FI82024C - Foerfarande och anordning foer smaeltning av smaeltbart material, saosom glas. - Google Patents

Description

1 82024

Menetelmä ja laite sulavan materiaalin, kuten lasin, sulattamista varten

Keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mu-5 kaista menetelmää ja patenttivaatimuksen 7 johdannon mukaista laitetta lämmössä sulavan materiaalin, nimenomaan lasiseoksen, sulattamista varten.

US-patentissa nro 4 381 934 julkaistaan menetelmä materiaalien, kuten lasiseoksen tai vastaavan, sulattamis-10 ta varten, jolloin jauhemaista materiaalia oleva vuoraus, esimerkiksi itse seosmateriaali, toimii eristeenä säiliön sisäseinämien suojaamiseksi säiliössä olevilta korkeilta lämpötiloilta. Suositettavissa rakenteissa vuoraus on säiliön keskisyvennyksen ympärillä ja se pidetään yllä pääs-15 tämällä sula materiaali virtaamaan vapaasti säiliöstä ja syöttämällä suhteellisen kylmää materiaalia vuoraukseen. Tällaisen järjestelyn eräänä etuna on, että korkeat lämpötilat voidaan saada aikaan seoksen sulattamista varten, ilman että materiaalivirta joutuu koskettamaan laajalla 20 alueella saastuttaviin tulenkestomateriaaleihin, ja ilman että syntyy säiliön seinämien pakkojäähdytyksestä johtuva suuri lämpöhäviö.

Aikaisempia esimerkkejä vesijäähdytteisistä sula-tussäiliöistä julkistetaan US-patenteissa nrot 2 834 157 25 (Bowes), 3 917 479 (Sayce ynnä muut) ja 4 061 487 (Kiyona-ga). Jokaisessa näissä käytetään ensisijaisesti vesijäähdytystä pääasiassa säiliön kaikkien sivuseinämäosien suojaamiseksi, mistä on seurauksena, että suuri määrä energiaa menee hukkaan säiliön seinämien kautta, koska jäähdy-30 tysnesteen ja säiliössä olevan sulan materiaalin välinen lämpötilaero on suuri.

Edellä mainitun US-patentin nro 4 381 934 mukainen sulatusmenetelmä pystyy toimimaan yhtäjaksoisesti pitkät ajat ulkopuolista pakkojäähdytystä käyttämättä ja tällöin 35 vältetään lämmön aiheuttama säiliön sisäseinämien tuntuva 2 82024 huonontuminen. Vaikka seosmateriaalin muodostama vuoraus saattaakin ajoittain kulua epätasaisesti, järjestelmä on yleensä itsestään korjaava, koska säiliöön syötetään lisää seosmateriaalia. Sulatussäiliön stabiileissa olosuhteissa 5 esiintyvät muutokset voivat kuitenkin tilapäisesti aiheuttaa vuorausosien ohenemisen, nimenomaan säiliön yläosassa, siinä määrin, että säiliön sivuseinämien joihinkin osiin voi kohdistua sellaisia lämpötiloja, jotka voivat riittävän kauan jatkuessaan aiheuttaa säiliön vääntymistä tai 10 muuta lämmöstä johtuvaa säiliön huonontumista. Seoksen muodostaman seinämän vahvuus voi muuttua esimerkiksi laitetta käynnistettäessä tai muutettaessa seoksen syöttöno-peutta tai kuumennusastetta. Myös normaalikäytössä seoksen muodostama vuoraus voi kulua nopeammin säiliön keski-15 osassa, jolloin sen yläpuolella oleva vuoraus katkeaa ja aiheuttaa mahdollisesti vuorauksen äkillisen irtoamisen yläosasta. Tällaiset poikkeukset eivät muodosta suurta ongelmaa, mikäli ne ovat lyhytaikaisia, mutta niiden kestäessä kauan tai esiintyessä usein on toivottavaa, että 20 säiliölle pystytään järjestämään lämpösuojaus. Lämmöstä johtuva säiliön vääntyminen muodostaa ongelman nimenomaan sen aiheuttaman suuren epävakaisuuden vuoksi, kun säiliö pyörii sulatusprosessin suositettavien suoritusmuotojen mukaisesti.

