FI81900C - Ventilationsanordning och ventilationsfoerfarande. - Google Patents

Description

81900 J Ilmanvaihtolaite ja ilmanvaihtomenetelmä

Ventilationsanordning och ventilationsförfarande 5

Keksinnön kohteena on ilmanvaihtolaite ja ilmanvaihtomenetelmä.

Tunnetaan ilmanvaihdon säätölaitteita, jotka ovat sovitettavissa huonetilaan ja joissa on ilmanvaihtokanavat huoneeseen tulevalle raittiille ,|q ilmalle ja huoneesta lähtevälle poistoilmalle. Kyseisissä laiteratkaisuissa on esitetty myös erilaisten tuulettimien ja suodattimien käyttö keskitetysti laitteeseen sovitettuna. Tunnetut laiteratkaisut eivät kuitenkaan ole pystyneet tyydyttävästi ratkaisemaan ilman kokonaisvaltaista kierrättämistä huonetilassa. Myöskään raittiin ilman tuloa ei ole pystytty hallitusti säätämään, ja ylipäätänsä tunnetut laitekon-struktiot ovat monimutkikkaita ja siten epätyydyttäviä.

Keksinnön päämääränä on sellainen ilmanvaihtolaite, jolla pystytään toteuttamaan vedoton ilmanvaihto ja lämmitys. Keksinnön päämääränä on 2q myös sellainen ilmanvaihdon säätölaite, jolla voidaan huonekohtaisesti · säätää huonetilan lämpötila ja ilmanvaihtomäärä halutuksi, ja joka lai teratkaisu voidaan manuaalisesti tai mikroprosessoriohjatusti asettaa toimimaan haluttuina aikoina.

2g Keksinnön päämääränä on myös sellainen laiteratkaisu, joka toimii hyvin alhaisella alipaineella, jolloin kyseisellä alipaineella pystytään toteuttamaan riittävä raittiin ilman tulo huonetilaan. Keksinnön päämääränä on myös sellainen ilmanvaihdon säätölaite, jolla pystytään toteuttamaan huonekohtaisesti ilman kosteutus, ilman lämmitys, ilman jäähdy-tys ja lämmöntalteenotto poistoilmasta tuloilmaan ja jolla pystytään myös puhdistamaan ilma siinä olevista bakteereista ja muista epäpuhtauksista. Päämääränä on myös sellainen ilmanvaihtolaite, jonka tilantarve on alhainen ja jonka äänitaso on myös alhainen.

25 Keksinnön mukaiseen ilmanvaihdon säätölaitteeseen on päästy laiterat-kaisulla, jossa on toteutettu pakotettu huoneilman kierto ja jonka kierron avulla on aikaansaatu ja indusoitu myös raittiin ilman tulo 2 81900 ^ huonetilaan.

Keksinnön mukaiselle ilmanvaihtolaitteelle on pääasiallisesti tunnusomaista, että puhallin on sovitettu siirtämään osan ilmasta alueelta 5 induktiokanavaa pitkin raitisilmakanavan tuntumaan ja edullisesti sen yläpuolelle, jolloin kyseisen induktiokanavan kautta tullut puhaltimen aikaansaama ilmavirtaus indusoi ja vetää puoleensa raitisilmakanavan kautta tulevaa ulkoilmaa, jolloin huonetilan ilman kierrätyksen avulla indusoidaan raitisilman virtaus huonetilaan.

10

Keksinnön mukaiselle ilmanvaihtomenetelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista, että erotetaan osa kyseisestä kierrätetystä huoneilmasta puhaltimien jälkeen raittiin ilman tulokammioon tai sen tuntumaan, jolloin kyseisellä haarautetulla ilmavirralla indusoidaan raittiin ilman 15 tulo suoraan ulkoa rakennuksen seinämän läpi johdetun putken kautta huonetilaan.

