FI83558B - Betongstomsystem foer byggnad. - Google Patents

Description

83558

Rakennuksen betonirunkojärjestelmä TSmän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen betonirunkojärjestelmä.

Pystysuuntaisia pilareita ja vaakasuuntaisia palkkeja tehdasmaisesti valmistettaessa pyritään tuotteisiin, joissa valmistussarjat muodostuvat mahdollisimman pitkiksi sekä tuotantotekniikka rationaliseksi, mutta myös tuotevalikoima riittävän monipuoliseksi.

Tunnettu teknikka käsittää lukuisia pilareiden ja palkkien vaihtoehtoisia valmistusmenetelmiä ja liitostapoja. Käytetyin ratkaisu tällä hetkellä on jatkuvan pystyrungon käyttö, jossa palkit ovat lyhyitä. Pystysuuntaiset runkoelementit eli pilarit ovat tässä ratkaisussa yhtenäiset, aina jopa kolmen, neljän kerroksen korkuiset tai jatketut mahdollisimman pitkistä yksittäisistä kappaleista. Tällöin vaakasuuntaiset runkopalkit ulottuvat pilareihin, ja palkkeja kannattavat erilaiset pilarikonsolit.

Tämän ratkaisun epäkohtia ovat mm. lukuisten pilarikonsolien valmistuskustannuksia lisäävä vaikutus, yksilöllinen suun-nittelutarve, yksilöllinen muottikalustotarve. Mikäli halutaan muuttaa pilarin poikkileikkausta kerroksittain kuormituksen mukaan, pilaria ei voida valmistaa standarimuotIstojen avulla. Vaakasuora palkisto ei esitetyssä ratkaisussa toimi jatkuvana palkistona, vaan niin kutsuttuna yksiaukkoisena kannattimena, jolloin palkkien korkeus on n. 20 % normaalia suurempi.

Toisaalta on myös käytetty jatkuvia vaakapalkistoja ja yhden kerroksen korkuisia pilareita. Järjestelmää on käytetty lähinnä paikallavalurakentamisessa. Elementtirakentamisessa tämän ratkaisun käyttö on kuitenkin ollut harvinaista. Kak-siaukkoisia kannattimia on toki käytetty, mutta pitempien yksinäisten kannattimien käytön esteenä on lähinnä ollut sopivan liitostavan puuttuminen.

2 83558 Jäykkien palkkien ja pilareiden liitoksia on elementtirakentamisessa pyritty saamaan aikaan valmistamalla pilarit ja palkit ontoiksi elementeiksi. Pilarit ovat tällöin olleet kerroksen korkuiset ja palkit ulottuneet pilarilta pilarille. Sijoittamalla onttojen elementtien päihin teräkset, jotka menevät tulevan liitoskohdan läpi, ja valamalla lopuksi elementit umpeen betonilla, on tyydyttävä liitos saatu aikaan.

Mainitun menetelmän avulla on päästy eroon kiusallisista konsoleista, ja pilari- ja palkkirunko saatu toimimaan jatkuvana rakenteena. Epäkohtana on kuitenkin pidettävä rakennuspaikalla tarvittavaa huomattavaa liitoskohdan raudoitus-työtä.

Lopuksi mainittakoon vielä se harvinainen ratkaisu, jossa pääteräkset elementtejä valmistettaessa jätetään ulottumaan teräksen tartuntamatkan verran varsinaista elementin päätä pitemmälle. Tätä ratkaisua voidaan kuitenkin käyttää ainoastaan poikkeustapauksissa.

Tavanomaisin pilarin ja palkin valmistusmenetelmä on muot-tiinvalumenetelmä, jossa pilareille ja palkeille valmistetaan yksilölliset puu- tai teräsmuotit. Muotit ovat lähes aina vaakasuorassa ja valu tapahtuu suhteellisen notkealla betonilla, annostelemalla betonisuppilosta käsinohjatusti notkea betoni muottiin, minkä jälkeen betonia tärytetään suurtaajuustäryttimillä tai muotissa olevilla täryttimillä. Varaukset ja konsolit on työstetty muotteihin jo etukäteen ennen valua, samoin elementtien vaatimat yksilölliset teräs-tykset.

Vaihtoehtoisesti pilareita ja palkkeja on valmistettu pitkillä esijännitysalustoilla, jolloin muottijono on muodostettu pitkänomaisen valualustan päälle.

Varsinainen elementteihin tuleva terästys sekä esijännitys on saatettu valmiiksi ennen varsinaista elementtien valua.

