FI81901B - Ventilationsfoerfarande. - Google Patents

Description

81 901 1 Ilmanvaihtomenetelmä 5

Keksinnön kohteena on ilmanvaihtomenetelmä koneellisesti ilmastoituja tiloja varten, jossa ilmastoituun tilaan sisäänpuhalletaan ilmaa ja pois-10 tetaan ilmaa. Ilmanvaihtoa käytetään tuomaan puhdasta ilmaa hengitysvyö-hykkeelle, jossa Ihmiset oleskelevat ja vastaavasti poistamaan epäpuhdasta ilmaa samasta tilasta. Ilmanvaihdon edellytetään olevan toiminnaltaan sellainen, ettei ilmastoidussa tilassa oleskelijalle aiheudu epämiellyttävää tuntemusta, kuten vetoa ilmastoinnin takia. Lisäksi tilan lämpötilan tulee 15 olla sellainen, että saavutetaan hyvät viihtyvyysolosuhteet kyseisen tilan käyttötarkoitukselle.

Nykyisin käytetään pääasiallisesti kahta ilmanvaihtomenetelmää, jotka ovat syrjäytysilmanvaihto ja sekoittava Ilmanvaihto. Sekolttavasssa ilraan-20 vaihtomenetelmässä saavutetaan lähes optimaalinen lämpötilajakauma. Tällöin suurella nopeudella puhallettava tuloilma sekoittaa huoneilman lähes täydellisesti ja tämän vuoksi huonetilassa on lähes vakio sekä lämpötila että epäpuhtauspitoisuus.

25 Sekoittavassa llmanvaihtomenetelmässä tuloilman mukaan indusoituu suuri sekundääri-ilmavlrta ja koko tilan ilma sekoittuu siten, että lämmönläh-teiden kehittämä lämpö sekä epäpuhtauslähteiden kehtittämä epäpuhtaus-määrä sekoittuvat koko tilan ilmatilavuuteen. Koko tilassa vallitsee tällöin tasainen lämpötila sekä epäpuhtauspitoisuus. Näin ollen oleskelu-30 vyöhykkeellä on tällöin sama lämpötila ja epäpuhtauspitoisuus kuin poisto-ilmassa.

Syrjäyttävässä llmanvaihtomenetelmässä tuloilma tuodaan suoraan oleskelu-vyöhykkeelle sekoittamatta tulollmaa ja huoneilmaa keskenään. Tällöin 35 huonetilaan muodostuu selvät vertikaaliset lämpötila- ja pitoisuusjakaumat. Menetelmällä oleskeluvyöhykkeen ilmasta saadaan puhdasta. Epäpuhtaus-lähteistä tai lämmönlähteistä tulevat virtaukset pääsevät nousemaan katto- 2 81 901 ^ vyöhykkeelle. Ilman vähäisen sekoittumisen johdosta ilman lämpötila tulo-ilmaelimen tasolla on lähes sama kuin tuloilman lämpötila. Käytettäessä tällöin alilämpöistä tuloilmaa muodostuu ilmastoitavaan tilaan lämpötila-gradienttl. Suuri osa tästä gradlentista muodostuu ilmastoitavan tilan 5 oleskeluvyöhykkeelle, jolloin huoneessa oleskelija saatetaan alttiiksi vedolle. Lämpötilaero niskan ja nilkkojen välillä aiheuttaa epäviihtyi-syyttä.

