FI82127B - Foerfarande och anordning foer daempning av vibrationer i valsarna av ett valspar som bildar ett nyp. - Google Patents

Description

82127 1 Menetelmä ja laite nipin muodostavan telaparin käsittävien telojen värähtelyn vaimentamiseksi Förfarande och anordning för dämpning av vibrationer i valsarna av ett valspar som bildar ett nvp 5

Keksinnön kohteena on menetelmä nipin muodostavan telaparin käsittävien telojen värähtelyn vaimentamiseksi, jossa menetelmässä nippi ajetaan kiinni ja haluttuun ajoviivapaineeseen siten, että telaparin kuormitus-10 laitteiden aikaansaama kuormitus vakiintuu säädetylle tasolle.

Keksinnön kohteena on myös keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseen tarkoitettu laite nipin muodostavan telaparin käsittävien telojen värähtelyn vaimentamiseksi, jonka telaparin telat on laakeroitu eri runkoi-15 hin, joihin järjestetyillä kuormituslaitteilla telaparin teloja kuormitetaan toisiaan vasten halutun ajoviivapaineen aikaansaamiseksi.

Keksintö on erityisesti tarkoitettu paperikoneen puristinosaan, jossa telojen väliset värähtelyt muodostavat nykyisillä ratkaisuilla erään 20 huomattavan haittatekijän. Nämä värähtelyt ilmenevät erityisesti kovilla nipeillä, suurilla viivapainei11a ja suurilla nopeuksilla. Erityisiä ongelmakohtia nykyrakenteissa ovat kovapintaisten telaparien muodostamat nipit, esim. kivitelan ja uratelan muodostamat nipit. Tällaisia nippejä ovat mm. tunnetun "Sym-Press"-puristimen kolmas 25 nippi sekä sitä seuraavan erillispuristimen muodostama neljäs nippi.

Eräs syy haitallisten värähtelyjen muodostumiseen on se, että nippi-telat on perinteisesti kytketty eri runkoihin, jolloin nippivoimat leviävät myös runkoihin eri tavoin. Etenkin tavanomaisilla taipuma-kompensoiduilla teloilla kaikki nippivoimat välittyvät runkoon telan 30 kuormitussylinterien kautta. Hydraulisylinteri on kuitenkin kimmoisa, eikä se pysty estämään värähtelyjä, mikäli heräte on tarpeeksi suuri. Liiaksi värähtelevänä pidetään yleensä puristinta, jossa värähtelyn liikenopeus telan laakeripesissn on yli 2 mm sekunnissa. Värähtelyn amplitudit vaihtelevat yleensä alueella 0,01-0,1 mm.

Värähtelyt on havaittu ongelmallisiksi jo aikaisemmin ja värähtelyn poistamiseksi on esitetty useita erilaisia ratkaisuja. Eräs tällainen aikaisempi ratkaisu on esitetty EI-patenttihakemuksessa 830520, 35 2 82127 1 joka koskee paperikoneen pitkänippipuristinta. Tässä ratkaisussa nippi muodostuu puristustelan ja sitä vasten olevan puristuskengän välille, jota ympäröi radan levyinen hihna. Tässä ratkaisussa on värähtelyt pyritty eliminoimaan siten, että mainitun puristustelan laa-5 keripesä ja puristuskengän kannatusrakenteet on sidottu toisiinsa kiinteällä kehärakenteella. Tässä ratkaisussa olennaisena haittapuolena on kuitenkin se, että nippi on lukittu täysin kiinteäksi, jolloin lukituksen purkaminen on erittäin hankalaa ja lisäksi nippipaineiden säätäminen on vaikeasti suoritettavissa.

10

Eräs toinen ennestään tunnettu ratkaisu on esitetty FI-kuulutusjulkai-sussa 77 071, joka koskee myös pitkänippipuristinta. Tässä ratkaisussa on puristintelan laakeripesä ja sitä vasten olevan puristuskengän kannatusrakenteet: sidottu toisiinsa nivelellisillä vetotangoilla. Myös 15 tässä ratkaisussa on lukituksen vapauttaminen erittäin hankalaa eikä nipin lukitus ole säädettävissä.