25 US-patentissa nro 3 689 679 (Niwa ynnä muut) jul kaistaan hieman erilainen piidioksidin sulatusprosessi, jossa osia säiliöstä jäähdytetään. Kuten tässä patentissa esitetään, jäähdytys on järjestetty suurimmalle osalle sivuseinämien pinta-alaa aktiivisella sulatusalueella. 30 Tässä patentissa ei edellytetä vuorauksen pinnassa tapah tuvaa sulattamista, kuten esillä olevassa keksinnössä.

Keksinnön tarkoituksena on välttää aikaisemmin esiintyneet ongelmat. Tähän päästään keksinnön mukaisella menetelmällä, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty 35 patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa, ja laitteella,

II

3 82024 jolle on tunnusomaista patenttivaatimuksen 7 tunnusmerkki-osassa esitetyt seikat.

Esillä olevan keksinnön mukaan lasin tai vastaavan seosmateriaalit sulatetaan säiliön syvennyksen pinnassa, 5 jota varten ensisijainen lämpösuojaus on järjestetty eris-tysvuorauksella, joka on sulatettavaa materiaalia vastaavaa jauhemaista materiaalia, mieluimmin itse seosmateriaa-lia. Säiliön sivuseinämien suojaamiseksi kuumuuden aiheuttamalta liialliselta huonontumiselta siinä tapauksessa, 10 että vuorauksen vahvuus pienenee liikaa laitteen epätasaisen toiminnan aikana, säiliön pienempään yläosaan on järjestetty ulkopuolinen pakkojäähdytys. Tämän jäähdytyksen aiheuttama lämpöhäviö on merkityksetön, koska se kohdistuu suhteellisen pienelle alueelle säiliössä, ja koska se vai-15 kuttaa useimmissa tapauksissa vain ajoittaisesti. Huomattava lämmönsiirto tapahtuu vain niillä alueilla, joista vuoraus on kulunut pois melkein kokonaan. Tämä ei rajoitu ainoastaan säiliön yläosassa olevalle kapealle alueelle, vaan joskus myös vain tämän alueen osiin kehän kohdalla. 20 Lisäksi, koska paljaan säiliön joutuminen alttiiksi kuumuudelle voi tapahtua vain ajoittain, jolloin säiliössä olevan materiaalin lämpötila on vähän aikaa suositetun käyttölämpötilan huippulukemassa tai lähellä sitä, tämä ei ole kovin vahingollista ja tällöin joudutaankin käyttämään 25 vain kohtuullista jäähdytystä. Jäähdytystä voidaan käyttää yhtäjaksoisesti, jolloin varmistetaan, ettei vuoraukseen tule näkymättömiä repeämiä. Kun vuoraus on huomattavan paksu, lämpöhäviö on jäähdytystä käytettäessä hyvin pieni, koska seosmateriaalin muodostama vuoraus on hyvä eriste. 30 Vaihtoehtoisesti jäähdytystä voidaan käyttää vain silloin, kun vuoraus on epätasainen.