Keksinnössä on oivallettu tuoda raitista ilmaa ilmastoitavaan tilaan huo-10 neeseen syntyvän epäpuhtausrajakerroksen tuntumaan. Keksinnön mukaisesti puhalletaan raitis ilma tuloilmalaltteesta vertikaalisesti ylhäältä alaspäin. Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan tasaisempi lämpötila-jakauma ilmastoitavan tilan oleskeluvyöhykkeellä. Lisäksi keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä el rajakerros pääse laskeutumaan ilmastoi-15 tavan tilan oleskeluvyöhykkeelle niin kuin on asian laita käytettäessä syrjäytysilmanvalhtomenetelmää.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista, että menetelmässä tuodaan tuloilmaa oleskeluvyöhykkeelle oleskeluvyöhykkeen 20 ulkopuolelta edullisesti sen yläpuolelle sijoitetulla ilmanjakolaitteella siten, että tuloilmavlrta ei olennaisesti estä tai häiritse likaisten konvektiovirtausten kulkeutumista huonetilan epäpuhtauksien kerääntymis-vyöhykkeelle ja siten, että huonetilassa syntyvien konvektiovirtausten kasvaessa eli epäpuhtausrajakerroksen laskiessa indusoidaan kasvava osuus 25 epäpuhtauksien kerääntymisvyöhykkeen lämmintä ilmaa sekundäärl-ilmaksl tuloilmavlrtaan siten, että estetään epäpuhtausrajakerroksen laskeutuminen liian alas.

Keksintöä selostetaan seuraavassa viittaamalla oheisiin kuvioihin.

30

Kuviossa 1 on esitetty keksinnön mukainen llmanvaihtomenetelmä kaavio-malsesti.

Kuviossa 2 on esitetty suhteellinen lämpötila huoneen korkeuden eri pls-35 teissä eri ilmanvaihtomenetelmillä.

3 81 901 1 Kuviossa 3 on esitetty suhteellinen epäpuhtauspitoisuus eri ilmanvaihto-menetelmillä huonetilan korkeuden eri pisteissä.

Kuviossa 4 on esitetty epäpuhtauspitoisuuden tarkempi vertailu käyttämällä 5 keksinnön mukaista ilmanvaihtomenetelmää ja syrjäytysilmanvaihtomenetelmää. Esitettynä on epäpuhtauspitoisuus huonetilan korkeuden eri pisteissä.

Kuviossa 5 on esitetty tarkemmin lämpötilajakauma huonetilassa käyttämällä keksinnön mukaista menetelmää ja syrjäytysilmanvaihtomenetelmää. Vaaka-10 akselilla on esitetty lämpötila ja pystyakselilla huonetilan korkeus.

Kuvioissa 6A-6C on esitetty mittauskäyrästöt vertailtaessa kolmea eri ilmanvaihtomenetelmää.

15 Kuviossa 6A on esitetty sekoitusilmanvaihtoon liittyvät mittaustulokset. Kuviossa 6B on esitetty syrjäytysilmanvaihtomenetelmään liittyvät mittaustulokset ja kuviossa 6C on esitetty keksinnön mukaiseen menetelmään liittyvät mittaustulokset.

20 Kuviossa 7 on esitetty keksinnön mukaisen menetelmän eräs edullinen suoritusmuoto .

Kuviossa 1 on kaaviomaisesti esitetty keksinnön mukainen ilmanvaihtomene-telmä.

25

Ilmaa tuodaan vertikaalisesti ylhäältä alaspäin tuloilmalaltteesta 10. Tuloilmalaitteesta 10 ilma purkautuu ilmastoitavaan huonetilaan H primääri-ilmavirtana eli tuloilmasuihkuna 11. Tuloilmasuihku 11 toimii indusoivana ilmasuihkuna vetäen sekudäärl-ilmavlrtaa epäpuhtausrajakerroksen R 30 tuntumasta edullisesti sen yläpuolelta mukaansa. Sekundääri-ilmavirta 12 ja primääri-ilmavirta eli tuloilmavirta 11 sekoittuvat ja kokonaisilma-vlrta 13 kulkeutuu ilmastoitavaan tilaan H esim. huoneeseen sen oleskelu-vyöhykkeelle . Keksinnön mukaisessa ilmanvaihtomenetelmässä muodostuu ilmastoitavaan tilaan H ilmastoitavan tilan yläosaan epäpuhtauskerrostuma, 35 jonka epäpuhtauskonsentraatlo poikkeaa jyrkästi muun huonetilan epäpuh-tauskonsentraatlosta. Kyseisen epäpuhtauskerrostuman K alaosaa, jossa epäpuhtauskonsentraatlo Ilmastoitavassa tilassa hyppäyksen omaisesti kas- 4 81 901 1 vaa, nimitetään tässä patenttihakemuksessa epäpuhtausrajakerrokseksi K. Kyseinen rajakerros R on selvästi havainnoitavissa joko mittauksin ja/tal silmämääräisesti.

