FI82423C - Friktiondaempningskonstruktion. - Google Patents

Description

1 82423

Kitkavaimennusrakenne

Keksintö koskee vaimenninrakennetta nivelletyllä telillä 5 tai tukivarsiin perustuvalla pyörätuennalla varustetun kiskoajoneuvon pyöriin tai pyöräkertoihin kohdistuvien iskujen tai värähtelyjen vaimentamiseksi kitkatyöllä, joka synnytetään ajoneuvon ja muun rakenneosan välissä kuormitus-voimasta ja joustomatkasta riippuvana. Erityisesti keksintö 10 koskee vaimenninrakennetta ainakin osittain lehtijousilla jousitetun kiskoajoneuvon telissä.

Ajoneuvoissa voidaan iskunvaimennus yleisesti ottaen toteuttaa hyvin monella tavalla. Yleisimpiä iskunvaimennusraken-15 teitä ovat kaasu- ja nesteiskunvaimentimet. Ajateltaessa kiskoajoneuvoa ja erityisesti tavaravaunun jousitusta on tällaisilla iskunvaimentimilla haittapuolena se, että niiden vaimennus tyypillisesti on vakio. Koska tavaravaunun tyhjällä painolla ja painolla kuormattuna on huomattava ero, eivät 20 tämän tyyppiset iskunvaimentimet sovellu hyvin tähän käyttökohteeseen koska ne käytännössä toimivat tyhjän vaunun kanssa liian kovina iskunvaimentimina ja täyteen kuormatun vaunun kanssa liian pehmeinä iskunvaimentimina. Lisäksi tämän tyyppiset iskunvaimentimet ovat kalliita ja huoltoa vaati-25 via, mistä syystä myöskään niitä ei ole usein käytetty tavaravaunuissa.

Usein tavaravaunujen jousitus on toteutettu monilehtisellä lehtijousella, jolloin saavutetaan yksinkertaisella raken-30 teella suhteellisen käyttökelpoinen tulos. Ensinnäkin lehti-jousirakenne on hinnaltaan edullinen ja sen lisäksi jousen lehtien väliset rajapinnat toimivat toisiinsa nähden jouston aikana liikkuessaan kuormituksesta riippuvana kitkaiskun-vaimentimena. Mm. tästä syystä tämä on kaikkein yleisin 35 jousitustyyppi tavaravaunuissa. Lehtijousien tapauksessa voidaan kitkaa synnyttää paitsi jousen lehtien välissä myös jousen pään ja kiinteän rakenneosan välissä, kuten esim. julkaisussa DE-2 842 211 on kuvattu. Tämän julkaisun raken- 2 82423 teessä on lehtijousi tai lehtijousipakka kiinnitetty pyörä-kerran akseliin tai teliin ja jousen päissä on puristuskap-paleet, jotka liikkuvat vaunun rungon alapintaa vasten.

5 Edellä kuvatut lehtijousirakenteet tosin periaatteessa toimivat kitkavaimentimina, mutta ne eivät varsinkaan nopeaa ajoa, jossa iskut ja värähtelyä synnyttävät voimat ovat suuria, silmällä pitäen ole riittävän tehokkaita. Siten konstruoitaessa esim. teliä tavaravaunuun, jonka on kyettävä 10 nykyisiä suurempaan nopeuteen, on nykytekniikalla käytettävä jousituksen tyypistä riippumatta jotakin tunnettua erillistä iskunvaimenninrakennetta, kuten kaasu- tai nesteiskunvaimen-timia tai muuta rakenteeltaan monimutkaista iskunvaimennin-konstruktiota. Erityisesti päädyttäessä vaunun ajo-ominai-15 suuksien vuoksi nivelellä kytkettyyn teliin, joka on radiaa-lisesti ohjattu tai radiaalisesti itseohjautuva, ei esim. mainitun julkaisun DE-2 842 211 rakenne sovellu lähtökohdaksi, koska se ei salli telin osien kääntymistä toisiinsa nähden.

