FI82991B - Valmekanism foer tilldelning av styrningen av en kommunikationsvaeg i ett digitalt datorsystem. - Google Patents

Description

1 82991

Valintamekanismi digitalisen tietokonejärjestelmän tietoliikenne tien ohjauksen luovuttamiseksi

Keksintö koskee digitaalitietokoneiden suunnittelua 5 ja nimenomaan laitteita, joilla yhdistetään toisiinsa keski näistä tietoliikennettä varten erilaisia laitteita kuten prosessoreita, muisti- (keskusmuisti) ja siirräntälaitteita, kuten massamuisti (esim. levyt ja nauhat), valvontapöytä-päätteitä, kirjoittimia ja muita tällaisia laitteita digitaa-10 litietokonejärjestelmässä. Tässä esitetty keksintö koskee nimenomaan parannettua laitetta tietoväylällehakuprosessin suorittamiseksi niiden laitteiden välillä, jotka pyrkivät saamaan tietoväylän ohjaukseensa digitaalitietokonejärjes-telmässä.

15 Digitaalitietokonejärjestelmien ja niiden komponent tien kustannusten laskiessa jatkuvasti näihin järjestelmiin yhdistetään yhä enemmän erityyppisiä tietojenkäsittelylait-teita. Laitteilla on hyvin erilaisia ominaispiirteitä, kun on kysymys nopeudesta (toisin sanoen siitä nopeudesta, jolla 20 ne voivat ottaa vastaan tai lähettää tietoja), tarvittavis ta ohjaustiedoista, tietojen muodosta ja muista tällaisista ominaisuuksista, mutta kuitenkin niiden on oltava yhteydessä toistensa kanssa. Esimerkiksi prosessorien on oltava usein yhteydessä keskusmuistin (erittäin suuri nopeus) massamuis-25 tilaitteiden kuten levymuistin (suuri nopeus) ja tulostus laitteiden kuten kirjoittimien (hyvin pieni nopeus) kanssa. Yhdyslaitteen yksi tärkeä ominaisuus on sen kyky tukea tie-toväylällehakumenettelyä toistensa kanssa yhteyteen haluavien laitteiden kilpailevien vaatimusten kesken. Jotakin 30 tietoväylällehakumuotoa on käytettävä, niin että pystytään antamaan tietoväylälle pääsyä koskeva pyyntö ja näin ollen onkin tärkeää, että tietoväylällehakuprosessi on tehokas, koska se voi muuten kuluttaa liian suuren osan tietokonejärjestelmän resursseista. Lisäksi on yleensä toivotta-35 vaa, että tietoväylällehakuprosessiin liittyy jonkin ver- 2 82991 ran joustavuutta varattaessa tietoväylä pyynnön esittävien laitteiden kesken. Sellaisissa ympäristöissä, jotka mahdollistavat hyvin monien laitteiden yhdistämisen tietoväylään, erityisesti sellaisissa ympäristöissä, jotka sallivat lisäksi 5 useiden prosessorien yhdistämisen tietoväylään, tietoväylälle- hakumekanismiin kohdistuvat kilpailevat vaatimukset aiheuttavat usein ei-toivottuja pakotteita järjestelmän toimintaan ja joustavuuteen nähden.

Yhdyslaitteen toinen tärkeä ominaisuus on sen keskeytyk-10 siin liittyvä tuki. Se tapa, jolla nämä keskeytykset rekiste röidään, aiheuttaa usein tuntuvia rajoituksia siihen joustavuuteen nähden, johon on mahdollista päästä laitteen yhdistämisessä tietoväylään.

Sen lisäksi, että yhteen keskusprosessoriin yhdistetty-15 jen laitteiden välille järjestetään tietoliikenne, halutaan usein järjestää saanti tällaisten laitteiden ja yhden tai useamman lisäprosessorin välille ja myös yksinomaan useiden prosessorien välille. Tämä prosessorien välistä tietoliikennettä koskeva vaatimus monimutkaistaa vielä tuntuvasti yhteysprobleemaa -20 toiminnan koordinoinnin välttämättömyyden vuoksi. Prosessorien välisen tietoliikenteen eräs erityistä huomiota vaativa näkökohta on yhdessä tai useammissa prosessoreissa olevien välimuistien käytön aiheuttama probleema. Tällaiset välimuistit voivat aiheuttaa käsittelyvirheitä, ellei ryhdytä asian vaa-25 timiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että pääsy väli muistiin sallitaan vain silloin, kun välimuistissa olevat tiedot ovat "voimassa", toisin sanoen niitä ei ole muutettu keskusmuistissa niiden välimuistiin siirtämisen jälkeen.

Jos välimuistivalvontaa ei suoriteta tehokkaasti, koko jär-30 jestelmän suorituskyky voi huomattavasti heikentyä.

Keksinnön eräänä tavoitteena on siis saada aikaan parannettu laite eri laitteiden yhdistämiseksi toisiinsa di-gitaalitietokonejärjestelmässä.

Lisäksi keksinnön eräänä tavoitteena on saada ai-35 kaan sellainen parannettu laite laitteiden yhdistämiseksi toisiinsa digitaalitietokonejärjestelmässä, joka sallii 3 82991 lukuisien laitteiden yhdistämisen yhdistämiseen liittyvien rajoituksien pysyessä minimaalisina.

Keksinnön eräänä lisätavoitteena on saada aikaan sellainen parannettu laite laitteiden yhdistämiseksi toi-5 siinsa, joka jakaa tehokkaasti yhteysresurssit niiden laitteiden kesken, jotka pyytävät päästä tietoliikenteeseen toistensa kanssa.

Keksinnön eräänä tavoitteena on vielä saada aikaan sellainen laite laitteiden yhdistämiseksi toisiinsa digi-10 taalitietokonejärjestelmässä, joka sovittaa tehokkaasti tietoliikenteen niiden laitteiden välillä, joilla on erilaiset pääsyprioriteetit.

Tämä saavutetaan oheisten patenttivaatimusten mukaisilla yhdyspiireillä ja laitteilla.

15 Tämä patenttihakemus koskee yhtä yhdyslaitteeseen liittyvistä useista näkökohdista.

Nimenomaan se koskee sellaista laitetta, jonka avulla pääsy tietoväylälle tehdään mahdolliseksi niille laitteille, jotka pyrkivät pääsemään sille tiettynä aika-20 na. Täydellisen järjestelmän eri näkökohtien välillä vallitsevan keskinäisen suhteen vuoksi täydellisen järjestelmän rakennetta selostetaan ensin kokonaisuutena ja nimenomaan käsiteltävään keksintöön liittyviä näkökohtia selostetaan sitten hieman yksityiskohtaisemmin. Tässä esi-25 tetyt patenttivaatimukset määrittävät käsiteltävän patenttihakemuksen varsinaisen keksinnön, nimittäin laitteen tietoväylälle pääsyn määrittämistä ja myöntämistä varten.

Tässä selostettu yhdyslaite liittyy jokaiseen yhdistettävään laitteeseen ja muodostaa mieluimmin osan siitä.

30 Se ohjaa signaalien lähettämistä ja vastaanottamista tieto- väylällä (esim. rinnakkaisjohdotuksen käsittävä väylä), joka yhdistää jokaisen laitteen. Yhdyslaite saa aikaan tietoliikenteen yhtenäisen ohjauksen tietoväylän yhdistämis-sä laitteissa. Nämä laitteet on kytketty rinnan tietoväy-35 Iän kanssa, ja niiden toiminta on riippumaton niiden fyy sisestä sijainnista väylällä. Jokaiselle tietoväylään yhdistetylle laitteelle on määrätty tunnusnumero ("ID), jota käytetään lukuisiin tarkoituksiin, kuten seuraavassa 4 82991 selostetaan. Yhdyslaitteen eräässä toteutuksessa tehtävä on suoritettu fyysisellä pistokkeella, joka on työnnetty laitteeseen ja johtimeen, tunnusnumeron määrittämiseksi.

Koska tämä fyysinen pistoke voidaan siirtää aukosta toi-5 seen, ei laitteen ja sen aukon välillä, jossa pistoke on, ole loogista riippuvuutta. Tämä numero ladataan ohjausrekis-teriin järjestelmän alustuksen aikana ja on sen jälkeen laitteen käytettävänä.

Yhdyslaite toteuttaa tietyn komentokannan, jolla saa-10 daan aikaan tehokas tietoliikenne laitteiden välillä. Nämä komennot toteutetaan ja lähetetään lukuisina eri toimintoina (niitä nimitetään tässä "tapahtumiksi"). Jokainen tapahtuma on jaettu lukuisiin jaksoihin ja käsittää komento-/osoite-jakson, jossa asianomaisen tapahtuman (esim. luku, kirjoitus, 15 keskeytys ja niin edelleen) toimintakoodi lähetetään väylän kautta muihin laitteisiin niiden tietojen kanssa, jotka tunnistavat ne laitteet, joihin komento on suunnattu tai jotka sisältävät muuta komentoon liittyvää informaatiota; upotetun tietoväylällehakujakson sen laitteen tunnistamiseksi, jolle 20 myönnetään seuraavana pääsy tietoväylälle? ja yhden tai useampia tietojaksoja, jossa/joissa lähetetään käyttäjätietoja (toisin sanoen käsittelyn lopullinen kohde) tai muita tietoja.

Tapahtumasignaalit lähetetään tietoväylän kautta erillis lisiä linjaryhmiä pitkin, joita nimitetään tässä tiedonsiir- toluokkalinjoiksi, vastausluokkalinjoiksi, ohjausluokkalin-joiksi ja teholuokkalinjoiksi. Aika- ja vaihesignaaleja lukuunottamatta (selostetaan myöhemmin) nämä signaalit ilmaistaan voimassa oleviksi, kun yksi tai useampia yhdyslaitteita 30 pitää ne yllä. Tiedonsiirtoluokkalinjat käsittävät puoles taan informaatio-, tieto- ja pariteettilinjoja ja ne lähettävät tapahtumassa käytettäviä komento-, tila- ja tiettyjä muita tietoja.

Vastausluokkalinjat antavat positiivisen kuittauk-35 sen virheettömästä vastaanotosta sekä lisävastauksia tapah tuman ohjaamiseksi tai muuttamiseksi. Tämä virhevalvonta 5 82991 edistää tuntuvasti järjestelmän luotettavuutta, vaatii vähän tai ei lainkaan lisää kaistanleveyttä ja sallii vastauksen antavan laitteen muuttaa tapahtuman normaalia etenemistä edistäen näin suuresti järjestelmän joustavuutta. Esimerkiksi sel-5 lainen laite, joka vastatakseen sille suunnattuun komentoon tarvitsee lisäaikaa komennon normaalisti edellyttämän ajan lisäksi, voi käyttää yhtä tai useampia vastaussignaaleja tapahtuman suorittamisen viivyttämiseksi (etukäteen määrätyissä rajoissa), kunnes laite on valmis vastaamaan, tai se voi il-.0 moittaa laitteelle kykenemättömyydestään vastata tuolla het kellä ja vapauttaa näin tietoväylän muita tapahtumia varten.

Yhdyslaite synnyttää ohjaussignaalisarjän ja käyttää sitä jokaisessa laitteessa, niin että saadaan aikaan tehokas ja oikein tapahtuva tietoväylään pääsyn siirtyminen laittees-.5 ta toiseen. Lisäksi jokainen laite synnyttää paikallisia aja- tussignaaleja järjestelmän yhteisestä ajastimesta tahdistetun toiminnan varmistamiseksi tällä tavoin. Nämä signaalit sekä testausohjaussignaalit lähetetään myös erillisillä linjoilla tietoväylän kautta. Lopuksi laitteet valvovat järjestelmän !0 vaihto- ja tasavirran tilaa ja synnyttävät signaaleja, jotka ilmaisevat näiden tehonlähteiden tilan, niin että tarvittaessa voidaan ryhtyä asianomaiseen toimintaan.

Tässä selostettu yhdyslaite on poikkeuksellisen tehokas ja monipuolinen ja soveltuu helposti taloudelliseen val-*5 mistukseen nykyään käytettävänä olevalla sarjavalmistusinteg- raatiotekniikalla. Tämä johtuu siitä suhteellisen rajoitetusta määrästä fyysisesti erillisiä johtimia, jotka tarvitaan siirtämään komento-, ohjaus-, informaatio- ja tietosignaalit laitteiden välillä, mikä liittyy puolestaan toimintojen te-hokkaaseen valintaan ja jakamiseen näiden linjojen kesken. Yhdyslaite ei myöskään aseta mainittavia rajoituksia siihen yhdistettyjen laitteiden fyysiselle sijainnille. Lisäksi se mahdollistaa lukuisien laitteiden yhdistämisen toisiinsa ja soveltuu tehokkaasti sekä yhden prosessorin kä-^ eittäviin että monikonekokoonpanoihin.

6 82991 Tässä patenttihakemuksessa nimenomaan määritetyn keksinnön mukaan jokainen sellainen laite, joka pyrkii saamaan väylän hallintaansa liittyäkseen tiettyyn tapahtumaan muiden laitteiden kanssa, valvoo NO ARB -ohjauslinjaa. Kun NO ARB:in 5 todetaan olevan vapaana, laite voi hakea pääsyä tietoväylälle seuraavassa jaksossa. Tämä jakso voi olla "vapaa" tieto-väylällehakujakso, toisin sanoen sellainen jakso, joka esiintyy silloin, kun väylällä ei ole mitään tapahtumaa käynnissä, tai se voi olla "upotettu" tietoväylällehakujakso, toisin sa-10 noen sellainen jakso, joka esiintyy tietyn tapahtuman ollessa käynnissä väylällä.

Havaittuaan tietoväylällehakujakson, jokainen tällainen laite pitää yllä NO ARB-linjan ja prioriteettiansa vastaavan erillisiinjän. Signaalit pidetään yllä tulkitussa 15 muodossa (toisin sanoen "yhtenä N:stä", jolloin N on jär jestettyjen, erilaisten prioriteettitasojen lukumäärä) tietoväylän tietolinjoilla. Samaan aikaan jokainen laite valvoo tietolinjoja ja suorittaa oman määrityksensä siihen nähden, onko se sellainen laite, jolla on etukäteen määrätty prio-20 riteettikarakteristiikka tietoväylälle pääsyä hakevien laitteiden joukossa. Tässä nimenomaan selostetussa erikoistoteu-tuksessa tietoväylällehaku tapahtuu kahdella prioriteetti-tasolla, nimittäin "ylhäällä" ja "alhaalla". Lisäksi kumpaankin tasoon liittyy välitasoprioriteetti ylhäältä alaspäin 25 käänteissuhteessa laitteen tunnusnumeroon nähden, toisin sa noen välitasoprioriteetti pienenee, kun tunnusnumero kasvaa. Kuten tässä nimenomaan selotetaan, jokainen laite tekee itselleen selväksi, onko se korkein prioriteettilaite, joka hakee pääsyä tietoväylälle sillä hetkellä. Se laite, joka 30 määrittää olevansa korkein tietoväylälle pääsyä hakeva prio- riteettilaite, omaksuu vuoroon tulevan isäntäkoneen tilan ja jatkaa NO ARB:in pitämistä yllä estääkseen muita laitteita osallistumasta tietoväylän hallintaa koskevaan tie-toväylällehakuprosessiin, kunnes se saa väylän hallintaan-35 sa. Vuoroon tuleva isäntäkone voi saada tietoväylän hallin

taansa sillä jaksolla, joka seuraa sitä jaksoa, jossa BSY

li 7 82991 ei ole voimassa, ja siitä voi tulla tällöin nykyinen isäntäkone.

Lisäksi käsiteltävän keksinnön mukaan tietoväylällehakua ei suoriteta ainoastaan eri prioriteettitasoilla, vaan myös eri tiloissa. Tarkemmin sanottuna on järjestetty tilan ohjauslaite 5 tietoväylällehakuprosessin suorittamiseksi tietyllä laitteel la yhdellä lukuisista kiinteistä prioriteettitasoista tai dynaamisesti muuttuvalla pohjalla (esim. "dual round robin" tie-toväylällehakutilana, kuten myöhemmin selostetaan). Lisäksi laite voidaan asetaa niin, että se tekee tietoväylällehaun kyvyt-10 tömäksi; tämä estää sitä saamasta tietoväylää hallintaansa.

Tietoväylällehakutilan ohjaus saadaan aikaan ohjausre-kisterillä, johon kaikki järjestelmässä olevat laitteet pääsevät ja jota ne voivat huomattavasti muuttaa. Näin ollen laitteen tietoväylällehakutilaa voidaan tarvittaessa muuttaa jär-15 jestelmän tarpeiden mukaan. Lisäksi "dual round robin" -tilassa pääsy tietoväylälle tapahtuu sellaisella pohjalla, joka antaa laitteille pääasiassa samanlaisen pääsyn tietyn ajanjakson kuluessa. Termiä "dual round robin" käytetään tässä kuvaamaan yhdyslaitteen dynaamisen tietoväylällehakutilan käyttäytymistä 20 vastakohtana "pure" round robin -tilalle. Viimeksi mainitus sa tilassa, jos kaikki tietoväylän yhdistetyt laitteet ovat tässä tilassa, jokainen laite saa väylän hallintaansa täsmälleen yhden kerran, ennen kuin jokin laitteista saa väylän hallintaansa toisen kerran. Sen sijaan "dual round robin" -tilas-25 sa on muodostettu kaksi pyöreää "robin-rengasta", joista kum pikin on sinänsä "pure" round robin. Tämä johtuu tietoväylän edellisen isännän tunnuksen käyttämisestä prioriteettilasken-nassa. Nämä renkaat on limitetty tehokkaasti, ja "dual round robin" -tila muodostaa näin ollen saman tasapuolisuuden kuin 30 "pure round robin" siinä mielessä, ettei mikään laite ole milloinkaan suljettu pois tietoväylän hallinnasta, ja pahimmassa tapauksessa jokaisen laitteen latenssi on sama kuin "pure round robin" -tilassa. Jos jokin laite tarvitsee suurempaa kaistanleveyttä tiettynä ajankohtana, tämän laitteen 35 tietoväylällehakuprioriteettitila voidaan muuttaa dynaamisesta tilasta kiinteäksi tilaksi käsittäen nimenomaan kiinteän 8 82991 korkeaprioriteettitilan. Tässä tilassa mainitulla laitteella on mahdollisuus päästä tietoväylään pitemmäksi ajaksi kuin muuten ja se voi näin ollen siirtää jopa suurempia määriä tietoja tietyn ajanjakson kuluessa.