Keksinnössä on oivallettu muodostaa ilmanvaihtolaite, jossa käytetään kehämäistä lämmönsiirrin· ja suodatuspintaa. Lämmönsiirtoneste on sovi-20 tettu kulkemaan lämmönsiirrinlaitteessa ja sen avulla voidaan lämmittää huoneilmaa tai jäähdyttää sitä. Keksinnön mukaisesti on oivallettu imeä suoraan raitis ilma huonetilaan käyttämällä hyväksi puhallinlait-teiden aikaansaamaa lämmönsiirrin- ja/tai suodatinlaitteiden kautta tapahtuvaa huoneilman kierrätystä ja siitä haarautettua ilmavirtaa, 25 jolla raittiin ilman tulo indusoidaan. Näin ollen ei tarvita suurtakaan alipainetta raittiin ilman tulon mahdollistamiseksi huonetilaan. Keksinnön mukaisesti on oivallettu sijoittaa yksi lämmönsiirrin ja/tai suodatinkehä puhaltimen painepuolelle ja keksinnön mukaisesti on oivallettu johtaa kyseiseltä puhaltimen painepuolelta puhaltimen ja lämmön-30 siirto- ja/tai suodatinkehän välistä erillinen indusointikanava, jonka ;· kautta voidaan johtaa tietty osa huoneilman kierrätyksestä raittiin ilman tulon indusoimiseksi huonetilaan tai tietyn osan poistamiseksi *·· huoneilmasta.

35 Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheisien piirustuksien kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin edullisiin suori-

K

3 81 900 1 tusmuotoihin, johon keksintöä ei ole tarkoitus kuitenkaan yksinomaan rajoittaa.

Kuviossa IA on esitetty periaatteellisena ja kaaviomaisena esityksenä 5 keksinnön mukaisen ilmanvaihdon säätölaitteen ilmankiertojärjestely ja lämmönsiirtonesteen kiertojärjestely.

Kuviossa IB on esitetty lämmönkiertonesteen edullinen kierrätysjärjes-tely, jossa toteutuu tulevaan ilmavirtaan nähden täydellinen vasta-10 virtaperiaate.

Kuviossa 1C on esitetty toinen lämmönsiirtonesteen kiertojärjestely, joka on edullinen nimenomaan putkistorakenteensa suhteen.

15 Kuviossa 2 on esitetty aksonometrisena esityksenä keksinnön mukainen ilmanvaihtolaite etukansi poistettuna.

Kuviossa 3 on esitetty keksinnön mukaisen ilmanvaihtolaitteen toinen suoritusmuoto, jossa on esitetty ilman kosteutusjärjestely. Esitys on 20 myös aksonometrinen.

Kuviossa 4 on esitetty tulo- ja poistokanava laitteen takasivulla. Esitys on aksonometrinen.

25 Kuviossa 5 on esitetty keksinnön mukaisen ilmanvaihtolaitteen toinen edullinen suoritusmuoto.

Kuviossa 6A on esitetty keksinnön mukaisen ilmanvaihtolaitteen kesä-kytkentä kaaviomaisena esityksenä ja kuviossa 6B on esitetty keksinnön 30 mukaisen ilmanvaihtolaitteen talvikytkentä myös kaaviomaisena esityksenä.

* Kuviossa 7 on esitetty keksinnön mukaisen ilmanvaihtolaitteen käyttö nestekiertojärjestelmässä.

·; 35

Kuviossa 8 on esitetty keksinnön mukaiseen laitteeseen sovitettu ulos- 4 81900 1 vientiputki ja raictiin ilman sisäänvientiputki ja kyseisten putkistojen sovitus ulos avautuvaan ilmanvaihtoluukkuun.

Kuviossa 9A on esitetty keksinnön mukaiseen ilmanvaihtolaitteeseen g sovitettu lämpöputki.

Kuviossa 9B on esitetty keksinnön mukaiseen ilmanvaihtolaitteeseen sovitettu lisälaite, joka on huoneilman epäpuhtauksien sterilointilamp-pu.

10

Kuviossa 9C on esitetty keksinnön mukaiseen laitteeseen lisälaitteena sovitettu kondenssiveden ylivuotokaukalon varolaite.

Kuviossa 9D on esitetty keksinnön mukaiseen ilmanvaihtolaitteeseen •jg lisälaitteena sovitettu ilman lisäjäähdytyslaitteisto.

Kuviossa 9E on esitetty ilmakammiossa oleva säädettävä ilmanvaihtoventtiili.

2Q Kuvioissa 10A ja 10B on esitetty keksinnön mukaisessa ilmanvaihtolait-teessa käytetty ripaputki poikkileikkauskuvantona ja päällyskuvantona.

. Kuviossa 11 on esitetty kolmas keksinnön mukaisen laitteen edullinen suoritusmuoto kaaviomaisena esityksenä.