5 Ilmaa poistetaan epäpuhtausrajakerroksen R yläpuolelta poistoilmakana-vaan 14. Poistoilmavirta on merkitty kuviossa nuolella 15. Huonetila voi käsittää useita epäpuhtauslähteitä tai konvektlivlsia lämmönlähteitä 16. Epäpuhtausilmavlrtaus tai konvektioilmavlrtaus mainitusta lähteestä kulkeutuu Ilmatilassa H ylöspäin ja kyseistä virtausta on merkitty nuolin 17. 10 Ilmaa tilasta H poistetaan joko suoraan konvektlovirtauksesta 17 ja/tal tilan H epäpuhtauskerrostumasta K.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä ilmaa puhalletaan alaspäin huonetilassa H rajakerroksen R tuntumasta oleskeluvyöhykkeelle H^. Kyseisellä alaspäin 15 puhalluksella ohjataan osa rajakerroksen yläpuolista ilmaa sekoittumaan mainittuun alaspäinpuhallusilmaan 11. Rajakerroksen pyrkiessä laskeutumaan alaspäin säätyy keksinnön mukaisella alaspäin puhalluksella raja-kerros takaisin oikeaan tuloilmalaitteen 10 määräämään paikkaan.

20 Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheisiin vertai-lukäyrästöihin.

Kuviossa 2 on esitetty suhteellinen lämpötilajakauma huonetilan korkeuden funktiona. Käyrällä on merkitty syrjäytysilmanvaihtomenetelmää, käyräl-25 lä f2 on merkitty sekoittavaa ilmanvaihtomenetelmää ja käyrällä on merkitty keksinnön mukaista ilmanvaihtomenetelmää. Vaaka-akselilla on merkitty suhteellinen lämpötila ja pystyakselilla huoneen korkeus. Käyrästöstä nähdään, että syrjäytysilmanvalhdossa lämpötilaero huonetilan alaosan ja syrjäytysilmanvaihdossa esiintyvän epäpuhtausrajakerroksen R aseman vä-30 Iillä on suuri. Sekoitusllmanvalhdossa lämpötilajakautuma huonetilassa on jokseenkin vakio (käyrä £2). Käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää, jossa ilmaa puhalletaan rajakerroksen R tuntumassa alaspäin saavute-. taan huomattavasti pienempi lämpötilagradientti oleskeluvyöhykkeellä kuin syrjäytysilmanvaihdon tapauksessa. Keksinnön mukaisella menetelmällä saa-35 vutetaan siis edullisemmat olosuhteet oleskeluvyöhykkeellä. Suuri lämpötilaero lisää vedon tuntua ja epäviihtyvyyttä. Keksinnön mukaisesti on kyseistä lämpötilagradlenttia syrjäytysilmanvalhtomenetelmään nähden pystytty huomattavasti pienentämään.

5 81 901 1 Lämpötilajakaumalle on käytetty kaavaa

Ci ~ Ct ε *--x 100 %, jossa lp-*t 5 t^ = mittauspisteen lämpötila tfc tuloilman lämpötila t = poistoilman lämpötila 10

Suhteelliselle epäpuhtauspitoisuudelle on käytetty kaavaa

Ci - Ct C = __ x 100 %, c - c P t 15 jossa = epäpuhtauspitoisuus mittauspisteessä C epäpuhtauspitoisuus tuloilmassa C * epäpuhtauspitoisuus poistoilmassa.

20

Laboratoriomittauksessa epäpuhtauspitoisuus on konvektlivisen lämmönlähteiden päälle laskettava merkkialnekaasun N^O pitoisuus. Normaalissa huonetilassa vastaavat epäpuhtauspitoisuudet ovat mitä tahansa haitallisia ja poistettavia epäpuhtauksia, jotka kulkeutuvat ilman mukana kuten esim. 25 hengitysilman hiilidioksidia (CO^), tupakansavua jne.