Il 3 83S58 jännityksen laukaisu on tällöin toteutettu valun jälkeen betonin saavutettua laukaisulujuuden.

Edellä mainitun valmistusmenetelmän epäkohtina voidaan mainita mm. kehittymättömästä tiivistystekniikasta johtuva notkean betonin käyttötarve, jolloin betonin kovettumisaika muodostuu pitkäksi ja lisäksi tarvitaan huomattavasti sementtiä korkean loppulujuuden saavuttamiseksi. Raudoitustyö on hyvin käsityövaltaista, samoin muottien rakentaminen. Muottivarauksiin tulevat konsolit vaativat paljon muottityö-tä ja paljon raudoitustyötä konsoliterästyksissä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä kuvatussa tekniikassa esiintyvät haitat ja saada aikaan aivan uudentyyppinen betonipilarij ärj estelmä.

Keksintö perustuu siihen, että että betonipilarit valmistetaan haluttun muottiin valukoneella pystyvaluna siten, että valmistuksessa käytetään erittäin jäykkää betonimassaa ja pilareiden keskelle muodostetaan ontelo. Pilarin kovetuttua onteloon sovitetaan esijännitysteräkset, jotka jälkijännitetään pilaria vasten. Jännitettyjen teräksien ympärille injektoidaan kovettuvaa massaa. Lisäksi keksinnön mukaisten pilareiden ontelot muotoillaan siten, että ne muodostavat kanavan esijännitysteräksille siten, että kanava sijaitsee mahdollisimman keskellä elementtiä ja kanavan seinäosa on muotoiltu esimerkiksi jatkuvalla kierteellä paremman tartunnan aikaansaamiseksi.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle järjestelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaisella ratkaisulla saavutetaan huomattavia etuj a.

Keksinnön mukainen liitostekniikka, kehittynyt valmistusteknologia ja valmistusjärjestelmä sallivat yksilöllisen tuot- * 83558 teen ja kiinnitysratkaisun koneellistettua tuotantoteknologiaa hyväksi käyttäen. Näin lopullinen pilari muodostuu tyypillisesti useasta eri palasesta, jotka kukin vastaavat kuormitusominaisuuksiltaan kulloistakin tarkkaa tarvetta sekä käyttökohteen haluttua arkkitehtuuria. Lisäksi järjestelmälle on tyypillistä, että liitokset ovat jäykkiä, jolloin esim. pilareille siirtyy palkeilta taivutusmomenttia, ja rakenteet toimivat tällöin kehämäisinä jatkuvina rakenteina, jotka ovat edullisia rakennuksen pystytysvaiheessa rakennustekniikan kannalta sekä lopullisen rakenteen stabiliteetin kannalta. Lisäksi järjestelmä sallii vapauden mm. jälkiasennettavien konsolien, tartukkeiden, kannattimien, välikkeiden tai rakenteiden liitinosien käyttöön.

Koska kehitetyn valmistusmenetelmän ansiosta tuotteet ovat erittäin korkealujuuksisia, voidaan käyttää tarvittaessa melko suuria jännitysvoimia ja jännepunosmääriä. Tällöin pilarille muodostuu vakiosuuruinen taivutusmomenttikapasiteet-ti kaikkiin suuntiin siten, että pilareihin voidaan liittää jäykästi palkkirakenteita ja sallia tukimomentin siirtyminen pilareihin ilman, että liitoskohtaa tarvitaan lainkaan paikallisesti lisäraudoittaa. Rakenteen kantavuustarkastelu tapahtuu siten katalogituotteita hyväksikäyttäen valitsemalla katalogista oikea pilaridimensio sekä määrittämällä tarvittava esijännitysvoima. Siten elementtien valmistus voi tapahtua myös etukäteen tietämättä varsinaista käyttökohdetta. Myöhemmin käyttökohteen valinnan jälkeen pilarikappaleet liitetään ja katkaistaan, esim. sahaamalla, kohteen vaatimaan tarkkaan toimitusmittaan, minkä jälkeen ne jälkijännitetään ja ontelo täytetään kovettuvalla massalla.