Vielä eräs ennestään tunnettu ratkaisu on esitetty FI-patentissa 57 653, joka koskee telaparin muodostamaa nippiä. Telaparin laakeripesät on 20 tässä ratkaisussa liitetty täysin jäykästi toisiinsa esim. pultti-liitoksella. Lukituksen vapauttaminen on tässä ratkaisussa erittäin hankalaa, eikä lukitus ole säädettävissä. Kaikkiin edellä esitettyihin tekniikan tason mukaisiin ratkaisuihin liittyy lisäksi se yhteinen haittapuoli, että lukitusta ei ajon aikana voida vapauttaa ja lisäksi 25 eivät nämä ratkaisut ole sellaisinaan sovellettavissa olemassa oleviin puristimiin.

Paperikoneen puristinosan nippitelojen välistä värähtelyä on pyritty vaimentamaan myös siten, että ainakin toisen nippitelan laakeripesä 30 on tuettu runkoon erityisen vaimennuselementin välityksellä. Tällainen ratkaisu on esitetty esim. US-patentissa 4 464 986. Tällainen iskun-vaimenninperiaatteella toimiva ratkaisu soveltuu puristimiin kuitenkin huonosti sen johdosta, että värähtelyn amplitudit ovat erittäin pienet, kuten jo edellä on selostettu. Jotta iskunvaimenninperiaatteella toimiva 35 ratkaisu vaimentaisi värähtelyjä tehokkaasti, olisi liikematkojen oltava huomattavasti suuremmat.

Il 3 82127 1 Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan olennainen parannus ennestään tunnettuihin ratkaisuihin nähden. Tämän toteuttamiseksi on keksinnön mukaiselle menetelmälle pääasiassa tunnusomaista, se että kun haluttu ajoviivapaine on saavutettu ja kun mainittujen 5 kuormitus laitteiden aikaansaama kuormitus on vakiintunut, telaparin käsittävien telojen laakeripesät kytketään toistensa suhteen jäykästi siten, että estetään mainittujen laakeripesien keskinäinen liike.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan pääasiassa tunnusomaista 10 se, että telaparin telojen laakeripesiin on järjestetty avattavat kytkentälaitteet, joilla mainitut laakeripesät ovat haluttaessa kytkettävissä jäykästi toisiinsa siten, että laakeripesien keskinäinen liike on estetty.

15 Keksinnöllä saavutetaan tekniikan tasoon nähden useita etuja, joista voidaan tuoda esiin mm. seuraavat. Keksinnön mukainen ratkaisu on helposti sovellettavissa esim. jo olemassa oleviin puristinten nippiteloi-hin siten, että rakenteisiin ei jouduta tekemään suuria muutoksia. Nippitelojen yhteenkytkeminen on keksinnössä hoidettu siten, että 20 kytkentä on tarvittaessa helposti avattavissa ilman työkaluja. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa voidaan kytkentä tarvittaessa avata jopa koneen käydessä, mikäli puristimen nippipaineita joudutaan korjaamaan tai säätämään. Tavanomaisissa puristimissa värähtelyjen ensisijaisesti aiheuttama haitta on siinä, että puristimen huovat kuluvat liian no-25 peasti, mikä aiheuttaa huopakustannusten nousua sekä ylimääräisiä tuotantokatkoksia. Keksinnön mukaisessa ratkaisussa nämä haittapuolet poistuvat kokonaan, koska värähtelyt saadaan eliminoitua. Keksinnön mukainen ratkaisu soveltuu erityisen hyvin käytettäväksi taipumakompensoi-duilla teloilla, joissa telavaippa on laakeroitu päistään kiinteään 30 asemaan keskiakseliin nähden. Keksintöä voidaan tosin soveltaa myös ns. "jäykillä teloilla" eli sellaisilla, joissa ei ole mitään taipumansäätö-laitteita. Keksinnön muut edut ja ominaispiirteet käyvät ilmi jäljempänä seuraavasta keksinnön yksityiskohtaisesta selostuksesta.