25

Kuviossa IA on esitetty keksinnön mukainen ilmanvaihtolaite kaaviomaisena ja periaatteellisena esityksenä. Ilmanvaihtolaite voidaan edullisimmin sijoittaa huonetilaan seinälle ikkunan alapuolelle. Ilmanvaihto-laite 10 käsittää ainakin yhden raittiin ilman tulokanavan ja keksinnön 3Q mukainen laite käsittää ainakin yhden huoneilman poistokanavan. Laite käsittää myös puhallinlaitteet tai vastaavat, joiden avulla kierrätetään huoneen ilmaa huoneen alaosasta sen yläosaan ja siten, että kier-• - rätetty ilma kuljetetaan lämmönsiirto- ja/tai suodatuspintojen kautta, jolloin kyseistä kierrätettyä ilmaa joko lämmitetään tai jäähdytetään.

35 Lämmönsiirtolaitteessa 18 kierrätetään lämmönsiirtonestettä, joka luo- ii 5 81900 ^ vuttaa lämpöä huoneilmaan Cal se otCaa huoneilmasta lämpöä ja jäähdyttää huoneilmaa. Puhallin 22 on sovitettu keksinnön mukaisesti keskelle kehämäisesti sovitettuja lämmönsiirtopintoja ja puhallin 22 on sovitettu imemään ilmaa ensin ensimmäisen lämmönsiirtokehän 19 kautta puhalti-5 men imupuolelle Az, josta kehässä 191ämmennyt tai viilennyt ilma kuljetetaan puhaltimen painepuolelle A1 ja siitä edelleen toisen kehän 20 kautta edelleen ilmanvalhtolaitteen yläosaan A3 ja ulos. Lisäksi puhaltimen painepuolelta ilmaa kuljetetaan ns. induktiokanavaa 30 pitkin raitisilmakanavan 14 tuntumaan, jolloin kyseisestä induktiokanavasta 10 purkautunut suurinopeuksinen ilma vetää raitisilmakanavan alemmassa paineessa olevaa ilmaa puoleen ja kyseinen induktiokanavan ilma toimii tavallaan kantosuihkuna. Induktiokanavasta 30 tullut lämmennyt tai viilennyt ilma sekoittuu raittiin ilman kanavasta tulleeseen ilmaan ja näin ollen lämmitetään tai jäähdytetään ulkoa tulevaa ilmaa. Puhaltimi-15 en imupuoli ja painepuoli on erotettu toisistaan lämmönsiirto- ja/tai suodatuskehien 19,20 sisäänsä rajaamassa alueessa väliseinällä B. Näin ollen virtaus pääsee puhaltimien imupuolelta puhaltimien painepuolelle ainoastaan puhallinaukkojen kautta.

20 Puhaltimen painepuolelta ilma voidaan johtaa myös sellaiseen ilmakam-mioon, josta se joutuu suoraan ilman poistokanavaa pitkin ulos laitteesta ja huoneesta.

Talvisaikana tapahtuu huoneessa olevan lämpimän ilman kulkeutumista 25 normaalin konvektion kautta poistoilmahormia pitkin ylös ja ulos rakennuksesta. Tällöin ilman poistoa ilmanvaihtolaitteen toisen kanavan 16 kautta el tarvita ja kyseistä kanavaa voidaan käyttää pelkästään raittiin ilman toisena tulokanavana. Kesäaikaan ei ulkoilman lämpimyy-den takia tapahdu kyseistä poistoilmahormien kautta tapahtuvaa luonnol-30 lista ilmankiertoa ja tällöin on edullista käyttää myös ilman poistoa huoneesta keksinnön mukaisen ilmanvaihtolaitteen puhaltimien toimintaa hyväksikäyttäen.

Kuviossa IB on esitetty lämmönsiirtonesteen kierrätysjärjestely kek-35 sinnön edulllsimmassa suoritusmuodossa. Lämmönsiirtoneste tuodaan läm-mönsiirtolaitteeseen 18 kanavaa C3 pitkin ja se kierrätetään ensimmäisen 6 81900 1 ripaputkikaaren 20a ja siihen sarjaan liitetyn toisen ripaputkikaaren 20b kautta edelleen ensimmäisen kehän ripaputkikaareen 19a ja siitä vierekkäiseen ripaputkikaareen 19b ja edelleen kanavaa C2 pitkin ulos. Kierrätyksen voi aikaansaada nestekiertopumppu ja neste voidaan kier-5 rättää sellaisten laitteiden kautta, joissa lämpö otetaan talteen tai johon lämpöä ylipäätänsä varastoidaan. Ilman kulkua on esitetty kehien 19,20 ohi nuolin Tx.