20

Keksinnön tavoitteena on siten aikaansaada iskuja ja värähtelyjä pienentävä vaimenninrakenne, jonka vaimennus on kuormituksesta riippuva siten, että vaimennus on pienellä kuormituksella pienempi ja suurella kuormituksella suurempi. 25 Tämän lisäksi keksinnön tavoitteena on aikaansaada vaimenninrakenne, joka toimii nivelellä kytketyssä radiaalisesti ohjautuvassa tai ohjatussa telissä, jossa telirungon osat kääntyvät ja kiertyvät huomattavasti toisiinsa nähden. Keksinnön tavoitteena on myös aikaansaada vaimenninrakenne, 30 jonka vaimennusteho on oleellisesti suurempi kuin tavanomaisten kitkaiskunvaimentimien. Lisäksi keksinnön tavoitteena on saada aikaan vaimenninrakenne, joka vaimentaa telissä ja vaunussa kaiken suuntaisia liikkeitä, ts. painovoiman suuntaisia lähinnä pystysuoria liikkeitä, esim. radan 35 epäsuoruudesta aiheutuvia vaakasuoria liikkeitä sekä radan kaareutumisista aiheutuvia telin radiaalisia liikkeitä samoin kuin telin tai telin osien vääntymää pituussuuntaisen linjan ympäri ja vielä vaimentaa ns. sinikulkua (hunting- 3 82423 värähtelyä), jossa pyöräkerta kiertyy pystyakselinsa ympäri edestakaisin. Lisäksi keksinnön tavoitteena on saada aikaan tällainen vaimenninrakenne, joka on rakenteeltaan yksinkertainen, hinnaltaan edullinen ja vähän huoltoa kaipaava.

5

Keksinnön mukaisen rakenteen avulla saadaan aikaan ratkaiseva parannus edellä esitetyissä epäkohdissa ja toteutettua edellä määritellyt tavoitteet ja lisäksi vaimenninrakenne toimii kuormaa kantavana jousituksena. Tämän toteuttamiseksi 10 keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön tärkeimpinä etuina voidaan pitää, että sen avulla saadaan aikaan kuormituksesta riippuva tehokas iskun- ja 15 värähtelynvaimennin kiskoajoneuvoa varten, jolloin ei ole tarvetta minkäänlaisiin lisäiskunvaimentimiin. Keksinnön etuna on myöskin se, että rakenne on yksinkertainen ja toimintavarma eikä edellytä kalliita rakenteita.

20 Seuraavassa keksintöä selitetään yksityiskohtaisesti oheisiin piirustuksiin viittaamalla.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista telirakennetta perspektiivikuvana kaaviomaisesti sivulta päin.

25

Kuvio 2 esittää kaaviomaisesti erästä keksinnön mukaista kitkavaimentimen toteutusmuotoa.

Kuvio 3 esittää erästä toista kitkavaimentimen toteutusmuo-30 toa.

Kuviossa 1 on esitetty yleiskuvana keksinnön mukainen teli 1, joka käsittää kaksi pyörärungon osaa 2 ja 3, joihin kumpaankin on sijoitettu pyöräkerta 4 ja 5. Kannatusrunko 35 6 käsittää poikkipalkin 7 ja sivupalkit 8a ja 8b. Sivupalkit 8 ja poikkipalkki 7 ovat jäykästi kiinni toisissaan ja lepäävät jousien 9a, 9b tai jousipakkojen 9c, 9d varassa pyörärungon osien 2 ja 3 päällä siten, että jousien kautta 4 82423 tuleva vaunun kuormavoima F kohdistuu pyörärungon osiin ainakin likimain pyöräparien akseliviivan 17a, 17b kautta kulkevassa pystytasossa. Vaunurunko, jota ei ole esitetty, kytketään poikkipalkin 7 päällä olevaan telikeskiöön 10, 5 joka on rakenteeltaan tunnettua standardoitua tyyppiä. Kallistuessaan vaunurunko vastaa sivutukiin 11a, 11b.

