmis liitos. Esitettynä on vaihe, jossa kiristysvälineillä vedetään liitettävät osat tiiviisti yhteen.

Kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukainen valmis liitosrakenne.

4 85182

Kuviossa 4A on esitetty eräs toinen keksinnön mukaisen liitosrakenteen suoritusmuoto. Kuviossa on esitetty vaihe, jossa liitos ei ole vielä loppuun asti kiristetty.

5 Kuviossa 4B on esitetty kuviota 4A seuraava vaihe ja valmis liitosra-kenne.

Kuviossa 5 on esitetty kiristysvälineiden edullinen suoritusmuoto.

10 Kuviossa 6A on esitetty poikkileikkauskuvantona eräs edullinen keksinnön mukaisella liitosrakenteella toteutettu seinämäratkaisu. Kuvion esityksessä on liitettävät osat esitetty selvyyden vuoksi toisistaan erillään.

15 Kuviossa 6B on esitetty keksinnön mukaisella liitoksella muodostettua seinämärakennetta poikkileikkauskuvantona.

Kuviossa 1 on esitetty aksonometrisena räjähdyskuvantona elementtien liitosrakenne 10. Liitosrakenne 10 käsittää ensimmäisen liitettävän 20 rakenne-elementin 11 ja toisen liitettävän rakenne-elementin 12. Rakenne-elementeillä ymmärretään tässä yleensä kahta liitettävää seinämä-osaa, jotka voivat liittyä esimerkiksi konerunkoon tai rakennuksen seinämään. Ensimmäinen liitettävä rakenne-elementti 11 käsittää seinä-mäosan 11a, joka on edullisesti tasomainen ja edullisesti levymäinen 25 rakenne. Kyseiseen rakenneosaan 11a liittyy olennaisesti osan 11a tasoon nähden kohtisuorasti oleva seinämäosuus 11b ja kyseiseen seinä-mäosuuteen 11b liittyy edelleen olennaisesti kohtisuorasti seinämäosuu-den 11b tasoa vasten oleva seinämäosuus 11c. Seinämäosuuteen 11c liittyy edelleen kohtisuora seinämäosuus lld.

30

Keksinnön mukaisessa elementtien liitosrakenteessa 10 liittyy ensimmäisen rakenne-elementin 11 seinämäosuuteen 11a reunaosa 13. Reunaosa 13 käsittää ensimmäisen reunalaipan 14 ja siihen nähden kulmassa olevan toisen reunalaipan 15, joka reunalaippa 15 liittyy ensimmäiseen reuna-35 laippaan 14 ollen olennaisesti terävässä kulmassa tasoltaan ensimmäisen reunalaipan 14 tasoon nähden ennen liitoksen muodostamista. Kulma a: li 5 85182 on edullisesti 5:stä 80°:seen ja edullisimmin 30:stä 45°:seen. Reunaosan 13 ensimmäinen reunalaippa 14 on edullisimmin tasoltaan tylpässä kulmassa ensimmäisen rakenne-elementin 11 seinämäosan 11a tasoon nähden ennen liitoksen kiristämistä. Kyseinen tylppä kulma a2 on edullisesti 5 välillä 90° < a2 < 150°.

Keksinnön mukainen liitosrakenne käsittää välilevyosan 16. Välilevyosa 16 käsittää ensimmäisen laippaosan 17 ja siihenähden kulmassa olevan toisen laippaosan 18. Kulma β on terävä kulma ollen edullisesti välillä 10 90° > β > 45°, ja edullisimmin β on noin 82°.

Toinen liitettävä rakenne-elementti 12 käsittää ensimmäisen seinämä-osan 12a ja siihen nähden ollennaisesti kohtisuorassa olevan toisen seinämäosan 12b. Toinen rakenne-elementti 12 voi edullisimmin olla 15 vastaavanlainen kuin ensimmäinen liitettävä rakenne-elementti 11.

