FI84447B - Foerfarande foer tillverkning av traebraede, planka eller liknande. - Google Patents

Description

1 84447

Menetelmä puisen laudan, lankun tai vastaavan valmistamiseksi - Förfarande för tillverkning av träbräde, planka eller liknande 5

Keksintö koskee menetelmää sellaisen puisen laudan, lankun tai vastaavan valmistamiseksi, jonka ainakin yksi lape jää lopullisessa käyttökohteessa esille, vastakkainen lape jää piiloon ja reunat pääasiassa liittyvät toisiinsa tai muihin 10 rakenteisiin, jossa menetelmässä tukeista sahattuja sauvoja liimataan joistain sivupinnoistaan pinoksi, jonka paksuus liimattuja pintoja vastaan kohtisuorassa suunnassa vastaa lopullisen laudan tai lankun leveyttä, minkä jälkeen tästä pinosta sahataan sen paksuussuunnassa viipaleita lopullisik-15 si laudoiksi ja/tai lauta-aihioiksi.

Lattialaudat, lankut tai muut suhteellisen tukevaa puuta olevat elementit on perinteisesti tehty höyläämällä sopivan mittaisista sahatavara-aihioista. Tällöin on puutavaran oltava 20 laadultaan kokonaisuudessaan varsin hyvää ja siinä on lisäksi oltava melko suuret työstövarat, jotta lopullinen lauta olisi pinnaltaan moitteeton ja mitoiltaan oikea. Tästä aiheutuu varsinkin tukista saakka saantia laskettaessa var-sin suuret hävikit, priimatuotteen osuuden muodostuessa vain osaksi 25 alkuperäisen tukin tilavuutta. Tästä huolimatta on lopullisessa laudassa ja lankussa usein virheitä, jotka aiheuttavat joko lisätyötä tai tuotteen käyttökelvottomuuden alkuperäiseen tarkoitukseensa. Tällaisia vikoja ovat usein esiintyvät laudan päiden muotovirheet, jotka aiheutuvat alunperin muodonmuutok-30 sista kuivauksen aikana. Koska lopullisessa laudassa syysuunta on usein ainakin likimain laudan pinnan suuntainen, aiheutuu tästä esim. valmiissa lattiassa vuodenaikojen mukaan joko rakojen muodostumista tai ponttien pursuamista ulospäin. Tähän on syynä se, että kosteusvaihtelu aiheuttaa puun luston tan-35 gentin suunnassa noin kaksinkertaisen mittamuutoksen verrattuna säteen suuntaiseen muutokseen. Kosteusmuutos aiheuttaa myös laudan kupertumista tai kovertumista aina kosteuden mukaan. Lisäksi laudassa voi esiintyä luston irtoamista särmissä tai puun kuivaushalkeilua.

2 84447 Nämä esim. lattialaudassa esiintyvät ongelmat ovat johtaneet erilaisten parkettien, kuten lautaparkettien, suosion kasvuun, koska ne ristiinliimattuna rakenteena ovat huomattavasti tunteettomampia kosteus- ja lämpötilavaihteluille.

5 Koska parketeissa on vain pintakerroksen oltava moitteetonta puuta, voidaan muualla rakenteessa käyttää ulkonäöltään heikompaa tavaraa, joten hinta on saatu pidettyä kohtuullisena monimutkaisemmasta valmistustekniikasta huolimatta. Tämän lisäksi on tunnettua pyrkiä estämään laudan tai vas-10 taavien parkettielementtien käyristymistä kosteuden vaiku tuksesta käyttäen erilaisia jäykistäviä elementtejä tai uria. Nämä ilmeisesti ratkaisevat kyllä käyristymisongel-man, mutta eivät esim. luston irtoamista tai alhaista puun käytön hyötysuhdetta.

15

Keksinnön tarkoituksena on siten saada aikaan menetelmä, jolla saadaan oleellisesti tavanomaisen laudan tai lankun näköinen ja muodoltaan vastaava tuote, jossa ainakin yksi ja yleensä esille jäävä pinta on moitteeton. Keksinnön 20 tavoitteena on lisäksi aikaansaada edellä kuvatun tyyppinen lautamainen tuote, jolla ei ole taipumusta luston irtoamiseen ja joka on kovempi kuin perinteinen lauta ja elää kosteuden vaikutuksesta esille jäävän pinnan suunnassa mahdollisimman vähän, ts. lautojen toisiinsa liittyvät 25 reunat elävät toisiinsa nähden mahdollisimman vähän, jotta pinta pysyy kosteuden vaihdellessa mahdollisimman ehjänä ja tasaisena. Lisäksi keksinnön tavoitteena on saada aikaan menetelmä, joka mahdollistaa sellaisten raaka-aineiden käytön, jotka perinteisesti eivät tällaiseen tarkoitukseen 30 ole soveltuneet ja siten parantaa puun käytön hyötysuhdetta.