Piirustus on pystyleikkaus pyörivän sulatussäiliön suositettavasta rakenteesta, jossa on jäähdytyslaitteet sivuseinämän yläosassa esillä olevan keksinnön mukaisesti. 35 Kuviossa esitetyssä rakenteessa sulatusastian pe- 4 82024 rusrakenteena on rumpu 10, joka voidaan valmistaa teräksestä ja on muodoltaan pääasiassa lieriömäinen sekä käsittää pääasiassa avonaisen yläosan ja alaosan, joka on pois-toaukkoa lukuunottamatta suljettu. Rumpu 10 on kiinnitetty 5 pystyakselissa pyöriväksi seuraavassa yksityiskohtaisesti selostettavalla tavalla. Pääasiassa suljettu syvennys on muodostettu sulatussäiliöön yleisesti viitenumerolla 11 merkityllä kansirakenteella, joka on varustettu kiinteällä tuella. Kansi 11 on tehty mieluimmin tulenkestävästä ke-10 raamisesta materiaalista, ja sen muoto voi vaihdella, kuten tulenkestävien sulatusuunien asiantuntijat tietävät. Kuviossa esitetty edullinen rakenne on ylöspäin kaareutuva holvirakenne, joka koostuu useista tulenkestävistä elementeistä 12. Esitetyssä tyypillisessä holvirakenteessa hol-15 vielementit tukeutuvat kehällä olevaan tukirakenteeseen 13. Levyelementit 14 voivat suuntautua vähän rummun 10 yläkehän alapuolelle ja ne on tuettu kiinteällä tukilevyl-lä 15. Tiivistyselementit 16 voidaan järjestää sulkemaan holvielementtien 12 ja levyelementtien 14 välinen rako. On 20 huomattava, että kantta varten voidaan käyttää yhdestä kappaleesta tehtyjä ja tasaisia ripustettuja rakenteita.

Seosmateriaalit, jotka ovat mieluimmin jauhemaisia, voidaan syöttää kuumennussäiliön syvennykseen vesijäähdytteisellä kourulla 20. Tietty kerros 21 seosmateriaalia jää 25 rummun 10 sisäseinämiin ja toimii eristysvuorauksena. Rummun pyöriessä syöttökouru 20 suuntaa seosmateriaalin vuorauksen 21 yläosiin. Kuumentaminen seosmateriaalin sulat-tamiseksi voidaan järjestää yhdellä tai useammalla kannen 11 läpi menevällä polttimella 22. Mieluimmin useita polt-30 timia 22 on järjestetty kannen kehään, niin että ne suun-taavat liekkinsä laajalle alueelle vuorausta 21. Polttimet ovat mieluimmin vesijäähdytteisiä niiden suojaamiseksi säiliössä olevissa vaikeissa olosuhteissa. Poistokaasut tulevat ulos säiliöstä kannessa 11 olevasta aukosta 23. 35 Kun vuorauksen 21 pinnassa oleva seosmateriaali sulaa, se

II

5 82024

Virtaa alas kaltevaa vuorausta pitkin säiliön pohjan keskellä olevaan poistoaukkoon 25. Aukko 25 voidaan varustaa tulenkestävällä keraamisella hoikilla 26. Sula materiaalivirta 27 putoaa vapaasti sulatussäiliöstä kiinteään säi-5 liöön 28 ja se voidaan sen jälkeen panna lisäkäsittelyyn sulatusprosessin suorittamiseksi loppuun. Koska sula materiaali pääsee virtaamaan vapaasti vuorauksen 21 pinnasta, se on vielä epätäydellisesti sulaneessa tilassa, kun se tulee ulos rummusta 10. Sulassa lasiseoksessa on tässä 10 vaiheessa tavallisesti paljon kaasumaisia reaktiotuotteita, ja se voi sisältää myös joitakin sulamattomia hiukkasia.

Pyörivän rummun 10 yläkehän ja kiinteän kannen 11 väliseen rajapintaan voidaan järjestää ilmasulku, joka kä-15 sittää kiinteän, pyöreän vesisäiliön ja pyöreän laippa-osan 31, joka suuntautuu pyörivästä rummusta alapäin vesisäiliöön. Samanlainen kiinteä vesisäiliö 32 ja pyörivästä rummusta alaspäin suuntautuva laippa 33 voidaan järjestää rummun alapäähän. Näissä kohdissa voidaan käyttää kuiten-20 kin muitakin tiivistyslaitetyyppejä.