35 Seuraavaksi keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti oheisen piirustuksen kuvioihin viittaamalla, joissa esitettyihin toteuttamisesimerkkei-hin ei keksintöä kuitenkaan ole tarkoitus mitenkään ahtaasti rajoittaa.

* 82127 1 Kuvio 1 esittää kaaviollisena sivukuvana paperikoneen puristinosaa, johon keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voidaan soveltaa.

Kuviot 2,2A ja 2B esittävät kaaviollisesti keksinnön mukaisen laitteen 5 ensimmäisen toteuttamismuodon vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Kuviot 3,3A ja 3B esittävät kaaviollisesti keksinnön mukaisen laitteen toista toteuttamismuotoa.

10 Kuviossa 1 kaaviollisena sivukuvana esitetty puristinosa käsittää suljetun puristinrakenteen, johon kuuluu kolme peräkkäistä nippiä ja N^. Mainitut nipit muodostuvat puristinosan ensimmäisen, toisen ja kolmannen puristintelan 13,23,33 sekä keskitelan 3 väliin. Puristinosaan kuuluu lisäksi neljäs erillinen nippi , joka muodostuu sileäpintaisen 15 puristintelan 44 ja neljännen puristintelan 43 väliin. Puristinosa käsittää ensimmäisen kudoksen 10 ja toisen kudoksen 20, jotka ovat yleensä huopia ja jotka molemmat kudokset kulkevat ensimmäisen nipin läpi ja joista ensimmäinen kudos 10 toimii pick-up-kudoksena ja lisäksi puristin-kudoksena toisessa nipissä Kolmas puristinkudos 30 kulkee kolmannen 20 nipin läpi ja neljäs puristinkudos 40, joka on alapuolinen puristin-kudos, toimii puristuskudoksena neljännessä nipissä N^.

Ensimmäisen kudoksen 10 silmukan sisällä on imuvyöhykkeellä varustettu pick-up-tela 11, joka siirtää rainan muodostuskudokselta 18 telojen 11 25 ja 13 väliselle juoksulle. Kudosta 10 ohjaavat johtotelat 12, joista tela 12a on kiristystela. Toinen kudos 20 kulkee johtotelojen 22 ohjaamana. Vastaavasti kolmas kudos 30 on johtotelojen 32 ohjaama, joista tela 32a on kiristystela. Neljäs kudos 40, joka siirtää rainan W siirto-telan 38 kohdalta viimeiseen nippiin N^,, kulkee pick-up-telan 41 ja 30 johtotelojen 42 ohjaamana.

Rainan W kulku pick-up-kohdasta P alkaen on seuraava. Pick-up-telan 11 imusektori irrottaa rainan W muodostuskudoksesta 18 ja kiinnittää sen kudoksen 10 alapinnalle, jossa raina W siirtyy kaksikudoksisen nipin 35 läpi. Nipin N^ alatela 23, joka on toinen puristintela, on uratela.

Nipin N^ jälkeen raina W seuraa ensimmäisenä puristintelana 13 toimivan imutelan imusektorin vaikutuksesta ensimmäistä kudosta 10. Raina W

II

5 82127 1 siirtyy toisessa nipissä sileällä pinnalla varustetun keskltelan 3 pinnalle ja edelleen kolmanteen nippiin N^, jonka jälkeen ralna W seuraa keskitelaa 3 ja siirtyy siirtotelan 38 ohjaamana neljännelle kudokselle 40 pick-up-telan 41 imusektorilla ja edelleen mainitun kudoksen 5 40 kannattamana viimeiseen nippiin N^, . Nipin jälkeen raina W seuraa sileäpintaista puristintelaa 44, jolta se siirtyy siirtotelalle 48 ja kuivatusosan yksivientikudokselle 50, joka on johtotelojen 52 ohjaama. Raina W siirtyy yksikudosvientinä kulvatusosalle, josta kuviossa 1 näkyvät kaksi yläsylinteriä 53 ja kaksi alasylinteriä 54. Edellä mainitut 10 keskitela 3 sekä sileäpintainen puristintela 44 voivat tavanomaiseen tapaan olla kiviteloja, joskin myös muita sileäpintaisia teloja voidaan puristimessa käyttää.