Keksinnön mukaisen menetelmän avulla saadaan aikaan ratkaiseva parannus edellä esitetyissä epäkohdissa ja toteutettua edellä määritellyt tavoitteet. Tämän aikaansaamiseksi kek-35 sinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusmerkillistä se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnumerkkiosassa.

3 84447

Keksinnön tärkeimpänä etuna voidaan pitää sitä, että tuote on oleellisesti tavanomaisen laudan näköistä käyttökohteessa ja että sen muodonmuutokset ovat huomattavan pieniä kos-teusvaihtelujen vaikutuksesta niin, että esim. lattiaan ei 5 synny rakoja, ei esiinny ponttien esille pusertumista eikä kupruilua. Keksinnön etuna on myös se, että menetelmä mahdollistaa halvan raaka-aineen ja on itsessään niin yksinkertainen, että lopputuote on perinteisiin kilpaileviin tuotteisiin nähden edullinen.

10

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

Kuvio 1 esittää poikkileikkausta tukista ja siitä sahatta-15 vista pintalaudoista.

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaista pinoa, josta keksinnön mukaisesti sahataan lauta-aihioita.

20 Kuvio 3 esittää kahta keksinnön mukaista lauta-aihiosta saatavaa lautaa.

Kuviossa 1 on nähtävissä tukki 1 poikkileikkauksena. Katkoviivoilla 2a, b; 3a, b; 4a, b; 5a, b on esitetty sahaus-25 tasot, joita myöten tukin 1 pintapuusta sahataan pintalaudat 6-9. Normaalisti nämä pintalaudat 6-9 soveltuvat vain toisarvoiseen käyttöön, koska ne ovat ainakin osittain vajaasär-mäistä kuten kuvasta 1 näkyy. Keksinnön mukaisesti näistä pintalaudoista liimataan kuviosta 2 nähtävä pino 11. Tässä 30 tapauksessa pino 11 muodostuu viidestä pintalaudasta ts.

laudoista 6-10, jotka on liimattu toinen toisiinsa lappeet 12 vastakkain ja pintalautojen reunat 13 pinon paksuussuun-nassa P likimain kohdakkain. Pinon paksuussuunta P on siis kohtisuorassa lähtömateriaalina käytettävien pintalautojen 35 6-10 lappeita 12 vastaan. Tehtävän tuotteen mukaan voivat pintalautojen lappeet 12 olla joko sahauspintoja tai höylättyjä. Liimana voidaan käyttää mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa kaupallisesti saatavaa liimaa, joka voi olla väri- 4 84447 töntä tai niin haluttaessa myös värillistä tarkoitetun ulkonäön mukaan.

Liiman kuivuttua sahataan tästä pinosta 11 sen paksuussuun-5 nassa P linjoja 14-18 pitkin tasapaksuja viipaleita 19.

Sahaustasot 14-18 ovat ainakin likimain kohtisuorassa pinta-lautojen lappeita 12 vastaan. Näitä saatuja viipaleita 19 voidaan käyttää jo sellaisenaan lautana tai lankkuna aina sen mittojen mukaan, mutta tyypillisesti nämä laudat tai 10 lankut 19a-d ovat lauta-aihioita, joista höylätään varsinainen lopullinen tuote kuviosta 3 ilmenevällä tavalla. Koska pintalautojen 6-10 pituussuunta vastaa alkuperäisen puunrungon pituussuuntaa ja koska pintalaudat liimataan yhdensuuntaisina pinoksi 11, Josta viipaleet 19 sahataan pituussuun-15 taan, pysyy puun syysuunta, ts. rungon pituussuunta, lopputuotteen pituussuuntaa vastaavana.