5 Jokainen "dual round robin" -tietoväylällehakutilassa toimiva laite vertaa tunnusnumeroaan jokaisen upotetun tie-toväylällehakujakson aikana nykyisen isännän tunnusnumeroon. Jos tietyn laitteen tunnusnumero on suurempi kuin nykyisen isännän tunnusnumero, laite päivittää prioriteettinsä kor-10 kealle prioriteettitasolle; muuten sen prioriteetti jää tai asetetaan alhaiselle prioriteettitasolle. Päätös tietoväy-lällehakuprosessin suorittamisesta tietyssä upotetussa tie-toväylällehakujaksossa tehdään ennen prioriteetin päivittämistä tässä jaksossa, joten tietoväylällehakupäätös perustuu 15 edellisen isännän tunnusnumeroon. Näin ollen ne laitteet, joilla on alhaiset tunnusnumerot ja jotka saattavat muuten kieltää korkean tunnusnumeron omaavien laitteiden pääsyn tietoväylälle, siirretään ajoittain alhaiselle prioriteetti-tasolle .

20 Käsiteltävän keksinnön mukainen yhdyslaite tarjoaa huomattavia etuja. Ensinnäkin se käyttää vain yhtä lisälin-jaa tietoväylässä tietoväylällehakuprosessin edellytysten aikaansaamiseksi. Muut sovitteluun tarvittavat linjat muodostetaan tietolinjoilla, jotka ovat välttämättä olemassa 25 tietojen lähettämiseksi, mikä on keskinäisen tietoliiken teen päätavoite. Näin ollen järjestelmä soveltuu yhtä integroitua piiriä käyttävään toteutukseen, mikä on huomattava ja usein ratkaiseva etu taloudellista järjestelmää konstruoitaessa. Lisäksi tietoväylällehakujärjestelmä muo-30 dostaa erittäin joustavan tavan resurssien jakamiseksi sellaisten kilpailevien laitteiden kesken, jotka pyrkivät pääsemään rajoitettuun laitteeseen, tietoväylälle. Suhteellisten prioriteettien jakamista laitteille voidaan muuttaa etukäteen määrätyllä tavalla niiden laitteiden 35 kesken, jotka kilpailevat väylälle pääsystä tiettyinä aikoina, tai sitä voidaan muuttaa järjestelmän muuttu- li 9 82991 vien vaatimusten mukaan. Lisäksi, koska tietoväylällehaku on jaettu kaikkien tietoväylään yhdistettyjen laitteiden kesken, lukuisat linjat, fyysiset sijoitusrasitukset ja ne huomattavat yleiskulut, jotka liittyvät tavallisesti keskitettyyn tie-5 toväylällehakuprosessiin, on eliminoitu. Näin ollen se käsittää tehokkaan ja poikkeuksellisen joustavan toimintatavan.

Keksinnön edellä esitettyjä ja muita sekä lisätavoitteita ja piirteitä on helpompi ymmärtää seuraavan , keksintöä koskevan yksityiskohtaisen selostuksen avulla, joka on tehty ohei-siin piirustukiin liittyen, joissa kuviot 1A-1C ovat lohko- ja Iinjakaavioita erilaisista prosessori- ja laitekokoonpanoista, jotka voidaan toteuttaa tässä selostetun yhdyslaitteen avulla, kuvio 2 esittää yhdyslaitteen signaalirakennetta, 1^ kuviot 3A-3C esittävät erilaisia ajastussignaaleja, joi ta käytetään yhdyslaitteen eräässä erikoistoteutuksessa, sitä tapaa, jolla paikalliset ajastussignaalit synnytetään, ja niiden käyttöä määritettäessä tiettyä "tapahtumaa" yhdyslaittee-seen liitettyjen laitteiden kesken, 2 0 kuvio 3D esittää tietoväylällehakuprosessin toimintajär-jestystä, kuvio 3E esittää BSY- ja NO ARB -sarjoja, kuviot 4A-4H ovat taulukoita ja ne esittävät jokaisen, yhdyslaitteen käyttämän tapahtumatyypin rakennetta, 2 5 kuvio 5A on taulukko, jossa on yhteenveto yhdyslaitteen komentokoodeista, kun taas kuvio 5B on taulukko, joka esittää yhteenvedon yhdyslaitteen tietotilakoodeista, kuvio 5C on yhteenveto yhdyslaitteen tiedonpituuskoo- deista, kuvio 6 on taulukko vastauskoodiyhteenvedosta, kuviot 7A-7I ovat kaavioita yhdyslaitteen käyttämästä perusrekisterisarjasta ja esittävät eri bittien tiettyä käyttöä jokaisessa rekisterissä, ja 10 82991 kuvio 8 on lohko- ja linjakaavio, joka esittää lo-giikkakytkentöjä yhdyslaitteen tietoväylällehakutoiminnon suorittamista varten.

Kuvio IA esittää tässä selostetun yhdyslaitteen käyt-5 töä pienissä ja suhteellisen huokeissa tietokonejärjestel missä tyypillisessä kokoonpanossa. Siinä esitetyllä tavalla prosessori 10, muisti 12, päätteet 14 ja massamuistiyksiköt (levyt) 16 on liitetty toisiinsa yhdyslaitteella 18 ja tietoväylällä 20. Prosessorin 10 ja muistin 12 ollessa kysymyk-10 sessä yhdyslaitteet 18 on sijoitttu laitteeseen mieluimmin siihen kiinteästi liittyvinä ja ne muodostavat näin ollen tietoliikennerajapinnan laitteeseen. Päätteiden 14 ja muisti-yksiköiden ollessa kysymyksessä voidaan järjestää vastaavat väliadapterit 22, 24, niin että useita pääte- tai muistilait-15 teitä voidaan liittää yhteen yhdyslaitteeseen 18. Adapterit muodostavat rajapinnan tietoväylän 20 ja laitteen muun osan välille. Tässä käytettynä termi "laite" tarkoittaa yhtä tai useampia kokonaisuuksia, joka/jotka on yhdistetty tietoväylään yhteisellä yhdyslaitteella. Näin ollen kuviossa IA päätie 20 teet 14 ja adapteri 22 käsittävät yhden laitteen 26; vastaa vasti prosessori 10 ja keskusmuisti 12 ovat kumpikin laitteita. Kuviossa IB prosessori 32 ja muisti yhdessä adapterin 40 kanssa käsittävät yhden laitteen.

Kuviosta IA voidaan nähdä, että prosessorilla 10 on 25 yhteinen muisti 12 muiden tietoväylän 20 yhdistettyjen lait teiden kanssa. Tämä alentaa järjestelmän kustannuksia, mutta rajoittaa sen nopeutta, koska väylä 20 joudutaan jakamaan. Kuviossa IB tämä probleema on ratkaistu järjestämällä erillinen muistiväylä 30 prosessorin 32 ja muistin 34 väliin.

30 Prosessori ja muisti on sitten yhdistetty päätelaitteisiin 36 ja massamuistilaitteisiin 38 adapterin 40, väylän 42 ja adapterien 46 ja 48 välityksellä. Adapterissa 40 on siihen kiinteästi liittyvä yhdyslaite 18, joka yhdistää adapterin väylään 42. Vastaavasti kummassakin adapterissa 46 ja 48 on 35 siihen kiinteästi liittyvä yhdyslaite 18, joka yhdistää sen väylään 42. Tämäntyyppisellä systeemillä saadaan 1, 11 82991 parempi suorituskyky, mutta suuremmilla kustannuksilla. Kuitenkin se kilpailee vielä täysin tässä selostetun yhdyslait-teen kanssa.

Lopuksi kuvio 1C esittää laitteen yhdyslaitteen käyt-5 töä monikonejärjestelmässä. Tässä kuviossa prosessorit 50 ja 52 on yhdistetty ensiömuisteihin 54, 56 vastaavilla muisti-väylillä 58, 60. Prosessori-muistiparit on puolestaan yhdistetty järjestelmän muuhun osaan vastaavasti adaptereilla 62, 64, joissa on niihin kiinteästi liittyvä ja väylän 68 avulla 10 yhdistetty yhdyslaite 18. Välimuisti 52 liittyy toiseen prosessoriin, esim. prosessoriin 50. Järjestelmän muu osa vastaa sitten pääasiassa kuviossa IB esitettyä, nimittäin yksi tai useampia päätteitä 70 on yhdistetty väylään 68 adapterilla 72, jossa on yhdyslaite 18, ja massamuistilaite 74 15 on yhdistetty väylään 68 adapterilla 76, jossa on yhdyslaite 18. Tässä kokoonpanossa kumpikin prosessori voi olla tietoliikenteessä järjestelmän jokaiseen laitteeseen, ja lisäksi prosessorit voivat olla yhteydessä suoraan keskenään. Lisäksi välimuisti 51 on sijoitettu tehokkaalla tavalla. Tä-20 män samassa järjestelmässä olevan vaativan laiteyhdistelmän muodostamasta erilaisesta luonteesta ja monimutkaisuusta-sosta huolimatta tässä selostettu yhdyslaite ohjaa tehokkaasti koko tietoliikennettä pääasiassa samalla tavalla.

Katsottaessa nyt kuviota 2 nähdään yhdyslaitteen 25 synnyttämien ja käyttämien signaalien eri ryhmät esitettyi nä pääkohdittain niiden päätoimintaluokan mukaan. Jokaisessa luokassa ne on ryhmitetty niiden erillisten alitoimintojen mukaan. Lisäksi johdinryhmän (tai tietoväylän) 78 ne asianomaiset johtimet, jotka siirtävät näitä signaaleja lait-30 teestä toiseen, on myös esitetty seuraavan selostuksen hel pottamiseksi. Linjan katsotaan olevan voimassa, jos jokin linjaan liitetty laite pitää sen voimassa. Linja on vapaana vain silloin, jos mikään laite ei pidä sitä voimassa.

Asian havainnollistamiseksi kaksi erillistä yhdyslaitetta, 35 jotka on merkitty vastaavasti A ja B ja jotka liittyvät kiinteästi niihin vastaaviin fyysisiin laitteisiin, joiden i2 82991 tietoliikennettä ne ohjaavat, esitetään kaavioina niiden käyttämien signaalien avulla ja yhdistettyinä toisiinsa väylällä 78 signaalien lähettämistä varten. Kuitenkin on huomattava, että väylä 78 yhdistää tyypillisesti fyysises-5 ti joka hetki enemmän kuin kaksi laitetta, vaikkakin vain nykyisen isäntäkoneen valitsemat laitteet osallistuvat varsinaisesti tapahtumaan. Jäljellä olevat laitteet pysyvät yhdistettyinä fyysisesti tietoväylään, mutta eivät osallistu tapahtumaan.

10 Kuten kuviossa 2 esitetään, on olemassa neljä sig- naalipääluokkaa, joita yhdyslaite käyttää, nimittäin tiedon-siirtoluokkasignaalit, vastausluokkasignaalit, ohjausluok-kasignaalit ja teholuokkasignaalit. Tiedonsiirtoluokkasig-naalit käsittävät tietokentän, merkitty lfi'.O], joka lähe-15 tetään ja otetaan vastaan väylän 78 neljällä erillisellä linjalla 80. Tietokenttä sisältää erilaisia tietoja, joihin kuuluu esim. komentokoodi, joka tunnistaa tapahtuman aloittavan laitteen (nykyinen isäntäkone), ja tietoja, jotka määrittävät jakson aikana lähetettyjen tietojen tilan. 32 bitin 20 tietosana, joka lähetetään linjoja 82 pitkin, merkitty D/31:07 kuviossa 2, hankkii tiettyjä tapahtumassa tarvittavia tietoja, kuten suoritettavan tiedonsiirron pituus (käytetään READ- ja WRITE-tyypin tapahtumissa); sen laitteen tunnus, joka on valittu ottamaan osaa tapahtumaan; niiden 25 muistipaikkojen osoite, joihin on saatava pääsy tiedonsiirtoa varten; ja tiedot, jotka on siirrettävä. Tämä sana lähetetään ja otetaan vastaan 32 erillistä linjaa 82 pitkin.

On järjestetty myös kaksi linjaa 84 ja 86, merkitty "PO", joita käytetään ilmaisemaan pariteetti informaatio- ja tie-30 tolinjoilla, ja BAD, joka ilmaisee virhetilan.

Signaalien vastausluokka käsittää kolmen bitin kentän, merkitty CNF/2:Q/ ja lähetetään linjoilla 88, joka saa aikaan vastauksen tietylle laitteelle lähetettyihin erilaisiin tietoihin ja sallii laitteiden muuttaa tapahtumien 35 etenemistä, kuten myöhemmin yksityiskohtaisesti selostetaan.

i3 82991

Ohjausluokkasignaalit lähetetään kahdeksan linjan 90-104 ryhmän kautta. Ensimmäinen näistä signaaleista, NO ARB, ohjaa tietoväylällehakuprosessia. Toinen niistä, BSY, ilmaisee, että tietoväylä on sillä hetkellä jonkin 5 laitteen käytössä. Näitä kahta signaalia käytetään yhdes sä saamaan aikaan väylän hallinnan hyvässä järjestyksessä tapahtuva siirtyminen niiden laitteiden kesken, jotka pyrkivät saamaan tietoväylän hallintaansa.

Ohjausluokan jäljellä olevista signaaleista signaa-10 lit aika (+) ja aika (-) käsittävät väylään 98 yhdistetyn erillisen lähteen synnyttämiä ja vastaavasti linjoja 94, 96 pitkin lähetettyjä aaltomuotoja; näitä signaaleja käytetään yhdessä aaltomuotojen vaihe (+) ja vaihe (-) kanssa, jotka ovat myös erillisen lähteen synnyttämiä ja lähetetään 15 vastaavasti linjoja 98 ja 100 pitkin, niin että saadaan ai kaan paikallinen ajastusviite yhdyslaitteen käyttämiseksi jokaisessa laitteessa. Tarkemmin sanottuna jokaisen väylään 78 yhdistetyn laitteen yhdyslaite synnyttää vastaavasti paikallisia lähetys- ja vastaanottosignaaleja TCLK ja RCLK vastaa-20 vasti aika- ja vaihesignaaleista. Lisäksi STF-signaalia, joka lähetetään linjaa 102 pitkin, käytetään käynnistämään myöhemmin yksityiskohtaisemmin selostettava paikallislaitteiden "nopea itsetesti", kun taas RESET-signaali, joka lähetetään linjalla 104, muodostaa laitteen tietoväylään yhdistettyjen 25 laitteiden alustamiseksi (asettamiseksi johonkin tunnettuun tilaan).

Tehosignaaliluokassa signaalit AC LO ja DC LO lähetetään vastaavasti linjoja 104, 106 pitkin, ja jokainen laite valvoo niitä järjestelmässä olevan vaihtovirta- ja tasavir-30 tatehon tilan määrittämiseksi. Varalinja 110 mahdollistaa myöhemmän laajennuksen.

Tässä selostettava yhdyslaite hoitaa tehtävänsä, joka koskee yhteyden saamista aikaan valittujen laitteiden välillä, suorittamalla sarjan toimituksia, jotka vastaavat 35 muodostettavaa yhteystyyppiä. Jokainen toimitus käsittää sarjan jaksoja, joiden aikana erilaisia tietoalkioita si- i4 82991 joitetaan tietoväylälle tai otetaan vastaan siitä, niin että saadaan aikaan haluttu yhteys jonkin toisen laitteen tai toisten laitteiden kanssa, joka/jotka on myös yhdistetty tähän väylään. Nämä jaksot määrätään aika- ja vaiheajastimilla, mi-5 kä voidaan nähdä selvemmin kuviosta 3A, joka esittää vastaavasti aika (+) ja aika (-) -ajastinsignaaleja 120 ja 122 sekä vastaavasti vaihe ( + ) ja vaihe (-) -signaaleja 124 ja 126.

Nämä signaalit synnytetään yhdellä tietoväylään yhdistetyllä pääajastimella. Jokaisen laitteen yhdyslaite ottaa ne vastaan 10 ja käyttää niitä synnyttämään vastaavasti paikalliset TCLK- ja RCLK-signaalit 128 ja 130, jotka ohjaavat mainittujen laitteiden suorittamaa tietojen lähettämistä ja vastaanottamista.

