FI82968B - Byggnadssten. - Google Patents

Description

82968

RAKENNUSRIVI - BYGGNADSSTEN

Keksinnön kohteena on rakennuskivi, joka on tarkoitettu pystysuoria seiniä, julkisivuja ja vastaavia varten ja joka liitetään viereisiin rakennuskiviin vaakasuorilla saumoilla ja pystysuorilla saumoilla ja jonka rakennuskiven ainakin yksi pystysaumaan rajoittuva päätypinta on varustettu molemmista päistä avoimella, kourumaisella syvennyksellä.

Muurattaessa seinää tai vastaavaa tuodaan laastia käsin muu-rauslastan avulla pystysaumaan rajoittuvaan päätypintaan, jonka jälkeen kivi asetetaan vaakasaumassa olevan laastin päälle ja työnnetään paikalleen edellisen kiven päätypintaa vasten. Pystysaumasta tulee yleensä tyydyttävä, mikäli laastin tuonti tapahtuu oikein. Muuraus on kuitenkin suhteellisen aikaavievää ja tulee kalliiksi. On ehdotettu, että suuttimen avulla ruiskutettaisiin paineenalaista laastia tai muuta sau-mamassaa tuotannon parantamiseksi ja kokeet ovat osoittaneet, että vaakasaumat voidaan vaikeuksitta tehdä ruiskusuuttimen avulla. Pystysaumat tuottavat kuitenkin vaikeuksia ja tyhjiä tiloja jää helposti saumoihin, mikä aiheuttaa kosteuden etenemistä, mikä puolestaan saattaa johtaa siihen, että vettä pääsee takana olevaan eristeeseen. Kun yritetään välttää pys-tysaumojen tyhjät tilat, johtaa se usein siihen, että aivan liian suuri määrä laastia tulee ulos julkisivun ulkopuolelle ja likaa sen samanaikaisesti kun laastia valuu takapuolelle ja saattaa tukkia muurauksen kuivatusreiät.

Tämän keksinnön päätarkoituksena on aikaansaada alussa mainitun kaltainen rakennuskivi, joka sallii ruiskutettavan sauma-massan käytön, jota saumamassaa jatkossa kutsutaan laastiksi ja joka rakennuskivi kokonaan tai ainakin olennaisesti eliminoi veden sisääntunkeutumisvaaran pystysaumoissa sekä vaaran, että liian suuri määrä massaa tulisi ulos esimerkiksi rakennuksen julkisivun takapuolelta.

2 82968 Tämä tarkoitus on täysin toteutettu sen keksinnön avulla, joka määritellään patenttivaatimuksissa ja jota seuraavassa selitetään oheisen piirustuksen avulla, jossa

Kuv. 1 esittää konventionaalista rakennuskiveä, jolla on pys-tysauma toisen kiven kanssa.

Kuv. 2 esittää leikkausta kuv. 1 viivaa II-II pitkin.

Kuv. 3 esittää keksinnön mukaista rakennuskiveä ja sitä pys-tysaumaa, jonka se muodostaa viereisen kiven kanssa.

Kuv. 4 esittää keksinnön mukaista modifioitua rakennuskiveä katsottuna pystysauman suunnassa.

Kuv. 5 esittää kuvaa kuv. 5 viivaa V-V pitkin.

Kuviossa 1 on esitetty ensimmäisen konventionaalinen raken-nuskivi 1, joka on valmistettu esimerkiksi poltetusta savesta ja toinen, identtinen kivi 2. Molemmissa kivissä on yhdellä päätypinnalla kourumainen, molemmista päistä avoin syvennys 6, joka on järjestetty pystysuoraan. On kuitenkin myös mahdollista varustaa molemmat vastakkaiset, pystysaumaan liittyvät päätypinnat tai liitospinnat tällaisilla syvennyksillä 6, mutta seuraavassa oletetaan, että kunkin kiven vain yksi pää-typinta on varustettu syvennyksellä 6. Muurattaessa julkisivua tai vastaavaa tuodaan kivet 1 ja 2 tietylle etäisyydelle toisistaan näkyvien saumojen muodostamiseksi ja painetaan vaakasauman 8 laastiin, joka on tuotu alapuolisten kivien 7 päälle (kuv. 2). Kun kivet 1 ja 2 painetaan laastiin, tunkeutuu laasti syvennykseen 6, kuten kuviossa 2 on havainnollistettu ja kun ruiskutetaan paineenalaista laastia muurauksen julkisivupinnan 10 ja takapuolen 11 välisessä läpileikkauksessa täysin symmetriseen syvennykseen 6, pursuaa laasti ulos ja muodostaa palot 4 ja 5, joista palko 5 kaavitaan pois. Palon 5 alareuna 5' saavuttaa vaakasauman 8 laastin aiemmin kuin ruiskulaastin keskiosan ja tämä koskee myös takapuolta, jossa palon 4 alareuna 4' tulee vaakasaumaan 8 nopeammin kuin 3 82968 keskiosassa 12. Syy tähän on se, että kitkavastus sisäänvir-taavassa laastissa, joka johdetaan olennaisesti keskeisesti kummankin vaakasaumaan 8 asetetun kiven 1, 2 välissä oleviin syvennyksiin 6, on olennaisesti yhtä suuri takapuolta 11 kuin julkisivupuolta kohti ja että juokseva laasti suuntautuu alaspäin reunaosissa 6'. Tuloksena on, että muodostuu ilmarako 9, joka voidaan poistaa vain ruiskuttamalla ylimäärin laastia rakoon, mistä on seurauksena edellämainitut epäkohdat ja luonnollisesti aivan liian suuri laastin kulutus.

