FI101068B - Menetelmä ja laitteisto lasin lämmittämiseksi teloilla varustetussa ka rkaisu-uunissa - Google Patents

Description

101068

Menetelmä ja laitteisto lasin lämmittämiseksi teloilla varustetussa karkaisu-uunissa

Keksinnön kohteena on menetelmä lasin lämmittämi-5 seksi teloilla varustetussa karkaisu-uunissa, jossa menetelmässä lasia lämmitetään sen yläpuolelta ylävastuksilla ja alapuolelta alavastuksilla.

Edelleen keksinnön kohteena on laitteisto lasin lämmittämiseksi teloilla varustetussa karkaisu-uimissa, 10 johon laitteistoon kuuluu ylävastukset lasin lämmittämiseksi sen yläpuolelta ja alavastukset lasin lämmittämiseksi sen alapuolelta.

Lasinkarkaisukoneessa käytetään nykyisin niin sanottuja oskilloivia telauuneja, joissa lasin lämmittäminen 15 tapahtuu pääsääntöisesti säteilyllä. Karkaisuprosessissa lasin lämpötila nostetaan yli lasin pehmenemispisteen, jotta lasin karkaisu ylipäätään olisi mahdollista. Tämä on lasin paksuudesta riippuen 610 - 625 °C. Tämän jälkeen lasi jäähdytetään halutulla nopeudella käyttäen tyypillisesti 20 pakotettua konvektiota, jossa lasiin puhalletaan ylä- ja alapuolelta ilmasuihkuja. Tämä menetelmä mahdollistaa suuret lämmönsiirtokertoimet, jotka ovat välttämättömiä ohuiden lasien tapauksessa, jotta saadaan riittävä lämpötilaero lasin pinnan ja keskustan välillä. Esimerkkejä oskil-25 loivista telauuneista on esitetty FI-patenteissa 83 072 ja 86 407.

Lämmitettäessä lasia karkaisu-uunissa, jossa lasia oskilloidaan edestakaisin telojen päällä koko lämmityksen ajan ja lasia lämmitetään lasin ylä- ja alapuolisilla vas-30 tukeilla on lämmön siirtyminen lasiin vaikeasti hallitta-._ vissa. Tähän on syynä esimerkiksi se, että johtuminen mas siivisista teloista lasiin on vallitsevaa erityisesti lämmityksen alkuhetkillä. Tällöin lasin alapinta saa yläpuolta suuremman lämpövirran, vaikka yläpuolen lämmönsiirtoa 35 olisi tehostettukin esimerkiksi pakotetun konvektion hy- 2 101068 väksikäytöllä. Tällöin lasin reunat kaareutuvat ylöspäin ja lasin kosketuspinta teloihin tulee varsin epämääräiseksi. Edelleen telaan koskevattavan lasin kosketuskohdan pintapaine muodostuu niin suureksi, että lasiin syntyy 5 optisia virheitä eli valkoisia jälkiä ja naarmuja ja lasin pinta rikkoontuu. Edelleen olosuhteet muuttuvat uunissa lämmitysperiodin aikana. Lasin lämpötila muuttuu ajan suhteen ja erityisesti lämmön siirtyminen teloista pienenee lasin lämpötilan lähestyessä telojen lämpötilaa ja telojen 10 lämpötilojen laskiessa lämmitysperiodin alkutilanteessa, kun lasin ottama lämpövirta on suurimmillaan. Tästä aiheutuu ongelma uunin ylä- ja alapuolisen lämmityksen tasapainossa pitämiselle koko lämmitysperiodin ajan.

Lämmityksen alkuhetkellä kytketään uuniin teho, 15 joka on sama kuin vastusten yhteenlaskettu teho eli jokainen vastus kytketään lämmittämään täydellä teholla. Tällöin uunin säätäminen ei ole mahdollista, eikä varsinaista ylä- ja alapuolen suhteellista tehon ohjaamista kyetä tekemään vastusten viiveiden takia. Mikäli tällöin esimer-20 kiksi lasilastaukset ovat uunissa epätasaisesti uuni jäähtyy sieltä, missä lasia on eniten, vaikka siellä lämpöä kuitenkin tarvittaisiin myös eniten.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja laitteisto, joissa edellä mainittuja epäkohtia ei 25 esiinny.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, että lämmitysvastukset on mitoitettu siten, että niiden yhteenlaskettu teho on suurempi kuin uunin suurin tarvitsema lämmitysteho ja että vastuksia ohjataan siten, 30 että yhtäaikaisesti on käytössä maksimissaan uunin tarvitsemaa suurinta lämmitystehoa vastaava määrä vastustehoa.