Näin ollen, kuten kuviossa 3B esitetään, useita laitteita, 140, 142 ja niin edelleen, on yhdistetty rinnan tieto-15 väylään tietojen lähettämiseksi ja vastaanottamiseksi näillä linjoilla. Nämä laitteet voivat olla siirräntälaitteita (I/O), kuten kirjoittimia, näyttöpäätteitä ynnä muita, tai ne voivat olla esim. prosessoreita. Laitteiden fyysinen sijainti väylällä on epäolennaista. Pääkello 144, joka on myös yhdistetty 20 väylään, synnyttää aika- ja vaihesignaaleja, jotka lähetetään jokaiseen laitteeseen linjoja 94-100 pitkin. Jokainen yhdyslaite käsittää ajastuskytkennät vastaavien paikallisten lähetys- ja vastaanottoajastimien TCLK ja RCLK muodostamiseksi. Esimerkiksi laite 140 voi käsittää kiikun 146, jonka Q-ulos-25 tulo saa aikaan TCLK:n. Kiikku asetetaan veräjästä 148 ja ajastetaan aika (+) -signaalilla linjasta 94. Veräjä asetetaan taas linjalla 98 ja Q-ulostulolla. Vastaavasti paikallinen orjavastaanottoajastin RCLK muodostetaan vastaanotetuista aika (+) ja vaihe (-) -signaaleista.

30 Kuten kuviossa 3C esitetään, peräkkäisten TCLK-sig- naalien välinen aika rajaa yhden jakson. Peräkkäisten jaksojen sarjaa, jota käytetään suorittamaan haluttu tiedonsiirto, nimitetään tässä tapahtumaksi. Vaikka jokaisen tapahtuman yksityiskohtainen luonne vaihteleekin sen suorittaman ·* 35 toiminnon mukaan, jokainen tapahtuma käsittää yleensä ko- mento-/osoitejakson, upotetun tietoväylällehakujakson ja

J

is 82991 yhden tai useampia lisäjaksoja, joita nimitetään yleensä tietojaksoiksi. Vain asian havainnollistamiseksi kuviossa 3C esitetään kaksi tällaista tietojaksoa. Yleensä tiedot pannaan tietoväylälle 78 TCLK:n etureunassa ja kytketään tietyn lait-5 teen yhdyslaitteeseen saman jakson RCLK:n aikana.

Kuviossa 3D esitetään jokaisen yhdyslaitteen suorittaman tietoväylällehakutoiminnon tilakaavio. Tietoväylälleha-kutoiminto pysyy joutotilassa 150, kunnes laitteen jokin alkio saa sen hakemaan tietyn tapahtuman aloittamista, kuten kuvios-10 sa 3D REQ:11a esitetään. Kun tämä tapahtuu, yhdyslaite määrit tää, onko se vapaa pitämään tietoväylällehakusignaalinsa väylällä 78 tarkamstamalla NO ARB -linjan. Niin kauan kuin NO ARB on voimassa, tietoväylällehakutoiminnon on pysyttävä joutotilassa. Kuitenkin heti NO ARB:in tultua poistetuksi laite voi 15 osallistua tietoväylällehakuun seuraavan jakson aikana edel lyttäen, että REQ on vielä voimassa. Näissä olosuhteissa laite tulee tietoväylällehakutilaan 152, jossa se suorittaa tie-toväylällehakuprosessin niiden muiden laitteiden kanssa, jotka myös pyrkivät pääsemään tietoväylälle. Tietoväylällehakuta-20 paa selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin.

Tietoväylällehakuprosessin häviävä laite palaa joutotilaan 150, josta se voi pyrkiä jälleen tietoväylällehakupro-sessiin niin kauan kuin REQ on voimassa. Päinvastaisessa tapauksessa tietoväylällehakuprosessin voittava laite tulee 25 "nykyinen isäntäkone" -tilaan (jos BSY ei ole voimassa) tai "vuoroon tuleva isäntäkone" -tilaan (jos BSY on voimassa). Vuoroon tuleva isäntäkone pysyy tässä tilassa niin kauan kuin BSY on voimassa ja siitä tulee nykyinen isäntäkone BSY:n voimassaolon päätyttyä.

30 Ennen kuin selostetaan yhteiskäytön hoitamien tapah tumien toimintajärjestystä, on hyvä saada yksityiskohtaisempi käsitys joistakin varsinaisista ohjaus-, vastaus- ja tiedonsiirtoluokkasignaaleista, koska ne ovat yhteisiä pääasiassa kaikille tapahtumatyypeille.

ie 82991 NO ARB -signaali ohjaa pääsyä tietolinjoille tietoväy-lällehakuprosessin suorittamista varten. Laitteet voivat suorittaa hakuprosessin tietoväylän käytöstä vain niissä jaksoissa, joita varten NO ARB on poistettu edellisen jakson osalla.

5 Yhteiskäyttöä hallitseva laite (nykyinen isäntäkone) pitää NO ARB:in voimassa koko tapahtuman ajan ensimmäistä jaksoa ja viimeistä odotettua tietojaksoa lukuunottamatta. Tapahtuman viimeinen odotettu tietojakso on tavallisesti todella viimeinen tietojakso. Kuitenkin, kuten seuraavassa lähemmin 10 selostetaan, laitteet voivat viivyttää tapahtuman suorittamista tietyissä olosuhteissa. Tällöin se jakso, jonka odotetaan olevan viimeinen tietojakso, ei olekaan enää viimeinen ja seuraavat jaksot tulevat, ennen kuin kaikki tiedot on siirretty. Vuoroon tuleva isäntäkone pitää NO ARB:in myös voimas-15 sa, kunnes siitä tulee nykyinen isäntäkone. Joka hetkellä on enintään vain yksi nykyinen isäntäkone ja yksi vuoroon tuleva isäntäkone.

Kaikki hakuprosessiin osallistuvat laitteet pitävät myös NO ARB:in voimassa tietoväylällehakujakson aikana. Upo-20 tetun hakujakson aikana tämä voimassaolo on lisänä nykyisen isäntäkoneen suorittamalle NO ARB:in voimassapitämiselle. Joutohakujakson aikana jonkin hakuprosessiin osallistuvan laitteen taholta tapahtuva NO ARB:in voimassapitäminen estää seuraavat hakutoiminnot, kunnes jostakin silloin tieto-25 väylällehakuun osallistuvasta laitteesta tulee nykyinen isän täkone .

NO ARB pidetään lisäksi voimassa orjalaitteilla (nykyisen isännän valitsemia laitteita) kaikkien niiden jaksojen ajan, joissa orjalaite pitää voimassa STALL:in, sekä 30 myös kaikkien tietojaksojen ajan viimeistä lukuunottamatta.

Se pidetään myös voimassa tietyllä laitteella (samanaikaisesti BSY:n voimassaolon kanssa) erikoistilojen aikana, kun yhdyslaite on varattu ja hoitaa omaa laitettaan. Näissä tiloissa laite ei käytä muita tietoväylälinjoja kuin BSY:tä 35 ja NO ARB:ia. Koska on mahdollista, että laite valitaan or- i i7 82991 jalaitteeksi, se estetään pääsemästä erikoistilaan esimerkiksi päästäkseen yhdyslaitteen rekistereihin, ilman että se joutuu käyttämään tietoväylän tiedonsiirtoluokkalinjoja. Lisäksi voi olla myös edullista, että nykyisen isäntäkoneen an-5 netaan jatkaa NO ARB:in voimassapitämistä sen tavanomaisen päättymisjakson yli, niin että tällöin voidaan suorittaa tietty tapahtumasarja tietoväylän hallinnasta luopumatta. Suuri-nopeuksisten laitteiden olisi erittäin edullista saada pidennetyt tiedonsiirtojaksot, jolloin asianomaisen laitteen käy-10 tettävänä olevaa kaistanleveyttä voitaisiin lisätä tehokteasti.

BSY ilmaisee, että tapahtuma on käynnissä. Nykyinen isäntäkone pitää BSY:n voimassa koko tapahtuman ajan, paitsi viimeisen odotetun jakson aikana. Myös orjalaitteet pitävät sen voimassa, joiden täytyy viivyttää tapahtuman etene-15 mistä (esim. jokin muistilaite, joka tarvitsee lisäaikaa pääs täkseen tiettyyn muistipaikkaan); viive saadaan aikaan pitämällä BSY ja NO ARB voimassa STALL-vastauskoodin kanssa (selostetaan myöhemmin). Lisäksi BSY pidetään voimassa myös kaikkien tietojaksojen ajan viimeistä lukuunottamatta. Laite voi 20 myös pidentää BSY:n voimassaoloa viivyttääkseen seuraavan ta pahtuman alkamista tai toimiessaan edellä mainituissa erikois-tiloissa.

Laitteet tarkastavat BSY:n jokaisen jakson lopussa; kun BSY on poistettu, vuoroon tuleva isäntäkone voi panna 25 sen voimaan ja ottaa hallinan nykyisenä isäntäkoneena.

Kuvio 3E on tilakaavio BSY- ja NO ARB -ohjauslinjojen mahdollisista järjestyksistä esillä olevassa toteutuksessa. Sitä käytetään havainnollistamaan sitä tapaa, jolla nämä signaalit ohjaavat tiedonsiirtoa tehokkaasti laitteesta 30 toiseen tietoväylällä.

Kun virta pannaan päälle, kaikki laitteet pitävät NO ARB:in voimassa (tila "A"), mikä estää tehokkaasti jokaisen laitteen pääsyn väylälle, kunnes kaikki laitteet vapauttavat linjan (tila "B") tietoväylän tullessa jouto-35 tilaan. Tämä antaa kaikille laitteille aikaa suorittaa tarvittaessa alustusjärjestys. Kun NO ARB on päättynyt ja ie 82991 tila "B" on tällöin alkanut, laitteet voivat vapaasti pyrkiä kilpailemaan tietoväylän hallinnasta. Kun jokin laite hakee pääsyä tietoväylälle, tila "A" alkaa jälleen, jolloin "voittava" laite tulee komento-/osoitetilaan "C". On tärkeää 5 huomata, että kaikki laitteet tunnistavat tämän komen- to-/osoitejakson ei ainoastaan BSY:n pitämisellä voimassa siirryttäessä vapaasta tilasta voimassa olevaan tilaan, vaan myös NO ARB:in voimassaoloon liittyen edellisessä jaksossa.

NO ARB:in ottaminen huomioon on välttämätöntä, niin että 10 laitteet voivat jättää huomioimatta erikoistilan aseman ko- mentona/osoitteena.

Tilan "D" ensimmäinen tulokohta komento-/osoitetilas-ta ilmaisee tapahtuman upotetun tietoväylällehakujakson.

Tässä jaksossa laitteet päivittävät dynaamisen prioriteettin-15 sa (jos käytetään "dual round robin" -tilaa) huomioimalla kooditetun isäntäkonetunnuksen. Tapahtuman tiedon pituudesta riippuen ohjaus voi jäädä tähän tilaan seuraavia jaksoja varten. Jos tietoväylällehakuprosessia ei tapahdu, isäntäkone ja orjalaite luopuvat mahdollisesti tietoväylän hallinnasta 20 ja vuo siirtyy jälleen takaisin tilaan "B", jolloin molem pien ohjaussignaalien voimassapitäminen on päättynyt. Jos kuitenkin vuoroon tuleva isäntäkone on olemassa, siirrytään sitten tilaan F, jolloin NO ARB:in voimassa pitävä laite huomioi BSY:n päättymisen tässä jaksossa ja siirtyy joko 25 komento-/osoitetilaan "C" tai "G" riippuen siitä, määrää kö isäntäkone päätöksen estää muita laitteita jatkamasta hakuprosessia (kaaviossa "BURST MODE"). On huomattava, että tilassa "G" komento-/osoiteohjaussignaalit osoittavat, että NO ARB ja BSY ovat molemmat voimassa, mikä erottaakin 30 sen komento-/osoitetilasta "C".

Jos edellistä tapahtumaa olisi pidennetty pitämällä BSY voimassa eikä vuoroon tulevaa isäntäkonetta olisi ollut, ohjaus olisi siirtynyt tilasta "D" tilaan "E" ja jäänyt tilaan "E" yhden tai useampien jaksojen ajaksi tarpeen 35 mukaan. BSY:n todistettu voimassaolo saa aikaan ohjauksen jäämisen tähän tilaan yhden tai useampien jaksojen ajaksi, li i9 82991 minkä jälkeen sarja voi jatkua takaisin joutotilaan "B" ja jättää tietoväylän tulevia siirtoja varten.

Kuten edellä on selostettu# tietty erikoistoimintatila voi olla vaihtoehtoisesti aiheuttanut ohjauksen palaamisen 5 tilaan "D" yhden tai useampien jaksojen ajaksi, jos jokin tiet ty laite halusi estää jonkin toisen laitteen valitsemisen orjalaitteeksi. BSY:n ja NO ARB:in samanaikainen poistaminen palauttaa ohjauksen sitten jälleen tilaan "B", joutotilaan.

Sen vuoksi kuvio esittää, että NO ARB:in ja BSY:n yh-10 teistoiminta säätelee ohjauksen siirron ja myös tiedonsiirron oikeata vuota tietoväylällä.

Vastaussignaalit: ACK, NO ACK, STALL, RETRY

Järjestelmän luotettavuutta lisätään suuresti pyytämällä vastaus lähetyksiin, jotka tapahtuvat informaatio- ja tie-15 tolinjoilla. Yleensä vastausta odotetaan tarkasti kahden jak son kuluttua asianomaisesta lähetyksestä. Vastauskoodi näitä laitteita varten esitetään kuviossa 6, jossa "0"-bitti ilmaisee voimassaolon (alataso) ja 'Ί "-bitti ilmaisee vapaanaolon (ylätaso).

20 ACK-vastaus ilmaisee, että lähetyksen ajateltu vastaan ottaja on suorittanut onnistuneesti lähetyksen vastaanottamisen. Kaikkia tapahtumatyyppejä varten ACK:n voimassaolo tapahtuman ensimmäisen tietojakson aikana vahvistaa kaksi jaksoa aikaisemmin lähetettyjen komento-/osoitetietojen oikein ta-25 pahtuneen vastaanottamisen (toisin sanoen pariteettivirhettä ei ole) .

Lisäksi ensimmäisessä tietojaksossa ja myös seuraavis-sa tietojaksoissa READ-tyyppiä olevissa ja IDENT-tapahtumissa ACK ilmaisee myös, että orjalaite pitää voimassa luku-30 tai vektoritiedot, kun taas WRITE-tyyppiä olevissa tapahtu missa ACK ilmaisee myös, että orjalaite on valmis hyväksymään kirjoitustiedot.

NO ACK ilmaisee joko häiriötä lähetyksessä vastaanotossa tai ettei orjalaitetta ole valittu. Sekä ACK että 35 NO ACK ovat sallittuja vastauksia komennon- ja myös tiedon- 2o 82991 siirtoihin. Viimeksi mainitussa tapauksessa vastaukset tapahtuvat niillä kahdella jaksolla, jotka seuraavat viimeistä tietojaksoa, vaikka nämä jaksot sattuisivat yhteen jonkin myöhemmän tapahtuman kanssa. NO ACK on vastauslinjojen puutetila.

5 Se on määrätty niin, että mikä tahansa muu koodi voi syrjäyt tää sen.

Orjalaite voi pitää STALL:in voimassa tietojaksojen aikana. Esimerkiksi muistit käyttävät sitä pidentämään sitä aikaa, joka on varattu lukusaantia varten tai järjestämään 10 aikaa uudistamis- tai virheenkorjausjaksoa varten tietyn ta pahtuman aikana. Muistit käyttävät sitä myös viivyttämään tietojen lähettämistä lisää isäntäkoneelta, kun muistin kirjoi-tuspuskuri on täynnä. Laitteet käyttävät sitä toiseen tieto-väylään tahdistamista varten. Yhtä tai useampia STALL-sig-15 naaleja voidaan käyttää viivyttämään ACK- tai NO ACK -komen- tokuittausta, jos laite tunnistaa olevansa orjalaite.

Sellainen orjalaite, joka ei voi välittömästi vastata tapahtumaan, pitää voimassa RETRY:n. Sitä käyttävät esimerkiksi ne laitteet, jotka vaativat pitkän sisäisen alus-: 20 tussarjan, edelleen laitteet, jotka odottavat pääsyä toi selle tietoväylälle, ja muistit, jotka on lukittu INTERLOCK READ -komennolla, kuten myöhemmin selostetaan. Nykyinen isäntäkone vastaa orjalaitteen RETRY-vastaukseen päättämällä tapahtuman. Käsiteltävässä toteutuksessa RETRY-signaalia ei 25 käytetä tapahtuman ensimmäisen tietojakson jälkeen. Tämä yk sinkertaistaa kytkentälogiikkaa. Yksi tai useampia STALL-sig-naaleja voi edeltää RETRY:n voimassaoloa.

Jotta jokin laite ei ottaisi tietoväylää kokonaan haltuunsa, on asetettu tietty raja signaalien STALL, RETRY, ' 30 BSY ja NO ARB pidentämisille tai peräkkäisille voimassaoloille.

