FI82235C - Foerfarande och anordning foer upphettning av glasskivor i horisontalt laege foer att bombera och/eller haerda dem. - Google Patents

Description

1 82235

Menetelmä ja laite lasilevyjen kuumentamiseksi vaakasuorassa asennossa niiden kupertamista ja/tai karkaisemista varten -Förfarande och anordning för upphettning av glasskivor i horisontalt läge för att bombera och/eller härda dem

Keksintö koskee menetelmää ja laitetta, jotka mahdollistavat kuumennetun lasilevyn lämmönkehityksen kontrolloimisen vaakasuorassa uunissa päämääränä lämpökäsittely ja/tai ku-pertaminen. Tarkemmin sanottuna keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdanto-osan mukaista menetelmää ja patenttivaatimuksen 3 johdanto-osan mukaista laitetta.

On tunnettua käyttää lasilevyjen kuumentamiseksi vaakasuoria uuneja, joita kutsutaan tunneleiksi, joiden kautta levyt kulkevat kuljetettuina tela-alustan päällä. Näissä uuneissa lasilevy kuumenee progressiivisesti ja sillä on uunista poistuessaan lämpötila, joka on korkeampi kuin esimerkiksi lasin pehmenemispiste niin että levy on silloin riittävän taipuisa kuperaksi tekemistä varten ja/tai karkaistavaksi.

Tällaiset vaakasuorat uunit sisältävät pohjan ja holvin tulenkestävistä aineista ja lämmönjako saadaan sähkövastusten avulla, jotka on asennettu symmetrisesti telakuljettimen molemmille puolille. Nämä vastukset on jaettu useihin pitkittäisiin vyöhykkeisiin, joiden lukumäärä vaihtelee uunin pituuden mukaisesti ja pitkittäiset vyöhykkeet on puolestaan jaettu yhtä leveisiin ja samanpituisiin poikittaisiin vyöhykkeisiin. Esimerkiksi 12 metrin pituinen ja 1,20 metriä leveä vaakasuora uuni voidaan täten jakaa 5 pitkittäiseen vyöhykkeeseen, jotka ovat pituudeltaan 2,40 metriä ja jokainen näistä vyöhykkeistä on puolestaan jaettu 3 vyöhykkeeseen, joiden leveys on 0,40 metriä. Tällaiset mittasuhteet sopivat esimerkiksi auton lasiosien, kuten sivulasien, kuumennusuunille.

Myös jos esimerkkitapauksessa on käytettävissä 15 vastusvyö-hykettä, jotka kykenevät tuottamaan 15 erilaista lämpötehoa, todetaan että syntyy lasilevyjen epäyhtenäinen kuumeneminen. Sen seurauksena on hyvin vaikeaa kontrolloida tätä eriävää 2 82235 kuumenemista, jotta voitaisiin kuumentaa esimerkiksi voimakkaammin lasin niitä vyöhykkeitä, joiden tulee läpikäydä voimakkain muodonmuutos.

Tämä lasin kuumennuksen epäyhtenäisyys tai pikemminkin tämä kyvyttömyys sen säätelyyn selittyy useista eri syistä. Ensiksikin se selittyy niiden tulenkestävien aineiden säteilystä, joita käytetään uunin holvin ja pohjan rakentamiseen, ja jotka heijastavat jälleen vastaanotettua lämpöä siinä määrin, että joissakin laitteissa tuskin 45 % lasin vastaanottamasta lämmöstä tulee suoraan sähkövastuksista, ensisijaisesta lämmön lähteestä. Tämä tulenkestävien aineiden säteily tapahtuu tilan kaikkiin suuntiin ja sillä on seurauksena lämmön säteilyn tasoitus, joka estää lämpövyö-hykkeiden eroavaisuuden toivotun tehon. Lisäksi tietyt lasiosien vyöhykkeet kuumenevat järjestelmällisesti vähemmän kuin toiset: todellakin, vastusvyöhykkeiden välissä on vyöhykkeitä, joissa ei ole vastuksia ja jotka rajoittavat poikittaisia ja pitkittäisiä vyöhykkeitä, jotka eivät vaikuta lasin suoraan kuumenemiseen. Koska poikittaiset vyöhykkeet ovat kaikki yhtä leveitä, on lasin kulkusuuntaan nähden samansuuntainen jatkuva taajuusalue, joka ei edesauta suoraan lasin kuumenemista. Nämä varjovyöhykkeet luovat täten kontrolloimattoman eriävän kuumenemisen, joka ilmenee toimenpiteiden jatkossa esimerkiksi vyöhykkeenä, jolla on vähäisempi karkaisu.