Pyörärungon osat 2 ja 3 muodostuvat esim. vaakasuorassa olevasta U-muotoisesta runkokappaleesta, joissa on sivuosat 10 14a, 14b ja vastaavasti 15a, 15b sekä poikittainen kantaosa 12a ja vastaavasti 12b. Runkokappaleet on vaunun keskilinjan kautta kulkevassa pystytasossa kytketty nivelellä 13 toisiinsa kantaosistaan 12a ja 12b. Tämä kytkentänivel 13 on rakenteeltaan sellainen, että se päästää pyörärungon osat 15 2 ja 3 kääntymään toisiinsa nähden sekä vaakatasossa että pystytasossa ja tämän lisäksi sallii pyörärungon osien 2 ja 3 kiertymisen toisiinsa nähden vaunun pituussuuntaisen linjan ympäri. Tällaisia nivelrakenteita on olemassa useita erilaisia, joten sitä ei tässä selosteta tarkemmin. Pyörä-20 kerrat 4 ja 5 tai vastaavasti pyörät on jäykästi laakeroitu kummankin U-muotoisen runkopalkin haaroihin 14a, 14b, 15a, 15b siten, että vierintäsuunta tulee haarojen suuntaiseksi. Näin pyörärungon osat 2 ja 3 muodostavat sellaisen telin rakenteen, jossa on kytketyt radiaalisesti ohjautuvat pyörä-25 kerrat.

Pyörärungon osat 2 ja 3 on yhdistetty toisiinsa runkokappa-leiden U-muotojen toisen sivuparin 14a, 15a läheisyydestä ja samoin toisen sivuparin 14b, 15b läheisyydestä joustavas-30 ti toisiinsa kahdella oleellisesti samanlaisella vakainra-kenteella, jota on yleisesti merkitty viitenumerolla 16.

Nämä kaksi vakainrakennetta 16 on lisäksi kiinnitetty nivel-tyvästi kannatusrungon 6 sivupalkkeihin 8a ja vastaavasti 8b. Kukin vakainrakenne 16 on konstruoitu sellaiseksi, että 35 se sallii, kun tarkastellaan pyörärungon osien 2 ja 3 liikettä toisiinsa nähden, näiden sivureunojen 14a ja 15a tai vastaavasti 14b ja 15b liikkumisen telin kulkusuunnassa ja pystysuunnassa ainakin hieman toisiinsa nähden. Kukin va- 5 82423 kainrakenne on kytketty niveltyvästi kannatusrungon 6 pit-kittäispalkkeihin 8a ja 8b siten, että kannatusrunko 6 ja pyörärungot 2, 3 pääsevät liikkumaan toisiinsa nähden vaakatasossa. Edellä kuvattu rakenneyhdistelmä mahdollistaa sen, 5 että kytkentänivel 13 voi olla herkkä ja ilman jäykistäviä rakenteita.