Keksinnön mukaisessa liitosrakenteessa on ensimmäisen liitettävän rakenne-elementin 11 reunaosa 13 muodostettu edullisesti siten, että reunaosa 13 saatetaan valmiissa liitosrakenteessa painautumaan toista 20 liitettävää rakenne-elementtiä 12 vasten. Olennaista ja edullista on tällöin että reunaosa 13 saatetaan omalla jousivoimallaan painautumaan . . toista liitettävää rakenne-elementtiä 12 vasten. Kyseinen jousivoima saadaan aikaan siten, että reunaosan 13 ensimmäinen reunalaippa 14 on suuremmassa kuin 90° kulmassa ensimmäisen rakenne-elementin 11 seinämä-25 osuutta 11A vasten. Kyseinen jousivoima voidaan aikaansaada myös siten, että reunaosan 13 ensimmäinen reunalaippa 14 ja toinen reunalaippa 15 ovat ennen liittämistä kulmassa ax tasoiltaan toisiinsa nähden ja että liittämisen jälkeen ne pyrkivät saavuttamaan aikaisemman kulma- aseman toisiinsa nähden. Jousivoima, jolla reunaosa 13 painautuu toista lii-30 tettävää rakenne-elementtiä 12 vasten voi aiheutua joko reunaosan 13 ensimmäisen reunalaipan 14 seinämäosuuden 11a välisestä jousivoimasta - tai reunaosan 13 ensimmäisen reunalaipan 14 ja toisen reunalaipan 15 välisestä jousivoimasta tai kummastakin näistä.

35 Kuvioissa 2A-3 on esitetty vaiheittain keksinnön mukainen liittämismenetelmä. Kuviossa 2A on esitetty liittämismenetelmän ensimmäinen 6 85182 vaihe osittain kaaviomaisesti. Välilevyosa 16 on asetettu siten, että välilevyosan 16 ensimmäinen laippaosa 17 tulee sijaitsemaan reunaosan 13 ensimmäisen reunalaipan 14 ja toisen reunalaipan 15 välissä. Ensimmäinen laippaosa 17 asettuu ulkopinnaltaan reunaosan 13 ensimmäistä 5 reunalaippaa 14 vasten ja edullisesti siten että kyseinen ensimmäinen laippaosa 17 asettuu ulkopinnaltaan kyseiseen osien 17 ja osien 14 väliseen tilaa tuotua tiivistysmassaa 19 vasten. Välilevyosan 16 toinen laippaosa 18 tulee asettumaan toisen liitettävän rakenne-elementin 12 seinämäosan 12a myötäisesti ja edullisesti sitä vasten tiivistysväli-10 neiden sijaitessa laippaosan 18 ja sienämäosan 12a välissä.

Kuviossa 2B on esitetty liittämismenetelmän vaihe, jossa reunaosan 13 toinen reunalaippa 15 taivutetaan tasoltaan olennaisesti reunalaipan 14 tason suuntaan. Kuviossa on esitetty nuolella L toisen reunalaipan 15 15 taipuminen siten, että laippaosa 17 sovitetaan jäämään ensimmäisen reunalaipan 14 ja toisen reunalaipan 15 väliin. Reunalaipan 15 taivuttaminen tasoltaan reunalaipan 14 tason suuntaiseksi voi tapahtua joko erillisenä työvaiheena jollain sopivalla käsityökalulla tai kyseinen taivuttaminen voi tapahtua siten, että kiinnitys- ja kiristysvälineillä 20 21 vedetään reunalaippa 15 reunalaipan 14 tason suuntaiseen asemaan.

Kummatkin suoritusmuodot ovat edullisia ja mahdollisia. Reunalaipan 15 taivutus tasoltaan reunalaipan 14 suuntaiseen asemaan voidaan suorittaa siten, että myös taivutetussa tilassa toisen reunalaipan 15 ja ensimmäisen reunalaipan 14 välille jää vaikuttamaan jousivoima, jolloin 25 reunalaippa 15 kyseisellä jousivoimalla painautuu toista liitettävää rakenne-elementtiä 12 kohti. Pistekatkoviivoin L:llä merkitysti on esitetty reunaosan 13 toisen reunalaipan 15 kääntyminen välilevyosan 16 ensimmäistä laippaosaa 17 vasten.

30 Kyseisen toisen reunalaipan 15 taivuttaminen tapahtuu edullisesti kiinnitys- ja kiristysvälineitä 21 käyttäen. Kyseinen osan 15 taivuttaminen voidaan suorittaa kuitenkin myös erillisesti esimerkiksi käsityö-kaluin heti siinä vaiheessa kun tiivistysmassa 19 on asetettu.