Kuviossa 3 on vastaavasti vertailtu mainittuja ilmanvaihtomenetelmiä epä-puhtauspitoisuuden suhteen. Kuviossa 3 on esitetty vertallukäyrästöt f^, Käyrästö fj liittyy syrjäytysilmanvaihtoon, käyrästö f^ liittyy 30 sekoitusilmanvalhtoon ja käyrästö liittyy keksinnön mukaiseen menetelmään. Vaakakoordlnaatlstossa on esitetty suhteellinen epäpuhtauspitoisuus ja pystykoordinaatistossa huonetilan korkeus. Kuviosta on nähtävissä, että syrjäytysilmanvalhdolla ja keksinnön mukaisella alaspuhallusmenetelmällä esiintyy epäpuhtauspltoisuuden jyrkkä kasvu tietyissä huonetilan korkeu-35 dessa. Mainituissa menetelmissä esiintyy siten epäpuhtausrajakerros R.

' Kyseisessä korkeusasemassa kasvaa epäpuhtauspitoisuus jyrkästi. Käyräs- töstä nähdään, että epäpuhtauspitoisuus oleskeluvyöhykkeellä käyttäen 6 81 901 1 keksinnön mukaista menetelmää ja puhdasta syrjäytysilmanvaihtomenetelmää on jokseenkin sama. Sekoittavassa ilmanvaihtomenetelmässä (käyrä f2) on suhteellinen epäpuhtauspitoisuus koko huonetilassa sama eli 100 %.

5 Kuviossa 4 on esitetty tarkemmin vertailukäyrät käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää ja syrjäytysilmanvaihtomenetelmää. Keksinnön mukaiseen menetelmään liittyvät yhtenäisillä viivoilla piirretyt käyrät al,a2,a3. Syrjäytysilmanvaihtoon liittyvät arvoparit on esitetty katkoviivoin kuvaajina bl,b2,b3. Vastaavasti keksinnön mukaisen käyrästön JO mittauspisteitä on merkitty Bal,Ba2,Ba3 ja syrjäytysilmanvaihtomenetel-mässä vastaavat pisteet on merkitty Bbl,Bb2,Bb3.

Käyrät al.bl kuvaavat tapausta, jossa tuloilmavirta ja polstoilmavirta ovat riittävät konvektiovirtaukseen nähden. Epäpuhtausrajakerros R on •|5 ilmastoitavan tilan H esim. huonetilan oleskeluvyöhykkeen H: yläpuolella ja pysyy stabiilissa asemassa. Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan epäpuhtauspitoisuuden suhteen yhtä hyvät olosuhteet oleskeluvyö-hykkeellä kuin syrjäytysilmanvaihtomenetelmää käytettäessä.

20 Kun konvektioilmavirrat kasvavat muihin ilmavirtoihin nähden, pysyy raja-kerros R edelleen samalla korkeudella käytettäessä keksinnön mukaista menetelmää. Kyseistä tilannetta kuvaa käyrä a2. Kyseisessä tapauksessa : suurenee epäpuhtauspitoisuus hieman oleskeluvyöhykkeellä. Vastaavassa tilanteessa syrjäytysilmanvaihtomenetelmällä pyrkii rajakerros laskeutu-25 maan oleskeluvyöhykkeelle Hj. Kyseistä vaihetta kuvaavat käyrät b2 ja b3. Tällöin hengitettävän ilman epäpuhtauspitoisuus suurenee hyppäyksen omaisesti. Käyrät a3 ja b3 kuvaavat vaihetta, jossa konvenktioilmavirtaus tai epäpuhtauslähteistä suuntautuva ilmavirtaus ovat kasvaneet entisestään. Huoneen H oleskeluvyöhykkeellä H1 oleva henkilö joutuu käytettäessä käy-30 rästön bl...b3 mukaista syrjäytysilmanvaihtomenetelmää oleskelemaan epäpuhtaassa ilmassa. Keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä pysyy raja-* kerros R edelleen oikeassa korkeudessaan ja ilma oleskeluvyöhykkeellä on edelleen huomattavasti puhtaampaa kuin huoneen H yläosassa.