Kuviosta 2 näkyy, kuinka keksinnön mukaisesti kumpaankin pyörärungon osaan 2 ja 3 on välimatkan S päähän pyöräparien 10 akseliviivasta 17a, 17b sijoitettu ensimmäiset kitkapinnat 18a ja 18b. Tässä tapauksessa kun sivuosat 14a ja 15a ja tietenkin vastaavasti toisella puolella näkymättömissä olevat sivuosat 14b ja 15b ovat likimain vaakasuoria ja kuormavoima F kohdistuu jousien kautta puristavina kompo-15 nentteina näihin pyörärungon osiin likimain pystysuorasta suunnasta, ovat pinnat 18a, 18b likimain vaakasuoria ja välimatka S on likimain pystysuorassa, ts. kohtisuorassa sivuosia 14a, 15a vastaan. Yleisesti ottaen välimatka S on ainakin likimain yhdensuuntainen kuormavoiman F tai sen 20 komponentin vaikutussuunnan kanssa siinä pisteessä, jossa voima tai vastaavasti voimakomponentti kohtaa pyörärungon osan tai tukivarren ulokkeen 19a, 19b. Ensimmäiset kitkapinnat 18a, 18b ovat myös ainakin keskimäärin kohtisuorassa kuormavoiman F puristavaa komponenttia P vastaan tämän kom-25 ponentin P vaikutuskohdassa kuhunkin ulokkeeseen 19a ja 19b. Tässä tapauksessa on ajoneuvon jouseksi valittu yksi-lehtinen lehtijousi, esim. parabolinen lehtijousi 9a ja ajoneuvon toisella puolella vastaavasti 9b, joka on kiinnitetty keskeltä kannatusrunkoon 6 ja jonka päät 20a, 20b 30 ulottuvat ensimmäisten kitkapintojen 18a, 18b päälle. Jouset 9 ovat siis kaarevia siten, että niiden keskikohta 23 kannatusrungon 6 kohdalla on pystysuunnassa tai yleisesti voiman F suunnassa, oleellisesti ylempänä kuin jousen päät 20.

Jousi siis laskeutuu kuormittamattomana keskeltä sivuille 35 ja alas ensimmäisiä kitkapintoja kohti. Jousien päiden 20a ja 20b alapinnalle on muodostettu toiset kitkapinnat 21a ja 21b, jotka painuvat vasten ensimmäisiä kitkapintoja 18a ja vastaavasti 18b. Tässä tapauksessa kun kitkapintoja on 6 82423 kaikkiaan neljä ja jouset 9a, 9b kantavat koko kuormavoiman F, ovat puristavat voimat P kussakin ensimmäisen ja toisen kitkapinnan välissä suuruudeltaan likimain neljäsosa koko-naiskuormavoimasta F ja vaikutussuunnaltaan sen kanssa 5 yhdensuuntaisia.

Kuvion 1 rakenteessa kuormavoima F jaetaan kantavalle jousi-pakalle 9c, 9d ja kitkapintoihin vaikuttavalle jouselle 9a, 9b halutussa suhteessa jousien 9a, 9b ja 9c, 9d sopival-10 la mitoituksella, jolloin puristava voima P on vastaavasti pienempi kuin kuvion 2 esittämässä rakenteessa.