Koska järjestelmän mukaan valmistetuissa pilareissa jännepu-nokset sijoittuvat rakenteen keskipisteeseen, on pilareiden terästen suojabetonikerros korroosiota ja tulipaloa vastaan oleellisesti tavanomaista suurempi verrattuna siihen, että teräkset sijoittuisivat lähelle elementin pintaa. Koska teräkset ovat lisäksi jännitettyjä, ei niihin pilareiden kuor- li s 83558 mitustilanteessa synny puristavaa voimaa. Tällöin ei ole myöskään vaaraa, että teräkset pyrkisivät aiheuttamaan veto-jännityksiä pilarirakenteeseen betoniosalle pilarin puristuessa kokoon normaalivoiman vaikutuksesta. Siten järjestelmän mukaan valmistetuille elementeille on tavanomaista, ettei niissä käytetä lainkaan hakaraudoitteita eikä lähellä ulkopintaa olevia pitkittäisiä puristusteräksiä. Järjestelmän mukaan valmistetut elementit siis sisältävät ainoastaan keskeiset jännepunokset, eikä muuta varsinaista raudoitusta yleensä tarvitse käyttää.

Järjestelmässä käytettäviä pilareita voidaan valaa siten, että jokainen muotti on yksilöllinen ulkomuodon, mittojen, pintastruktuurin sekä raudoituksen osalta. Kehitetyllä valu-koneella valu tapahtuu erittäin jäykkää betonia hyväksi käyttäen valssausmenetelmällä, jossa tavanomaisia korkeataa-juustäryttimiä ei käytetä lainkaan. Valssausmenetelmän tehokkuuden ansiosta sekä erittäin jäykän betonin ansiosta valumenetelmän mukaisesti valmistettujen pilarien lujuus on huomattavasti aikaisempaa suurempi (tähänastisten lujuus-luokkien 20-40 MN/m2 asemasta 50-150 MN/m2)· Siten keksinnön mukaisella menetelmällä valmistetut pilarit ovat oleellisesti tavanomaisia rakenteita hoikempia, jolloin saavutetaan materiaalisäästöjä. Esijännitystavan ansiosta myös jän-nityshäiriöt jännepunoksissa jäävät vähäisiksi. Lisäksi valmistusmenetelmälle on tyypillistä, että pilarin mittaa voidaan helposti säätää valmistuksen yhteydessä.

Keksintöä ryhdytään seuraavassa lähemmin tarkastelemaan oheisten piirustusten mukaisten sovellutusesimerkkien avulla.

Kuvio 1 esittää halkileikattuna sivukuvantona yhtä keksinnön mukaista betonipilarijärjestelmää.

Kuvio 2 esittää halkileikattuna sivukuvantona valukonetta, jolla keksinnön mukaisessa järjestelmässä käytettäviä beto-nipilareita voidaan valmistaa.

6 83558

Kuviossa 1 voidaan nähdä sovellutusesimerkkejä järjestelmän mukaan valmistetuista tuotesovellutuksista. Pitkittäisellä onkalolla 15 varustettu pylväsrakenne 1 voidaan asentaa rakennuspaikalla ja jälkijännittää valmiissa rakenteessa. Tällöin pilari 1 ankkuroituu ensimmäisen jännitysankkurin 2 välityksellä perustuksiin 3. Pilarin 1 ja palkin 4 liitosta 5 varten kovettuneeseen betoniin on rakennuspaikalla porattu reiät palkin 4 kiinnitykseen tarvittaville kiinnityspulteil-le 6, minkä jälkeen varsinainen palkin 4 kiinnittäminen mekaanisin kiinnikkein on toteutettu. Liitoksessa 7 on erillinen konsoli 8 on kiinnitetty vastaavasti jälkikäteen poraamalla pilariin 1 reiät ja kiinnittämällä konsoli 8 pulteilla 9 reikien läpi pilariin 1. Pilarijatkos 10 on toteutettu muotoilemalla pilarikappaleet esimerkiksi toisiinsa sopiviksi uros- ja naaraskappaleiksi, jolloin pilarikappaleet asennuksessa ohjautuvat tarkalleen kohdakkain eikä sivuttaisto-leranssi siirtymävaaraa voi esiintyä. Liitoksessa 11 pilari-kappaleiden väliin on asennettu erillinen teräsrakenne 12, joka toimii samalla pilarijatkeena ja palkin kannattimena siten, että palkkeja ei tarvitse erikseen kiinnittää vaan ne ohjautuvat lovivaikutuksen ansiosta oikeaan asemaansa. Symbolilla A merkityssä kuviossa on esitetty pilarin 1 poikkileikkaus liitoksen 11 kohdalla. Vastaavasti liitoksessa 13 palkkirakenne 14 on liitetty pilarin 1 jatkoksi, jolloin ensimmäisen 2 ja toisen jännitysankkurin 16 välille onkaloon 15 jännitettyjen jännepunosten 17 esijännitysvoima sitoo liitoksen 13 jäykäksi. Jälkijännityksessä voidaan jännepunosten 17 ankkurointi toteuttaa erillisiä mekaanisia ankku-rointikappaletta 2 ja 16 hyväksikäyttäen tai tartunta-ankku-rointimenetelmällä. Jännityksen jälkeen onkaloon 15 pumpataan kovettuvaa massaa.