35 Kuviossa 5 on esitetty vastaavasti keksinnön mukaisesti alaspäin puhal-lusmenetelmän ja syrjäytysilmanvaihtomenetelmän vertailua lämpötilakäy-rästöjä käyttäen. Kuviossa 5 on vaaka-akselilla merkitty lämpötilaa ja pystyakselilla huoneen korkeusasemaa. Lämpötilaero huoneen alaosan ja 7 81 901 1 oleskeluvyöhykkeen H1 yläosan välillä on huomattavasti suurempi syrjäy-tysilmanvaihtomenetelmässä kuin keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä. Verrattaessa esimerkiksi käyrästöjä a2,b2 toisiinsa on lämpötilaero rajakerroksen R ja huoneen lattian tason välillä keksinnön mukaista mene-5 telmää käytettäessä Dx ja syrjäytysilmanvaihtomenetelmää käytettäessä D2. Kuvion käyrästöstä nähdään, että D2 on huomattavasti suurempi kuin Tämä tarkoittaa sitä, että normaalia syrjäytysilmanvaihtomenetelmää käytettäessä on oleskelu-vyöhykkeellä oleskelevan henkilön hartioiden ja jalkojen välillä huomattava lämpötilaero ja kyseisestä lämpötilaerosta 10 aiheutuu epämiellyttävää vetoa. Näin ollen keksinnön mukaista alaspuhal-lusta käytettäessä vältytään mainitulta epäedulliselta lämpötilagradien-tilta ja lisätään ilmastoitavan tilan viihtyvyyttä. Kyseinen pienempi lämpötilagradientti säilyy keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä kaikissa olosuhteissa (käyrät al-a3). Keksinnön mukaisessa menetelmässä 15 muodostetaan tuloilmalaitteen yläpuolelle siellä olevaan ilmatilaan jyrkempi lämpötilagradientti kuin tuloilmalaitteen alapuolella olevaan ilmatilaan. Varsinaisen oleskeluvyöhykkeen pystysuuntainen lämpötilagradientti on enintään l,5°C/metri. Keksinnön mukaista menetelmää käytettäessä on tuloilmavirran 11 maksiminopeus 0,5 m:n päässä ilmanjakolaitteesta 10 20 enintään 1 m/s.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä rajakerroksen paikka määräytyy siten, että se on tuloilmalaitteen sijoituskorkeudella tai sen yläpuolella. Ilmavirrat; tulo- ja poistoilmavirrat sekä edellä mainitut konvektioilma-; 25 virrat yhdessä epäpuhtauden kehityksen kanssa määräävät nyt saavutettavan epäpuhtauspitoisuuden ilmastoitavassa tilassa.

Epäpuhtausrajakerroksen pyrkiessä tuloilmalaitteen asennuskorkeuden alapuolelle suurenee tuloilmasuihkun epäpuhtauspitoisuus. Suurentunut sekun-30 dääri-ilmavirta rajakerroksesta nostaa jälleen rajakerroksen R asemaa ja näin tapahtuu rajakerroksen säätyminen tuloilmalaitteen kohdalle. Raja-kerros ei näin ollen pääse muodostumaan tuloilmalaitteen tason alapuolelle vaan menetelmä pyrkii nostamaan rajakerroksen tuloilmalaitteen asen-nustason yläpuolelle.