Kun kuvatussa kitkavaimennusrakenteessä esim. kuormavoima F kasvaa joko kuorman lisääntymisen vuoksi tai vaunun kul-15 kiessa epätasaisuuksien aiheuttamien kiihtymisvoimien vaikutuksesta, painuu kannatusrunko 6 jonakin hetkenä vastaavan jouston alaspäin, minkä määrää jousien 9 jousivakio. Tästä on tuloksena, että nivel 13 siirtyy myös vakainrakenteen 16 vaikutuksesta saman matkan alaspäin, kuten kuviossa 2 on 20 esitetty nuolilla A. Tämä saa sivuosat 14a ja 15a kääntymään akseliviivojen 17a ja 17b ympäri. Koska ulokkeet 19a ja 19b ovat sivuosien 14a ja 15a kiinteitä osia, siirtyvät näissä ulokkeissa akseliviivasta etäisyydellä S olevat kitkapinnat 18a ja 18b saman kiertymiskulman verran kohti kannatusrunkoa 25 6 ts. nuolten B suuntaan. Tätä siirtymää suuntaan B hieman vielä lisää se etäisyyden pieneneminen, joka vastaa sivuosien 14a ja 15a vaakasuoran projektion pienenemistä, kun nämä osat kääntyvät vaaka-asennosta suuntaan A tapahtuneen kiertymän vuoksi vinoon asentoon, jolloin telin akseliviivat 30 17a ja 17b lähenevät toisiaan. Samanaikaisesti keskeltä kuormavoiman F vaikutuksesta lehtijousen kaareutuminen pienenee, ts. jousi 9a oikenee, koska sen päät 20a ja 20b pysyvät ulokkeiden 19a ja 19b vaikutuksesta vakiokorkeudella kun taas jousen keskiosa kannatusrungon 6 kohdalla painuu 35 kuormavoiman vaikutuksesta alaspäin, kuten edellä on kuvattu. Tällöin jousen 9a päät 20a ja 20b ja siten myös sen kitkapinnat 21a ja 21b liikkuvat ulospäin nuolien C suuntaan. Näin toisiaan vasten kuormavoiman F aiheuttaman puris- 7 82423 tavan komponentin P vaikutuksesta vastakkain painuvat kitka-pinnat 18a ja 21a ja vastaavasti 18b, 21b liikkuvat kuormituksen lisäyksen vuoksi huomattavan matkan, joka on oleellisesti suurempi kuin tekniikan tason mukaisissa rakenteissa 5 saavutettu. Koska kitkatyö määräytyy kitkakertoimen puristavan voiman ja kitkaa vasten tehdyn liikematkan tulosta saavutetaan näin huomattavan suuri kitkatyöteho. Päinvastainen kuormituksen tai kiihtyvyysvoiman hetkittäinen muutos siirtää tietenkin pintoja 18a, 21a ja vastaavasti 18b, 21b 10 päinvastaisiin suuntiin äskeiseen verrattuna. Näin ollen esim. värähtelyä vaimennetaan tekijällä, jonka suuruus riippuu suoraan kuorman stationäärisestä arvosta ja värähtelyn amplitudista.

15 Kitkatyöhön voidaan vaikuttaa telin mitoituksella, jolloin akselivälin V pienentäminen ja ulokkeen 19a, 19b pituuden S suurentaminen lisäävät ensimmäisen pinnan 18a, 18b liikettä suunnassa B. Tämä johtuu siitä, että tällöin sama jousto A aiheuttaa vipuvarsisuhteen ja pituuksien vuoksi sekä 20 suurentuneen kääntymäkulman varsille V/2 ja S että varren V/2 vaakaprojektion voimakkaamman pienenemisen. Toisen kitkapinnan 21a, 21b liikkeeseen suunnassa C ja sitä vastaan voidaan vaikuttaa tässä tapauksessa jousen 9a kaareutumisella, ts. sen keskikohdan 23 kytkentäkohta, ja päiden 20a, 20b 25 välisellä pystysuoralla korkeuserolla H. Jousen päiden 20a, 20b liike voidaan maksimoida tietyllä korkeusmitalla H.

Mikäli jousen keskikohta 23 sijaitsee jousen päiden 20a, 20b alapuolella eli jousi 9a, 9b on alaspäin kaareutuva, 30 kuten kuvion 3 esittämässä telirakenteessa, vaimenevat vaakatasossa tapahtuvat liikkeet ja telin taipumus sinikul-kuun (hunting). Tällöin pystysuorat kuormavoiman F suuntaiset liikkeet vaimennetaan pääasiassa jousipakkojen 9c, 9d sisäisellä kitkalla ja vain pieneltä osalta jousen 9a, 9b 35 välityksellä kitkapinnoilla 18a, 18b, 21a, 21b. Tällä raken-netavalla telistä saadaan erityisen matala mutta kuitenkin hyvin vaimennettu.