35 Kuviossa 2C on esitetty liittämismenetelmän seuraava vaihe. Kuvion vaiheessa on asetettu reunaosan 13 toisen reunalaipan 15 ulkopinnalle tiili ^ 85182 vistenauha 20. Nauha 20a on asetettu aivan reunaosan 13 ensimmäisen reunalaipan 14 ja toisen reunalaipan 15 läheiseen taivekohtaan reuna-laipan 15 ulkopinnalle ja toinen tiivistenauha 20b on asetettu toisen reunalaipan 15 äärimmäiseen reunaan. Välilevyosaan 16 sen toiseen laip-5 paosaan 18 ja lähelle laippaosan 18 päätyä on asetettu kolmas tiiviste-nauha 20c. On selvää, että kyseisten tiivistysnauhojen asemesta voidaan käyttää myös muita tiivistysvälineitä, esim. tiivistysmassaa.

Kuviossa 2D on esitetty keksinnön mukaisen liittämismenetelmän viimei-10 nen vaihe, jossa kiristys- ja kiinnitysvälineillä 21 vedetään levyosat 14, 15 ja 17 toista rakenne-elementtiä 12 sen seinämäosuutta 12b vasten.

Kuviossa 3 on esitetty valmis elementtien liitosrakenne. Kuvion esitystä voidaan pitää myös keksinnön mukaisen rakenne-elementtien 11 ja 12 15 liittämismenetelmän viimeisenä vaiheena, jossa pulttikiristys on jo tapahtunut tiettyyn vääntömomenttiin, ja saadaan samalla kantava rakenne-palkki .

Kuviossa 3 on esitetty toisen rakenne-elementin 12 sellainen suoritus-20 muoto, joka käsittää toiseen seinämäpintaan 12b liittyvän kyseistä pintaa vasten olennaisesti kohtisuorasti olevan seinämäosuuden 12c ja siihen nähden edelleen kohtisuorassa olevan kolmannen seinämäosuuden 12d. Kuvion susoritusmuodossa on kiinnitys- ja kiristysväliein 21 edullisesti pulteilla 22 suoritettu liitoksen yhteenliittäminen. Pultti 22 25 käsittää ruuviosan 22a ja mutteriosan 22b. Ruuvi 22a on sovitettu kulkemaan osissa 14, 17, 15 ja 12b olevien kiinnitys- ja kiristysvä-linereikien tai aukkojen 23 kautta. Reiät 23 voivat olla huomattavasti poikkileikkaukseltaan suurempia kuin on ruuvi 22a poikkileikkaukseltaan. Levyosien 14 ja 15 välillä oleva kulma ja levyosien 17 ja 18 30 välillä oleva kulma β mahdollistaa ja toteuttaa keksinnön mukaisen joustavan ja elämismahdollisuuden omaavan ja silti tiiviin liitoksen. Liitettäessä osat 11 ja 12 toisiinsa painautuvat osat 14 ja 15 tasoiltaan jokseenkin toistensa suuntaiseen asentoon. Kun joustavasta aineesta olevat osat 14 ja 15 polkkeutuvat kyseiseen tasoiltaan yhdensuuntai-35 seen asentoon, pyrkii Joustava osa 15 pitämään alkuperäisen asentonsa ja samoin osa 14. Vedettäessä osat 14, 15 ja 17 pultilla 22 toista 8 85182 rakenne-elementtiä 12 sen toista seinämäosaa 12b vasten vaikuttaa suuri jousivoima edelleen reunaosan 13 toiseen reunalaippaan 15 ja pyrkii poikkeuttamaan sen alkperäiseen kulma-asentoonsa. Näin ollen puristaa joustava toinen reunalaippa 15 tiivisteitä 20a ja 20b seinämäosaa 12b 5 vasten. Kyseistä puristusvaikutusta lisää olennaisesti välilevyosa 16. Kiinnitys- ja kiristysvälineillä 21 suoritettavan kiristyksen johdosta saa osa 16 sellaisen muodon, että ensimmäinen laippaosa 17 ja toinen laippaosa 18 ovat olennaisesti kohtisuorasti toisiaan vasten. Kiristyksen jälkeen joustavat osat pyrkivät saamaan alkuperäisen muotoonsa.