Kuviot 4A-H esittävät yksityiskohtaisesti yhdyslait-teen suorittamien tapahtumien ominaispiirteitä. Yksityiskohtaisesti esitetään nimenomaan tapahtumia tietojen luke-35 mistä ja kirjoittamista varten (READ, READ WITH CACHE INTENT; 2i 82991 INTERLOCK READ WITH CACHE INTENT, WRITE, WRITE WITH CACHE INTENT, WRITE MASK WITH CACHE INTENT ja UNLOCK WRITE MASK WITH CACHE INTENT), vanhentuneiden välimuistissa olevien tietojen mitätöimiseksi (INVALIDATE), keskeytyksien käsit-5 telemiseksi (INTERRUPT, INTERPROCESSOR INTERRUPT, IDENTIFY), pysäyttämään laitteiden suorittaman tapahtuman kehittäminen (STOP) ja lähettämään tietoja useille laitteille samanaikaisesti (BROADCAST). Jokaisessa kuviossa on esitetty sallittujen CNF-vastauksien alue ja esitetty, asianomainen vastaus 10 on merkitty pisteellä (.). Lisäksi vain asian havainnollis tamiseksi tapahtumien esitetään käsittävän vain kaksi tie-donsiirtojaksoa, vaikka jaksoja voidaankin käyttää enemmän tai vähemmän.

Tässä selostetut komennot ovat kahta yleistyyppiä, 15 nimittäin yksivastaajakomentoja (Read- ja Write-tyyppiä ole via komentoja ja IDENTIFY) ja monivastaajakomentoja (STOP, INVALIDATE, INTERRUPT, INTERPROCESSOR INTERRUPT ja BROADCAST). Jotta vastaukset voitaisiin tunnistaa, kun monia vastauksia pidetään samoilla linjoilla, sallittavat vastaukset moni-20 vastaajakomentoihin ovat ACK ja NO ACK.

Kuviossa 4A esitetään yksityiskohtaisesti erään Read-tyyppiä olevan tapahtuman piirteet. Tällainen tapahtuma käsittää READ-komennon lisäksi myös komennot READ WITH CACHE INTENT JA INTERLOCK READ WITH CACHE INTENT. Neljän bitin 25 koodit näitä komentoja varten esitetään kuviossa 5A yhdes sä laitteen yhdyslaitteen käyttämien muiden komentojen koodien kanssa. On huomattava, että lisää koodeja voidaan lisätä myöhemmin tämän kuvion viivan (-) esittämällä tavalla. Tapahtuma käsittää useita peräkkäisiä jaksoja, nimittäin 30 komento-/osoitejakson 180, upotetun tietoväylällehakujak- son 182 ja useita tietojaksoja. Vain asian havainnollistamiseksi tapahtuman esitetään käsittävän kaksi tietojaksoa 184 ja 186. Ne päälinjat, joilla tiedot lähetetään (vertaa kuvio 2), ilmaistaan niiden toimintanimillä, ni-35 mittäin informaatiolinjät I ^3:0/, tietolinjat D /31:0], kuittauslinjät CNF /3:0/ ja NO ARB -, BSY- ja P- (pari- 22 82991 teetti) linjat. Selvyyden vuoksi jäljellä olevat linjat (Time, Phase, STF, RESET, AC LO, DC LO, BAD ja SPARE) on jätetty pois kuviosta 4, koska ne eivät ole tapahtumien toiminnan ymmärtämisen kannalta oleellisia.

5 Kuten kuviossa 4A esitetään, neljän bitin komentokoo- di pannaan informaatiolinjoille I £3:0y Read-tvyppiä olevan tapahtuman komento-/osoitejakson aikana. Komennon yhteydessä tarvittavat lisätiedot pannaan tietolinjoille D £31:0l/. Nimenomaan kahden bitin tiedonpituuskoodi, joka määrittää suo-10 ritettavan siirron pituuden, tulee tietolinjoille D £31:30.7 yhdyslaitteen toimesta, kun taas sen laitteen "osoite", jolla siirron on tapahduttava, pannaan tietolinjoille D £29:07*

Se seikka, että nämä signaalit pidetään voimassa asianomaisilla linjoilla sen laitteen (nykyinen isäntäkone) toimesta, jo-15 ka hallitsee sillä hetkellä yhteiskäyttöä, on ilmaista kirjai mella "M" asianomaisessa lohkossa kuviossa 4A. Tietojen pitäminen voimassa tietyllä linjalla tai Iinjasarjalla orjalait-teen avulla ilmaistaan kirjaimella "S" kuviossa 4A. Vastaavasti kirjaimet "AD", "AAD", "APS" ja "PM" (toisin sanoen \ 20 kaikki laitteet, kaikki tietoväylälle pääsyä hakevat lait teet, kaikki mahdolliset orjalaitteet ja vuoroon tuleva isäntäkone) merkitsevät muita erilaisia laitteita, jotka voivat pitää signaaleja voimassa valituilla tietoväylän linjoilla tiettyjen jaksojen aikana.

• 25 Osoite käsittää yhden 32 bitin sanan, joka merkitsee sitä muistipaikkaa, jonka kanssa Read- tai Write-tyyppiä oleva tapahtuma on suoritettava. Erillinen osoitelohko on määrätty jokaiseen laitteeseen. Lohkon paikka perustuu asianomaisen laitteen tunnusnumeroon.

I 30 Komento-/osoitejakson aikana nykyinen isäntäkone poistaa NO ARB:in kuviossa 4A kohdassa 158 esitetyllä tavalla. (Tässä selostuksessa signaalin katsotaan olevan "voimas-\ sa" sen ollessa alatasolla ja "poistettuna" sen ollessa ylä tasolla). NO ARB:in poistaminen mahdollistaa sen, että muut 35 laitteet, jotka haluavat saada tietoväylän käyttöönsä, voi vat hakea pääsyä tietoväylälle seuraavan jakson aikana. Sa- li 23 82991 manaikaisesti laite pitää voimassa BSY:n ja estää näin muita laitteita saamasta tietoväylää hallintaansa esillä olevan tapahtuman ollessa käynnissä. Nykyinen isäntäkone ei kohdista tällöin signaaleja CNF-linjoille, vaikka onkin huo-5 mättävä, että tietyn tapahtumasarjan kuluessa yksi tai useam pia vastaussignaaleja voidaan lähettää CNF-linjoille muiden laitteiden toimesta nykyisen isäntäkoneen suorittaman tapahtuman aikana.

Tapahtuman toinen jakso käsittää tietoväylällehakujak-10 son. Sitä nimitetään "upotetuksi" tietoväylällehakujaksoksi, koska se sisältyy tiettyyn tapahtumaan. Tietoväylällehakua, joka tapahtuu tietyn tapahtuman ulkopuolella, nimitetään "jouto"tietoväylällehakujaksoksi. Kuvion 4A upotetun tieto-väylällehakujakson aikana nykyinen isäntäkone panee tunnusnu-15 neronsa (ID) informaatiolinjoille I (3:0). Kaikki laitteet käyttävät tätä koodia päivittämään tietoväylällehakupriori-teettinsa, kuten aikaisemmin selostettiin.

Tällöin myös ne laitteet, jotka pyrkivät saamaan tietoväylän käyttöönsä, pitävät voimassa yhden bitin signaalin, 20 joka vastaa niiden tunnusnumeroa, joko alhaisen prioriteet- titason linjoilla D £31:16.7 tai korkean prioriteettitason linjoilla D /l5:0j?, esim. laite 11 pitää linjan D ^ll7 voimassa hakiessaan pääsyä tietoväylälle korkealla prioriteetilla ja se pitää linjan D voimassa, jos se hakee pää- 25 syä tietoväylälle alhaisella prioriteetilla.

Se taso, jolla laite hakee pääsyä tietoväylälle, määräytyy sen tietoväylällehakutilan ja myös edellisen isäntäkoneen tunnuksen mukaan. Käsiteltävässä toteutuksessa tietoväylällehakutilan määräävät asianomaisen laitteen ohjaus-30 ja tilarekisterin bitit 4 ja 5, toisin sanoen CSR 75:4.7 (katso kuvio 7C). Käsiteltävään toteutukseen on järjestetty neljä tilaa, nimittäin kiinteä korkea prioriteetti, kiinteä alhainen prioriteetti, "dual round robin" ja tietoväylällehaku kyvytön. Yhdyslaite tukee näiden tilojen sekoittamis-35 ta halutulla tavalla asettamalla tietoväylällehakutilan bitit CSR (5:4) sopivalla tavalla.

24 82991

Tietoväylällehaun tapahtuessa kiinteässä prioriteet-titilassa (joko kiinteä korkea tai kiinteä alhainen) prioriteetti ei vaihtele tapahtumasta toiseen. Sen sijaan "dual round robin" tietoväylällehakuprosessissa prioriteetti voi 5 muuttua tapahtumasta toiseen, kun aikaisemmin selostettiin.

Nimenomaan "dual round robin" -hakutilassa tietyn tapahtuman aikana laite hakee pääsyä tietoväylälle alhaisella prio-riteettitasolla (toisin sanoen linjoilla D /31:16.7, jos sen tunnusnumero on yhtä suuri tai pienempi kuin isäntäkoneen 10 tunnusnumero edellisessä tapahtumassa ja se hakee pääsyä tietoväylälle muuten korkealla prioriteettitasolla (toisin sanoen linjat D /l5:Q7·

Jatkettaessa kuvion 4A tapahtumaa tulee upotetun tie-toväylällehakujakson päättyessä siitä laitteesta, joka on 15 hakenut pääsyä tietoväylälle tämän jakson aikana ja voitta nut haun, vuoroon tuleva isäntäkone, ja se pitää voimassa NO ARB:in, kunnes siitä tulee nykyinen isäntäkone, kuten katkoviivoilla kuviossa 4A esitetään. Tämä estää muita laitteita hakemasta pääsyä tietoväylälle tämän jälkeen ja saa-20 masta tietoväylää mahdollisesti käyttöönsä, ennen kuin vuo roon tuleva isäntä pystyy ottamaan sen haltuunsa.

Tietoväylällehakujakson jälkeen tulee yksi tai useampia tietojaksoja. Asian havainnollistamiseksi kuvio 4A esittää vain kaksi tällaista tietojaksoa. Kuten aikaisemmin 25 mainittiin, jokaisessa tapahtumassa siirrettävien tietojen todellinen määrä ja näin ollen tapahtuman käyttämien tietojaksojen määrä eritellään komento-/osoitejaksossa bittien D /31:307 avulla. Kuviossa 4A esitetyssä erikoistoteutukses-sa yhdessä tapahtumassa voidaan siirtää 1-4 tietojaksoa ; 30 (tällöin 32 bittiä jaksoa kohden). Tietysti järjestämällä vähemmän tai enemmän bittejä tiedon pituuden määrittämistä varten saadaan vähemmän tai enemmän tietojaksoja ja vastaavasti tapahtumajaksoja.

' ‘ Kun on kysymys Read-tyyppiä olevasta tapahtumasta, 35 joka esitetään kuviossa 4A, tapahtuman edellyttämät tiedot saadaan siltä orjalaitteelta, jolle tapahtuma on osoitettu.

I: 25 82991 Tämä laite voi olla muistilaite tai se voi olla jokin muu laite, esim. siirräntäpääte. Kummassakin tapauksessa näin valittu laite pitää tietonsa voimassa tietolinjoilla D /51:07 tietojakson aikana. Tällöin se pitää linjoilla 5 1/3:0/ myös koodin, joka ilmaisee tietojen tilan. Esimer kiksi muistiviitteitä varten koodi voi ilmaista, ovatko tiedot sellaisia tietoja, jotka on saatu korjausalgoritme-ja käyttämättä, (nimitetään yksinkertaisesti lukutiedoiksi), tai sellaisia tietoja, jotka on korjattu ennen niiden pitä-10 mistä voimassa tietolinjoilla (nimitetään korjatuiksi luku- tiedoiksi) , tai sellaisia tietoja, joihin ei syystä tai toisesta voida luottaa (lukutietojen substituutti). Edelleen tilakoodi ilmaisee, voivatko tiedot olla välimuistissa kaikkia näitä tietokategorioita varten, vai eikö näin ole laita. 15 "DON'T CACHE" -mahdollisuus parantaa suuresti suorituskykyä joissakin järjestelmissä. Nämä koodit esitetään kuviossa 5B.

Ensimmäisen tietojakson aikana orjalaite palauttaa isäntäkoneelle linjoilla CNF /2: oj kuittauskoodin, joka vahvistaa komento-/osoitetietojen vastaanottamisen isäntäkoneel-20 ta ja joka voi antaa lisätietoja isäntäkoneelle orjalaitteen vastaukseen nähden. Näin ollen kuittaussignaalien ensimmäinen voimassapito esillä olevaa tapahtumaa varten tapahtuu ensimmäisen tietojakson aikana, kaksi jaksoa komento-/osoite jakson jälkeen, joka aloitti tapahtuman. Kuviossa 4A esi-25 tettyä lukutapahtumaa varten sallittavat vastaukset ensim mäisessä tietojaksossa ovat ACK ("Acknowledge"), NO ACK ("Not Acknowledge"), STALL ja RETRY. Nämä ovatkin hyvin yleisiä kaikille tapahtumille tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta, joita selostetaan asinaomaisten tapahtumien yh-30 teydessä.

Yleensä ACK:n voimassaolo ensimmäisen tietojakson aikana ilmaisee komento-/osoitetietojen oikean vastaanoton ja orjalaitteen valmiuden ryhtyä pyydettyyn toimintaan, toisin sanoen palauttaa lukutiedot. Sen sijaan NO ACK:in voi-35 massaolo ilmaisee jo virheen komennon lähettämisessä tai jon- 26 82991 kin muun syyn orjalaitteen vastauskyvyttömyyteen. STALL:in voimassaolon vuoksi orjalaite voi pidentää tapahtumaa, niin että se voi valmistautua hankkimaan isäntäkoneen pyytämät lukutiedot, kun taas RETRY:n voimassaolo ilmaisee 5 sillä hetkellä esiintyvän kyvyttömyyden vastata komentoon ja sisältää pyynnön, että isäntäkone yrittäisi uudestaan myöhempänä ajankohtana. RETRY-signaalia on edullista käyttää silloin, kun orjalaitteen odotettu vastausaika olisi niin pitkä, ettei olisi toivottavaa pidentää tapahtumaa 10 liian suurella jaksomäärällä pitämällä yleiset STALL-vas- taukset voimassa.

Kuviossa 4A esitetään ACK-vaustaus (merkitty vastauksen edessä olevalla pisteellä (.)). Jos vastaus olisi NO ACK, isäntäkoneen suorittama toimenpide eroaisi vastauksena 15 ACK:hon suoritetusta toimenpiteestä, esimerkiksi isäntäko ne voi pyrkiä toistamaan tapahtuman kertamäärältään rajoitetusti, se voi pyytää keskeytystä ja niin edelleen. STALL-vastaus on samanlainen kuin ACK-vastaus, mutta tapahtumaa : jatketaan yhdellä tai useammalla "tyhjällä" jaksolla (jak- 20 soja, joissa mitään voimassaolevia tietoja ei ole tieto- linjoilla) , ennen kuin pyydetyt tiedot lähetetään.

Toinen ja viimeinen tietojakso kuviossa 4A vastaa edeltävää tietojaksoa, toisin sanoen orjalaite pitää voimassa pyydetyt tiedot linjoilla D flhQj" koodin kanssa, 25 joka ilmaisee linjoilla I /3:0\] olevien tietojen tilan.

Samanaikaisesti se pitää voimassa kuittaussignaalin CNF /2:0./:ssa. Kuitenkin poiketen vastauksestaan ensimmäiselle tietojaksolle orjalaite voi vastata vain signaaleilla ACK, NO ACK tai STALL; se ei voi pitää voimassa 30 RETRY:ä. Lisäksi, koska toinen tietojakso on tapahtuman .. viimeinen tietojakso (kuvio 4A), orjalaite ei pidä voi massa NO ARB- eikä BSY-signaalia. Jos orjalaitteen pitäisi pidentää tapahtumaa pitemmällä STALL voimassa, niin että lukutietojen palautus siirtyisi seuraavaan jaksoon, 35 orjalaite jatkaisi NO ARB- ja BSY-signaalin pitämistä voimassa, kunnes viimeinen tietojakso todella esiintyy.

27 82991

Se poistaisi NO ARBrin ja BSY:n sitten viimeisen tietojakson aikana. Kuten aikaisemmin mainittiin, BSY:n poistaminen sallii vuoroon tulevan isäntäkoneen ottaa tietoväylä käyttöönsä seuraavalla jaksolla, kun sen sijaan orjalaitteen suo-5 rittaraa NO ARB:in poistaminen on valmistava toimenpide, niin että seuraava tietoväylällehaku voidaan suorittaa.

Kun toinen ja viimeinen tietojakso ovat päättyneet, kuvion 4A tapahtuman tiedonsiirron päätoiminnot on suoritettu loppuun. Kuitenkin on vielä kuitattava tietojen oikea vas-10 taanotto. Tämä tapahtuu kahden viimeistä tietojaksoa seuraa-van jakson kuluessa, joiden aikana isäntäkone pitää voimassa asianomaisen kuittaussignaalin CNF /^:Q7:ssa tietojen vastaanottamiseen nähden. Esitetyllä tavalla asiaankuuluva kuittaus on joko ACK tai NO ACK. On huomattava, että kuittaus ulottuu 15 viimeisen tietojakson yli ja voi näin ollen limittyä seuraa-van tapahtuman komento-/osoite- ja upotettujen tietoväylällehaku jaksojen kanssa. Tästä ei kuitenkaan synny virhettä, koska seuraava tapahtuma ei käytä kuittauslinjoja kahden ensimmäisen jaksonsa aikana.