8 82423 Järjestämällä ensimmäiset pinnat 18a ja 18b riittävän suuriksi pyörärungon osien 2, 3 liikkeeseen nähden niiden ohjautuessa radiaalisesti, niiden kiertyessä toisiinsa nähden ja kannatusrungon liikkuessa eteen tai taaksepäin 5 tai jommalle kummalle sivulle pyörärungon suhteen ajovoimien vaikutuksesta niin, että jousien päät 20a, 20b toisine kitkapintoineen 21a ja 21b pysyvät mainittujen ensimmäisten pintojen 18a, 18b päällä, vaimentaa keksinnön mukainen rakenne vastaavalla tavalla kaikki edellä mainitut liikkeet. 10 Tämä liikemahdollisuus näkyy selvästi kuviosta 1, jossa pintojen 18 reunat 22a-d on järjestetty siten, että jousien 9 päät 20 kitkapintoineen 21 aina pysyvät kyseisten pintojen 18 päällä. Näin pintojen 18 ja 21 välinen kitkatyö vaimentaa liikkeet sekä pystysuunnassa PS kaikissa vaakasuunnassa 15 VS, pyörärungon osien kiertymäsuunnassa KS toisiinsa nähden sekä pyörärungon osien radiaalisen kääntymän suunnassa RS toisiinsa nähden. Tämän lisäksi keksinnön mukainen kitkavai-mennus vaimentaa liikkeet kaikissa näissä suunnissa kuormituksesta riippuen siten, että vaimennus on suuremmalla 20 kuormalla tehokkaampaa ja pienemmällä kuormalla vähemmän voimakasta.

Keksintö ei ole rajoitettu kuvioissa esitettyyn toteutusmuotoon vaan komponenttien muotoilua voidaan huomattavastikin 25 muuttaa. Oleellista on kuitenkin, että telin tai pyöräkerran tai pyörän tukivarren jatkeen liike kuormittavan voiman vaikutuksesta tapahtuu päinvastaiseen suuntaan, kuten kuvioissa suunta B, kuin jousen liike saman kuormittavan voiman vaikutuksesta, ts. suunta C kuvioissa. Tämän lisäksi tulee 30 kuormavoiman F tai sen osakomponentin P vaikuttaa pienenty-mättömällä teholla näiden toisiinsa liikkuvien pintojen välissä. Siten esim. kuvion 2 toteutusmuotoa voidaan muuntaa siirtämällä ensimmäiset ja toiset kitkapinnat toisille etäisyyksille ja toisiin asentoihin akseliviivoihin 17a ja 35 17b nähden.

Tämän lisäksi voidaan varsinainen jousitus toteuttaa muulla jousella, esim. kierrejousella kunhan tämän jousen ja ensim- 9 82423 niäisen pinnan 18 välissä on keksinnön mukaisesti toimiva elin, jota varsinainen jousi puristaa. Siten esim. kuvion 2 rakenteen muunnoksena voisivat varsinaiset kierrejouset kohdistaa suoraan puristusvoimansa P vaunurungosta pyöräker-5 tojen akselilinjoille. Tällöin siis jouset 9a, 9b ovat ei-kantavia apujousia tai joustavia elimiä, joiden päissä 20a, 20b on kitkapinnat 21a, 21b, jotka painuvat teliosan jatkeen kitkapintoja 18a, 18b vasten. Puristava voima P tuodaan esim. neljän kierrejousen, jotka sijaitsevat päiden 20a, 10 20b kohdalla, avulla suoraan kitkapintojen 18a, 21a ja vastaavasti 18b, 21b väliin.