Pylväsrakenne 20 on vastaavasti valmiiksi tehtaalla koottu ja jännitetty. Pilariin 20 on samalla kiinnitetty perusantu-raosa 21, jolloin erillistä perustuksiin liittämistä ei tarvita. Myös palkkiosa 22 on liitetty pilarikapaleiden väliin siten, että rakennuspaikalla varsinaista pilarien ja palk- il 7 83558 kien liittämistä ei enää tarvitse toteuttaa. Liitoksessa 23 vastaavasti teräksinen tai erikoisluja betoninen pilarijat-keosa/konsolivaraus on liitetty osaksi piirirakennetta. Tällaista kehitettyä piilopilarijatke/konsoliosaa ei tarvitse erikseen valusuojata rakennuspaikalla, koska näkyviltä osilta betonikappaleena yhdistetty teräs/betonirakenne tai erikoisluja betonirakenne omaa riittävän palonkestävyyden ja puristuslujuuskapasiteetin kuin varsinainen piirirakennekin. Symbolilla B merkityssä kuviossa on esitetty pilarin 20 poikkileikkaus liitoksen 23 kohdalla. Symbolilla C merkityssä kuviossa on puolestaan esitetty vaihtoehtoinen ratkaisu pilarin 20 poikkileikkaukselle liitoksen 23 kohdalla. Lii-tosyhde/konsoliosa voikin olla halutun muotoinen aina tähän liittyvän palkkirakenteen ja käytettävän rakennustekniikan mukaan.

Palkki 14 voidaan liittää rakennepilarin 20 päähän myös mekaanisilla kiinnikkeillä 24, joilla varmistetaan liitoksen jäykkyys. Pilarirakenteeseen 30 voidaan myös jo valun yhteydessä sijoittaa erilaisia kiinnikkeitä, kuten esimerkiksi pilarikengät 31. Myös muiden kiinnitystarpeiden kannalta tarvittavat tartuntalevyt 35 tai piilokonsolit 32 voidaan asentaa valettaessa pilariin pitkittäisten onkaloiden 15 spiraaliosien valmistuksen yhteydessä. Pilarijatkosten liitoskohtien 33 ei tarvitse rajoittua pilarien tai palkkien liittymäkohtaan tai konsolien liittymäkohtaan, vaan ne voivat myös sijaita vapaasti liitoskohdan 33 mukaisesti kerros-korkeuden välillä tai rakenteen halutussa pisteessä. Ylälii-tos 34 voi olla toteutettu myös kavennetun pilarin 30 pään omaavana. Symbolilla D merkityssä kuviossa on esitetty tämä ratkaisu yläkuvantona. Järjestelmän mukaan valmistetut pila-rikappaleet voivat olla halutun muotoisia, halutun kokoisia ja omata halutun pintastruktuurin, kuten pilarirakenteessa 40. Kuviot E, F, ja G esittävät pilarirakenteen 40 kunkin pilarijakson poikkileikkausmuotoa. Näin saavutetaan vapaa suunnittelujoustavuus ilman, että rakenteen valmistussyste-matiikka siitä häiriintyy. Siten voidaan liittää esimerkiksi 8 83558 arkkitehtonisesti mielekkäitä rakenneosia 41 tai arkkitehtonisia konsoleita 42 ja 43. Pylväsrakenne 40 voidaan myös varustaa jaikaosalla 44. Myös rakenteen kokoa ja muotoa voidaan vaihdella ottaen huomioon suunniteltavan tilan edellytykset sekä rakenteen kuormituskapasiteettitarve.

Järjestelmän mukainen tyypillinen pilari kootaan siten esim. kussakin kerroksessa vaadittavista yksilöllisistä pilarikap-paleista sekä palkkien kiinnityksen tai asennuksen vaatimista muista välikkeistä.