Edelleen keksinnön mukaiselle laitteistolle on tunnusomaista se, että lämmitysvastusten yhteenlaskettu teho on suurempi kuin uunin suurin tarvisema lämmitysteho ja 35 että vastukset on kytketty ohjattavaksi siten, että yhtä- 3 101068 aikaisesti on käytössä maksimissaan uunin tarvitsemaa suurinta lämmitystehoa vastaava määrä vastustehoa.

Keksinnön olennainen ajatus on, että karkaisu-uunia lämmitetään lämmitysvastuksilla, jotka mitoitetaan siten, 5 että niiden yhteenlaskettu teho on suurempi kuin uunin tarvitsema lämmitysteho ja että vastuksia ohjataan siten, että yhtäaikaisesti on käytössä maksimissaan uunin tarvitsemaa suurinta lämmitystehoa vastaava määrä vastustehoa. Erään edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että vas-10 tukset on jaettu useaan eri ohjausryhmään. Edelleen erään toisen edullisen sovellutusmuodon ajatuksena on, että uunin sähköinen liitäntäteho on pienempi kuin vastusten yhteenlaskettu teho.

Keksinnön etuna on, että lämpöä saadaan kohdistet-15 tua haluttuun paikkaan uunissa myös lämmityksen alkuhet-kellä. Edelleen yksittäinen vastus on tehokas ja nopea, jolloin lämpöä voidaan nopeasti kohdistaa sinne, missä sitä tarvitaan. Tarvittaessa saadaan aikaan voimakkaitakin lämmönkohdistuskaistoja. Edelleen uuni ei pääse tehorajoi-20 tuksen vuoksi ylikuumenemaan ja joutumaan pois kontrollista . Edelleen sähkökeskusten hankintakustannukset eivät nouse kohtuuttoman suuriksi, koska liitäntäteho pysyy normaalissa tasossa. Vielä voi asiakas itse päättää liitäntä-tehon suuruuden sähkönhankintansa mukaisesti. Kaiken kaik-25 kiaan lasilastaus saadaan lämmitettyä mahdollisimman tasalämpöiseksi koko alalta, jolloin koko lastaus on loppuläm-mitysvaiheessa pienen lämpötilatoleranssin sisällä. Tällöin voidaan keskimääräinen lastauksen ulosottolämpötila pitää mahdollisimman alhaisena.

30 Tämän keksinnön yhteydessä termillä uunin suurin ]: tarvitsema lämmitysteho tarkoitetaan sitä tehoa, joka on 2,5 kertaa keskimääräinen, teoreettinen lasin tarvitsema teho, joka tarvitaan lasin lämpötilan nostamiseen 20 °C:sta 620 °C:seen lämmitysajassa, joka on 40 sekuntia lasin pak-35 suusmillimetriä kohden. Käytännön lasinvalmistuksessa on 101068 todettu, että kyseistä suurinta uunin tarvitsemaa tehoa suurempaa tehoa ei lasinkarkaisussa kannata käyttää, sillä käytännössä lasia ei kyetä alkuvaiheessa lämmittämään tiettyä nopeutta nopeammin lasin heikohkon lämmönjohtavuu-5 den takia. Erityisesti ongelmia syntyy paksujen lasien lämmityksessä, jotka lasit rikkoutuvat uunissa, jos niitä lämmitetään liian suurella nopeudella eli liian suurella lämmitysteholla. Esimerkiksi 4 mm:n paksuiselle lasille saadaan lasineliötä kohden: 10 Q m x c(T) x [T(loppu)-T(alku)] P = -- = —---—-- = 41 kW/m2, d x 40 S 4 x 40 15 missä P = keskimääräinen lasin tarvitsema teho Q = energia, joka tarvitaan lämpötilan nostamiseen d = lasin paksuus, mm m = 1 m2 lasin massa = 10 kg c(T) = lasin ominaislämpökapasiteetti, joka on 20 riippuvainen lasin lämpötilasta, vaihteluvä li on noin 820 - 1260 J/kgK T(loppu) = lasin loppulämpötila = 620 °C T(alku) = lasin alkulämpötila = 20 °C.