Kuvion 1 mukaisen puristinosan runkorakenne käsittää eturungon 14, 15 joka kannattaa ensimmäisen kudoksen 10 johtoteloja 12, pick-up-telaa 11, sekä kiristyslaitteella 17 varustettua kiristystelaa 12a. Ensimmäinen puristintela 13 eli imutela on kiinnitetty eturunkoon 14 vaakasuuntaisin nivelakselein 16 välirungon 15 kautta. Ensimmäisen nipin Nj ala-tela 23 eli toinen puristintela on kiinnitetty nivelöidysti alarunkoon 20 24, johon alatelan 23 laakeripesä 23a on näin ollen kääntyvästi nive- löity. Ensimmäinen nippi N^ on kuormitettavissa laakerlpesän 23a ja alarungon 24 väliin sovitetuin voimalaittein 25. Toinen nippi on kuormitettu välirungon 15 ja eturungon 14 välisin voimalaittein.

25 Kolmannen kudoksen 30 johtotelat 32 ja kiristystela 32a sekä kolmas puristintela 33, joka on uratela, on laakeroitu takarunkoon 34. Taka-runkoon 34 on vaakasuuntaisilla nivelakseleilla kääntyvästi nivelöity välirunko 35, joka kantaa mainittua kolmatta puristintelaa 33. Kolmas nippi on kuormitettavissa takarungon 34 ja välirungon 35 väliin 30 sovitetuin voimalaittein 36. Kuvioon 1 on lisäksi viitenumerolla 37 merkitty kiristystelaan 32a liitettyä klristyslaitetta 37.

Puristimen keskitela 3, joka on esim. kivitela tai jokin sitä korvaava sileäpintainen tela, on laakeroitu kiinteästi erilliseen keskltelan 35 runkoon 4, joka sijaitsee alarungon 24 ja takarungon 34 välissä.

Suljetun purlstlnkokonaisuuden kukin puristintela on näin ollen laakeroitu omaan runko-osaansa. Värähtelyilmiöiden vähentämiseksi on etu- 6 82127 1 runko 14 ja keskitelan runko 4 lisäksi kytketty toisiinsa lisärungol-la 19.

Keskitelan rungon 4 takasivun jälkeen takarungon 34 alapuolelle on 5 sovitettu runko-osa 45, johon on kiinnitetty pick-up-tela 41 sekä neljännen puristinnipin alatela eli neljäs puristintela 43. Myös neljännen kudoksen 40 johtotelat 42 on laakeroitu mainittuun runko-osaan 45. Neljäs puristintela 43, joka on uratela, on järjestetty välirun-koon 47, joka on nivelakselin ympäri käännettävissä voimalaittein 46 10 neljännen nipin kuormittamiseksi. Neljännen nipin N^ ylätela 44, joka on sileäpintainen puristintela, esim. kivitela tai jokin sitä korvaava ratkaisu, on laakeroitu takarunkoon 34, joten myös neljännen nipin N^ telat on kumpikin laakeroitu eri runkoihin.

15 Edellä selostettu puristinosan rakenne ja toiminta on pääasiallisesti ennestään tunnettu ja se on selostettu tässä yhteydessä taustatietona keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi ja sen selvittämiseksi, että puristintelat on laakeroitu eri runkoihin, minkä johdosta myös nippi-voimat leviävät eri runkoihin ja nipeissä esiintyy haitallista telojen 20 välistä värähtelyä. Kuvion 1 mukaisessa ratkaisussa värähtelyjen suhteen erityisiä ongelmakohtia ovat puristimen kolmas nippi N^ ja sitä seuraavan erillispuristimen muodostama neljäs nippi N^, jotka kumpikin muodostuvat kovapintaisista telapareista.

25 Kuvioissa 2-3B on kaaviomaisesti esitetty yksityiskohtaisemmin eri suoritusmuotoja keksinnön mukaisesta laitteesta, jolla edellä kuvatut värähtelyilmiöt saadaan voitettua. Keksinnön perusidea on siinä, että nipin keskenään muodostaman telaparin telojen laakeripesät sidotaan kiinteästi toisiinsa siten, että telaparin telat eivät pääse tois-30 tensa suhteen värähtelemään. Telaparin telojen välisen liitoksen tulee luonnollisesti olla helposti avattavissa huoltotoimenpiteitä, esim. huovanvaihtoa varten ja lisäksi on liitos oltava avattava sen johdosta, että nippipaineita on voitava helposti säätää ja muuttaa, mikä suoritetaan telojen toisiinsa aiheuttamaa kuormitusta muuttamalla.