Kuviossa 3 on esitetty kaksi lauta-aihiota 19c ja 19d, Jotka on höylätty pontatuksi lattialaudaksi. Kuten kuvasta näkyy 20 ovat lustot joka kohdassa lautaa ainakin likimain kohtisuorassa laudan yläpintaa 20 vastaan, luston tangentin ja pinnan 20 normaalin muodostaessa kulman a, joka on enimmillään n. 30°. Näin ollen laudan 19 leveyssuunta L on sama kuin pinon paksuussuunta P ja siten likimain sama kuin 25 alkuperäisen rungon säteen R suunta, jolloin kosteuden vaikutuksesta laudan leveys muuttuu siten kuin puuaines alkuperäisen rungon säteen suunnassa, joka muutos siis oli huomattavasti pienempi kuin luston tangentin suuntainen muutos. Tuloksena on siis lauta joka elää leveyssuunnassaan 30 L huomattavasti vähemmän kuin tavanomainen lauta. Kosteuden vaikutuksesta suurin mittamuutos tapahtuu lopullisen laudan 19 paksuussuunnassa S, mutta koska tämä mitta S esim. valmiissa lattiassa on kohtisuorassa lattian pintaa vastaan, ei mittamuutoksella tässä suunnassa ole mitään merkitystä 35 eikä sitä käytännössä edes havaita.

Pinon 11 keskimmäiset viipaleet 19b ja 19c voidaan höylätä laudaksi kummin päin tahansa, mutta pinon 11 sivuista otet- 5 84447 tavat laudat 19a ja 19d höylätään laudoiksi siten, että käytössä esille jäävä puoli, ts. laudan yläpinta 20 höylätään siitä puolesta, joka osoittaa pinon keskialuetta kohti. Tällöin ei tarvitse välittää siitä, että alkuperäiset pinta-5 laudat 6-10 ovat olleet vajaasärmäisiä, koska vajaukset 21 jäävät laudan alapinnan 22 puolelle näkymättömiin. Normaalisti tämä näkymättömyys varmistuu jo tehtaalla lautaa höylättäessä, koska koiraspontti 23 ja vastaavasti naaras-pontti 24 tavallisesti sijaitsevat epäsymmetrisesti laudan 10 paksuussuunnassa S, jolloin laudat tulevat automaattisesti oikein päin.

Raaka-aineena käytettävä pintalauta on tyypillisesti mitoiltaan 19x100, 22x100 tai 25x100 mm, ja se kuivataan normaa-15 liin varsin alhaiseen loppukosteuteen ennen liimausta pinok si 11. Pinossa 11 on tyypillisesti pintalautoja 3-10 kpl päällekkäin aina laudan lopullisen halutun leveyden mukaan, koska pinon paksuus P on höyläysvaran verran suurempi kuin haluttu valmiin laudan 19 leveys L. Pintalautoja ei ole 20 tarkoituksenmukaista tehdä kovin ohuiksi esim. viiluiksi tai vastaaviksi ja niiden lukumäärää suureksi, koska se nostaa kustannuksia ja koska silloin lopullisen laudan pinnan 20 ulkonäkö ei enää muistuta perinteistä yhtä puuta olevaa lautaa. Pinosta 11 saatavien lautojen tai lauta-25 aihioiden 19 lukumäärä taas riippuu pintalautojen 6-10 leveydestä W ja lopputuotteena olevien lautojen paksuudesta S, mutta on useimmiten välillä 3-7, vaikkakin se voi poiketa tästä.

30 Jotta saavutetaan tarkoitettu tulos mittamuutosten välttämiseksi ja lustojen lohkeilun estämiseksi, saavat kussakin pinoon tulevassa laudassa lustot ts. vuosirenkaat 25 muodostaa enintään n. 45°:n kulman pintalautojen 6-10 lappeisiin 12 nähden, mikä merkitsee samaa kuin että lopullisessa lau-35 dassa 19 lustot 25 ovat laudan pinnan 20 normaaliin nähden noin 45° kulmassa tai tätä pienemmässä kulmassa. On kuitenkin edullista että tämä kulma a olisi vain 30° tai pienempi, jolloin lustot käytännöllisesti katsoen ovat kohtisuorassa 6 84447 pintaa 20 vastaan. Tällöin voidaan pienehköstä tukista, kuten kuviossa 1 esitetystä, ottaa vain yksi pintalauta jokaiselta sivulta, kun taas tukin ollessa huomattavasti järeämpää pintalautojen mittoihin nähden, voidaan kultakin 5 neljältä sivulta ottaa kaksi tai useampia pintalautoja poikkileikkauksessa tarkasteltuna.