25 Maks imi tehontarve on tällöin noin 100 - 108 kW lasineliötä kohden. Maksimitehontarve ei ole juurikaan riippuvainen lasin paksuudesta. Maksimitehontarve sisältää häviöt uunin eristeiden läpi yms.

Keksintöä selitetään tarkemmin oheisessa piirustuk-30 sessa, jossa kuvio 1 esittää kaavamaisesti keksinnön mukaista karkaisu-uunia lasin kulkusuunnassa katsottuna ja poikki-leikattuna ja kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista karkaisu-uunia 35 sivultapäin katsottuna ja poikkileikattuna.

Kuviossa 1 on kaavamaisesti esitetty keksinnön mukainen karkaisu-uuni lasin kulkusuunnassa katsottuna ja poikkileikattuna. Karkaisu-uuni käsittää rungon 1 ja telat 2, joiden päälle lasilevyt 3 asetetaan. Karkaisu-uunissa 5 101068 lasilevyjä 3 liikutetaan edestakaisin eli oskilloidaan telojen 2 avulla sinänsä täysin tunnetulla tavalla, jotta telojen kannatuspisteet saadaan tasoitettua läpi koko läm-mitysvaiheen tasaisesti koko lasille. Näin minimoidaan 5 lasin epätasaisesta kannatuksesta aiheutuvat deformaatio-virheet lasin optiikassa.

Lasilevyjä 3 lämmitetään niiden yläpuolelta ylävas-tuksilla 4 ja alapuolelta alavastuksilla 5 sinänsä täysin tunnetulla tavalla. Lasilevyjen 3 yläpuolelle sijoitettuna 10 voi olla yläpuoliset puhallusputket ja lasilevyjen alapuolelle sijoitettuna alapuoliset puhallusputket, jolloin yläpuolisilla puhallusputkilla voidaan tarvittaessa puhaltaa lasilevyjen 3 yläpintaan lämmintä ilmaa eli käyttää pakotettua konvektiota. Vastaavasti alapuolisilla puhal-15 lusputkilla voidaan tarpeen mukaan joko jäähdyttää uunia lasilevyjen 3 alapuolelta tai lämmittää sitä. Kyseisiä puhallusputkia ei selvyyden vuoksi ole oheisissa kuvioissa esitetty.

Ylävastukset 4 ja alavastukset 5 on asennettu pa-20 reittain. Tällöin jos vastus rikkoontuu, jää kuitenkin parin toinen vastus käyttöön. Vastukset ovat edullisesti avovastusrakennetta, jolloin ne toimivat erittäin pienellä viiveellä ja ovat pienimassaisia. Edelleen vastuksien tehokkuuden vuoksi on hyvin jyrkät lämmitysprofiilit mahdol-25 lisiä. Myöskin uunin lämpötasapainon hallinta on helppoa, koska uunissa oleva kuuma massa on pienempi.

Kuviossa 2 on esitetty kuvion 1 mukainen karkaisu-uuni sivultapäin katsottuna ja poikkileikattuna. Kuvion 2 numerointi vastaa kuvion 1 numerointia. Sekä ylävastukset 30 4 että alavastukset 5 on uunin pituussuunnassa edullisesti jaettu useampaan osaan, jolloin vastuksia ohjaamalla saadaan lämmitystä kohdistettua tarvittavaan kohtaan myös uunin pituussuunnassa.

Keksinnön mukaisesti mitoitetaan ylävastukset 4 ja 35 alavastukset 5 siten, että vastusten yhteenlaskettu teho 101068 on suurempi kuin uunin suurin tarvitsema lämmitysteho. Edullisimmin vastusten yhteenlaskettu teho on noin 1,2 -1,7 kertaa suurempi kuin uunin tarvitsema maksimiteho. Tällöin uunia kyetään ohjaamaan myös lämmityksen alkuti-5 lanteessa siten, kuin prosessi edellyttää, koska on koko ajan käytettävissä vastusreserviä. Edelleen uunin lämpö-tasapaino ei pääse karkaamaan. Vielä on yksittäinen vastus nopea ja toisaalta yksittäisellä vastuksella tai vastus-ryhmällä saadaan lasiin kohdistettua erittäin voimakkaita 10 lämmitysprofiileja. Sähkön liitäntäteho voidaan mitoittaa vastusten yhteenlaskettua tehoa pienemmäksi, jolloin säästetään sähkökeskus- ja kaapelointikustannuksissa.