20 Komento-/osoitejakson aikana nykyinen isäntäkone muo

dostaa pariteetin linjoilla I (3:0) ja D (31:0), ja kaikki laitteet tarkastavat sen. Upotetun tietoväylällehakujakson aikana isäntäkone muodostaa pariteetin vain linjoilla U (3:0), ja kaikki laitteet tarkastavat sen. Tietojaksojen ai-25 kana orjalaite kehittää pariteetin linjoilla I (3:0) ja D

(31:0), ja nykyinen isäntäkone tarkastaa sen. Pariteettivirheen asianomaiset seuraukset riippuvat niiden tietojen luonteesta, joita lähetetään tietyn jakson aikana, kun virhe syntyy. Ainakaan ne laitteet, jotka havaitsevat pariteetti-30 virheen komento-/osoitejakson aikana, eivät saisi vastata valintaan. Lisäksi ne voivat ilmaista pariteettivirheen asettamalla virhelipun, aloittamalla keskeytyksen tai jollakin muulla tällaisella toiminnolla.

Kuten aikaisemmin mainittiin, READ WITH CACHE INTENT 35 -komennolla on samanlainen muoto kuin Read-tapahtumalla. Sen muodostavat välimuistin käsittävät laitteet ilmaisemaan or- 28 8 2 9 91 jalaitteelle, että pyydetyt lukutiedot voidaan panna isäntäkoneen välimuistiin. Kun tätä komentoa käytetään myöhemmin selostettavan INVALIDATE-komennon yhteydessä, se voi saada aikaan suorituskyvyn huomattavan lisääntymisen tietyissä 5 järjestelmissä, joissa on välimuistilaitteet.

Interlock Read -tapahtumalla on myös sama muoto kuin Read-tapahtumalla. Sitä käytetään yhteisten tietorakenteiden kanssa järjestämään prosessoreille ja muille "älykkäille" laitteille yksinpääsy tietoihin. Orjalaitteet, jotka tukevat 10 INTERLOCK READ -komentoa, käsittävät yhden tai useampia lu- kitusbittejä, jotka vastaavat määrättyjä muistipaikkoja. INTERLOCK READ -komennolla orjalaite asettaa asianomaisen bitin, joka vastaa osoitettua paikkaa. Tämä estää seuraavat INTERLOCK READ -pääsyt tähän paikkaan, kunnes bitti on tyh-15 jätty, jolloin se avaa mainitun paikan. Tämä bitti tyhjätään UNLOCK WRITE MASK WITH CACHE INTENT -komennolla, jota selostetaan myöhemmin. INTERLOCK READ -komento on edullinen nimenomaan niissä järjestelmissä, joissa on prosessorit, jotka suorittavat READ-MODIFY-WRITE-toimituksia sen varmista-20 miseksi, että INTERLOCK READ -komentoa käyttäviltä väliin- tulevilta laitteilta estetään pääsy tietoihin tällaisen toimituksen aloituksen jälkeen, mutta ennen sen päättymistä.

Orjalaitteet, jotka saavat INTERLOCK READ -komentoja lukitusta asetettaessa, antavat RETRY -signaalin. On huomatta-'25 va, että lukitusbitti asetetaan vain silloin, jos Interlock

Read - tapahtuma onnistuu, toisin sanoen isäntäkone kuittaa orjalaitteen lukitustietojen oikean vastaanoton.

Katsottaessa nyt kuviota 4B siinä nähdään yksityiskohtaisesti esitettyinä Write-tyyppiä olevat tapahtumat 30 (toteutettuina WRITE, WRITE WITH CACHE INTENT, WRITE MASK

WITH CACHE INTENT ja UNLOCK WRITE MASK WITH CACHE INTENT).

• ·. Aloitettaessa komento-/osoitejaksolla nykyinen isäntäkone panee asianomaisen neljän bitin koodin komentoa varten in-formaatiolinjoille I /3:0.7, kahden bitin koodin, joka tun-’•‘35 nistaa tiedonsiirron pituuden, tietolinjoille D /*31:307 ja osoitteen tietolinjoille D /29:Q7. Samanaikaisesti se pitää 29 82991 voimassa BSY:n tietoväylän varatun tilan ilmaisemiseksi ja poistaa NO ARB:in, mikä ilmaisee, että tietolinjat ovat käytettävissä tietoväylällehakua varten välittömästi seuraavan jakson aikana.

5 Toisen jakson aikana nykyinen isäntä panee tunnuksen sa informaatiolinjoille I (3:0). Laitteet, jotka pyrkivät saamaan tietoväylän hallintaansa seuraavaa tapahtumaa varten, pitävät tietolinjoilla tuolloin voimassa yhden bitin, joka vastaa niiden tunnusta. Kuten aikaisemminkin oli laite, yh-10 tä alhaisen prioriteetin tietolinjoista D (31:16) pidetään tällöin voimassa tietoväylällehakua varten alhaisella prio-riteettitasolla ja korkean prioriteetin tietolinjoja D /15:0l7 pidetään voimassa tietoväylällehakua varten korkealla prio-riteettitasolla. Isäntäkone pitää BSY:n tällöin edelleenkin 15 voimassa, ja isäntäkone ja tietoväylälle pääsyä hakevat laitteet pitävät NO ARB:in myös tällöin voimassa.

Kuviossa 4B esitetyssä esimerkissä kolmas ja viides jakso ovat tietojaksoja. Vaikka tällöin esitetään kaksi tietojaksoa, niitä voidaan käyttää vähemmän tai enemmän siirron 20 pituuden mukaan, joka on yksilöity linjoilla D /31:50[/ komento-/osoite jaksossa. Isäntäkoneen kirjoittamat tiedot siirretään tietolinjoille D /29:0.7 näiden jaksojen aikana. Tieto-linjoilla I /*3:Q7 on joko kirjoituspeite (kun WRITE MASK -tapahtuma on kyseessä) tietojaksojen aikana ilmaisemassa 25 valittua tavua tai tavuja, joka/jotka on kirjoitettava ta pahtuman aikana, tai ne ovat "määrittämättömiä" (kyseessä WRITE- ja WRITE WITH CACHE ITENT -tapahtumat). Linjojen I Z*3: Q7 määrittämätön tila ilmaisee, että laitteiden on tapahtumaa varten jätettävä huomioimatta kaikki näillä lin-30 joilla olevat tiedot.

Ensimmäisen tietojakson aikana nykyinen isäntäkone pitää edelleenkin voimassa BSY:n ja NO ARB:in. Neljännen tietojakson aikana, jonka nykyinen isäntäkone odottaa olevan viimeinen tietojakso, se poistaa sekä BSY:n että 35 NO ARB:in tietoväylän hallinnan oikeassa järjestyksessä tapahtuvan siirron valmistamista varten.

30 82991

Jotta voitaisiin havainnollistaa orjalaitteen kykyä pidentää tiettyä tapahtumaa, neljäs jakso (Data 2) esitetään orjalaitteen voimassa pitämän STALL:in avulla. Esimerkiksi tämä voidaan tehdä, kun orjalaite ei pysty hyväksymään tois-5 ta tietosanaa tänä aikana. Orjalaite pitääBSYrn ja NO ARB:in voimassa tämän jakson aikana. Tämän tapahtuman viimeinen tietojakso on jakso 5. Tämän jakson aikana isäntäkone vastaa STALL:in voimassaoloon lähettämällä uudestaan Data 2:n. Orja-laite pitää ACK:n voimassa CNF-linjoilla ja poistaa sekä 10 BSY:n että NO ARB:in. Kahden viimeistä tietojaksoa seuraa- van jakson aikana orjalaite jatkaa ACK:n pitämistä voimassa kuitatakseen Write-tietojen oikean vastaanoton.

Kun Write-tyyppiä oleva tapahtuma esiintyy tietoväylällä, laitteet, jotka on yhdistetty väylään ja joilla on 15 pysyvä välimuisti, mitätöivät välimuistissa olevat tiedot kirjoituskomennon osoitealueella. READ WITH CACHE INTENT -komentoa vastaavalla tavalla WRITE WITH CACHE INTENT -komento tarjoaa, kun sitä käytetään INVALIDATE-komennon kanssa, merkittäviä suoritusetuja tietyissä järjestelmissä.

20 Kirjoituspeite on neljän bitin koodi, joka ilmai see, kun voimassa pidettäviä bittejä esiintyy ydessä tai useammassa neljän bitin paikassa, vastaavien kirjoitettavien kahdeksan bitin tavujen valinnan. Näin ollen koodi 1001 ilmaisee, että vain ensimmäinen ja neljäs tavu (vas-25 taavat vastaavasti D /7:0~J ja D /31:2 4 neljän tavun (32 bittiä) sanasta on kirjoitettava.

UNLOCK WRITE MASK WITH CACHE INTENT -komentoa käytetään INTERLOCK READ -komennon yhteydessä toteuttamaan jakamattomia toimituksia, esim Read-Modify-Write-toimitus.

30 Kuten kuviosta 4B voidaan nähdä, isäntäkone muodos taa Write-tyyppiä olevassa tapahtumassa pariteetin tapahtuman kaikkien jaksojen aikana. Kaikki laitteet tarkastavat sen komento-/osoite- ja upotetun tietoväylällehakujakson aikana, ja orjalaite tarkastaa sen tietojaksojen ai-. . 3 5 kana.

3i 82991

Mitätöintitapahtumaa käytetään järjestelmissä, joissa on niihin liittyvät välimuistit. Laitteet muodostavat sen tietyissä olosuhteissa sen takaamiseksi, ettei muiden laitteiden välimuisteissa mahdollisesti olevia vanhentuneita 5 tietoja käytetä. Tämän tapahtuman komento-/osoitejaksossa, kuten kuviossa 4C esitetään, nykyinen isäntäkone pitää voimassa INVALIDATE -komennon informaatiolinjoilla I £3:0] ja mitätöitävän tiedon aloitus osoitteen tietolinjoilla D £129:0/. Välimuistin mitätöitävien peräkkäisten paikkojen 10 määrä ilmaistaan tiedonpituuskoodilla linjoilla D £31:30/.

Komento-/osoitejaksoa seuraa tavallinen upotettu tieto-välylällehakujakso ja tietojakso, jonka aikana tietoja ei lähetetä. Samalla tavalla kuin muissakin monivastaajakomen-noissa määritetyt sallittavat vastaukset ovat ACK ja NO ACK. 15 Keskeytystapahtuma esitetään kuviossa 4D. Tapahtuman tarkoitus on imoittaa muille laitteille (yleensä prosessoreille) tarpeesta keskeyttää esillä olevat toiminnot muuhun toimintaan ryhtymistä varten. Keskeytetty laite vastaa IDENT-komennolla keskeytysvektorin pyytämiseksi. Tämä vekto-20 ri toimii soittimena sen muistiin tallennetun keskeytusru- tiinin osoitteeseen, joka saa aikaan tarvittavan toiminnon.

Keskeytystapahtuma käsittää komento-/osoitejakson, upotetun tietoväylällehakujakson ja tietojakson, jossa ei lähetetä tietoja. Komento-/osoitejakson aikana keskeytystä 25 pyytävä laite pitää keskeytyskomentokoodin voimassa infor- maatiolinjoilla I /3:QJ. Tämän jakson aikana keskeyttävä laite pitää myös voimassa yhden tai useampia keskeytysprio-riteettitasoja tietolinjoilla D £19:16/ pyydettyjen palvelujen kiireellisyyden tunnistamiseksi. Keskeyttävä laite 30 panee myös keskeytyksen määräpaikkapeitteen tietolinjoil le D £15:0/. Tämä peite erittelee ne laitteet, joille keskeytys suunnataan. Kaikki tietoväylällä olevat laitteet saavat tämän peitteen. Jos jokin voimassa oleva bitti peitteessä vastaa laitteen tulkittua tunnusta, laite valitaan 35 sitten. Tämä laite vastaa myöhemmin tunnistustapahtumalla.

32 82991

Keskeytyksellä valitut laitteet vastaavat lähettämällä ACK-signaalin komento-/osoitejakson jälkeen. Kuten kaikissa muissakin monivastaajakomennoissa, ACK ja NO ACK ovat ainoat sallittavat vastaukset.

5 Keskeytyksen aikana valittujen laitteiden voidaan odot taa osallistuvan seuraavaan tapahtumaan keskeytystä pyytävän laitteen kanssa keskeytysprosessin suorittamiseksi loppuun. Jokainen vastaava laite pitää siis yllä tietueen jokaista keskeytystasoa varten ilmaisemaan, otettiinko keskeytys vas-10 taan vastaavalla tasolla. Tietue käsittää tyypillisesti lip-pubitin kiikussa (nimitetään seuraavassa keskeytyskiikuksi). Jokainen bitti pysyy asetettuna, kunnes vastaava keskeytys on hoidettu.

Toinen ja kolmas jakso käsittävät tavallisen upotetun 15 tietoväylällehakujakson, kuten edellä selostettiin, sekä tietojakson, jossa ei lähetetä tietoja. Kuittaus tapahtuu toisella niistä kuittauskoodeista, jotka ovat sallittuja mo-nivastaajakomennoille, siis ACK tai NO ACK.

Kuvio 4E esittää tunnistustapahtumaa. Tämä tapahtuma 20 suoritetaan vastauksena keskeytystapahtumaan. Komento-/osoi-tejakson aikana nykyinen isäntä pitää tunnistuskomentokoo-din voimassa informaatiolinjoilla I /3:0"J ja tietolinjoilla D /19:16.7 taas koodin, joka vastaa yhtä tai useampaa palveltavaa keskeytystasoa. Se pitää myös voimassa BSY:n ja pois-25 taa NO ARB:in. Seuraava jakso on tavallinen upotettu tietoväylällehaku jakso.

Seuraavassa jaksossa nykyinen isäntäkone pitää uudestaan voimassa tunnusnumeronsa, tällä kertaa tulkitussa muodossa tietolinjoilla D /31:16/. Jokainen laite, joka tar-30 vitsee palvelua komento-/osoitejaksossa määritellyllä tasolla, vertaa tulkittua isäntäkoneen tunnusta siihen keskeytyksen määräpaikkapeitteeseen, jonka se oli aikaisemmin lähettänyt, määrittääkseen, onko se yksi niistä laitteista, joille tunnistuskomento on suunnattu. Jos se määrittää ole-35 vansa tällainen laite, se ilmaisee tilansa mahdollisena or- 33 82991 jalaitteena joka osallistuu keskeytyshakujaksoon. Sekä tulkitun isäntä- että keskeytyshakujakson aikana keskeyttävät orjalaitteet pitävät myös voimassa BSY:n ja NO ARB:in. Kes-keytyshakujakson aikana laitteet, jotka hakevat pääsyä väy-5 Iälle keskeytysvektorinsa lähettämiseksi, pitävät tulki tun tunnusnumeronsa voimassa yhdellä asianomaisella tieto-linjalla D ^31:167· Tietoväylällehaku tapahtuu edellä selostetulla tavalla, toisin sanoen se laite, jolla on korkein prioriteetti (alhaisin tunnusnumero) "voittaa", jolloin siilo tä tulee orjalaite. Orjalaite pitää sitten keskeytysvekto rinsa voimassa tietolinjoilla. Tämä vektori osoittaa sellaiseen paikkaan muistissa, joka sisältää toisen vektorin, joka tunnistaa keskeytysapuohjelman aloituksen. Samanaikaisesti orjalaite lähettää informaatiolinjoilla I /3:07 vek-15 toritilakoodin, joka ilmaisee vektorin tilan hyvin paljon samaan tapaan kuin tietotila ilmaisi Read-tietojen tilan näillä linjoilla lukutapahtuman aikana.

Edellä selostettuja tapahtumia vastaavalla tavalla isäntäkone pitää yllä BSY-signaalin tapahtuman aikana ensim-20 mäisestä jaksosta viimeiseen odotettuun jaksoon, kun taas NO ARB pidetään voimassa upotetusta tietoväylällehakujaksosta viimeiseen odotettuun jaksoon.

Orjalaite voi pitää yllä signaalit ACK, NO ACK, STALL ja RETRY vastauksena IDENTIFY-komentoon. Tämä vastaus tapah-25 tuu jaksossa 5, joka on kaksi jaksoa myöhemmin kuin muita tapahtumatyyppejä varten. Kahden vektorijaksoa seuraavan jakson aikana isäntäkone pitää yllä ACK-kuitttauskoodin, joka ilmaisee tapahtuman onnistuneen suorittamisen. Saatuaan or-jalaitteen kuittauksen IDENTIFY-komennosta isäntäkone tyh-30 jää keskeytyskiikun, joka vastaa sitä keskeytystasoa, jota varten keskeytysvektori lähetettiin. Jos orjalaite ei saa isäntäkoneen kuittausta keskeytysvektorilähetykseensä, se lähettää keskeytystapahtuman uudestaan.

Laite ei voi osallistua keskeytyshakujaksoon, jos 35 se on todennut pariteettivirheen joko komento-/osoite- tai tulkitussa isäntätunnusjaksossa.

34 82991

Niitä laitteita, jotka ovat hakeneet pääsyä tietoväylälle keskeytyshakujakson aikana, mutta jotka ovat haun hävinneet, pyydetään antamaan keskeytyskomento uudestaan. Tämä estää aikaisemmin rekisteröityjen keskeytyksien menettämisen.

5 Yksinkertaistettu keskeytysmuoto monikonejärjestelmiä varten esiintyy silloin, kun yksi prosessori pyrkii keskeyttämään yhden tai useita muita prosessoreita. Kuviossa 4F esitetty prosessorien välinen keskeytystapahtuma käsittää komen-to-/osoitejakson, upotetun tietoväylällehakujakson ja tieto-10 jakson, jossa ei lähetetä tietoja.