Lopuksi, jos hyvin pitkälleviedyllä säätelyllä onnistutaan tasapainottamaan eri ilmiöt, joilla, kuten olemme osoittaneet, on haitallisia vaikutuksia, uuni pysyy kuitenkin epätyydyttävänä tietyntyyppisille lasiosien töille. Ottakaamme edellä esitetty uuni esimerkiksi ja kuvitelkaamme käsittelevämme sivulta 50 cm pituisia neliönmuotoisia lasi-kappaleita. Jotta uunin alavirran puolelle sijoitetut käsittely-yksiköt ottaisivat asianmukaisesti lasiosat vastaan, täytyy ne ehdottomasti asettaa keskelle, mikä merkitsee, että systemaattisesti nämä reunat tulevat liikkumaan var-jovyöhykkeissä eikä niitä voida ylikuumentaa. Yhteenvetona, jotta tiettyjä kuumennuksen hallitsemisen vaikeudesta johtuvia haitallisia vaikutuksia voitaisiin lieventää,

II

3 82235 voidaan lasilevyn paikkaa vaihdella, mutta silloin aiheutetaan ongelmia mainittujen lasilevyjen vastaanottamisessa uunin poistumisaukolla.

Esillä oleva keksintö esittelee lasilevyjen kuumennukseen tarkoitetun vaakasuoran uunin, joka tekee mahdolliseksi lasilevyn kuumenemisen täsmällisen kontrollin.

Keksinnön mukaisesti tämä lasin kuumenemisen hallinta saavutetaan ensiksikin uuniin sijoitettujen sähkövastusten erityisellä jaolla. Nämä vastukset jaetaan alempaan kerrokseen lasilevyjen kulkutien alle sekä ylempään kerrokseen. Keksinnön mukainen kuumennusmenetelmä on sellainen, että molemmilla kerroksilla lämpövastukset on jaettu pitkittäisiin vyöhykkeisiin ja pitkittäisiä vyöhykkeitä myötäileviin poikittaisiin alavyöhykkeisiin, joilla on erilaiset leveydet, ja jokaisen pitkittäisen vyöhykkeen lämpötilaa ja tarkemmin sanottuna jokaisen poikittaisen alavyöhykkeen lämpötilaa säädellään itsenäisesti muiden vyöhykkeiden lämpötilasta riippumatta.

Tällainen lämpövastusten jako mahdollistaa lasilevylle tulevan lämpömäärän tarkan kontrollin sekä tarpeen tullen mahdollistaa lämpömäärän nopean muuttamisen.

Koska poikittaiset alavyöhykkeet eroavat toisistaan mitoiltaan, ei ole enää jatkuvia lasilevyjen etenemissuunnan kanssa samansuuntaisia varjovyöhykkeitä. Lisäksi säätelemällä lämpötilaa jokaisen pitkittäisen vyöhykkeen jokaisella poikittaisella alavyöhykkeellä, saavutetaan pelkästään pienellä poikittaisten alavyöhykkeiden lukumäärällä, esimerkiksi kolmella yhtä pitkittäistä vyöhykettä kohden, parempilaatuinen uuni kuin viidellä tai jopa seitsemällä samanmittaisella poikittaisella alavyöhykkeellä varustetut uunit, mitä tulee lämmönsäätelyongelmaan.

Lisäksi keksinnön mukaisen uunin suhteen kuumennusparametrit voidaan helposti säädellä epäsymmetrisesti. Niinpä jos ka-raistus- ja/tai kupertamistoimenpidettä tehtäessä todetaan, 4 82235 että yksikin puoli lasiosista ei ole kuumentunut optimaalisesti, on mahdollista korjata asia pelkästään muuttamalla useimmiten vain yhden ainoan poikittaisen alavyöhykkeen lämpötilaa.

Keksinnön mukaisen menetelmän pääasialliset tuunusmerkit ilmenevät patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosasta.

Keksintö koskee myös lasin kuumenemisuunia vaakasuorassa asennossa keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi. Uuni, jonka läpi kulkee tela-alustainen kuljetin, käsittää holvin ja pohjan, jotka kumpikin vastaavasti kannattavat sähkövastusten ylempää ja alempaa kerrosta, jotka on jaettu pitkittäisiin vyöhykkeisiin ja poikittaisiin alavyöhykkei-siin, joista jokainen on leveydeltään erilainen, sekä varustettu niiden lämpötilan säätelylaitteilla.

Keksinnön mukaisen menetelmän pääasialliset tuunusmerkit ilmenevät patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosasta.