Seuraavassa on esimerkinomaisesti kuvattu yhtä lammi tysperiodia, jossa hyödynnetään keksinnön mukaista mene-15 telmää ja laitteistoa. Esimerkissä oletetaan, että kyseessä on yksikammiouuni, että lämmittäminen tapahtuu pääasiallisesti säteilyllä, että uunissa on keraamiset telat 2, joilla lasia oskilloidaan edestakaisin koko lämmityspe-riodin ajan ja että lasi on 4 mm float-lasia, jossa on 20 pinnoite, jonka heijastuskerroin on noin 40 %.

Alkutilanteessa eli tilanteessa, joka alkaa noin 10 sekuntia ennen lastauksen siirtämistä uuniin, uuni pyritään saamaan tulevan lastauksen lämmityksen kannalta mahdollisimman edulliseen tilaan. Tällöin pyritään saamaan 25 uunin ylä- ja alapuolinen osa mahdollisimman hyvin tasapainoon, jotta lasien 3 tullessa uuniin niihin kohdistuisi mahdollisimman yhtäsuuri lämpövirta sekä ylä- että alapuolelle. Lasin 3 yläpinnan pinnoitteen vuoksi yläpuolelle tulevasta säteilystä heijastuu 40 % pois ja alapuoli taas 30 saa suuren lämpövirran kuuman telan 2 ansiosta. Tämän vuoksi pyritään kyseisen heijastavan lasin 3 tapauksessa siirtämään lämpövirtaa alapuolelta yläpuolelle. Käytännössä tämä tapahtuu teloja 2 jäähdyttämällä ja alavastusten 5 varjostamisella. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi pitä-35 mällä alavastusten 5 lämpötila mahdollisimman alhaisena 101068 sekä jäähdyttämällä alaosaa puhallusputkien avulla. Vastaavasti ylävastusten 4 lämpötila pyritään nostamaan kohtuullisen korkeaksi, jotta lasiin päätyvä lämpövirta on riittävä.

5 Kun lasit 3 siirtyvät uuniin, alkaa niiden lämpöti la nousta varsin nopeasti. Samalla laseja 3 oskilloidaan edestakaisin keraamisten telojen 2 päällä. Lasien 3 tulisi saada kauttaaltaan yhtäsuuri lämpövirta ylä- ja alapuolelle sekä tason jokaiseen kohtaan. Lisäksi lämmittäminen ei 10 saa olla liian nopeaa, jotta myös lasin paksuussuuntainen keskusta kerkiää lämmetä riittävän korkeaan lämpötilaan. Lasien 3 ollessa uunissa ohjataan vastuksia ensimmäisten 10 sekunnin aikana siten, että ylävastuksien 4 tehopyynti on 80 - 100 % ja alavastusten tehopyynti 20 - 50 %. Ylä-15 vastukset 4 ja alavastukset 5 on mitoitettu teholtaan samansuuruisiksi, jolloin tarvittaessa, esimerkiksi uunin tasapainotustilanteessa, myös alavastuksilta 5 saadaan riittävän suuri teho. Edellä mainituilla tehopyyntiarvoil-la uunin kokonaislämmitysteho on riittävä kyseisessä läm-20 mityksen alkutilanteessa, jos vastukset on mitoitettu esimerkiksi 1,5-kertaiseksi tarvittavaan suurimpaan lämmitys-tehoon nähden. Samalla hetkellä voidaan alapuolen lämpö-virtaa pienentää jäähdytysputkiston avulla. Tällöin uunissa on säätövaraa sekä yläpuolisen vastustehoreservin ta-25 kia, mutta myös alapuolen jäähdytystehon takia. Ylä- ja alavastuksissa 4 ja 5 voidaan käyttää myös vaakasuuntaista lämmitysprofiilia, jossa tyypillisesti uimin keskimmäisiin vastuksiin annetaan 100 %:n tehopyynti ja reunimmaisiin noin 80 %:n tehopyynti vastuksien tehopyyntiä keskenään 30 verrattaessa.