Kuviossa 2 on näin ollen kaaviomaisesti esitetty telapari, joka käsittää nippikosketuksessa toisiinsa olevan ensimmäisen telan 101 ja toisen

II

35 7 82127 1 telan 103. Ensimmäinen tela 101 voi olla esim. taipumakompensoitu tela, jonka telavaippa on päistään laakeroitu kiinteään asemaan telan keski-akseliin nähden. Ensimmäinen tela 101 voi tosin olla myös ns. jäykkä tela, jota ei ole varustettu minkäänlaisilla taipumansäätölaitteilla.

5 Viitenumerolla 103 merkitty toinen tela on myös kovapintainen tela ja se voi olla esim. kuvion 1 mukaisen puristimen neljännen puristinnipin ylätela, eli kivitela tai vastaava. Viitenumerot 102 ja 104 tarkoittavat mainittujen telojen 101 ja 103 laakeripesiä.

10 Kuvion 2 mukaisessa ratkaisussa on ensimmäisen telan laakeripesään 102 jäykästi kiinnitetty tukirunko 105 ja vastaavasti on toisen telan laakeripesään 104 jäykästi kiinnitetty vastakappale 108. Tukirunkoon 105 on järjestetty kiinnityslaite 106, joka on varustettu kiinnityselimillä 107, jotka tarvittaessa saadaan kiinnittymään mainittuun vastakappa-15 leeseen 108, jolloin kummankin telan laakeripesät 102 ja 104 on asemoitu jäykästi toisiinsa nähden. Kuvion 2 suoritusmuodossa kiinnityslaite 106 käsittää esim. levyjarrumaisen jarrulaitteen, jonka kiinnityselimet 107 muodostuvat kitkapinnoitteella varustetuista kappaleista, joita esim. hydrauliset tai pneumaattiset sylinterit kuormittavat telojen aksiaali-20 suunnassa vasten vastakappaletta 108. Kuvioissa 2A ja 2B on kuvioon 2 nähden poikiltaisuuntalsena kuvantona esitetty vaihtoehtoisia suoritusmuotoja kuvion 2 mukaiselle ratkaisulle.

Kuviossa 2A on esitetty ratkaisu, jossa toisen telan laakeripesään 104 25 on kiinnitetty levymäinen vastakappale 108, joka vastaa tavallaan levy-jarrun jarrulevyä. Vastaavasti on ensimmäisen telan laakeripesään 102 kiinnitetty tukirungon 105 välityksellä kiinnityslaite 106, joka muodostaa varsinaisen "levyjarrun". Kiinnityslaitteeseen 106 on järjestetty vastakappaleen 108 kummallekin puolelle telojen aksiaalisuunnassa 30 vaikuttavat sylinterit, jotka ovat esim. pneumaattisia tai hydraulisia sylintereitä. Näiden sylinterien avulla ovat vastakappaleen 108 kummallakin sivulla olevat kiinnityselimet 107, jotka ovat kitkapinnoitteella varustettuja kappaleita, kuormitettavissa kummaltakin sivulta vasten vastakappaletta 108 "levyjarrun" lukitsemiseksi. Kun kiinnityselimet 107 35 on tarpeellisella voimalla puristettu kummaltakin sivulta vasten vasta-kappaletta 108, on telaparin telojen laakeripesät 102 ja 104 lukittu 8 82127 1 toisiinsa liikkumattomasii, jolloin telat 101 ja 103 eivät pääse toistensa suhteen värähtelemään.