10 Liitoksessa 10 vaikuttaa siis välilevyosan 16 ensimmäisen laippaosan 17 ja toisen laippaosan 18 välisen kulman vaikutuksesta voima, joka pyrkii painamaan ensimmäistä laippaosaa 17 liitettävän rakenne-elementin 11 reunaosan 13 toista reunalaippaa 15 vasten ja samoin välilevy-osan 16 toinen laippaosa 18 vaikuttaa suurella jousivoimalla toisen 15 rakenne-elementin 12 ensimmäiseen seinämäplntaan 12a. Toisen laippaosan 18 ja toisen liitettävän rakenne-elementin 12 ensimmäisen seinämäosan 12a väliin asetettu tiiviste 20c puristuu suurella voimalla toisen rakenne-elementin 12 seinämäpintaan 12a.

20 Välilevyosan 16 toisen laippaosan 18 pääty 18b on taivutettu edullisesti runko-osaansa 18a nähden viistoon kulmaan. Kyseisen viistouden ansiosta puristuu toinen laippaosa 18 päädystään yhä tiiviimmin seinä-mäpintaa 12a vasten.

25 Keksinnön mukainen liitosrakenne on tiivis. Ilmavirta ei pääse nuolella A esitetystä kohdasta tilata tilaan D2. Ilma joutuisi tällöin kulkemaan tiivisteiden 19, 20b ja 20a kautta. Kyseiset tiivisteet ovat liitoksessa tiiviisti kokoon puristettuja, joten ilmavirtaus tai neste tätä kautta on mahdotonta. Samoin ilma ei pääse tilasta Dx tilaan D2 30 nuolella P merkittyä kautta. Tämän estää osan 18 päädyn 18b taivutus sekä osien 17, 15 ja 16 puristava vaikutus. Ilma joutuisi kulkemaan nyt myös kolmen puristuksessa olevan tiivisteen 20c, 20b ja 20a kautta.

Näin ollen keksinnön mukainen liitosrakenne soveltuu erittäin hyvin tiiviyttä vaativiin rakennekohteisiin. Vastaavalla tavalla on estetty 35 ilman tai kaasujen kulku tilasta D2 tilaan Dj nuolella C esitetystä kohdasta.

il 9 85182 Välilevyosa 16 tekee rakenteesta jäykän. Osa 16 toimii siten koko satamarakenteen kanssa kantavana tukena ja sauman peitelevynä.

5 Kuvioissa 4A ja 4B on esitetty keksinnön mukaisen liitosrakenteen 10 toinen edullinen suoritusmuoto. Kuviossa kiristysvälineitä on esitetty yleisesti viitenumerolla 210. Kuvion suoritusmuoto vastaa erittäin paksun levyaihion liitosta. Liitososat, liitoselementit 110 ja 120 liitetään toisiinsa. Saumauksen tiiviys varmistetaan nyt toiseen liitosele-10 menttiin 120 sen pinnalle 120a tehdyllä loveuksella 450. Loveus 450 on päädystään viistetty siten, että liitettävän osan 180 viistetty pääty 180b on sovitettavissa kyseiseen viisteytykseen, kiilamaiseen koloon 451. Kuviossa on viitenumerot esitetty korotettuna sadalla.

15 Kuviossa 4B on esitetty kuvion 4A esittämää vaihetta seuraava liittä-misvaihe, jossa viistetty reunaosa 180b on kiristyksen jälkeen asettunut kiilamaiseen koloon 451. Kuvioiden 4A ja 4B esittämässä suoritusmuodossa on liitosrakenteessa sauma ulkomuodoltaaan entitestäänkin edustavampi. Välilevyosan 160 toisen laippaosan 180 päällyspinta 180' 20 on liittämisen jälkeen toisen liitettävän elementin 120 seinämäosan 120a päällyspinnan myötäisesti. Kyseinen osien 180 ja 120 viistäminen edesauttaa tiiviin liitosrakenteen muodostamisessa.

Kuviossa 5 on esitetty kuviota 4A ja 4B vastaava keksinnön susoritus-25 muoto. Kuvion suoritusmuodossa kiinnitys- ja kiristysvälineenä 210 on käytetty kuviossa esitettyä pulttia 220. Pultti 220 käsittää ruuviosan 220a ja mutteriosan 220b. Levyosiin 140 ja 120b on tehty ulkopinnoille vino viisteytys ruuvin asettelua varten ja kiristyksen mahdollistamiseksi. Pultin 220 astekulma sauman keskiviivaan nähden on erittäin 30 tärkeä, koska pultti 220 jakaa voiman kahdelle pinnalle yhtä aikaa, ilman apuvälineitä.