Erilaisia järjestelyjä voidaan soveltaa pakkojääh-dytyksen muodostamiseksi rummun 10 yläosaan. Jäähdytysaine voi olla nestemäistä (esimerkiksi vettä) tai kaasumaista (esimerkiksi ilmaa). Esitetyssä esimerkissä vesivirta 25 suihkutetaan rummun yläosan ulkopuolta vasten. Vesi voidaan syöttää putkilla 40 ja suihku voidaan rajoittaa aivan rummun lähellä olevaan tilaan suihkusuojuksella 41. Suihkutettu vesi voidaan kerätä pyöreään säiliöön 42 ja poistaa putkilla 43, jotka suuntautuvat alas rummun 10 sivuja 30 pitkin ja pyörivät sen kanssa. Veden poistaminen putkista 43 voidaan järjestää kätevästi rummun alapäässä olevan ilmasulun vesisäiliöön 32.

Ulkopuolinen jäähdytys joudutaan kohdistamaan vain sivuseinämän sille rajatulle alueelle, jossa sisävuoraus 35 vahingoittuu herkimmin. Useimmissa tapauksissa tämä on 6 82024 suhteellisen pieni yläosa rummusta ja pienempi kuin puolet rummun korkeudesta, mieluimmin vain rummun ylempi neljännes. Sisävuoraus 21 toimii kuitenkin normaalisti ensisijaisena lämpösuojana suurimmalle osalle rummun sivuseinä-5 mien pinta-alaa. Kun ulkopuolinen jäähdytys kohdistetaan siihen osaan rumpua, joka on suojattu ehjällä vuorauksella, rummussa suoritettavasta kuumennusprosessista siirtyy pois vain hyvin vähän lämpöenergiaa. Sen vuoksi jäähdytetty alue voi olla kulloinkin tarvittavaa aluetta suurempi 10 lämpöhäviön ollessa tällöin pieni tai sitä ei ole lainkaan, koska huomattavaa lämmönsiirtoa rummun seinämän läpi tapahtuu vain niillä alueilla, joiden vuoraus alittaa vahvuudeltaan rummun tehollista suojausta koskevan minimin. Ainakin 2 cm vahvuinen, jauhemaista lasiseosmateriaalia 15 oleva kerros on todettu tehokkaaksi eristeeksi, ja pienempiäkin kerrospaksuuksia käytettäessä seoskerroksen läpi tapahtuva lämmönsiirto on hyvin vähäistä. Vain silloin, kun melkein paljas metalli on alttiina säiliössä olevalle lämmölle, jäähdytysaineeseen tapahtuu merkittävää lämmön-20 siirtoa. Säiliön rakenteellinen stabiliteetti varmistetaan tällöin jäähdytyksellä, ja vain pienemmällä alueella tapahtuu tilapäistä lämpöhäviötä. Mahdollisimman pian tällaisen vuorauksen ohentumisen jälkeen seoksen syöttönopeus ja/tai kuumennusaste säädetään niin, että vuoraukselle 25 saadaan tehokas eritysvahvuus. Jäähdytys voidaan tällöin lopettaa, mutta jäähdytysainevirtauksen jatkaminen saattaa olla edullista, koska lämmönsiirto on vähäistä ja pitämällä säiliön ulkopuoli jäähdytysaineen lämpötilassa voidaan välttää lämpöshokki, kun jäähdytys aloitetaan uudestaan. 30 Keksinnön mukaan, joka koskee tämän kanssa saman aikaisesti jätettyä patenttihakemusta nro 865 332, alustana, johon rumpu 10 on tuettu pyörivänä ja jonka päällä sitä käytetään, on tukipöytä 50, joka voi piirustuksessa esitetyllä tavalla olla muotoiltu poikkileikkaukseltaan 35 pääasiassa suorakaiteen muotoiseksi ontoksi renkaaksi.