Kuviossa 2B on esitetty vaihtoehtoinen ratkaisu kuviossa 2A esitetylle 5 suoritusmuodolle. Kuvion 2B suoritusmuodossa vastakappale 108 muodostuu kahdesta levymäisestä kappaleesta, jotka on järjestetty toisistaan välimatkan päähän. Ensimmäisen telan laakeripesään 102 tukirungolla 105 kiinnitetty kiinnityslaite 106 on tässä ratkaisussa järjestetty vasta-kappaleen 108 levyjen väliin siten, että kiinnityselimet 107 työntyvät 10 kiinnityslaitteesta 106 ulospäin vasten vastakappaleen 108 kumpaakin levyä. Kuvion 2B mukainen ratkaisu vastaa näin ollen toiminnaltaan lukituksen ja avaamisen suhteen täysin kuviossa 2A esitettyä. Edellä kuvatuissa suoritusmuodoissa telaparin telojen yhteenkytkeminen perustuu nain ollen kitkaliitokseen, joka on helposti avattavissa ja suljetta-15 vissa. Erään mahdollisen ongelmakohdan voi näissä suoritusmuodoissa kuitenkin muodostaa se, että kitkavoimat kulkeutuvat kokonaisuudessaan kiinnityslaitteessa 106 olevien sylinterien läpi, mikä voi muodostua ongelmaksi laitteen kestävyyden suhteen.

20 Kuvioissa 3,3A ja 3B on esitetty keksinnön lisäsuoritusmuotoja, joissa edellä mainittu mahdollinen haittapuoli on vältetty. Kuviossa 3 on esitetty ratkaisu, jossa ensimmäisen telan 111 laakeripesään 112 on jäykästi kiinnitetty ensimmäinen vastakappale 115, joka toimii samalla kiinnityslaitteen 116 tukirunkona. Toisen telan 113 laakeripesään 114 25 on kiinnitetty vastaavasti toinen vastakappale 118, joka vastaa kuviossa 2 esitettyä vastakappaletta 108. Kuvion 3 suoritusmuodossa kiinnityslaite 116, joka toiminnaltaan ja rakenteeltaan vastaa olennaisesti kuviossa 2 esitettyä kiinnityslaitetta 106, on näin ollen kiinnitetty jäykästi ensimmäiseen vastakappaleeseen 115 ja mainittu kiin-30 nityslaite 116 on varustettu vastaavanlaisin sylinterein ja kiinnitys-elimin 117, kuin jo edellä selostettiin kuvioiden 2,2A ja 2B yhteydessä. Kuvioiden 2 ja 3 mukaiset suoritusmuodot eroavat toisistaan siinä, että kuvion 3 suoritusmuodossa kiinnityslaitteen 116 kiinnityselimet 117 on järjestetty lukittumaan kummankin telan laakeripesiin 112 ja 114 35 kiinnitettyihin vastakappaleisiin 115 ja 118. Tätä on selvemmin havainnollistettu kuvioissa 3A ja 3B, jotka ovat kuvioon 3 nähden poi- 9 82127 1 kittaissuuntaisia kuvantoja ja esittävät toisilleen vaihtoehtoisia suoritusmuotoja.

Kuvion 3A suoritusmuodossa on telaparin kummankin telan laakeripesiin 5 112 ja 114 jäykästi kiinnitetty levymäiset vastakappaleet 115 ja 118.

Ensimmäisen telan laakeripesään 112 kiinnitetty vastakappale 115 toimii kiinnityslaitteen 116 tukirunkona, kuten jo edellä mainittiin. Kiinnityslaite 116 vastaa toiminnaltaan täysin kuvion 2A yhteydessä selostettua kiinnityslaitetta 106 ja näin ollen on kiinnityslaitteessa 10 Π6 kitkapinnalla varustetut kiinnityselimet 117, jotka esim. pneumaattisten tai hydraulisten sylinterien avulla ovat puristettavissa kiinni kummaltakin sivulta sekä ensimmäiseen että toiseen vastakappaleeseen 115 ja 118. Näin ollen kiinnityslaitteen 116 ollessa lukittuna kiinnityselimet 117 lukitsevat vastakappaleet 115 ja 118 jäykästi 15 toisiinsa, jolloin myös telaparin telojen laakeripesät 112 ja 114 on asemoitu toisiinsa kiinteästi.