Lämmitettäessä lasia edelleen ajallisesti noin 10 sekunnista noin 100 sekuntiin hidastuu lasin 3 lämpötilan nousunopeus kaiken aikaa pienentyvän uunin ja lasien 3 lämpötilaeron takia. Erityisesti alapuolen lämpövirta pie-35 nenee suhteessa yläpuolen lämpövirtaan nähden, koska lasin 101068 3 ja telojen 2 lämpötilaero pienenee suhteellisesti nopeammin ylävastusten 4 ja lasien 3 lämpötilaeroon nähden. Lasiin 3 koskettavat telat 2 luovuttavat lasiin 3 enemmän lämpöä kuin niihin samanaikaisesti muualta uunista siir-5 tyy. Telojen 2 yläpinnalla on lasi 3, joka eristää ylävas-tukset 4 ja telat 2 toisistaan ja alapuolella on jäähdy-tysputket, joiden avulla teloja 2 jäähdytetään. Lisäksi alavastusten 5 lämpötila on pidetty alhaisena. Näistä syistä telojen 2 lämpötila alkaa hitaasti laskea. Tästä 10 syystä voidaan jäähdytyksen tehoa pienentää ja vastaavasti alapuolen tehopyyntiä voidaan hitaasti nostaa suhteessa ylävastusten 4 tehopyyntiin siten, että nyt esitetyssä tapauksessa suunnilleen 100 sekunnin kohdalla lämmittämisen aloitushetkestä voidaan alapuolen jäähdytys kytkeä koko-15 naan pois ja samalla myös ylä- ja alavastusten 4 ja 5 pyynti on suunnilleen yhtä suuri.

Kun lasi lämmitetään karkaisulämpötilaan, mikä tapahtuu esimerkiksi ajalla 100 - 160 sekuntia lämmityksen aloittamisesta, aletaan kyseisen vaiheen alkuhetkillä, eli 20 noin 100 sekunnin kohdalla, puhallusputkista puhaltamaan kuumaa ilmaa lasin 3 alapintaan eli lasin 3 alapintaa aletaan lisälämmittää pakotetulla konvektiolla. Alavastusten 5 tehopyyntiä kasvatetaan kaiken aikaa ylävastusten 4 tehopyyntiin nähden, vaikkakin kokonaistehopyynti laskeekin 25 kyseisen lämmitysjakson ajan. Esimerkiksi lämmitettäessä yläpinnaltaan lämpösäteilyä heijastavaa lasia 3 on edullista kasvattaa ylävastusten 4 tehopyynti vähintään 80 %:iin vielä lämmitysjakson loppuhetkillä esimerkiksi noin 10 sekuntia ennen kuin lasi 3 vedetään uunista kar-30 kaisujäähdytykseen. Tällöin saadaan seuraavaa lastausta varten ylävastusten 4 alkulämpötila riittävän suureksi. Vaikka vastukset 4 ja 5 ovat tehokkaita ja nopeita, on niillä kuitenkin pieni viive. Tämän vuoksi ylävastusten 4 lämmittäminen kannattaa aloittaa jo näin aikaisessa vai-35 heessa. Toisaalta kyseisen viiveen takia ei ylävastusten 4 9 101068 lämpötilan kohottamisesta ole vielä haittaa loppulämmityk-sessä, koska ylävastusten 4 lämpötila ei ole vielä kerinnyt nousta liian korkealle.

Noin 160 sekunnin kohdalla lasi 3 on karkaisulämpö-5 tilassa ja se siirretään karkaisujäähdytykseen. Tämän jälkeen uuni on noin 10 sekuntia tyhjillään ennen seuraavan lastauksen siirtymistä uuniin. Tänä aikana uuni täytyy saada sopivaan tilaan uutta lastausta varten. Tämän vuoksi pitää yksittäisen vastuksen vastuslangan olla mahdollisim-10 man tehokas ja vähämassainen eli nopea, jotta haluttu alkutilanne saavutetaan seuraavan lastauksen tullessa uuniin. Lisäksi uunin pitää jäädä edellisen lastauksen loppuvaiheessa mahdollisimman edulliseen tilaan seuraavaa lastausta silmällä pitäen, jotta haluttu lämpötilatasapai-15 no olisi mahdollista. Tämän takia käytetään edellisessä kappaleessa kuvatussa tilanteessa, missä lasia lämmitetään karkaisulämpötilaan, myös alapuoleen pakotettua konvek-tiota, jolloin alavastuksia 5 ei tarvitse kytkeä päälle lämmityksen loppuvaiheessa, mikä olisi haittana seuraavan 20 lämmitysjakson alkuhetkellä. Tyhjänäoloaikana alaosaa vain j äähdytetään.