Siinä toteutuksessa, jota käytetään tässä esittämään yhteyslaitteita, tämä tapahtuma käyttää kolmea rekisteriä, nimittäin prosessorien välisen keskeytyksen peite-, määräpaikka- ja alkurekisteriä, vastaavasti 212, 214 ja 216 (ku-15 vio 7A). Peiterekisteri käsittää kentän, joka yksilöi ne prosessorit, joilta prosessorien välisen keskeytyksenko-mennot hyväksytään. Määräpaikkarekisteri käsittää kentän, joka yksilöi ne prosessorit, joille prosessorien välisen keskeytyksen komento on suunnattava, ja alkurekisteri 20 sisältää kentän, joka yksilöi prosessorin saaman prosesso rien välisen keskeytystapahtuman lähteen.

Komento-/osoitejakson aikana keskeyttävä prosessori pitää prosessorien välisen keskeytyksen komentokoodin voimassa informaatiolinjoilla I /3:0/. Samanaikaisesti se pi-25 tää voimassa tulkitun isäntätunnuksensa tietolinjoilla D /31:167 ja määräpäikkakoodin (esim. prosessorien välisen keskeytyksen määräpaikkarekisteristään) tietolinjoilla D /15:0/. Seuraavan upotetun tietoväylällehakujakson aikana keskeyttävä prosessori pitää tunnuksensa voimassa in-30 formaatiolinjoilla I /3:0,7, ja tietoväylällehaku etenee tavalliseen tapaan.

Kolmannen jakson aikana ne laitteet, jotka komento- /osoite jaksossa voimassa oleva määräpaikkakoodi on osoittanut, vertaavat tulkittua isäntätunnusta peitere-35 kisterissä olevaan peitteeseen, määrittääkseen, onko isäntäkone sellainen laite, jolle ne voivat vastata. Mi- 35 82991 kali näin on laita, tulkittu isäntätunnus tallennetaan lisäksi mieluimmin prosessorien välisen keskeytyksen alkurekisteriin keskeyttävien laitteiden identiteetin pitämiseksi voimassa.

Tämä säästää prosessorilta kuluja, kun se ei joudu myöhemmin 5 hankkimaan keskeytysvektoria, kuten keskeytystapahtumassa tehdään. Sallittavat orjalaitteen kuittaussignaalit ovat ACK ja NO ACK kuten muitakin monivastaajakomentoja varten.

Pysäytystapahtuma esitetään kuviossa 4G. Se helpottaa virheellisten systeemien määrittämistä, kun se pysäyttää valit-10 tujen laitteiden suorittamien tapahtumien kehittämisen edelleen, mutta sallii niiden jatkaa vastaamista orjalaitteina. Pysäytys-tapahtuman valitsemien laitteiden on keskeytettävä mahdollinen vuoroon tuleva isäntäkonetila ja poistettava NO ARB. Virheen määrittämisen helpottamiseksi on suositettavaa, että tällaiset 15 laitteet pitävät voimassa ainakin tietyt minimitiedot niistä virheolosuhteista, joita esiintyy pysäytystapahtuman aikana. Esimerkiksi on toivottavaa, että tietoväylän virherekisteriin 204 (kuvio 7D) sisältyvät tiedot pidetään voimassa seuraavaa analyysiä varten.

20 Komento-/osoitejakson aikana pysäytystapahtumaa suo rittava nykyinen isäntäkone pitää voimassa asianomaisen komennon infomraatiolinjoilla I /3:0.7 ja määräpaikkapeitteen tietolinjoilla D ,£31iOj. Peite käsittää tietyn määrän bittejä, jotka, kun ne on asetettu, yksilöivät pysäytettävät laitteet.

25 Komento-/osoitejaksoa seuraa tavallinen upotettu tietoväyläl-lehakujakso ja tietojakso, jonka aikana ei lähetetä tietoja. Kaikki pysäytystapahtuman valitsemat laitteet kuittaavat kaksi jaksoa myöhemmin komento-/osoitejakson aikana lähetetyt tiedot.

30 Kuviossa 4H esitetty levitystapahtuma muodostaa edulli sen tavan tiedottaa yleisesti tietoväylällä oleville laitteille merkittävistä tapauksista ja välttää keskeytystapahtumiin liittyvät yleiskulut. Tapahtuman komento-/osoitejakson aikana levitystapahtuman aloittava nykyinen isäntäkone pitää 35 asianomaisen komentokoodin voimassa informaatiolinjoilla 36 8 2 9 91 I /Stop ja panee kahden bitin tiedonpituuskoodin tietolinjoille D /31:07. Samalla se panee määräpaikkapeitteen tietolinjoille D /15:Oj. Tämä peite erittelee ne laitteet, jotka le-vitystapahtuma on valinnut. Esimerkiksi "one" bitti, joka 5 on voimassa tietolinjoilla 2, 3, 5, 9, 12, 13 ja 14 valitsee laitteet 2, 3, 5, 9, 12, 13 ja 14 levityksen vastaanottamista varten. Komento-/osoitejaksoa seuraa tavallinen upotettu tietoväylällehakujakso, jonka jälkeen tulee puolestaan yksi tai useampia tietojaksoja. Vain asian havainnollistamiseksi 10 esitetään kaksi tietojaksoa. Isäntäkone pitää varsinaiset tiedot voimassa tietolinjoilla D /31:07. Write-tyyppiä olevia tapahtumia vastaavalla tavalla orjalaitteet synnyttävät joko ACK:n tai NO ACK:n kaksi jaksoa myöhemmin.

Kuvio 7A esittää sitä rekisteritiedostoa, joka sisäl-15 tyy käsiteltävään yhdyslaitteen toteutukseen. Tiedot käsittävät laitetyyppirekisterin 200, ohjaus- ja tilarekisterin 202, väylävirherekisterin 204, virheenkeskeytysohjausrekisterin 205, virhevektorirekisterin 208, keskeytysmääräpaikkarekiste-rin 210, prosessorien välisen keskeytyksen peiterekisterin 20 212, prosessorien välisen keskeytyksen määräpaikkarekiste- rin 214 ja prosessorien välisen keskeytyksen alkurekisterin 216. Nämä rekisterit käsittävät sekä 32 bitin rekistereitä (esim. rekisterit 200, 204) että 16 bitin rekistereitä (esim. rekisterit 202, 206, 208, 210, 212, 214 ja 216).

25 Laitetyyppirekisterissä 200 (kuvio 7B) laitetyypin koodi on tallennettu rekisterin alapuoliskoon (DTR /15:0/j· Laitetyyppi ladataan tähän rekisteriin, kun virta pannaan päälle tai myöhemmässä systeemin alustuksessa. Systeemin muut alkiot voivat lähettää kyselyitä tälle rekisterille -30 lähettäjä on tavallisesti prosessori - jotta voitaisiin määrittää, mitkä laitteet on yhdistetty systeemiin, sen kokoonpanon optimoimiseksi ja järjestämiseksi dynaamisesti uudelleen. Tarkastuskoodikenttä (DTR /31:167) on järjestetty laitetyyppirekisterin yläpuoliskoon.

37 82991

Ohjaus- ja tilarekisteri 202 sisältää tietyn määrän bittejä, jotka ilmaisevat eri olosuhteiden tilan laitteessa ja yhdyslaitteessa, johon se on liitetty. Lisäksi se säilyttää tietoja, joita käytetään haettaessa pääsyä tieto-5 väylälle sen saamiseksi käyttöön. Näin ollen bitit CSR (3:0) säilyttävät laitetunnuksen kooditetun muodon, joka on myös ladattu tähän rekisteriin, kun virta pannaan päälle tai myöhemmässä alustuksessa.

Bitit CSR /5:4./- määrittävät sen tietoväylällehakuti-10 lan, jossa laite hakee pääsyä tietoväylälle. Kuten aikaisem min mainittiin, nämä tilat ovat: "dual round robin", kiinteä korkea, kiinteä matala ja tietoväylällehaku kyvytön. Kun virta pannaan päälle tai myöhemmässä alustuksessa tietoväy-lällehakutila asetetaan "dual round robin":ille. Tätä tilaa 15 voidaan kuitenkin muuttaa kirjoittamalla näille biteille järjestelmän ollessa toiminnassa.

CSR (7) ja CSR (6) ovat vastaavasti "karkean" virheen keskeytyksen mahdollistavia bittejä ja "lievän" virheen keskeytyksen mahdollistavia bittejä. Kun ne on asetettu, laite 20 Pystyy kehittämään keskeytystapahtuman (nimitetään seuraa- vassa virheenkeskeytystapahtumaksi), kun vastaavasti karkean virheen yhteenvetobitti CSR /157 tai lievän virheen yhteen-vetobitti CSR /14/ on asetettu. Nämä viimeksi mainitut bitit asetetaan, kun on havaittu vastaavasti karkea tai lievä vir-25 he. Karkea virhe on sellainen virhe, joka vaikuttaa tietojen integriteettiin tässä järjestelmässä; esimerkiksi pariteettivirhe, joka havaitaan tietolinjoilla tietoja lähetettäessä, on karkea virhe. Lievä virhe on taas sellainen virhe, joka ei vaikuta tietojen integriteettiin järjestelmässä; esi-30 merkiksi pariteettivirhe, joka on havaittu informaatiolin- joilla I /3:0J upotetun tietoväylällehakujakson aikana, saattaa aiheuttaa sen, että laite laskee väärin, mutta se ei vaikuta tietojen integriteettiin tietoväylällä. Se on siis lievä virhe.

38 82991 UNLOCK WRITE PENDING -bitti CSR fö] ilmaisee, että laite on lähettänyt onnistuneesti Interlock Read- tapahtuman, mutta sitä seuraavaa UNLOCK WRITE MASK WITH CACHE INTENT -komentoa ei ole vielä lähetetty. START SELF TEST 5 -bitti CSR flOj aloittaa, kun se on asetettu, itsetestin, joka tarkastaa yhteyslogiikan toiminnan. Itsetestitila CSR /117 pysyy tyhjättynä, kunnes itsetesti on suoritettu onnistuneesti loppuun, jolloin asetetaan STS-bitti ilmaisemaan testin onnistunutta suorittamista. BROKE-bitti 10 CSR /12.7 asetetaan, jos laite on epäonnistunut itsetestissään.

Alustusbittiä CSR käytetään systeemin alustuk seen liittyen. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi tilan ilmaisimena laitteen ollessa alustuksen alaisena. CSR /23:16] määrittää yhdyslaitteen erikoisrakenteen. Bittejä CSR £}1:24.7 15 ei nyt käytetä.

Väylävirherekisteri 204 rekisteröi erilaiset virheolo-suhteet järjestelmän toiminnan aikana. NULL PARITY ERROR -bitti BER /07, CORRECTED READ DATA -bitti BER /Ί/ ja :* ID PARITY ERROR -bitti BER [2j rekisteröivät lieviä virhei- 20 tä, kun taas jäljellä olevat bitit rekisteröivät karkeita virheitä. NULL PARITY ERROR -bitti asetetaan, jos virheellinen pariteetti havaittiin kaksijaksoisen sarjan toisen jakson aikana, jolloin NO ARB ja BSY eivät olleet voimassa.

; CORRECTED READ DATTA -bitti asetetaan, jos CORRECTED READ

25 DATA STATUS -koodi saadaan vastauksena Read-tyyppiä olevaan tapahtumaan. ID PARITY ERROR -bitti asetetaan, jos pariteettivirhe havaitaan I /3:0J linjoilla, joilla on kooditettu isäntäkonetunnus upotetun tietoväylällehakujakson aikana.

ILLEGAL CONFIRMATION ERROR -bitti BER /16J ilmaisee 30 luvattoman kuittauskoodin vastaanottamisen tapahtuman aikana.

NONEXISTENT ADDRESS -bitti BER asetetaan, kun on saatu NO ACK -vastaus Read-tyyppiä tai Write-tyyppiä olevaan komentoon. BUS TIMEOUT -bitti BER /18J asetetaan, jos vuoroon tuleva isäntäkone odottaa etukäteen määrättyjä jakso-35 ja kauemmin saadakseen yhteiskäytön hallintaansa. Tässä selostetussa erikoistoteutuksessa käytetään 4096 jakson i 39 82 991 aikakatkaisua. STALL TIMEOUT -bitti BER £l%} asetetaan, jos vastauksen antava laite (orja) pitää STALL:in voimassa vas-tauslinjoilla CNF /2:07 etukäteen määrättyjä jaksoja kauemmin. Käsiteltävässä toteutuksessa keskeytysaikakatkaisu ta-5 pahtuu 128 jakson jälkeen. RETRY TIMEOUT -bitti BER /2q7 asetetaan, jos nykyinen isäntäkone ottaa vastaan etukäteen määrätyn määrän peräkkäisiä RETRY-vastauksia siltä orjalait-teelta, jonka kanssa se on yhteydessä. Käsiteltävässä toteutuksessa tämä aikakatkaisu asetetaan 128 peräkkäistä RETRY-vas-10 tausta varten.

READ DATA SUBSTITUTE -bitti BER £ilj asetetaan, jos tietotila, joka käsittää READ DATA SUBSTITUTE tai RESERVED STATUS -koodin, otetaan vastaan Read-tyyppiä olevan tai tun-nistustapahtuman aikana eikä tämän jakson aikana ole ollut pa-15 riteettivirhettä. SLAVE PARITY ERROR -bitti BER /22Q asetetaan, kun orjalaite havaitsee pariteettivirheen tietoväylällä Write-tyyppiä olevan tai levitystapahtuman tietojakson aikana. COMMAND PARITY ERROR -bitti BER />3\J asetetaan, kun pariteettivirhe todetaan komento-/osoitejakson aikana.

20 Orjalaite asettaa IDENTIFY VECTOR ERROR -bitin BER /24J saatuaan muun kuittauskoodin kuin ACK:n isäntäkoneen tunnistustapahtumalta. TRANSMITTER DURING FAULT -bitti BE /257 asetetaan, jos jokin laite piti voimassa tietoja tieto- ja informaatiolinjoilla (tai upotetun tietoväylälle-25 hakuprosessin aikana vain informaatiolinjoilla) sellaisen jakson aikana, joka aiheuttaa SPE-, MPE-, CPE- tai IPE-bi-tin asettamisen. INTERLOCK SEQUENCE ERROR -bitti BER /26/ asetetaan, jos isäntäkone on lähettänyt onnistuneesti Write Unlock -tapahtuman lähettämättä aikaisemmin vastaavaa 30 Interlock Read -tapahtumaa. MASTER PARITY ERROR -bitti BER /27J asetetaan, jos isäntäkone havaitsee pariteettivirheen sellaisen tietojakson aikana, jolla on ACK-kuittaus CNF /2:07 linjoilla. CONTROL TRANSMIT ERROR -bitti BER /287 asetetaan, kun laite havaitsee NO ARB-, BSY- tai CNF-lin-35 jojen olevan vapaina yrittäessään varata nämä linjat. Lo

puksi asetetaan MASTER TRANSMIT CHECK ERROR -bitti BER

40 82991 kun ne tiedot, jotka isäntäkone yrittää pitää voimassa tieto-, informaatio- tai pariteettilinjoilla, eivät täs-määkään sillä hetkellä näillä linjoilla itse asiassa olevien tietojen kanssa. Upotetun tietoväylällehakupro-5 sessin aikana isäntäkoneen tunnuksen voimassaoloa ei kui tenkaan varmisteta.

Kuviossa 7E esitetään yksityiskohtaisesti virheen-keskeytysohjausrekisterin 206 rakenne. Kun bitti asetetaan väylävirherekisteriin ja asianomainen virheenkeskeytys-10 bitti ERROR INTERRUPT ENABLE asetetaan ohjaus- ja tilare kisteriin, tai kun FORCE-bitti asetetaan virheenkeskeytys-ohjausrekisteriin, tapahtuu virheen keskeytys. Bitit EICR /13:2J sisältävät virheenkeskeytysvektorin. Jos FORCE-bitti EICR /10/ asetetaan, yhdyslaite saa aikaan 15 virheenkeskeytystapahtuman bittien EICR /19:16.7 määrittä- millä tasoilla. SENT-bitti EICR /21/ asetetaan, kun virheen keskeytys on lähetetty. Kun tämä bitti on asetettu, se estää tätä rekisteriä muodostamasta lisää keskeytyksiä. Tämä bitti tyhjätään hävittäessä virheen keskeytystä kos-20 keva keskeytyshakuprosessi. INTERRUPT COMPLETE -bitti EICR J2\} asetetaan virheenkeskeytysvektorin lähettämisen onnistuessa.

; INTERRUPT ABORT -bitti EICR /247 asetetaan, jos vir- heenkeskeytystapahtuma ei onnistu.

25 Katsottaessa nyt kuviota 7F nähdään, että keskeytyk sen määräpaikkarekisteri 210 sisältää keskeytyksen määrä-paikkakentän IDR /15:07, joka yksilöi, mitkä laitteet on valittava tästä laitteesta peräisin olevilla keskeytysko-mennoilla, kuten aikaisemmin selostettiin.