Keksinnön mukaista alaspäinpuhallusmenetelmää käytettäessä saavutetaan likimain vakiolämpötila oleskelu-vyöhykkeellä. Kuitenkaan ei estetä kon- 35 8 81901 1 vektiovirtauksen mukana nousevan suuremman epäpuhtausmäärän kulkeutumista ylös eikä myöskään estetä rajakerroksen R muodostumista.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä tuodaan huonetilaan puhdasta ilmaa pu-5 haltamalla sitä pienellä nopeudella ylhäältä oleskeluvyöhykkeelle tulo-ilmaan. Sekundääri-ilmavirtaa sekoitetaan primääri-ilmavirtaan 0,1-10 -kertainen edullisimmin 0,1-3-kertainen määrä primääri-ilmavirran 11 ilman tilavuusvirtaan nähden, jolloin saadaan aikaan oleskeluvyöhykkeen ilman jokseenkin vakio lämpötila. Ilmastoitavasta tilasta poistetaan ilmaa -JO läheltä katonrajaa tai paikasta, jossa ilman epäpuhtauspitoisuus on suurin. Tuloilmalaitteen 10 sijoituspaikka valitaan siten, ettei estetä ns. konvektiovirtausten ja sen mukana kulkeutuvien epäpuhtauksien nousemista poistoilmavyöhykkeelle poistoilmakanavan tuntumaan.

J5 Edullisia sijoituspaikkoja ovat tilapäiset oleskeluvyöhykkeet kuten aulat, käytävät, seinien vierustat, ovien edustat. Keksinnön mukaista ilmanvaih-tomenetelmää käytetään edullisimmin tiloissa, joissa on matalapintalämpö-tilaisia lämpökuormia kuten esimerkiksi ihmisiä. Keksinnön mukaisen menetelmän edullisia käyttökohteita ovat majoitustilat, toimistotilat, asuin-20 tilat, luokkatilat, kokoustilat ja hoitotilat. Samoin matkustajahytit ovat edullisia keksinnön mukaisen ilmanvaihtomenetelmän käyttökohteita. Tuloilmalaitteen korkeusasema lattiasta mitattuna eli asennuskorkeus määrätään samaksi kuin on haluttu epäpuhtausrajakerroksen R alin sallittu kor-; keusasema.

25

Kuviossa 6A-6C on esitetty tarkemmin laboratoriomittauksiin perustuvat ilmanvirtausmenetelmän vertailukäyrästöt. Kuviossa 6A on esitetty sekoittavaan ilmanvaihtomenetelmään liittyvä lämpötilajakauma huonetilassa ja epäpuhtauspitoisuusjakauma huonetilassa. Kuviossa 6B on esitetty syrjäy-30 tysilmanvaihtoon liittyvä lämpötilajakauma huonetilassa ja epäpuhtauspitoisuus jakauma huonetilassa ja kuviossa 6C on esitetty keksinnön mukaiseen alaspäinpuhallusmenetelmään liittyvä lämpötilajakauma huonetilassa ja epäpuhtauspitoisuusjakauma huonetilassa.

35 9 81 901 1 Kuviossa 7 on esitetty keksinnön suoritusmuoto, jossa oleskeluvyöhykkeen 20 yläpuolinen epäpuhtauksien kerääntymlsvyöhyke K on erotettu katosta alaspäin ulottuvalla seinämällä 18 tilapäisen oleskeluvyöhykkeen 19 yläosasta. Seinämällä 18 rajoitetaan epäpuhtauksien kerääntymisvyöhykkeen K 5 yläosan epäpuhtalmman ilman sekoittuminen sekundääri-ilmavirtana 12 tulo-ilmalaitteesta 10 puhallettuun tuloilmasuihkuun 11. Kuvion 7 suoritusmuodon ratkaisussa ilmaa tuodaan tilapäisellä oleskeluvyöhykkeellä 19 olevasta tulollmalaitteesta 10 ja ilmaa poistetaan varsinaisen oleskeluvyöhykkeen 20 yläpuolisesta epäpuhtauskerrostumasta K katossa olevan poisto-10 ilmakanavan IA kautta. Poistuvaa ilmavirtausta on merkitty kuviossa 7 nuolin 15. Konvektiovirtauksia on merkitty kuviossa 7 nuolin 17.