Kuviossa 3B on esitetty kuviolle 3A vaihtoehtoinen toteuttamismuoto ja tämän kuvion mukaisessa ratkaisussa on kummankin telan laakeri-20 pesiin 112 ja 114 kiinnitetty vastakappaleet 115 ja 118, jotka muodostuvat kumpikin kahdesta levystä, jotka on järjestetty toisistaan välimatkan päähän. Vastakappaleiden 115 ja 118 levyjen väliin on sovitettu kiinnityslaite 116, joka on tuettu ensimmäiseen vastakappaleeseen 115. Kiinnityslaitteeseen 116 on sovitettu esim. hydrauli-25 nen tai pneumaattinen sylinteri tai sylinterit, jonka avulla kitka-pinnoitteella varustetut kiinnityselimet 117 ovat puristettavissa ulospäin vasten kummankin vastakappaleen 115 ja 118 levyjä. Kun kitka-pinnoitteella varustetut kiinnityselimet 117 on riittävällä voimalla puristettu vasten vastakappaleita 115 ja 118, on telojen laakeri-30 pesät 112 ja 114 lukittu toisiinsa nähden kiinteästi. Kuvioiden 3,3A ja 3B mukaisten suoritusmuotojen etuna kuvioissa 2,2A ja 2B esitettyyn nähden on se, että kitkavoimat eivät mene kiinnityslaitteessa 116 olevien sylinterien läpi, jolloin nämä sylinterit eivät myöskään rasitu.

35 Koska keksinnön mukaisessa ratkaisussa telaparin telojen laakeripesät lukitaan kiinteästi toisiinsa nähden, on ajateltavissa, että laitteisto olisi mahdollisesti varustettava jonkinlaisin varolaittein huopakatko- 10 821 27 1 jen ja vastaavien varalta, jolloin telojen väliseen nippiin voi huopa joutua moninkertaisesti taittuneena. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeellista, sillä esim. puristimissa ratkaisevia ovat telojen massoista johtuvat hitausvoimat, mikä tarkoittaa sitä, että telat on mitoitettava kestä-5 mään myös mahdolliset häiriökuormat. Edellä kuvatuissa suoritusmuodoissa esitettiin, että keksinnön mukaisia kiinnityslaitteita on laakeri-pesää kohden yksi kappale, mutta mikäli tällaisen kiinnityslaitteen aikaansaama kiinnitysvoima ei ole riittävä, on periaatteessa ajateltavissa, että yhdessä laakeripesässä on useampia tällaisia laitteita.

10 Käytännössä kuitenkin tilanpuute rajoittaa laitteiden lukumäärän yhteen yhtä laakeripesää kohden.

Edellä kuvatun laitteen toiminta erityisesti puristinratkaisuissa on seuraavanlainen. Ensimmäisen ja toisen telan 101,103;111,113 muodostama 15 nippi ajetaan kiinnityslaitteen 106;116 ollessa avattuna kiinni kevennykselle ja siitä edelleen kuormitukselle. Kun tämän jälkeen on haluttu ajoviivapaine saavutettu ja telaparin jompana kumpana telana mahdollisesti olevan taipumakompensoidun telan sisäinen paine on vakiintunut, kytketään kiinnityslaite 106;116 kiinni. Laakeripesät 20 102,104;112,114 on tällöin kytketty suoraan toisiinsa, jolloin telojen 101,103;111,113 välistä liikettä ei pääse tapahtumaan eivätkä telat pääse värähtelemään toistensa suhteen.

Ajon aikana saattaa olla tarpeellista, että kiinnityslaite 106;116 25 aika ajoin avataan, esim. 5 minuutin välein siten, että saadaan varmistettua telaparin nlpissä oikea viivapaine. Kiinnityslaitteen 106;116 ollessa avattuna saadaan tarvittaessa myös viivapaine korjattua halutulle tasolle. Kaikissa kuormitustilannemuutoksissa on kiinnityslaite 106;116 myös voitava avata automaattisesti. Kun telaparin telat 101,103; 30 111,113 keksinnön mukaisesti lukitaan, ei myöskään nlpissä kulkeva huopa hakkaudu, jolloin telaparin telat 101,103;111,113 eivät värähtele, vaikka lukituslaite 106;116 onkin hetkellisesti pois päältä.