Il 7 82024

Tukirengas 50 on rummun ympärillä ja tietyllä etäisyydellä siitä. Nivellaitteet, jotka yhdistävät tukirenkaan 50 rumpuun 10, käsittävät tässä rakenteessa useita tukitankoja 51. Tankojen 51 lukumäärä ja koko ovat kääntäen verrannol-5 lisiä ja riippuvat asianomaisen rummun painosta rummun ollessa täynnä materiaalia. Kolme tankoa pystyvät tukemaan rummun teoreettisesti, mutta käytettäessä neljää tai useampaa tankoa (mieluimmin vähintään kahdeksaa) voidaan käyttää polkupyörän puolia vastaavaa järjestelyä, jolloin 10 rummun 10 pyörimiseen renkaaseen 50 nähden kohdistuu tietty vastavaikutus. Tällaisessa järjestelyssä tangot eivät ole rummun säteistasoissa, vaan suuntautuvat niitä pysty-tasoja pitkin, jotka eivät leikkaa rummun pystyakselia, vierekkäisten tankojen tasojen ollessa rummun pystyakselin 15 vastakkaisilla puolilla. Suuremmissa säiliöissä tankojen lukumäärää voidaan lisätä vastaavasti kuormituksen jakamiseksi, joten on mahdollista, että tankoja voi piirustuksessa esitetyssä rakenteessa olla kaksikymmentäneljä. Tangot ovat suositettava nivellaitemuoto, koska ne eivät vie 20 paljon tilaa rummun ympärillä, jolloin laitteen rakentamiseen ja huoltoon nähden ei muodostu esteitä, ilma pääsee kiertämään vapaasti ja lisäksi vältetään mahdollisesti ylitse vuotaneen materiaalin kerääntyminen.

Tangot 51 pidetään paikoillaan kummastakin päästä 25 pallokantamuttereilla 52, jotka on puolestaan pantu koveriin istukoihin vastaavasti ylempiin ja alempiin tukiele-mentteihin 53 ja 54. Ylemmät tukielementit 53 on kiinnitetty tukirenkaaseen 50 tiettyyn kohtaan täytetyn säiliön painopisteen "C" yläpuolelle esillä olevan keksinnön erään 30 suoritusmuodon mukaisesti. Alemmat tukielementit 54 on kiinnitetty kehärenkaaseen 55 tai vastaavaan, joka on kiinnitetty rumpuun 10 huomattavasti ylempien tukielement-tien 53 kiinnityskohtaa alemmaksi. Se määrä, jolla se korkeus, jossa tukitankojen 51 yläpäät liittyvät tukirenkaa-35 seen 50, ylittää painopisteen "C" korkeuden, on mieluimmin 8 82024 maksimoitu itsekeskiöintivaikutusten optimoimiseksi. Vaikka näiden välinen korkeusero olisikin huomattava, niin kuitenkin saadaan tietty esillä olevan keksinnön mukainen itsekeskiöintietu. Käytännön olosuhteet rajoittavat useim-5 missä tapauksissa ylemmän kiinnitystason korkeuden. Tukirakenteet kiinteää kantta 11 varten ja muut siihen liittyvät lisälaitteet sekä kannen ja rummun välinen rajapinta estävät yleensä yritykset pyörivän rummun tukiosien sijoittamiseksi rummun ylimmän kohdan yläpuolelle. Koska 10 vuorausmateriaali 21 on paksumpi lieriörummun alaosassa, kuten piirustuksessa esitetään, painopiste on tavallisesti rummun korkeuteen nähden sen alapuoliskossa. Näin ollen tukipisteen voidaan vuorostaan sanoa olevan rummun korkeuteen nähden sen yläpuoliskossa.

15 Nivellaitteiden, esimerkiksi tankojen 51, kiinnitys rumpuun tapahtuu mieluimmin sille alueelle, joka on suhteellisen viileä ja on tämän vuoksi vähemmän herkkä lämpö-vääristymiselle. Koska vuoraus 21 muuttuu vahvemmaksi lieriörummun alaosassa, rummun alaosat ovatkin edullisempia 20 kiinnityspaikkoja. Vaikka kiinnitys rummun yläpuoliskoon voidaan joskus hyväksyä, kiinnitys suositetaan kuitenkin suoritettavaksi alapuoliskoon. Suosituimmassa järjestelyssä kiinnitys tapahtuu säiliön painopisteeseen tai sen alapuolelle säiliön sisältäessä normaalimäärän materiaalia 25 vuoraus mukaanluettuna.