Pohja ja holvi eristetään mieluiten kuitumaisilla tulenkestävillä aineilla, joilla on heikko tiheys ja jotka mahdollistavat jokaisen vyöhykkeen ja vieläpä jokaisen alavyöhykkeen kuumennuksen hallitsemisen hyvin täsmällisellä tavalla. Uunilla, joka on muodostunut kuitumaisista tulenkestävistä aineista, joilla on heikko tiheys, on todella heikko terminen hitaus, mikä seikka mahdollistaa lasin kuumennusolosuh-teiden hyvin nopean muuttamisen.

Suositeltavaa on myös, että lasilevyjen kuljetus vaakasuoran kuumenemisuunin halki tapahtuu onttojen putkimaisten kvart-silasisten elementtien päällä, jotka on päällystetty punotuista piidioksidilangoista tehdyillä suojakuorilla. Tällaiset elementit myötävaikuttavat edullisesti lasilevyjen kuumenemisen parempaan kontrolliin.

Keksinnön muut ominaisuudet ja edut ilmenevät kuvauksesta, joka seuraa ja joka on tehty viitteeksi ainoalle liitteenä olevalle piirrokselle, joka esittää tyyppikaavakuvaa lämpö- li s 82235 vastusten jaosta keksinnön mukaisesta uunissa. Tämän uunin tunnusmerkit on esitetty ainoastaan havainnollistamisen vuoksi eikä niitä saa käsittää keksinnön rajoittajiksi.

Keksintö soveltuu lasilevyjen tunnelityyppi siin kuumennusuu-neihin, joissa lasilevyt lastataan vaakasuorassa asennossa ja kuljetetaan uunin halki vaakasuoralla kuljetti me11a, joka on tavallisesti muodostunut tela-alustasta.

Tällaisia uuneja käytetään erityisesti kuumentamaan lasilevyjä, joiden lämpötila vastaa aluksi ympäröivää lämpötilaa, niiden pehmenemislämpöti1 aan asti, päämääränä niiden pulleoi-minen ja/tai niiden karkaisu. Nämä lämpökäsittelyt ovat yleensä pääasiallisesti vastuussa ratkaisevista vioista ja varsinkin optisista vioista. Niiden minimoimiseksi on erityisen tärkeää kontrolloida lasin lämpötilaa uunin poistoluukul-la, jotta saataisiin hyvin tarkka lasilevyn lämpöprofiili.

Lukuisissa tapauksissa, jos halutaan esimerkiksi yhtenäinen karkaisukäsittely, on välttämätöntä saada täysin yhtenäinen lasin pinnan lämpötila. Toisissa tapauksissa, jos lasi osien jonkin vyöhykkeen pitää läpikäydä erityisen tärkeä muutos, kuten taivutus tai jos sillä täytyy olla muista lasiosista eriävä karkaisuaste, on päinvastoin välttämätöntä saada eri tavalla kuumennettuja vyöhykkeitä, jotta muutokset voitaisiin hyvin paikallistaa.

Tämä lasilevyn lämpöprofiil In tarkkuus saadaan keksinnön mukaisesti jäljessä esitettyjen tunnusmerkkien yhdistelmällä.

Tällaisella uunilla mahdollistetaan 1ämpövyöhykkeiden suhteellisen tarkka säätö. Tätä varten uuni on jaettu esimerkiksi viiteen yhtä pitkään pitkittäiseen vyöhykkeeseen 1, 2, 3, 4, 5, joita syötetään itsenäisesti toisistaan riippumatta.

12 metrin pituisesta uunissa, jossa lasi kulkee vyöhykkeestä 1 kohti vyöhykettä 5, voidaan saada siten toisiaan seuraavas- 6 82235 ti vyöhyke 1, jonka lämpöteho on 130 kilowattia, vyöhykkeet 2 ja 3, 115 kilowattia, vyöhykkeet 4 ja 5, 70 kilowattia.

Jokainen näistä pitkittäisistä vyöhykkeistä on jaettu kolmeen poikittaiseen ai a vyöhykkeeseen, joiden leveys vaihtelee muuttuen esimerkiksi keskusvyöhykkeiden 1-2 ja 5-2 200 mil limetristä 540 millimetriin vyöhykkeellä 3-2. Jotta voitaisiin säädellä jokaisen ai a vyöhykkeen lämpötilaa, on jokaiselle pitkittäiselle vyöhykkeelle tuotettu teho jaettu poikittaisiin aiavyöhykkeisiin ja säädelty PID-tyyppisellä sääti-mellä, joka jakaa tehon jokaiseen vastaavaan aiavyöhykkeeseen jakelupotentiometrin välityksellä tehon prosenttimäärästä.