Edellä on keksintöä selostettu esimerkinomaisesti oheisen piirustuksen 35 kuvioihin viittaamalla. Tällä ei kuitenkaan haluta rajoittaa keksintöä pelkästään kuvioissa esitettyjä esimerkkejä koskevaksi, vaan monet

II

11 82127 1 muunnokset ovat mahdollisia oheisten patenttivaatimuksien määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa.

5 10 15 20 25 30 35

Claims (10)

1. Menetelmä nipin muodostavan telaparin käsittävien telojen värähtelyn vaimentamiseksi, jossa menetelmässä nippi (Ν^,Ν^.) ajetaan kiinni ja 5 haluttuun ajoviivapaineeseen siten, että telaparin (101,103;111,113) kuormituslaitteiden aikaansaama kuormitus vakiintuu säädetylle tasolle, tunnettu siitä, että kun haluttu ajoviivapaine on saavutettu ja kun mainittujen kuormituslaitteiden aikaansaama kuormitus on vakiintunut, telaparin käsittävien telojen (101,103;111,113) 10 laakeripesät (102,104;112,114) kytketään toistensa suhteen jäykästi siten, että estetään mainittujen laakeripesien (102,104;112,114) keskinäinen liike.

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 15 että laakeripesät (102,104;112,114) kytketään toisiinsa siten, että kytkentä on haluttaessa avattavissa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kytkentä avataan ajon aikana halutuin aikavälein nipin 20 (N^,N^) viivapaineen tarkistusta ja korjausta varten.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kytkentä avataan nipin (N^,N^) kuormituksen muuttuessa ennalta säädettyä vaihteluväliä enemmän. 25

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että laakeripesät (102,104;1I2,114) kytketään toisiinsa avattavalla kitkaliitoksella (105-108;115-118).

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukaisen menetelmän toteutta miseen tarkoitettu laite nipin muodostavan telaparin käsittävien telojen (33,3;43,44;101,103;111,113) värähtelyn vaimentamiseksi, jonka telaparin telat on laakeroitu eri runkoihin (35,4;45,34) , joihin järjestetyillä kuormituslaitteilla (36;46) telaparin teloja kuor-35 mitetaan toisiaan vasten halutun ajoviivapaineen aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että telaparin telojen (101,103;111,113) laakeripesiin (102,104;112,114) on järjestetty avattavat kytkentä- II i3 82127 1 laitteet (105-108;115-118), joilla mainitut laakeripesät (102,104; 112,114) ovat haluttaessa kytkettävissä jäykästi toisiinsa siten, että laakerlpesien (102,104;112,114) keskinäinen liike on estetty.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kytkentälaitteet käsittävät telaparin jomman kumman telan (101,103;111,113) laakeripesiin (102,104;112,114) kiinnitetyn ainakin yhden kiinnityslaitteen (106;116) ja vastakkaiset telat (103,101; 113,111) laakeripesiin (104,102;114,112) kiinnitetyn vastakappaleen 10 (108;118), johon kiinnityslaite (106;116) on lukittavissa.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiinnityslaitteen (106;116) ja vastakappaleen (108;118) välinen lukitus on kitkaliitos. 15

9. Jonkin patenttivaatimuksista 6-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiinnityslaite (106;116) käsittää paineväliaineen paineen avulla siirrettävät, kitkapinnoitteella varustetut kiinnityselimet (107; 117), jotka on järjestetty puristumaan vasten vastakappaletta 20 (108; 118) lukituksen muodostamiseksi.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 6-9 mukainen laite, tunnettu siitä, että kiiinnityslaite (116) on kiinnitetty laakeripesään (112) tukirungolla (115), joka muodostaa vastakkaisen telan laakeripesään 25 (114) kiinnitettyä vastakappaletta (118) vastaavan vastakappaleen siten, että kiinnityslaitteen (116) kiinnityselimet (117) on järjestetty lukittumaan samanaikaisesti telaparin kumpaankin vastakappaleeseen (115;118). 30 35 i4 821 27