Säiliö 10 voi nyt esitetyn, pääasiassa lieriömäisen muodon asemesta olla myös muunlainen, esimerkiksi alaspäin suippeneva katkaistu kartio tai porrastettu rakenne US-patentissa nro 4 496 387 (Heithoff ynnä muut) esitetyllä 30 tavalla. Painopiste ei tällöin ehkä ole säiliön alapuolis-kossa, mutta suositeltava tukipiste on painopisteen yläpuolella, ja säiliön kiinnityspiste on alapuoliskossa.

Tukirenkaan 50 alapuolella on kartiomainen kisko 60, joka on pyörimiskosketuksessa useiden kartiopyörien 61 35 kanssa. Pyörät 61 pyörivät laakereissa 62, jotka on kiin- il 9 82024 riitetty sopiviin kiinteisiin rakenneosiin, esimerkiksi palkkeihin 63. Pyörät 61 kantavat rummun ja sen sisällön pystykuormituksen ja pyörien lukumäärä olisikin valittava kuormituksen jakamista silmällä pitäen, jolloin tyypilli-5 sessä teolliseen valmistukseen käytettävässä laitteessa, joka esitetään piirustuksessa, kahdeksaa pyörää pidetään sopivana määränä. Radan 60 kosketuspinta suippenee alaspäin rummun 10 suuntaan, joten se on muodoltaan kartioseg-mentti.

10 Sivukiinnitys saadaan pyörivään rumpuun 10 ja tuki renkaaseen 50 useilla pyörillä, jotka tukeutuva tukirenkaan 50 kehään. Sivukiinnityspyörät 70 voi olla järjestetty pyörivinä jäykkään tukilaitteeseen 71, jota voidaan säätää säteen suunnassa rumpuun 10 nähden. Laitteessa on 15 ainakin kolme sivukiinnityspyörää 70, jotka ovat mieluimmin ilmarenkaita. Ainakin yhtä pyörää 70 käytetään moottorilla (ei esitetty) tukipöydän 50 ja näin ollen myös rummun 10 pyörittämiseksi. Pyörät 70 eivät toimi yksinomaan pyörivien elementtien kiinnitysrakenteena, vaan niiden 20 tehtävänä on lisäksi vaimentaa rummun akselin värähtely tai liikkuminen edestakaisin sille tarkoitetusta paikasta. Pyörät 70 vaimentavat rummun ja tukirenkaan vaakasuoran liikkeen, kun taas radan 60 ja pystysuorien tukipyörien 61 välinen kartiomainen rajapinta muodostaa ensisijaisen kes-25 kiöintivoiman. Vastaavasti pyörien 70 vaimennusvaikutus edistää rummun akselin värähtelyliikkeen vaimentamista, koska tuki on painopisteen yläpuolella sijaitsevassa kohdassa.

On selvää, että myös muita muunnelmia ja muutoksia, 30 jotka ovat alan asiantuntijoille tuttuja, voidaan tehdä oheisten patenttivaatimusten rajaamasta keksinnön suoja-piiristä poikkeamatta.

Keksintöä on selostettu viittaamalla lasiseoksen sulattamiseen, johon keksintö soveltuukin erittäin hyvin. 35 Tällöin ovat kyseessä laakalasi, kuitulasi, pullolasi, 10 82024 natriumsilikaatti ja käytännöllisesti katsoen kaikki eri-koislasityypit. Keksintöä voidaan soveltaa myös muiden materiaalien sulattamiseen, esimerkiksi malmeille tai sellaisille lasia vastaaville tai keraamisille materiaaleil-5 le, joita ei voida määrittää ehdottomasti lasiksi. On myös huomattava, että vaikka suositetaankin käytettäväksi sellaisia koostumuksia, jotka ovat kemiallisesti pääasiassa samanlaisia sekä syöttöseosta että sulatussäiliön vuorausta varten, nimenomaan laakalasia valmistettaessa, niin 10 joissakin tapauksissa voidaan tiettyä vaihtelua niiden välillä pitää epäpuhtauksia aiheuttamattomana ja näin ollen hyväksyttävänä.