Myöskin puristusvoima P voidaan järjestää suuntautumaan akseliviivoja 17a, 17b kohti jossakin muussa suunnassa kuin 15 pystysuunnassa PS, esim. terävässä kulmassa siihen nähden. Kitkapinnat 18 ja 21 on vain suunnattava vastaavasti siten, että pintojen normaali muodostaa likimain saman terävän kulman ja samaan kallistussuuntaan pystysuunnan PS kanssa. Yleensä on edullista muodostaa pinnat 18 ja 21 likimain 20 tasomaisiksi, jolloin kuvion 1 yhteydessä esitetty pyörärun-kojen osien liike ja kannatusrungon liike pyörärunkoihin nähden mahdollistuu yksinkertaisesti. On kuviteltavissa, että nämä pinnat tai jompi kumpi muotoillaan sylinterimäi-siksi tai pallomaisiksi tai vastaaviksi. Kuitenkin on edul-25 lista järjestää pinnat siten, että puristava voima P suuntautuu keskimäärin kohtisuorassa niitä vasten, jolloin pinta ei aiheuta jousen ylimääräistä vetoa tai puristusta. Voidaan kuitenkin ajatella, että kitkapinnat 18, 21 sijoitetaan vinoon, ts. ei-kohtisuoraan, asentoon puristavaan voimaan 30 P nähden, jolloin kitkatyö saadaan värähtelyn eri liikesuunnissa halutuksi, ts. samaksi tai erisuureksi. Kuten edellä on kuvattu saadaan myös jousien muotoilulla ja sijoituksella erisuuntaiset vaimennukset kulloinkin halutuiksi.

35 Edellä on varsinaisesti kuvattu vain telirakenteita. Tuki-varsirakenne on kuviteltavissa nivelöidyn telin muunnoksena, kun toinen pyörärungon osa jätetään pois ja kytkentänivelen ja vakainrakenteen alue muutetaan rungon kiinteäksi osaksi.

10 82423

Siten jos kuvion 2 tapauksessa nivel 13, vakainrakenne 16 ja kannatusrunko 6 olisivat vaunun rungon osia tai siihen kiinnitettyjä, muodostaisi sivuosa 14 tukivarren, joka kääntyy nivelen 13 ympäri joustossa.

5

Kuvioiden toteutusmuodossa on puristava voima P synnytetty jousilla suoraan kuormavoimasta F, mutta tarvittaessa voidaan väliin rakentaa siirtävä nivelmekanismi vaikkakin tällöin rakenne tulee turhan mutkikkaaksi.

10

Claims (11)

1. Vaimenninrakenne nivelletyllä telillä tai tukivarsiin perustuvalla pyörätuennalla varustetun kiskoajoneuvon pyöriin tai pyöräkertoihin kohdistuvien iskujen tai värähtely- 5 jen vaimentamiseksi kitkatyöllä, joka synnytetään ajoneuvon rungon ja sen muun rakenneosan välissä kuormitusvoimasta (F) ja joustomatkasta riippuvana, tunnettu siitä, että vaimenninrakenteen ensimmäinen kitkapinta (18a, 18b) sijaitsee tukivarren tai telin pyörärungon osan kiinteällä 10 ulokkeella (19a, 19b) välimatkan (S) päässä pyörän tai pyöräkerran akseliviivasta (17a, 17b) ja toinen kitkapinta (21a, 21b) on muodostettu ajoneuvon jousen tai muun joustavan elementin (9a, 9b) pään (20a, 20b) ja ensimmäisen kitka-pinnan väliin, että ajoneuvon jousen kautta tuleva ja ajo-15 neuvon kuormituksesta riippuva puristava voima (P) on oleellisessa kulmassa ensimmäiseen ja toiseen pintaan nähden, jolloin kitkatyö syntyy ensimmäisen ja toisen pinnan välissä puristavan voiman (P) ja kuormituksen aiheuttaman tukivarren tai pyörärungon osan ja siten sen ulokkeen (19a, 19b) 20 kääntymisen aikaan saaman puristusvoimaa vastaan poikittaisen liikkeen (B) vaikutuksesta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen vaimenninrakenne, tunnettu siitä, että ensimmäinen kitkapinta (18a, 25 18b) on tasomainen tai kaareva pinta, joka on pääasiassa kohtisuora ajoneuvon jousen puristavaa voimaa (P) vastaan ja että sitä vasten puristuva toinen kitkapinta (21a, 21b) sijaitsee tätä puristavaa voimaa vastaan ainakin osittain poikittain ulottuvassa pitkänomaisessa joustavassa elemen-30 tissä (9a, 9b), jonka kitkapinnasta (21a, 21b) poispäin oleva pää tai päät on kytketty ajoneuvon runkoon tai vastaa-vaan (6).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen vaimenninrakenne, 35 tunnettu siitä, että pitkänomaisen joustavan elementin (9a, 9b) kytkentäkohta (23) ajoneuvon runkoon tai vastaavaan (6) sekä tukivarren tai pyörärungon osan nivelkohta (13) ajoneuvon runkoon tai vastaavaan ovat pyörän tai pyörä- i2 82423 kerran akseliviivan (17a, 17b) kautta kulkevan pystytason samalla puolella ja että pitkänomaisen joustavan elementin kytkentäkohta (23) on joko tasossa, joka kulkee ensimmäisen pinnan (18a, 18b) kautta ja on sitä puristavaa voimaa (P) 5 vastaan kohtisuorassa tai tästä tasosta etäisyydellä (H) suuntaan, joka on päinvastainen puristavan voiman (P) suuntaan nähden.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen vaimen-10 ninrakenne, tunnettu siitä, että puristava voima (P) on järjestetty suuntautumaan kohti kulloistakin pyörä-kerran tai pyörän akselilinjaa (17a, 17b) ja että ensimmäinen ja toinen kitkapinta (18, 21) sijaitsevat tähän suuntaan nähden oleellisessa kulmassa. 15