Kuviossa 6A on esitetty eräs keksinnön mukaisen liitosrakenteen edullinen sovellutusmuoto. Koska keksinnön mukaisella liittämismenetelmällä 35 saavutetaan erittäin tiivis liitosrakenne, voidaan erityisesti käyttämällä elementteinä 11, 12; 110 ja 120 peltiä saavuttaa sellainen kana- 10 85 1 82 varakenne, jossa itse liitettävät elementit 11, 12: 110, 120 toimivat seinämärakenteen ilmatiiviinä ilmakanavaosina. Kuviossa 6A on esitetty osittain räjähdyskuvantona kyseisenlainen seinämärakenne. Tukiripa 24 ollen reikälevy asetetaan pintaa 11a vasten. Kyseisen tukilevyn 24 5 päälle asetetaan lämpö- ja äänieristys 25. Ilma on sovitettu kiertämään eristeen 25 ja pinnan 11a väliin muodostuvassa ilmatilassa. Keksinnön mukainen liitosrakenne 10 mahdollistaa tiiviin ilmakanavan muodostamisen. On huomioitava, että eräs tärkeä keksinnön mukaisen liitosraken-teen etu on, että käytettäessä välilevyosaa 16, 160 muodostuu liitosra-10 kenteesta 10 erittäin tukeva ja kantava rakenne. Näin ollen keksinnön mukainen liitosrakenne toimii myös rakenteen kantavana osana.

Kuviossa 6B on esitetty kuvion 6A esittämää rakennetta vastaava rakenne koottuna. Tiloihin, joita on merkitty Cj^llä ja C2:lla muodostuu 15 ilmakanavisto. Eristyksen 25 pitää ulkopinnoista 12a ja 11a erossa tukilevy 24 ollen edullisesti reikälevy ilmavirtauksen mahdollistamiseksi.

li

Claims (12)

1. Elementtien liitosrakenne (10), johon kuuluu ensimmäinen liitettävä rakenne-elementti (11), toinen liitettävä rakenne-elementti (12) ja 5 niitä yhdistävä sauma-rakenne, jossa ensimmäinen liitettävä rakenne-elementti (11) käsittää reuna-osan (13), jossa on ensimmäinen reuna-laippa (14) ja siihen liittyvä toinen reunalaippa (15) ja kyseisten reunalaippojen (14,15) välissä on välilevyosan (16) ensimmäinen laip-paosa (17), tunnettu siitä, että välilevyosan (16) toinen 10 laippaosa (18) on sovitettu sijaitsemaan valmiissa liitoksessa toisen liitettävän rakenneelementin (12) seinäpintaosuuden (12a) päällä ja että liitoksessa rakenne-elementin (11) reunaosan (13) toinen reunalaippa (15) on sovitettu painautumaan jousivoimalla toisen rakenne-elementin (12) toista seinäpintaosuutta (12b) kohti ja että välilevy-15 osan (16) ensimmäinen laippaosa (17) on sovitettu jousivoimallaan painamaan toista reunalaippaa (15) rakenne-elementtiä (12) ja sen toista seinämäpintaosuutta (12b) kohti ja että välilevyosan (16) toinen laippaosa (18) on sovitettu jousivoimallaan painautumaan toisen rakenne-elementin (12) ensimmäistä seinäpintaosuutta (12a) kohti. 20

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen elementtien liitosrakenne, tunnettu siitä, että ensimmäisen liitettävän rakenne-elementin (11) reunaosan (13) ensimmäinen reunalaippa (14) ja siihen liittyvä toinen reunalaippa (15) ovat ennen liitoksen kiristämistä tasoiltaan toisiinsa 25 nähden terävässä kulmassa (¢^), joka edullisimmin on noin 45° ja että välilevyosan (16) ensimmäinen laippaosa (17) ja toinen laippaosa (18) ovat tasoiltaan terävässä kulmassa (β) toisiinsa nähden ennen liitoksen kiristämistä kulman (β) ollessa edullisimmin noin 82°.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen liitosrakenne, tunnettu ____ siitä, että valmiissa liitoksessa reunaosan (13) ensimmäinen reunalaippa (14) on sovitettu painamaan jousivoimallaan toista reunalaippaa (15) toista liitettävää rakenne-elementtiä (12) sen toista seinäpintaosuutta (12b) kohti ensimmäisen reunalaipan (14) ja seinämäosuuden (11a) taso-35 jen välisen kulman (a2) ollessa yli 90° ennen liitoksen muodostamista. i2 851 82

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen liitosrakenne, tunnettu siitä, että liitosrakenne käsittää tiivistysvälineet (19,20), jotka on sovitettu toimimaan tiivisteenä reunaosan (13) ja välilevyosan (16) välillä ja/tai tiivisteenä reunaosan (13) ja toisen liitettävän 5 rakenneelementin (12) välillä.

5. Edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosrakenne, tunnet -t u siitä, että tiivistysmassa (19) on sovitettu sijaitsemaan reunaosan (13) ja välilevyosan (16) ensimmäisen laippaosan (17) välillä. 10

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosrakenne, tunnettu siitä, että ainakin yksi tiivivistyslaite edullisesti tiivistysnauha (20) on sovitettu sijaitsemaan välilevyosan (16) ja toisen liitettävän rakenne-elementin (12) välillä. 15

7. Edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosrakenne, tunnet -t u siitä, että reunaosan (13) toisen reunalaipan (15) ja toisen liitettävän rakenne-elementin (12) toisen seinäpintaosuuden (12b) väliin on sovitettu tiivistysnauhat (20a,20b) ja että välilevyosan (16) toisen 20 laippaosan (18) ja toisen liitettävän rakenne-elementin (12) ensimmäisen seinäpintaosuuden (12) väliin on sovitettu tiivistysnauha (20c).

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen liitosrakenne, tunnettu siitä, että on kiinnitys- ja kiristysvälineet (21) 25 edullisesti pultti (22), jotka on sovitettu painamaan reunaosa (13) toista liitettävää rakenne-elementtiä (12) vasten kiinnitys- ja kiris-tysvälineiden (21) edullisesti pultin (22) ollessa viety liitosraken-teen aukkojen (23a,23b,23c,23d) kautta.

9. Menetelmä elementtien toisiinsa liittämiseksi, jossa ensimmäinen ____ rakenne-elementti (11) liitetään toiseen rakenne-elementtiin (12) niin, että ensimmäinen liitettävä rakenne-elementti asetetaan reunaosaltaan (13) toista rakenne-elementtiä (12) vasten niin, että toisen liitettävän rakenne-elementin (11) reunaosan (13) toinen reunalaippa (15) tai-35 puu rakenne-elementin (12) toisen seinämäpinnan (12) myötäisesti ja ____ alkaa vaikuttaa siihen jousivoimallaan, tunnettu siitä, että ti 13 85 1 82 välilevyosalle (16), jonka ensimmäinen laippaosa (17) sovitetaan sijaitsemaan reunaosan (13) ensimmäisen reunalaipan (14) ja toisen reu-nalaipan (15) välissä, toinen laippaosa (18) sovitetaan sijaitsemaan toisen rakenne-elementin (12) ensimmäisen seinäpintaosuuden (12a) pääl-5 lä, annetaan tällöin sellaisen muodonmuutos, että välilevyosan (16) kyseiset ensimmäinen laippaosa (17) ja toinen laippaosa (18) jäävät jännittyneeseen tilaan ja pyrkivät painautumaan rakenne-elementin (12) ensimmäistä seinäpintaosuutta (12a) ja toista seinäpintaosuutta (12b) kohti. 10

10. Edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että liitettäessä ensimmäinen rakenne-elementti (11) toiseen rakenne-elementtiin (12) sovitetaan toinen reunalaippa (15) saamaan pintatasoltaan olennaisesti ensimmäisen reunalaipan (14) pintatason 15 suuntaisen aseman, jolloin myös ensimmäinen reunalaippa (14) saa tasoltaan toisen liitettävän rakenne-elementin (12) toisen seinäpintaosuuden (12b) tason suuntaisen aseman.

11. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että välilevyosan (16) ensimmäisen laippaosan (17) ja toisen laippaosan (18) tasojen välinen terävä kulma (β) sovitetaan muuttumaan olennaisti 90°:een kulmaksi reunaosan (13) ja toisen rakenne-elementin yhteenkiinnityksen jälkeen.

12. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 9-11 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisen rakenne-elementin (11) ja toisen rakenne-elementin (12) yhteenliittäminen suoritetaan ainakin yhdellä pultilla (22). i4 851 82