Tämän säätelyn valvomiseen käytetään mieluiten suljettua mikroprosessoria lähtökohtana uunin pohjan ja holvin päälle asetettujen lämpöparien saamat lämpötilat, jokaisen pitkittäisen vyöhykkeen keskellä.

Vastusten jakamisella, sellaisten kuin kuviossa on esitetty, ts. jotka on asetettu siten, että keskeytyvät linjat, jotka erottavat eri poikittaiset aiavyöhykkeet, muodostavat suunnilleen vinoneliöitä, ja varautumalla ennakolta siihen, että syöttötehot ovat suhteellisesti voimakkaammat ristillä lävis-täjänsä päälle merkityissä poikittaisissa vyöhykkeissä kuin kuvion valkoisiksi jätetyissä vyöhykkeissä, saadaan erittäin hyvä lasin kuumenemisen kontrolli. Jos lasiosien mitat vastaavat pisteviivalla kaavamaisesti esitettyjen lasiosien mittoja, esimerkiksi mittasuhteiltaan 0,4 metrin pituista, valitaan mieluiten vastusvyöhykkeet 1.1, 1.3, 5.1 ja 5.3 ylläpidettäväksi melko heikolla lämpötilalla, koska keskimmäisten vastustusvyöhykkeiden (1.2, 2.2, 3.2, 4.2 ja 5.2) avulla saavutettu kuumennus on riittävä. Keksinnön mukaisen uunin toiminta on siis erityisen taloudellinen, ja koska kaikki eri vastusvyöhykkeiden 1ämpöyhdistelmät ovat mahdollisia, vältetään se että lasiosien osat olisivat riittämättömästi - tai päinvastoin - liian voimakkaasti kuumennettuja.

Il 7 82235 Tällainen uuni on erityisen hyödyllinen, jos samassa laitteessa pitää käsitellä perättäisesti erikokoisia kappaleita. Vastusvyöhykkeet voidaan jakaa myös toisin, etenkin jos uuni on lastattu useilla kappaleilla jotka etenevät edestä.

Lämpöparametrien perättäiset muutokset ovat lyhyemmät jos -suosi teltavimmin - uunia ei ole rakennettu tulenkestävistä tiilistä, joilla on suuri tiheys, vaan sillä on meta11irunko, jossa sisäseinät on eristetty kuitumaisilla tulenkestävillä aineilla. Tällaisella uunilla on hyvin heikko terminen hitaus ja niinpä sen kuumeneminen, samoin kuin jäähtyminen, on hyvin nopeaa. Siten tunneliuuni, joka on esimerkiksi 12 metriä pitkä ja 1,20 metriä leveä ja jonka on määrä kuumentaa lasilevyt o lähes 600-700 C lämpötilaan, jäähtyy alle kahdessa tunnissa, mikä tekee mahdolliseksi nopeat korjaukset, ja on jälleen lämmitetty noin puolessatoista tunnissa, silloin kun tiheillä tulenkestävillä materiaaleille sellaiset toimenpiteet vaativat välttämättä tuotannon keskeyttämisen vähintään yhden päivän ajaksi .

Kuumennus varmistetaan esimerkiksi tulenkestävien putkien ympärille kelatuilla, mieluiten alumiini silikaatista valmistetuilla vastuksilla. Sellaisella asennuksella on etuna keveys ja se on siis helposti uunin metallisen rungon kannatettavissa. Lisäksi vialliset elementit voidaan täten korvata hyvin nopeasti ja helposti ilman että täytyy odottaa uunin jäähtymistä, tällaisten tulenkestävien putkien hyvän 1ämmönvaihte-1ukestävyyden ansiosta.

Lasilevyjen kuljetus tunneliuunin halki tapahtuu telakuljet-timen avulla, joka on muodostunut samansuuntaisesti sekä kohtisuoraan lasin etenemissuuntaan asetetuista putkien riveistä, joiden kärkiin on kiinnitetty hammaspyörät ja jotka itse ovat ketjujen vetämät. Nämä putket ovat mieluiten onttoja putkia kvartsi 1asista, mikä seikka minimoi 1ämmönvaihdot lasin ja tela-alustan välillä ja aikaansaa jälleen parannuksen lämpö- 8 82235 kontrolliin suhteessa telauuneihi n, joissa telat eivät ole onttoja.