Piirustus ja siihen liittyvä selitys on tarkoitettu vain havainnollistamaan keksinnön ajatusta. Yksityiskohdiltaan keksintö voi vaihdella patenttivaatimusten puit-25 teissä. Niinpä vastuksia voidaan ohjata manuaalisesti tai automaattisesti useiden eri säätöparametrien avulla. Tällaisia säätöparametrejä voivat olla esimerkiksi uunin lämpötilat eri puolilla uunia, lasin lämmityskäyrä, joka myös mitataan pyrometrillä, lasin 3 ja telan 2 lämpötilaeron 30 kehittyminen ja lastauksen muodon ja lastausasteen informaatio.

Claims (11)

1. Menetelmä lasin lämmittämiseksi teloilla varustetussa karkaisu-uunissa, jossa menetelmässä lasia (3) 5 lämmitetään sen yläpuolelta ylävastuksilla (4) ja alapuolelta alavastuksilla (5) , tunnettu siitä, että lämmitysvastukset (4, 5) on mitoitettu siten, että niiden yhteenlaskettu teho on suurempi kuin uunin suurin tarvitsema lämmitysteho ja että vastuksia (4, 5) ohjataan siten, 10 että yhtäaikaisesti on käytössä maksimissaan uunin tarvitsemaa suurinta lämmitystehoa vastaava määrä vastustehoa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastusten (4, 5) yhteenlaskettu teho on 1,2 - 1,7 kertaa uunin suurin tarvitsema 15 lämmitysteho.

3. Patenttivaatimuksen l tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että joka hetki on aina vähintään 20 % vastuksista kytkettynä pois päältä.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 20 menetelmä, tunnettu siitä, että lämmitys jakson alussa on vähintään 80 % ylävastusten (4) tehosta kytkettynä ja enintään 50 % alavastusten (5) tehosta kytkettynä.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastukset (4, 5) 25 sijaitsevat uunissa lasin (3) kulkusuunnassa pitkittäin ja useita rinnakkain, että vastukset (4, 5) on jaettu uunin pituussuunnassa ainakin kahteen osaan ja että kutakin vas-tusosaa ohjataan erikseen.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen 30 menetelmä, tunnettu siitä, että sähköinen liitän- täteho mitoitetaan pienemmäksi kuin vastusten (4, 5) yhteenlaskettu teho.

7. Laitteisto lasin lämmittämiseksi teloilla varustetussa karkaisu-uunissa, johon laitteistoon kuuluu 35 ylävastukset (4) lasin (3) lämmittämiseksi sen yläpuolelta 101068 ja alavastukset (5) lasin (3) lämmittämiseksi sen alapuolelta, tunnettu siitä, että lämmitysvastusten (4, 5. yhteenlaskettu teho on suurempi kuin uunin suurin tar-visema lämmitysteho ja että vastukset (4, 5) on kytketty 5 ohjattavaksi siten, että yhtäaikaisesti on käytössä maksimissaan uunin tarvitsemaa suurinta lämmitystehoa vastaava määrä vastustehoa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että lämmitysvastusten (4, 5) yh- 10 teenlaskettu teho on 1,2 - 1,7 kertaa uunin tarvitseman suurimman lämmitystehon suuruinen.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vastukset (4, 5) sijaitsevat lasin (3) kulkusuunnassa pitkittäin, että vastuksia (4, 5) 15 on useita vierekkäin, että vastukset on jaettu pituussuunnassa useaan osaan ja että kukin vastusosa on ohjattavissa erikseen.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vastukset (4, 5) ovat 20 avovastuksia.

10 101068

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen laitteisto, tunnettu siitä, että vastukset (4, 5) on kytketty pareittain. < · 101068