Kuvioissa 3-5 esitetyn keksinnön mukaisesti muodostetaan syvennyksen 6 seinäpinta siten, että kitkavastus tulee merkittävästi suuremmaksi takapuolta 11 kohti osoittavassa suunnassa kuin julkisivupuolta tai etusivua 10 kohti olevassa suunnassa, jolloin varmistetaan, että laasti on kokonaan täyttänyt pystysauman sivua 10 kohti ennen kuin rako takapuolta kohti on täyttynyt ja laasti alkanut pursua ulos tai joka tapauksessa niin, että vain merkityksetön määrä pursuaa ulos takapuolelta sen jälkeen kun visuaalisesti on todettu, että julkisivupuolen sauma on kokonaan täyttynyt. Tämä suuri kitkavastus kohti takapuolta johtaa huomattavaan paineen laskuun ja siihen, että laasti näin ohjautuu kohti julkisivupuolta, jossa paineen aleneminen on vähäistä, ja täyttää pystysauman kokonaan, toisin sanoen saavutetaan hyvin tiivis sauma sateelle ja lumelle alttiille julkisivupuolelle, jolloin veden pääsy takapuolelle ja mahdolliseen eristeeseen estyy. Sovittamalla laastin viskositeetti sopivasti voidaan laastin pursuaminen ulos takapuolelta kokonaan estää ja lisäksi voidaan aikaansaada rako 15 pystysauman 16 (kuv. 3) takapuolelle.

Tällainen rako 15 muodostaa tehokkaan esteen veden sisäänpääsylle takana olevaan eristeeseen. Kuv. 3 havainnollistaa syvennyksen 17 erästä sovellutusmuotoa, jonka syvennyksen 17 seinä on muodostettu tasaisesti kaartuvaksi käyräksi, jossa on seinäosa 18, jonka kaarevuussäde on pienempi kuin muun, julkisivupuolelle yhteydessä olevan seinäosan 19. Paineen alennuksen kasvattamiseksi edelleen takasivun 11 puoleisessa seinäosassa 18 voidaan kivien 13 ja 14 taaemmat pystysuunta!- » 82968 set sivupinnat 20, 21 tehdä hieman pidemmiksi kuin etummaiset sivupinnat 22, 23, jolloin vapaat saumaraot takapuolella 11 tulevat kapeammiksi kuin julkisivupuolen 10 saumaraot tai ääritapauksessa eliminoituvat kokonaan.

Kuviot 4 ja 5 esittävät erästä modifioitua syvennystä, jossa taaempi osa 24, jonka kitka on suuri, on varustettu pystysuorilla harjoilla 25, 26, 27 kun taas julkisivupuoleinen seinä-osa 29 on tasainen ja aikaansaa pienen kitkan eli pienen paineen alennuksen. Tässä tapauksessa voivat molempien seinäosien 24, 28 kaarevuussäteet olla yhtä suuria, mutta sopivimmin osan 24 säde on pienempi kuin osan 28.

Edellä esitettyjä molempia syvennysten sovel1utusmuotoja voidaan muuttaa eri tavoin patenttivaatimusten puitteissa ja alan ammattimiehelle on selvää, mitkä muodot ovat mahdollisia paineenalaisen laastivirran ohjaamiseksi siten, eetä laasti helpoimmin virtaa kivien yhdelle, edellä mainitulle julkisi-vupuolelle. Eräänä tällaisena modifikaationa voidaan mainita syvennys, jonka poikkileikkauspinta on kolmio, jonka pohja osoittaa kohti takapuolta 11. Tällainen suorakulmaisen kolmion muotoinen syvennys on esitetty kuviossa 3 katkoviivoin kiven 14 vasemmassa päässä.

Claims (5)

5 82968

1. Rakennuskivi (13) pystysuoraa seinää, pystysuoraa julkisivua tai vastaavaa varten, joka rakennuskivi liitetään viereisiin rakennuskiviin vaakasuorilla seinän, julkisivun tai vastaavan läpi ulottuvilla ja saumamassalla täytetyillä vaaka-saumoilla (8) ja pystysuorilla seinän, julkisivun tai vastaavan läpi ulottuvilla, saumamassalla täytettävillä pystysau-moilla (16) ja joka rakennuskivi (13) ainakin yhdellä pysty-saumaan (16) rajoittuvalla päätypinnallaan on varustettu molemmista päistään avoimella, kourumaisella syvennyksellä (17), joka valmiissa seinässä, julkisivussa tai vastaavassa on pystysuorasti suunnattu, tunnettu siitä, että syvennyksen (17) yksi, rakennuskiven yhteen ulompaan, pitkin pysty-saumaa ulottuvaan sivupintaan (20) rajoittuva seinäosa (18; 24. on muodostettu aikaansaamaan suurempi paineen lasku ruiskutettavassa saumamassassa, joka paineen alaisena puristuu alas syvennykseen ja joka paineen vaikutuksesta puristuu kohti rakennuskiven sivupintaa (20), kuin se paineen lasku, jonka aikaansaa syvennyksen toinen seinäosa (19; 28), joka rajoittuu kiven toiseen sivupintaan (22), joka sijaitsee vastapäätä sivupintaa (20) ja on sen kanssa yhdensuuntainen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rakennuskivi, tunne t-t u siitä, että seinäosan (18) kaarevuussäde on pienempi kuin seinäosan (19).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen seinäosa, tunnettu siitä, että seinäosa (24) on varustettu pystysauman suuntaisilla harjoilla (25-27). 6 82968

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen rakennuskivi, tunne t-t u siitä, että syvennyksen poikkileikkauspinta on olennaisesti kolmikulmainen ja että kolmion pohja osoittaa ulompaa sivupintaa (20) kohti.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen rakennuskivi, tunnettu siitä, että ulompi sivupinta (20) on pidempi kuin sivupinta (22). 7 82968