30 Prosessorien välisen keskeytyksen peiterekisteri 212 esitetään kuviossa 7G. Tämä rekisteri sisältää peite-kentän IIMR /51:16/, joka yksilöi ne laitteet, joilta prosessorien välisiä keskeytyksiä otetaan vastaan. Vastaavasti prosessorien välisen keskeytyksen määräpaikka-35 rekisteri 214 sisältää määräpaikkakentän IIDR /15:07, i 41 82991 joka yksilöi ne laitteet, joille prosessorien väliset keskey-tyskomennot on suunnattava. Lopuksi prosessorien välisen keskeytyksen alkurekisteri 216 sisältää lähteen tunnistus-kentän IISR /31:16/, joka säilyttää sen laitteen tulkitun 5 tunnuksen, joka lähettää prosessorien välisen keskeytyskomen- non tälle laitteelle edellyttäen, että lähettävän laitteen tunnus vastaa tämän laitteen prosessorien välisen keskeytyksen peiterekisterissä olevaa bittiä.

Kuvio 8 on lohko- ja linjakaavio ja esittää priori-10 teettiin perustuvaa tietoväylällehakulogiikkaa tässä nimen omaan selostetun keksinnön mukaisesti. Selostuksen yksinkertaistamiseksi logiikka esitetään positiivisena logiikkana, jossa on syöttötiedot, ja tulosteet muodostuvat, kun vastaavat signaalit ovat "ylhäällä" ja ovat muussa tapauksessa 15 poissa. Koska tietoväylällä olevat signaalit liittyvät itse asiassa negatiiviseen logiikkaan, toisin sanoen ne esiity-vät, kun ne ovat "alhaalla", niiden tulisi olettaa menneen muuntimien läpi ennen niiden tulemista kuvion 8 logiikkaan. Jaksonohjain 300 ottaa vastaan NO ARB - ja BSY-signaalit 20 vastaavasti linjojen 78 ohjauslinjoilta 90 ja 92 ja ottaa myös vastaan paikalliset ajastinsignaalit TCLK ja RCLK.

Näitä signaaleja käytetään määrittämään tapahtuman alkaminen. Nimenomaan vastauksena komento-/osoitejakson havaitsemiseen toteamalla BSY:n olevan voimassa sellaisen jakson jälkeen, 25 jossa NO ARB oli voimassa, ohjain 300 synnyttää viivesig- naalin LARB upotetun tietoväylällehakujakson määrittämiseksi. Ohjain synnyttää myös signaalin, ARB (merkitty "Arb" kuviossa 7A), jota käytetään merkitsemään jokainen tietoväylällehaku jakso , joka on voimassa (toisin sanoen alhaalla) 30 upotetun tietoväylällehakujakson aikana.

Laitteet, jotka hakevat pääsyä tietoväylälinjoille 78 suorittaakseen tietyn tapahtuman, pitävät yllä yhden linjan, joka vastaa niiden tunnusnumeroa, toisessa kahdesta linjaryhmästä jotka käsittävät tietoväylälinjojen 78 35 tietolinjat 82. Nimenomaan laite pitää yllä yhden linjan korkean prioriteetin linjaryhmässä D /ΐ5:θ7, jos sen on 42 82991 haettava pääsyä tietoväylälle korkealla prioriteettitasolla, ja se pitää yllä yhden linjan alhaisen prioriteetin linja-ryhmässä D /31:167, jos sen on haettava pääsyä tietoväylälle alhaisella prioriteettitasolla. Laitteen tunnusnumero suunna-5 taan näille linjoille tunnusrekisteristä 302. Tämä rekisteri voi olla sama kuin ohjaus- ja tilarekisterin (kuvio 70 bitit CSR /3:0/, tai se voidaan ladata tuosta rekisteristä tai se voi olla erillinen rekisteri, joka ladataan laitteen tunnus-pistokkeesta, kun virta pannaan päälle. Riippumatta siitä 10 tavasta, jolla rekisteri 302 on toteutettu, se sisältää nel jän bitin koodin, joka erittelee kyseessä olevan laitteen tunnusnumeron.

Rekisterin 302 tuloste suunnataan 4:16 dekooderiin 304, joka muuttaa neljän bitin koodin (kooditettu tunnus) 15 1/16-koodiksi (tulkittu tunnus), joka suunnataan linjoille 306. Nämä linjat suunnataan taas limittimeen 308, joka yhdistää ne puolestaan korkean prioriteetin tai alhaisen prioriteetin tietolinjaryhmiin riippuen signaalien aktivointiti-lasta aktivointitulonavoissa 310. Aktivointisisääntulo 310 .20 käytetään puolestaan tilanvalintarekisteristä 312 ja kompa raattorista 314 JA-porttien 316, 318 ja TAI-porttien 320, 322 kautta. Tilanvalintarekisteri 312 määrittää sen tilan, jossa tietoväylällehaku on suoritettava. Nyt käsiteltävän toteutuksen mukaan tämä tila on yksi käyttämistämme tilois-.25 ta, nimittäin tietoväylällehaku kiinteällä korkealla prio riteetilla, "dual round robin" -pohjalla tai "tietoväylällehaku kyvytyön". Kahden b itin koodi riittää valitsemaan nämä tilat. Nämä bitit on tallennettu ohjaus- ja tilarekisterin bitteihin CSR /5:47 (kuvio 7C). Näin ollen rekisteri - 30 312 voi itse käsittää tämän rekisterin nämä bitit tai se voi daan ladata tämän rekisterin näistä biteistä.

2:4 dekooderi 324 muuttaa (koodatun) kahden bitin binäärisen muodon (tulkittuun) 1/4-muotoon, joka syötetään yhteen tai useampiin portteihin 316, 318, 320 ja 322. Lin-35 jät 326, 328, 330 ja 332 saavat vastaavasti herätteen, kun dekooderin 316 tuloste ilmaisee, ettei tietoväylällehakua I.

43 82991 tapahdu ("tietoväylällehaku kyvytön") että tietoväylälle-haun on tapahduttava kiinteällä alhaisella prioriteetilla ("FL"), että tietoväylällehaun on tapahduttava kiinteällä korkealla prioriteetilla ("FH)", tai että tietoväylällehaun 5 on tapahduttava "dual round robin" -pohjalla ("RR"). Kun linja 326 saa herätteen, se inaktivoi ajurit 334, mikä estää laitteen tunnuksen lähettämisen tietolinjoilla 82. Kun tämä tapahtuu, laite ei voi osallistua tietoväylällehakuun.

Kun linja 328 saa herätteen, se aktivoi limittimen 308 alhai-10 sen prioriteetin sisääntulon 310b TAI-portin 322 kautta, mikä kytkee prioriteetin voimassapitosignaalin, joka on suunnattu yhdelle linjoista 306 limittimen sisääntulossa, yhdelle alhaisen prioriteetin tietolinjoista D /31:167· Vastaavasti, kun linja 330 saa herätteen, se aktivoi limittimen 308 sisääntu-15 lon 310a, mikä kytkee linjoista 306 valitun linjan tietolinjojen 82 korkean prioriteetin tietolinjoille D /15:dj.

Tietoväylällehaku "dual round robin" -tilassa vaatii laitteen tunnusnumeron vertaamista edeltäneen tapahtuman nykyisen isäntäkoneen tunnusnumeroon. Tämä tapahtuu vastaan-20 ottorekisterin 340 avulla, ajastettuna IARB:llä, JA-toiminto RCLK:lla tuloportin 348 kanssa.

Komparaattori 314 vertaa oman laitteensa tunnusta (toisin sanoen sen laitteen tunnusta, jossa komparaattori sijaitsee) edellisen isäntäkoneen tunnukseen. Jos sen oman 25 laitteen tunnus on yhtä suuri tai pienempi kuin edellisen isäntäkoneen tunnus, komparaattori 314 syöttää virran linjaan 315, mikä aktivoi limittimen 308 sisääntulon 310b ja saa näin aikaan tietoväylällehakuprosessin asianomaista laitetta varten alhaisen prioriteetin tietolinjoilla. Vaihtoeh-30 toisesti, jos puheena olevan laitteen tunnus on suurempi kuin edellisen isäntäkoneen tunnus, komparaattori 314 syöttää virran linjaan 317 ja aktivoi näin limittimen 308 sisääntulon 310a porttien 318 ja 322 kautta ja saa näin aikaan tietoväylällehakuprosessin tätä laitetta varten tietolinjojen 82 kor-35 kean prioriteetin linjoilla.

44 82991

Kuvio 8 esittää myös sitä tapaa, jolla tietyn laitteen määritetään "voittaneen" tietoväylällehakuprosessin. Tarkemmin sanottuna prioriteetinmääritysyksikkö 380, joka on yhdyslaitteessa, ratkaisee tietoväylällehakuprosessin 5 voitto-/häviötuloksen. Vastaanottoajurit 341 ottavat vastaan

tietoväylällehakujakson bittiryhmityksen tietolinjoilta 78, kun ne on aktivoitu ARB-signaalin tullessa voimaan jaksonoh-jauksen 300 avulla. Ajurien 341 ulostulot on jaettu 16 linjan ryhmiksi D /15:07, orkean prioriteetin ryhmä, ja D /*31:167, 10 alhaisen prioriteetin ryhmä. Linjaryhmät D /15:0j ja D /31:16J

syöttävät vastaavasti prioriteettikoodereita 370 ja 372. Kumpikin prioriteettikooderi sisältää kytkennät korkeimman prio-riteettitason voimassa pitävän laitteen koodatun tunnuksen määrittämiseksi 16 bitin syöttöryhmityksessä ja siirtää tuloksen 15 linjoilla 362 tietoväylällehakujakson aikana.

Limitin 367 aktivoidaan seuraavasti. Signaali 364 on "O DETECT", joka on voimassa, ellei kooderi 370 ole todennut bittejä olevan D /l5:Q7:ssa tietoväylällehakujakson aikana. Signaalin 364 voimassaolo saa aikaan sisääntulo 362a:n 20 bittiryhmityksen kanavoinnin 368:aan. Signaalin 364 päättyminen saa aikaan 362b:n bittiryhmityksen siirtymisen 368:aan.

Tämä toiminto saa aikaan sen, että komparaattori 366 vertaa laitteen omaa tunnusta vain korkeimman prioriteetin tunnukseen. Komparaattori 366 tulostaa WON ARB:in sen vuoksi seu-25 raavasti: ID368 = TÄMÄN LAITTEEN TUNNUS.

WON ARB poistetaan 366:n syöttöjen kaikkia muita ti-•30 loja varten. Näin ollen vain se laite (tai laitteet), jolla/ joilla on määritetty olevan korkein prioriteetti, synnyttää/ synnyttävät "won arbitration" -signaalin yhdyslaiteohjaimes-saan. Kun tämä signaali on muodostettu, laite voi omaksua vuoroon tuleva isäntäkone -tilan seuraavassa jaksossa ja pi-35 tää tämän tilan, kunnes se saa seuraavan tapahtuman ohjauk sen nykyisenä isäntäkoneena.

I i 45 82991

Edellä esitetystä voidaan todeta, että me olemme kehittäneet järjestelmän prioriteetin määräämiseksi tehokkaasti laiteryhmässä, jossa jokainen laite pyrkii saamaan käyttöönsä rajoitetun välineen/esimerkiksi tietoväylän. Järjes-5 telmän laitteet voivat toimia erilaisissa prioriteettitilois- sa, jotka käsittävät kiinteä prioriteetti- ja "dual round robin" -tilat. Näitä tiloja voidaan muuttaa käyttöjärjestelmällä tai itse laitteella koko järjestelmän suorituskyvyn optimoimiseksi. On siis kehitetty poikkeuksellisen joustava 10 järjestelmä.

Lisäksi jokainen laite määrittää itselleen, sallitaanko sen ottaa tietoväylä ohjaukseensa ja milloin, riippumatta niiden laitteiden kokonaismäärästä, jotka on joko yhdistetty väylään tai jotka pyrkivät saamaan sen ohjaukseen-15 sa, ja sen fyysinen sijainti väylällä on rajoittamaton. Tämä mahdollistaa sen, että laitteita voidaan lisätä tietoväylään tai poistaa siitä joutumatta muuttamaan siihen jo yhdistettyjä laitteita tai itse väylää.

Lisäksi järjestelmä tarvitsee vain yhden lisälinjan 20 tietoväylällä muita tarkoituksia varten järjestettyjen linjojen lisäksi tarvittavan tietoväylällehakuprosessin suorittamista varten ja helpottaa näin ollen yhdyslaitteen toteut tamista yhdessä ingegroidussa piirissä nykyistä teknologiaa käyttäen. Tästä on tuloksena poikkeuksellisen taloudelli-25 nen ohjausmekanismi tietoliikenteen ohjaamista varten tietyn digitaalitietokonejärjestelmän muodostamiseksi toisiinsa yhdistettyjen laitteiden välillä.

Claims (21)

1. Yhdyspiiri laitteessa tietoliikenneliitännän aikaansaamiseksi tätä laitetta varten riippumattomaan väy-5 lään, jolloin laitteella on yksilöllinen tunnusluku ja se käynnistää tapahtuman hetkinä, kun pyyntösignaali on annettu pitämällä voimassa varattuiinjän pääsyn saamiseksi väylään, joka väylä sisältää useita informaatiolinjoja, useita datalinjoja, ei-tietoväylällehakulinjan ja varat-10 tulinjan ja jossa kullakin tapahtumalla on komento/osoite-jakso, jota seuraa haudattu väylällehakujakso, jota sitten seuraa ainakin yksi datajakso, tunnettu siitä, että se käsittää ohjainvälineen (300) kytkettynä ei-väylällehaku- ja 15 varattuiinjoihin ja reagoiden ei-väylällehakulinjan voi massapidon poistamiseen sen ilmaisemiseksi, kun haudattu tietoväylällehakujakso esiintyy; käyttövälineen (334) kytkettynä ohjainvälineeseen (300) yhden kahdesta datalinjasta pitämiseksi voimassa 20 vastaten laitetta haudatun tietoväylällehakujakson aikana; prioriteettipäätösvälineen (380) kytkettynä data-linjoihin saadun tietoväylällehakusignaalin pitämiseksi voimassa sen ilmaisemiseksi, että laitteella oli korkein 25 prioriteetti haudatun tietoväylällehakujakson aikana, jolloin saadun väylällehakusignaalin voimassapito sallii laitteen pitää varattulinja voimassa seuraavan jakson aikana sen jälkeen kun varattulinja on poistettu voimasta aikaisemmalla laitteella, jolla on pääsy väylälle meneil-30 lään olevan tapahtuman aikana; vastaanottorekisterivälineen (340) kytkettynä in-formaatiolinjoihin laitteen tunnusluvun vertaamiseksi aikaisemman laitteen tunnuslukuun, joka on läsnä informaa-tiolinjoilla haudatun tietoväylällehakujakson aikana ja 35 ilmaisimen asettamiseksi joko ensimmäiseen tai toiseen 47 82991 tilaan sen mukaan, onko tapahtuman aloittamaan pyrkivän laitteen tunnusluku suurempi kuin aikaisemman laitteen, ja kytkentävälineen (308), joka reagoi vastaanottore-kisterivälineeseen (340) ja on kytketty ohjaisvälineeseen 5 (334) matalan prioriteetin datalinjan pitämiseksi voimas sa vastaten laitetta seuraavan tapahtuman haudatun tieto-väylällehakujakson aikana, kun ilmaisin on ensimmäisessä tilassa ja korkean prioriteetin datalinjan pitämiseksi voimassa vastaten laitetta seuraavan tapahtuman haudatun 10 tietoväylällehakujakson aikana, kun ilmaisin on toisessa tilassa, jolloin laitteella on vaihteleva prioriteetti ja mille on varattu pääsy väylälle täysin kaksilaskentaisen "dual round robin"-algoritmin mukaisesti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen yhdyspiiri lait-15 teessä, joka pyyntösignaalin voimassa ollessa käynnistää virhekeskeytystapahtuman kun virhetila esiintyy järjestelmän toiminnan aikana asettamalla voimaan varattuiinjän pääsyn saamiseksi väylälle, tunnettu siitä, että se käsittää väylävirherekisterivälineen (204) järjestelmän 20 toiminnan aikana esiintyvän virhetilan tallentamiseksi.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, tunnettu siitä, että väylävirherekisteriväline (204) ilmaisee laitteelle, että pariteettivirhe vastaanotettiin väylältä kirjoitustyyppisen tapahtuman datajakson aikana.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen piiri, tun nettu siitä, että laite on muisti.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen piiri, tunnettu siitä, että laite on massamuistiyksikkö.

6. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, t u n -30 n e t t u siitä, että väylävirherekisteriväline (204) ilmaisee laitteelle, että laiton vahvistuskoodi vastaanotettiin väylältä tapahtuman aikana.

7. Patenttivaatimuksen 2 mukainen piiri, tunnettu siitä, että väylävirherekisteriväline (204) 35 ilmaisee laitteelle, että kuittausta ei vastaanotettu väy- 48 82991 Iältä identifiointitapahtuman aikana.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite on muisti.