Kuvio 2 esittää tyypillistä pilarinvalukonetta, jolla valmistetaan järjestelmän mukaisia pilarielementtejä. Valuko-neen muotti käsittää pystyasennosa olevat muottllaidat 50, jotka voivat olla yksilöllisiä vaaka- ja pystymitoiltaan sekä pintastruktuuriltaan. Muottiin kuuluu myös pohjaosa 51, jonka korkeus on säädettävissä. Valmistusmenetelmälle on tyypillistä, että pilarikappaleet 61 ovat suhteellisen lyhyitä, likimain 1-2 kerroksen korkuisia. Varsinainen valuko-ne 52 asennetaan muottilaitojen 50 päälle ennen valamisen aloittamista. Valukone 52 siirretään nostosilmukasta 53 muotin päälle (ei-esitettyä) apunosturia hyväksikäyttäen. Tällöin valukoneesta 52 ulkoneva kierreputki 54 ulottuu valu-muotin lävitse aina muotin pohjaan 51 saakka tukeutuen tähän. Kierreputki 54 muodostaa pilarikappaleen 61 keskelle pitkittäisen reiän, jota käytetään hyväksi pilareiden jälki-jännityksessä.

Varsinainen valu käynnistetään tuomalla valusuppiloon 55 erittäin jäykkä betonimassa 56. Valu aloitetaan käynnistämällä valukoneen 52 moottori 57, joka pyörittää välitysyh-teen, esimerkiksi ensimmäisen hihnan 58 avulla syöttöruuvia 59, sekä toisen hihnan 62 avulla kierreputkea 54. Kun muotti 50, 51 alkaa täyttyä, kierreputki 54 ja siinä oleva kierreo-sa 60 alkavat muokata betonia siten, että betoni tiivistyy vähitellen. Betonin tiivistyminen tulee tehokkaaksi vasta siinä vaiheessa, kun muotti 50, 51 on kokonaan täyttynyt beto-

II

9 83558 nista ja syöttöruuviosa 59 muodostaa paineistetun tilan muottiin 50, 51. Varsinainen tiivistäminen tapahtuu siten paineen alaisena kierukkaputken 54 ja erityisesti sen kier-reosan 60 muokkaavan liikkeen ansiosta, jolloin betonimassa leikkautuu sisäisesti ja samalla tiivistyy. Kun betoni on saavuttanut riittävän tiiviyden, voidaan valu lopettaa. Koska betoni on erittäin jäykkää, pysyy se siinä muodossa, mihin se on valuhetken päättyessä muokkautunut. Valukone 52 irroitetaan valumuotista nostamalla valukoneen nostosilmu-kasta 53 ja samalla pyörittämällä kierreputkea 54 siten, että kierreputki kiertyy jäykässä betonimassassa olevaa kierremuotoa pitkin ylös eikä riko betonirakennetta. Näin jäykkä betoni jää kierreputken 54 muodostamaan kierremuo-toon, minkä tarkoituksena on saada hyvä ankkurointikapasi-teetti lopullisessa rakenteessa oleviin jännepunoksiin 17 ja niitä ympäröivään kovettuvaan massaan.

Pilarikappale 61 pysyy nyt heti valun jälkeen muodossaan ja voidaan siirtää tarvittaessa ylös muotista lopulliseen läm-pökäsittelyuuniin. Tällöin pilarikappaleen 61 keskelle mu-dostuneeseen reikään pujotetaan (ei-esitetty) akseli ja lukitaan se pohjaosaan 51. Akselia ja pohjaosaa 51 hyväksikäyttäen vielä kovettumaton pilarikappale 61 voidaan nostaa muotista edellyttäen tietenkin, että muottiin on tehty riittävä päästö tai se on avattavissa.

Muotin koko ja muoto voi olla halutunlainen siten, että neliönmuotoiset, ympyränmuotoiset, soikion muotoiset tai monimuotoiset kappaleet ovat mahdollisia. Lisäksi pilarimuottiin voidaan ennen varsinaista valua sijoittaa tartuntateräksiä, kuten esimerkiksi pohjan 51 päälle kokonainen pilarikenkä-raudoitus tai muotin väliosiin pilarikonsoleita tai tartun-talevyjä. Pilarin 61 kaikki sivupinnat ovat erittäin korkealuokkaisia sen ansiosta, että kaikilla sivuilla on teräs-muottipinta, ja valmistustekniikka takaa hyvän tiiviyden betoniin.

ίο 83558 Järjestelmän mukaan erilliset konsolivälikkeet tai arkkiteh-tuurikappaleet valmistetaan toisaalla siten, että ne ovat valmiina liitettäväksi lopulliseen pilarielementtiin osaksi rakennetta eivätkä ne siten vaikeuta varsinaisten standardi-kappaleiden valmistusta rationaalista tuotantotekniikkaa hyväksi käytettäessä.