Il

Claims (10)

1. Lämmössä sulavan materiaalin sulatusmenetelmä, joka käsittää jauhemaisen seosmateriaalin, esimerkiksi 5 lasiseoksen, syöttämisen syvennykseen, joka on ympäröity jauhemaista materiaalia olevalla vuorauksella, joka on säiliön sisäsivuseinämäosien päällä; lämmön järjestämisen syvennykseen jauhemaisen materiaalin näkyvissä olevien osien sulattamiseksi ja sulaneen materiaalin päästämisen 10 virtaamaan pois säiliöstä; ja säiliön sivuseinämien pääosan suojaamisen lämmön aiheuttamalta liialliselta huonontumiselta pääasiassa yksinomaan pitämällä yllä riittävä vuorausvahvuus säiliön tämän osan eristämiseksi syvennyksessä olevalta kuumuudelta, vuorausvahvuuden säilyttämisen 15 tapahtuessa syöttämällä lisää jauhemaista materiaalia ja päästämällä sula materiaali virtaamaan ulos vuorauksesta; tunnettu siitä, että säiliön sivuseinämän sitä pienempää osaa, joka sijaitsee säiliön sen pään lähellä, josta jauhemainen materiaali syötetään säiliöön, suojataan 20 sivuseinämäosien pakkojäähdytyksellä suuntaamalla jäähdy-tysnestevirta ulkopintaa kohti.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sivuseinämäosien jäähdytys käsittää veden suuntaamisen kosketukseen sivuseinämäosien 25 ulkopinnan kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jäähdytetyt sivuseinämäosat ovat säiliön sen pään kohdalla josta jauhemainen materiaali syötetään säiliöön.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukai nen menetelmä, tunnettu siitä, että säiliöitä pyöritetään pääasiassa pystysuoran akselin ympäri, jauhemainen materiaali syötetään säiliön yläpäähän, sula materiaali poistetaan säiliön alaosasta, ja että vuoraus suippenee 35 suhteellisen ohueksi säiliön yläpäässä. i2 82024

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pakkojäähdytys tapahtuu jaksottaisesti.

6. Laite, joka on tarkoitettu lämmössä sulavan 5 materiaalin, nimenomaan lasiseoksen, sulattamiseen, käsittää säiliön (10), jossa on sivuseinämät ja pohja ja joka on asennettu pääasiassa pystysuorassa akselissa pyöriväksi, laitteen (20) jauhemaisen materiaalin syöttämiseksi säiliöön ja poistolaitteen (25,26) sulan materiaalin pois- 10 tamiseksi säiliöstä, tunnettu siitä, että siinä on laite (40), esimerkiksi useita suihkusuuttimia, säiliön ylempien sivuseinämäosien jäähdyttämiseksi jäähdytysaineen kierrätyselimien (42,43) avulla, jäähdytyslaitteiden rajoittuessa enintään puoleen sivuseinämien korkeudesta.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tun nettu siitä, että jäähdytyslaite (40) on tarkoitettu suihkuttamaan nestemäistä jäähdytysainetta sivuseinämien ulkopintaosia vasten.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, t u n - 20. e t t u siitä, että siinä on suihkusuojuslaite (41), joka rajaa renkaan muotoisen tilan niiden sivuseinämäosien ulkopuolen ympärille, joihin suihkuttaminen on rajoitettu.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että suojus (41) ja jäähdytyslaitteet 25 (40) on varustettu kiinteällä kannattimella.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on säiliöön (10) sovitetut jäähdytysnesteen poisjuoksutuselimet (32,42). 30 i3 82024