9. Laite sisältäen muistin sovitettuna kytkettäväk-5 si riippumattomaan väylään ja jolla on yksilöllinen tunnusluku, joka laite käynnistää virhekeskeytystapahtuman asettamalla voimaan varattulinjan pääsyn saamiseksi väylälle, joka väylä sisältää useita informaatiolinjoja, useita datalinjoja, ei-tietoväylällehakulinjan ja varattu- 10 linjan ja jolloin kullakin tapahtumalla on komento/osoi- tejakso, jota seuraa haudattu tietoväylällehakujakso, jota sitten seuraa ainakin yksi datajakso, laitteen sisältäessä välineen (10,12,22,24) pyyntösignaalin pitämiseksi voimassa silloin, kun laite pyrkii käynnistämään virhekeskeytys-15 tapahtuman, tunnettu siitä, että se käsittää ohjainvälineen (300) kytkettynä ei-tietoväylällehaku- ja varattulinjoihin ja reagoiden pyyntösignaalin voimassapitoon ja ei-väylällehakulinjan voimassapidon päättymiseen sen ilmaisemiseksi, milloin haudattu tieto-20 väylällehakujakso esiintyy; käyttövälineen (334) kytkettynä ohjainvälineeseen (300) toisen kahdesta datalinjasta pitämiseksi voimassa vastaten laitetta haudatun tietoväylällehakujakson aikana; prioriteetin päätösvälineen (380) kytkettynä data-25 linjoihin saadun tietoväylällehakusignaalin pitämiseksi voimassa sen ilmaisemiseksi, että laitteella oli korkein prioriteetti haudatun tietoväylällehakujakson aikana, jolloin saadun tietoväylällehakusignaalin voimassapito sallii laitteen pitää varattuiinja voimassa seuraavan jakson ai-30 kana sen jälkeen kun varattulinjan voimassaolo on päätetty aikasiemmalla laitteella, jolla on pääsy väylälle meneillään olevan tapahtuman aikana; vastaanottorekisterivälineen (340) kytkettynä in-formaatiolinjoihin laitteen tunnusluvun vertaamiseksi ai-35 kaisemman laitteen tunnuslukuun, joka on läsnä informaa- 49 82991 tiolinjoilla haudatun tietoväylällehakujakson aikana ja ilmaisimen asettamiseksi joko ensimmäiseen tai toiseen tilaan sen mukaisesti, onko tapahtuman aloittamaan pyrkivän laitteen tunnusluku suurempi kuin aikaisemman lait-5 teen j a kytkentävälineen (308), joka reagoi vastaanottore-kisterivälineeseen (340) ja on kytketty käyttövälineeseen (334) matalan prioriteetin datalinjan pitämiseksi voimassa vastaten laitetta seuraavan tapahtuman haudatun tietoväy-10 lällehakujakson aikana, kun ilmaisin on ensimmäisessä ti lassa ja korkean prioriteetin datalinjan pitämiseksi voimassa vastaten laitetta seuraavan tapahtuman haudatun tietoväylällehaku jakson aikana, kun ilmaisin on toisessa tilassa, jolloin laitteella on muuttuva prioriteetti ja sil-15 le on annettu pääsy väylälle täysin kaksilaskentaisen, "dual round robin"-algoritmin mukaisesti.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää väylävirherekisterivälineen (204) järjestelmän toiminnan aikana toiminnan aika- 20 na esiintyvän virhetilan tallentamiseksi.

11. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että väylävirherekisteriväline (204) ilmaisee, että pariteettivirhe vastaanotettiin väylältä kirjoitustyyppisen tapahtuman datajakson aikana.

12. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, tun nettu siitä, että väylävirherekisteriväline (204) ilmaisee, että laiton vahvistuskoodi vastaanotettiin väylältä tapahtuman aikana.

13. Patenttivaatimuksen 10 mukainen laite, t u n -30 n e t t u siitä, että väylävirherekisteriväline (204) ilmaisee, että kuittausta ei vastaanotettu väylältä iden-tifiointitapahtuman aikana.

14. Menetelmä, jolla laite hakee pääsyä tietoväylälle pääsyn saamiseksi väylälle, joka väylä sisältää 35 useita datalinjoja, informaatiolinjoja ja ohjauslinjoja so 82991 ja jolloin laitteella on yksilöllinen tunnusluku, tunnettu siitä, että menetelmä käsittää vaiheet, joissa pidetään voimassa pyyntösignaali, kun laite pyrkii saamaan pääsyn väylälle; 5 tarkkaillaan ohjauslinjoja sen määrittämiseksi, milloin tietoväylällehakujakso esiintyy; tarkkaillaan informaatiolinjoja käynnistystieto-väylällehakujakson aikana väylän isännän tunnusluvun määrittämiseksi käynnistystietoväylällehakujakson aikana; 10 määritetään, onko väylän isännän tunnusluku käyn nistystietoväylällehaku jakson aikana prioriteetiltaan korkeammalla tai alhaisemmalla tasolla kuin laitteen tunnusluku; pidetään korkean prioriteetin datalinjaa voimassa 15 vastaten yksilöllisesti laitetta meneillään olevan tietoväylällehaku jakson aikana seuraten käynnistystietoväylällehaku jaksoa silloin, kun pyyntösignaali on annettu ja väylän isännän tunnusluku käynnistystietoväylällehakujakson aikana oli korkeammalla prioriteettitasolla; 20 pidetään voimassa matalan prioriteetin datalinjaa vastaten yksilöllisesti laitetta meneillään olevan tietoväylällehaku jakson aikana silloin, kun pyyntösignaali on annettu ja väylän isännän tunnusluku käynnistystietoväylällehaku jakson aikana oli alhaisemmalla prioriteettita-25 solia; tarkkaillaan datalinjoja meneillään olevan tietoväylällehaku jakson aikana sen määrittämiseksi, onko laitteen voimassapitämä datalinja korkeammalla prioriteetti-tasolla kuin minkään muun voimassa pidetyn datalinjan 30 prioriteettitaso; pidetään voimassa ohjauslinjaa meneillään olevan tietoväylällehakujakson jälkeen pääsyn saamiseksi väylälle silloin, kun laitteen voimassapitämä datalinja meneillään olevan tietoväylällehakujakson aikana oli korkeammalla 35 prioriteettitasolla kuin minkään muun voimassapidetyn da- I; si 82991 talinjan prioriteettitaso; jolloin laite hakee tietoväylälle kaksilaskentaisen "dual round robin"-algoritmin mukaisesti, jossa laitteen voimassapitämän datalinjan prioriteettitaso meneillään 5 olevan tietoväylällehakujakson aikana riippuu väylän isännän tunnusluvusta käynnistystietoväylällehakujakson aikana väylän isännän sijasta meneillään olevan tietoväylällehaku jakson aikana.

15. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, 10 tunnettu siitä, että se edelleen käsittää vaiheet, joissa tarkkaillaan väylää virhetilan esiintymisen havaitsemiseksi järjestelmän toiminnan aikana; tallennetaan virhetila väylävirherekisteriin lait-15 teessä; ja jolloin pyyntösignaalit pidetään voimassa riippuvaisesti virhetilan ilmaisusta.

16. Muistilaite sovitettuna kytkettäväksi väylään, joka väylä sisältää useita datalinjoja, informaatiolinjo- 20 ja, vastelinjoja Ja ohjauslinjoja ja jolloin laitteella on yksilöllinen tunnusluku, laitteen sisältäessä muistivälineen (12,22,24) kirjoitusdatan tallentamiseksi, joka on vastaanotettu datalinjoilta kirjoitustyyppisen tapahtuman datajakson aikana kuittaus- ja ei-kuittaus-vasteiden ke-25 hittämiseksi sijoitettavaksi vastelinjoille ainakin kaksi jaksoa kirjoitustyyppisen tapahtuman komento/osoitejakson jälkeen sen ilmaisemiseksi, onko komento/osoiteinformaatio vastaanotettu oikein muistivälineellä ja kuittaus- ja ei-kuittaus-vasteiden kehittämiseksi sijoitettavaksi vaste-30 linjoille ainakin kaksi jaksoa kirjoitustyyppisen tapahtuman datajakson jälkeen sen ilmaisemiseksi, onko kirjoi-tusdata vastaanotettu oikein muistivälineellä, tunnettu siitä, että laite käsittää yhdysvälineen (18) muistivälineen kytkemiseksi väy-35 lään ja tietoväylällehaun tekemiseksi pääsyn saamiseksi 52 82991 väylälle virhekeskeytystapahtuman käynnistämiseksi, joka yhdysvällne sisältää välineen datalinjojen tarkkailemiseksi pariteettivirheen ilmaisemiseksi klrjoitustyyppisen tapahtuman datajakson aikana, 5 välineen ohjauslinjojen ohjauslinjojen tarkkailemi seksi sen määrittämiseksi, milloin tietoväylällehakujakso esiintyy, välineen (340) informaatiolinjojen tarkkailemiseksi käynnistystietoväylällehakujakson aikana väylän isännän 10 tunnusluvun määrittämiseksi käynnistystietoväylällehaku-jakson aikana, välineen tietoväylälle hakua varten meneillään olevan tietoväylällehakujakson aikana käynnistystietoväylällehaku jakson jälkeen riippuvaisesti pariteettivirheen il-15 maisusta pääsyn saamiseksi väylälle, jolloin tietoväyläl-lehakuväline käsittää välineen (308, 334) matalan prioriteetin datalinjan pitämiseksi voimassa vastaten yksilöllisesti laitetta meneillään olevan tietoväylällehakujakson aikana silloin, 20 kun väylän isännän tunnusluku käynnistystietoväylällehaku-jakson aikana oli alemmalla prioriteettitasolla kuin laitteen tunnusluku; välineen (308,334) korkean prioriteetin datalinjan pitämiseksi voimassa vastaten yksilöllisesti laitetta me-25 neillään olevan tietoväylällehakujakson aikana silloin, kun väylän isännän tunnusluku käynnistystietoväylällehaku-jakson aikana oli korkeammalla prioriteettitasolla ja välineen (380) datalinjojen tarkkailemiseksi meneillään olevan tietoväylällehakujakson aikana sen määrit-30 tämiseksi, onko laitteen voimassapitämä datalinja korkeammalla prioriteettitasolla kuin minkään muun voimassa pidetyn datalinjan prioriteettitaso; jolloin laite ilmaisee, onko kirjoitusdata vas-taaanotettu oikein ja hakee pääsyä tietoväylälle kaksilas-35 kentaisen "dual round robin"-algoritmin mukaisesti pääsyn 53 82991 saamiseksi väylälle virhekeskeytystapahtuman käynnistämiseksi riippuvaisesti pariteettivirheen havaitsemisesta.

17. Patenttivaatimuksen 6 mukainen muistilaite, tunnettu siitä, että yhdysväline (18) edelleen 5 käsittää väylävirherekisterivälineen (204) pariteettivir-hetilan tallentamiseksi.

18. Muistilaite sovitettuna kytkettäväksi väylään, joka väylä sisältää useita datalinjoja, informaatiolinjoja, vastelinjoja ja ohjauslinjoja ja jolloin laitteella 10 on yksilöllinen tunnusluku, laitteen sisältäessä muistivälineen (12,22,24) tallennetun lukudatan hakemiseksi sijoitettavaksi datalinjoille lukutyyppisen tapahtuman datajakson aikana kuittaus- ja ei-kuittaus-vasteiden kehittämiseksi sijoitettavaksi vastelinjoille ainakin kaksi jaksoa 15 lukutyyppisen tapahtuman komento/osoitejakson jälkeen sen ilmaisemiseksi, onko komento/osoiteinformaatio vastaanotettu oikein muistivälineellä ja sen määrittämiseksi, onko lukudata muistivälineestä sijoitettuna datalinjoille vastaanotettu oikein riippuen siitä, vastaanottaako muis-20 tiväline kuittaus- tai ei-kuittaus-vasteen vastelinjoilta ainakin kaksi jaksoa lukutyyppisen tapahtuman datajakson jälkeen, tunnettu siitä, että se käsittää yhdysvälineen (18) muistivälineen (12,22,24) kytkemiseksi väylään ja pääsyn hakemiseksi tietoväylälle pää-25 syn saamiseksi väylälle virhekeskeytystapahtuman käynnistämiseksi, joka yhdysväline (18) sisältää välineen vaste-linjojen tarkkailemiseksi laittoman vahvistuskoodin ilmaisemiseksi ainakin kaksi jaksoa lukutyyppisen tapahtuman datajakson jälkeen, 30 välineen (300) ohjauslinjojen tarkkailemiseksi sen määrittämiseksi, milloin tietoväylällehakujakso esiintyy, välineen (430) informaatiolinjojen tarkkailemiseksi käynnistystietoväylällehakujakson aikana väylän isännän tunnusluvun määrittämiseksi käynnistystietoväylällehaku-35 jakson aikana, 54 82991 välineen tietoväylälle hakemiseksi meneillään olevan tietoväylällehakujakson aikana käynnistystietoväyläl-lehakujakson jälkeen riippuvaisesti laitttoman vahvistus-koodin ilmaisusta pääsyn saamiseksi väylälle, jolloin tie-5 toväylällehakuväline käsittää välineen (308,334) matalan prioriteetin datalinjan pitämiseksi voimassa vastaten yksilöllisesti laitetta meneillään olevan tietoväylällehakujakson aikana silloin, kun väylän isännän tunnusluku käynnistystietoväylällehaku-10 jakson aikana oli matalampi prioriteettitasolla kuin laitteen tunnusluku ja välineen (308,334) korkean prioriteetin datalinjan pitämiseksi voimassa vastaten yksilöllisesti laitetta meneillään olevan tietoväylällehakujakson aikana silloin, 15 kun väylän isännän tunnusluku käynnitystietoväylällehaku-jakson aikana oli korkeammalla prioriteettitasolla ja välineen (308) datalinjojen tarkkailemiseksi meneillään olevan tietoväylällehakujakson aikana sen määrittämiseksi, onko laitteen voimassapitämä datalinja korkeam-20 maila prioriteettitasolla kuin minkään muun voimassapide-tyn datalinjan prioriteettitaso; jolloin laite määrittää, onko data oikein vastaanotettu ja hakee pääsyä tietoväylälle kaksilaskentaisen "dual round robin"-algoritmin mukaisesti pääsyn saamiseksi 25 väylälle virhekeskeytystapahtuman käynnistämiseksi riippuvaisesti laittoman vahvistuskoodin havaitsemisesta.

19. Patenttivaatimuksen 18 mukainen muistilaite, tunnettu siitä, että yhdysväline (18) edelleen käsittää väylävirherekisterivälineen (204) laittoman vahvis- 30 tuskooditilan tallentamiseksi.

20. Laite sovitettuna kytkettäväksi väylään, joka väylä sisältää useita datalinjoja, informaatiolinjoja ja ohjauslinjoja ja jolloin laitteella on yksilöllinen tunnusluku, laitteen sisältäessä välineen (10,12,22,24) pyyn- 35 tösignaalin pitämiseksi voimassa silloin, kun laite pyrkii li 55 82991 saamaan pääsyn väylälle; tunnettu siitä, että se käsittää välineen (300) ohjauslinjojen tarkkailemiseksi sen määrittämiseksi, milloin tietoväylällehakujakso esiintyy; 5 välineen (340) informaatiolinjojen tarkkailemiseksi käynnistystietoväylällehakujakson aikan väylän isännän tunnusluvun määrittämiseksi käynnistystietoväylällehaku-jakson aikana; välineen (314) sen määrittämiseksi, onko väylän 10 isännän tunnusluku käynnistystietoväylällehakujakson aikana korkeammalla vai alhaisemmalla prioriteettitasolla kuin laitteen tunnusluku; välineen (308,334) korkean prioriteetin datalinjan pitämiseksi voimassa vastaten yksilöllisesti laitetta me-15 neillään olevan tietoväylällehakujakson aikana käynnistystietoväylällehaku jakson jälkeen silloin, kun pyyntösignaa-li on pidetty voimassa ja väylän isännän tunnusluku käynnistystietoväylällehaku jakson aikana oli korkeammalla prioriteettitasolla kuin laitteen tunnusluku; 20 välineen (308,334) matalan prioriteetin datalinjan pitämiseksi voimassa vastaten yksilöllisesti laitetta meneillään olevan tietoväylällehakujakson aikana silloin, kun pyyntösignaali on pidetty voimassa ja väylän isännän tunnusluku käynnistystietoväylällehakujakson aikana oli 25 matalammalla prioriteettitasolla kuin laitteen tunnusluku; välineen (380) datalinjojen tarkkailemiseksi meneillään olevan tietoväylällehakujakson aikana sen määrittämiseksi, onko laitteen voimassapitämä datalinja korkeammalla prioriteettitasolla kuin minkä tahansa muun voimas-30 sapidetyn datalinjan prioritettitaso; välineen (300) ohjauslinjan pitämiseksi voimassa meneillään olevan tietoväylällehakujakson jälkeen pääsyn saamiseksi väylälle silloin, kun laitteen voimassapitämä datalinja meneillään olevan tietoväylällehakujakson aikana 35 oli korkeammalla prioriteettitasolla kuin minkään muun 56 82991 voimassa pidetyn datalinjan prioriteettitaso; jolloin laite hakee pääsyä tietoväylälle kaksilas-kentaisen "dual round robin"-algoritmin mukaisesti, jolloin laitteen voimassapitämän datalinjan prioriteettitaso 5 meneillään olevan tietoväylällehakujakson aikana riippuu väylän isännän tunnusluvusta käynnistystietoväylällehaku-jakson aikana väylän isännän tunnusluvun sijasta meneillään olevan tietoväylällehakujakson aikana.

21. Patenttivaatimuksen 20 mukainen laite, t u n-10 n e t t u siitä, että se edelleen käsittää väylävirherekisterivälineen (204) järjestelmän toiminnan aikana esiintyvän virhetilan tallentamiseksi ja jolloin laite hakee pääsyä tietoväylälle pääsyn saamiseksi väylälle silloin, kun virhetila esiintyy jär-15 jestelmän toiminnan aikana. li 57 82991