15 20 25 30 35

Claims (8)

10 81 901

1. Ilmanvaihtomenetelmä, jossa ilmastoitavaan tilaan (H) tuodaan isoter-mistä tai alilämpöistä tuloilmaa yhdestä tai useammasta tuloilmalaittees- 5 ta (10) ja jossa menetelmässä ilmastoitavan tilan (H) ilmaa poistetaan ilmastoitavan tilan epäpuhtauksien keräytymisvyöhykkeestä (K) ja/tai suoraan epäpuhtautta sisältävistä konvektioilmavirtauksista (17), tunnettu siitä, että menetelmässä tuodaan tuloilmaa oleskeluvyöhykkeelle oleskeluvyöhykkeen ulkopuolelta edullisesti sen yläpuolelle sijoitetulla •JO tuloilmalaitteella siten, että tuloilmavirta ei olennaisesti estä tai häiritse likaisten konvektiovirtausten (17) kulkeutumista huonetilan (H) epäpuhtauksien kerääntymisvyöhykkeelle (K) ja siten, että huonetilassa (H) syntyvien konvektiovirtausten kasvaessa eli epäpuhtausrajakerroksen laskiessa indusoidaan kasvava osuus epäpuhtauksien kerääntyrnisvyöhykkeen •J5 lämmintä ilmaa sekundääri-ilmaksi tuloilmavirtaan siten, että estetään epäpuhtausrajakerroksen laskeutuminen liian alas.

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ilmanvaihtomenetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä pienennetään ilmastoitavan tilan (H) oleskelu- 20 vyöhykkeen (Hi) lämpötilagradienttia virtauttamalla tuloilmalaitteesta (10) tuloilmaa ilmastoitavan tilan (H) oleskeluvyöhykkeellä (Hx) ylhäältä alaspäin ja sekoittamalla siten osa ilmastoitavan tilan (H) epäpuhtaus-: rajakerroksen (R) lämpimästä ilmasta tuloilmasuihkuun (11), jonka jälkeen tuloilmasuihku (11) sekoittuu edelleen oleskeluvyöhykkeen (Hx) ilmaan ja 25 sekoittaa sitä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ilmaa poistetaan ilmastoitavasta tilasta (H) epäpuhtauksien keräytymisvyöhykkeestä (K) tuloilmalaitteen (10) yläpuolelta ilmastoi- 30 tavan tilan (H) katon tuntumassa olevan poistoilmakanavan (14) kautta.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ilmanvaihto-menetelmä, tunnettu siitä, että tuloilmalaitteen yläpuolella on jyrkempi lämpötilagradientti kuin sen alapuolella. 35

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ilmanvaihtomenetelmä, tunnettu siitä, että tuloilmavirta johdetaan varsinaiselle eli u 81901 ^ pääasialliselle oleskeluvyöhykkeelle kauttakulkuvyöhykkeen tai tilapäisten oleskeluvyöhykkeiden, esim. käytävätilojen, aulatilojen, kautta ja siitä, että epäpuhtauksien kerääntyrnisvyÖhyke (K) on edullisesti ainakin osittain erotettu tilapäisestä oleskeluvyöhykkeestä seinämällä (18) tulo-5 ilmasuihkun (11) ja kerääntymisvyöhykkeen (K) epäpuhtaan ilman sekoittumisen rajoittamiseksi.

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ilmanvaihtomenetelmä, tunnettu siitä, että varsinaisella oleskeluvyöhykkeellä pystysuun- 10 täinen lämpötilagradientti on enintään l,5°C/m.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ilmanvaihtomenetelmä, tunnettu siitä, että tuloilmavirran (11) maksiminopeus 0,5 metrin päässä ilmanjakolaitteesta on enintään 1 m/s. 15

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen ilmanvaihtomenetelmä, tunnettu siitä, että tuloilmavirran tullessa oleskeluvyöhykkeelle tuloilmavirrassa on sekundääri-ilmaa edullisesti 0,1-10-kertainen määrä primääri-ilmavirtaan (11) nähden ja edullisimmin 0,1-3-kertainen määrä 20 primääri-ilmavirtaan (11) nähden. 25 30 35 i2 81 901