Kuljettimen putket suositellaan päällystettäviksi piidioksidi 1angasta tehdyllä kankaalla, joka toisaalta vaimentaa iskut ja tekee lasin ja telan välisen kontaktin pehmeämmäksi ja toisaalta imee epäpuhtaudet kuten mahdolliset pölyhiukkaset uunissa. Lisäksi tämä tulenkestävä kudos itsekin minimoi lasi-tela välisen 1ämmönvai h don.

Erittäin suositeltavaa on, että lasilevyt kuormataan poikittain, kuten ainoa piirros osoittaa, ts. ne asetetaan niin että niiden suurin pituus on kohtisuoraan kulkusuuntaan nähden. Sellaisella asennolla on kaksinkertainen etu minimoida optiset viat, ts. ne jotka ovat kuljettajan näkökentässä kun nämä lasit nostetaan autoon, ja lisäksi samalla työrytmillä uuni voi olla pituudeltaan pienempi kuin lasilevyjä asetettaessa uuniin pitkittäissuunnassa.

Niinpä keksinnön mukainen uuni on tiivis, helppo ylläpitää ja jossa kaikki osat myötävaikuttavat lasin kuumenemisl ämpöti 1 an hyvään hallintaan.

Il

Claims (10)

1. Lasilevyjen kuumennusmenetelmä vaakasuorassa asennossa niiden kupertamiseksi ja/tai karkaisemiseksi kahden sähkö-vastuskerroksen avulla, kerrosten ollessa jaettuja lasilevyn kulkutien kummallekin puolelle ja tämän kulkutien pituuden yhdelle osalle, kummankin vastuskerroksen ollessa jaettu itsenäisiin pitkittäisvyöhykkeisiin (1, 2, 3, 4, 5) ja näissä pitkittäisvyöhykkeissä on poikittaiset alavyöhykkeet (1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2...), joiden lämpötilaa säädetään riippumatta saman pitkittäisvyöhykkeen muiden poikittaisten alavyöhykkeiden lämpötilasta, tunnettu siitä, että mainituilla poikittaisilla alavyöhykkeillä (1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2.. .) on eri leveydet pitkittäisvyöhykkeiden mukaan (1, 2, 3, 4, 5), jolloin eri pitkittäisvyöhykkeisiin kuuluvalla kahdella vierekkäisellä poikittaisella vyöhykkeellä on eri leveys.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut poikittaiset alavyöhykkeet (1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2...) on sovitettu niin, että erottavat linjat poikittaisten alavyöhykkeiden välillä muodostavat suunnilleen vinoneliöitä.

3. Laite lasilevyjen kuumentamiseksi vaakasuorassa asennossa, joka laite on muodostunut uunista, joka käsittää ylemmän ja alemman sähkövastuskerroksen, jotka on sovitettu vastaavasti uunin läpi kulkevan, lasilevyjen kuljettimen ylä- ja alapuolelle ja joissa sähkövastukset on jaettu pitkittäisiin vyöhykkeisiin (1,2, 3, 4, 5), jotka on varustettu lämpötilan säätelylaitteilla, ja joista jokainen sisältää poikittaisia alavyöhykkeitä (1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2.. .), jotka on varustettu lämpötilan säätelylaitteella, tunnettu siitä, että alavyöhykkeiden leveys on riippuvainen sen pitkittäisen vyöhykkeen sijainnista uunissa, johon alavyöhyke kuuluu. 10 82235

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että poikittaisten alavyöhykkeiden (1.1, 1.2, 1.3, 2.1, 2.2...) lämpötilan säätelyn laitteet ovat jokaisessa pit-kittäisvyöhykkeessä (1, 2, 3, 4, 5) tuotetun kokonaistehon säätelylaitteita.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää metallisen rungon, pohjan ja holvin, jotka on eristetty kuitumaisilla tulenkestävillä aineilla.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 3-5 mukainen laite, tunnettu siitä, että sähkövastukset on kelattu alumiinisili-konisten tulenkestävien putkien ympärille.

7. Jonkin patenttivaatimuksista 3-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että lasilevyjen kuljetin on muodostunut tela-alustasta ja telat on valmistettu ontoista putkimaisista elementeistä.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että ontot putkimaiset elementit ovat lasikvartsia.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 3-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuljettimen elementit on päällystetty piidioksidilangasta tehdyllä kankaalla.

9 82235

10. Jonkin patenttivaatimuksista 3-9 mukainen uunin sovellutus lasilevyjen kuumentamiseksi tarkoituksena niiden karkaisu ja/tai kupertaminen, tunnettu siitä, että lasilevyt viedään uuniin siten, että niiden suurin pituus on kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden. Il 11 82235