Järjestelmän mukaan valmistettujen elementtien betonimassa valitaan siten, ettei betoni lohkeile palotilanteessa eikä kuormitustilanteessa. Mitään erityisiä betonin ominaisuuksia järjestelmä ei kuitenkaan edellytä, vaan menetelmässä käytettävä erittäin jäykkä betoni jo sellaisenaan varmistaa edellä esitettyjen vaatimusten toteutumisen. Palotilanteessa on tärkeintä, että betoni sisältää riittävän paljon suoja-huokosia, jolloin betonissa oleva kosteus pääsee purkautumaan aiheuttamatta lohkeamia betonirakenteeseen. Lohkeilua voidaan lisäksi eliminoida käyttämällä betonissa esim. kuituja (teräskuitu, lasikuitu, polypropyleenikuitu, mineraali-kuitu, hiilikuitu) ja lisähuokoistusaineita.

Pilareissa olevan ontelon täyttövalussa voidaan myös käyttää edellä mainittuja kuituja esijännitysvoimasta aiheutuvien vetojännitysten eliminoimiseksi. Järjestelmän mukaiset pilarit voidaan liittää osaksi betonipalkkirunkoa tai teräspalk-kirunkoa.

Il

Claims (1)

11 83558 Patenttivaatimus: Betonirunkojärjestelmä, joka käsittää - vähintään kahdesta päällekkäisestä pilariosasta muodostuvat betoniset pystypilarit (1, 20, 30, 40), joissa kussakin on pituussuuntainen läpimenevä onkalo (15), - pilareihin (1, 20, 30, 40) tai pilariosien väliin sovitetut kannatinrakenteet (6, 12, 22, 35) vaakaelementtien (4, 14) kiinnittämiseksi pilarei-den (1, 20, 30, 40) varaan, jotka kannatinrakenteet (6, 12, 22, 35) käsittävät pilarien onkaloi-den (15) kanssa yhtenevät, rakenteen läpi menevät onkalot siten, että päällekkäiset pilariosat kan-natinrakenteiden (6, 12, 22, 35) kanssa muodostavat yhdistelmätyyppisen pilarirakenteen (1, 20, 30, 40), jossa on koko rakenteen läpi menevä yhtenäinen, sopivimmin koaksiaalinen onkalo (15), ja - ainakin yhden onkaloon (15) läpi kulkemaan sovitetun yhtenäisen esijännityskaapelin (17), joka on kiristetty ja lukittu vetojännitykseen pilarirakenteen (1, 20, 30, 40) päiden yhteyteen sovitetuilla lukituselimillä (2, 16), tunnettu siitä, että - onkalo (15) on ainakin pilarikappaleiden (1, 20, 30, 40) osalta varustettu muotourituksella, esi- . . merkiksi spiraalilla, ja - kutakin esijännitettyä kaapelia (17) ympäröi kaapelin lopullisesti paikalleen lukitseva kovettunut massa. 12 83558 Betongramssystem som omfattar - vertikalpelare (l, 20, 30, 40) av betong, bestä-ende av ätminstone tvä ρέ varandra anordnade pe-larelement, av vilka vart och ett uppvisar ett i längdriktningen genomgäende hälrum (15), - i pelarna (1, 20, 30, 40) eller mellan pelarele- menten anordnade bärkonstruktioner (6, 12, 22, 35) för att fästa horisontella element (4, 14) ρέ pelarna (1, 20, 30, 40), vilka bärkonstruktioner (6, 12, 22, 35) omfattar genom konstruktionen gä-ende hälrum, som sammanfaller med hälrummen (15) i pelarna ρέ ett sädant sätt, att ovanpä varandra liggande pelarelement bildar tillsammans med bär-konstruktionerna (6, 12, 22, 35) en pelarstruktur (1, 20, 30, 40) av sammansatt typ, som uppvisar ett kontinuerligt, koaxialt hälrum (15), som sträcker sig genom hela konstruktionen, och - ätminstone en sammanhängande förspänningsvajer (17) som är anordnad att löpa genom ett hälrum (15), och som är spänd och läst under dragspänning medelst läsdon (2, 16) som är anordnade vid ändar-na av pelarkonstruktionen (1, 20, 30, 40), kännetecknat av att - hälrummet (15) är ätminstone för pelarstyckenas (1, 20, 30, 40) del försett med formräfflor, tili exempel med en spiral, och - varje förspänd vajer (17) är omgiven av härdnad massa, som läser kabeln slutgiltigt i dess ställ-ning, II