Edellä mainitulla lustosuunnalla on toinenkin oleellinen etu perinteiseen lautaan verrattuna. Kun lustot 25 ovat 10 kohtisuorassa lopullisen laudan 19 lapetta 20 vastaan, vuo-rottelevat pinnalla kesäpuu ja kevätpuu n. 1-2 mm:n välein. Tällöin tehollinen pinnan kovuus määräytyy kesäpuun mukaan, jonka kovuus on noin kaksinkertainen kevätpuuhun verrattuna, koska kapeat kevätpuulustot eivät pääse kulumaan oleellises-15 ti pinnan tasosta. Perinteisessä laudassa, jossa lustot ovat oleellisesti pinnan suuntaisia, kevätpuukaistojen leveydet saattavat olla jopa suuruusluokkaa 10 cm, jolloin lauta kuluu kovuuserojen vuoksi nopeasti ja aaltomaiseksi. Keksinnön mukaisessa laudassa 19 on siis pinnan kokonaisko-20 vuus hyvä ja lauta kuluu hitaasti ja tasaisesti.

Ulkonäön kannalta on yleensä edullista latoa pintalaudat 6-10 lappeet vastakkain pinoon 11 siten, että esim. pinta-puun puoleiset lappeet osoittavat toisiaan seuraavissa 25 pintalaudoissa aina vuorotellen vastakkaisiin suuntiin, ts. laudat 6 ja 7 ovat sydänpuun puoleiset lappeet vastakkain, laudat 7 ja 8 pintapuun puoleiset lappeet vastakkain jne. Tällä vuorottelulla saattaa olla lievästi merkitystä siltä kannalta, että lopullinen lauta 19 on leveyssuunnas-30 saan L mahdollisimman symmetrinen, jolloin taipumus kieroutumiseen pienenee.

Claims (5)

7 84447

1. Menetelmä sellaisen puisen laudan (19), lankun tai vastaavan valmistamiseksi, jonka ainakin yksi lape (20) jää lopullisessa käyttökohteessa esille, vastakkainen lape 5 (22) jää piiloon ja reunat pääasiassa liittyvät toisiinsa tai muihin rakenteisiin, jossa menetelmässä tukeista sahattuja sauvoja liimataan joistain sivupinnoistaan pinoksi, jonka paksuus (P) liimattuja pintoja vastaan kohtisuorassa suunnassa vastaa lopullisen laudan tai lankun leveyttä (L), 10 minkä jälkeen tästä pinosta sahataan sen paksuussuunnassa viipaleita (19a-d) lopullisiksi laudoiksi ja/tai lauta-aihioiksi, tunnettu siitä, että mainittuun pinoon (11) ladottavina sauvoina käytetään pääasiassa vain tukkien pintakerroksesta saatuja pintalautoja (6-10), että nämä pinta-15 laudat liimataan pinossa toinen toisiinsa aina lappeistaan (12) ja että mainitut sahaustasot (14-18) ovat ainakin likimain kohtisuorassa pintalautojen lappeita (12) vastaan lautojen lustosuuntien saamiseksi riittävään kulmaan lopullisen laudan (19) tai vastaavan esille tulevaan lappeeseen (20) 20 nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pinossa (11) on 3-10 kappaletta mainittuja pintalautoja (6-10), edullisesti n. 5 kappaletta, liimattuna 25 toisiinsa oleellisesti lappeidensa koko pinta-alalta, ja että pintalaudat (6-10) ovat pituudeltaan joko lopullisen laudan (19) pituutta vastaavia tai sitä vastaaviksi ennen pinoamista jatkettuja.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut pintalaudat (6-10) pinotaan siten, että perättäisten pintalautojen pintapuun puoleiset lappeet osoittavat ainakin pääasiassa vuorotellen vastakkaisiin suuntiin.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pinoon (11) ladotaan vain sellaisia pintalautoja (6-10), jotka on sahattu tukeista siten, että kulloinkin 35 8 84447 puun lustot (25) muodostavat kulman a, joka on enintään n. 45° ja edullisesti alle n. 30°, pintalaudan lappeeseen (12) ja siten myös lopullisen laudan (19) tai vastaavan lappeen (20) normaaliin nähden. 5

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pinottavissa pintalaudoissa (6-10) ainoastaan liimattavat lapepinnat (12) ovat työstettyjä, kuten sahattuja tai höylättyjä, pintoja. 10