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen vaimenninrakenne, tunnettu siitä, että kitkapinnat (18, 21) kulloinkin sijaitsevat ainakin keskimäärin kohtisuorassa puristavaa voimaa (P) vastaan. 20

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen vaimenninrakenne, tunnettu siitä, että kitkapinnat (18, 21) kulloinkin sijaitsevat poikittain kulmassa puristavaa voimaa (P) vastaan, joka kulma poikkeaa suorasta kulmasta pyörärungon 25 osan tai tukivarren pääasiallisen joustoliikkeen tasossa.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen vaimenninrakenne, tunnettu siitä, että tukivarret tai pyörärungon sivuosat (14, 15) ovat likimain vaakasuoria ja 30 toinen kitkapinta (21) on keskimäärin likimain vaakasuora tai muodostaa terävän kulman vaakatasoon nähden, jolloin jousen puristava voima kohdistuu kitkapintoihin likimain pystysuorasti tai terävässä kulmassa pystysuoraan (PS) nähden. 35

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen vaimenninrakenne, tunnettu siitä, että mainitun pitkänomaisen joustavan elimen (9) kytkentäkohta (23) telin kanna- i3 82423 tusrunkoon (6) tai ajoneuvon runkoon tai vastaavaan on likimain kitkapintojen (18, 21) korkeudella tai niiden yläpuolella.

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen vaimen- ninrakenne, tunnettu siitä, että pitkänomainen joustava elin (9) on ajoneuvon jousi, kuten lehtijousi, tai lehtijousipakan yksi lehti.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 1-8 mukainen vaimenninra- kenne, tunnettu siitä, että pitkänomainen joustava elin (9) on helposti joustava liuska, levy tai vastaava, jota varsinainen ajoneuvojousi puristaa ensimmäistä pintaa vasten. 15

11. Jonkin patenttivaatimuksista 1-9 mukainen vaimenninra-kennin, tunnettu siitä, että ajoneuvon jousena toimiva pitkänomainen elin on keskeltä jäykästi kiinnitetty telin kannatusrunkoon (6) ja sen päissä olevat toiset pinnat 20 (21a, 21b) puristuvat telin pyörärunkojen (2, 3) ensimmäisiä pintoja (18a, 18b) vasten likimain pyörien akseliviivojen kulkevassa pystytasossa ja että kitkapinnat ovat keskimäärin likimain vaakasuoria ja että kannatusrungon ja pyörärungon osien etäisyys kiinnitysnivelen linjassa pidetään vakainra-25 kenteella (16) muuttumattomana. i4 82423