Kuviossa 1C on esitetty lämmönsiirtonesteen toinen edullinen kierrä-10 tysmahdollisuus. Lämmönsiirtoneste tulee tulokanavaa Cx pitkin toisen lämmönsiirtokehän ensimmäiseen ripaputkikaareen 20a, siirtyy siitä välittömästi ensimmäisen lämmönsiirtokehän 19 ensimmäiseen ripaputkikaareen 19a ja siirtyy seuraavaksi toisen lämmönsiirtokehän toiseen ripaputkikaareen 20b ja siitä edelleen sarjassa ensimmäisen lämmönsiir-15 tokehän 19 toiseen ripaputkikaareen 19b ja siitä edelleen kanavaa C2 pitkin ulos. Ilma kierrätetään neularipakehien 19,20 kautta ja puhallin on sovitettu kehien 19,20 keskialueelle. Lämpö on sovitettu siirtymään joko lämmönsiirtonesteeseen tai lämmönsiirtonesteestä ilmaan riippuen lämmönsiirtonesteen ja ilman välisestä lämpötilaerosta.

20

Seuraavassa on kuvattu tarkemmin kuvioissa 2-4 esitetty laite. Etulevy ; (esitetty pistekatkoviivoin) on poistettu. Keksinnön mukainen ilman- vaihtolaite 10 käsittää ainakin yhden raittiin ilman tulokanavan 11 ja ainakin yhden huoneilman poistokanavan 12, joka voi toimia myös rait-25 tiin ilman toisena tulokanavana. Raittiin ilman tulokanavaan on sovitettu raittiin ilman sisääntuloventtiili 13, joka edullisesti on säädettävissä niin, että voidaan säätää raittiin ilman tulomäärää. Säätö tapahtuu edullisesti manuaalisesti.

30 Raittiin ilman tulokanavan 11 pääty avautuu ilmastointilaitteessa 10 olevaan raittiin ilman tulokammioon 14, joka on edullisesti vuorattu vuorauksella 14a virtausäänen vaimentamiseksi. Raittiin ilman tulokara-• - mioon 14 on sovitettu viistosti raittiin ilman tulosuodatin 15.

35 Ilmanvaihtolaite 10 käsittää edullisesti myös toisen ilmanvaihtolaitteeseen liittyvän kanavan 12, joka vaihtoehtoisesti voi toimia sekä li 81900 7 1 huoneilman poistokanavana että raittiin ilman tulokanavana. Kyseisen toisen kanavan 12 yhteyteen on sovitettu myös vastaavanlainen kammio 16 kuin ensimmäisen kanavan 11 yhteyteen, joka voi toimia poistokammiona tai raittiin ilman toisena tulokammiona. Poistokanava 12 ja/tai tulo-5 kanava 12 käsittää virtausta säätävän venttiilin 17, joka on edullisesti vastaavanlainen kuin raittiin ilman tulokammion 14 yhteyteen ja siihen asetettu venttiili 13. Myös kyseinen venttiili 17 on aseteltavissa ja säädettävissä, joten kyseistä venttiiliä avaamalla ja sulkemalla voidaan säätää kanavan 12 kautta kulkevaa virtausmäärää. Kammiot -10 den 14 ja 16 tehtävänä on toimia eräänlaisina ilmalukkoina. Imettäessä niiden kautta kylmää ilmaa kylmä ilma ei pääse valumaan alaspäin kammioiden avautuessa ylöspäin. Ne toimivat myös eräänlaisena erotustiloina, jolloin kammioiden 14 ja 16 välille voidaan aikaansaada lämpötilaero silloin, kun toista kammiota pidetään huoneesta poistuvan ilman lähtö-15 kammiona. Tällöin voidaan kammioiden välille asettaa esim. lämpöputki. Kammiot toimivat myös äänenvaimennuskammioina ja ne toimivat suodatus-kammioina, jolloin suodatin voidaan asettaa poikkileikkaukseltaan leveään tilaan eikä suodatin aiheuta merkittävää ilman vastusta esim. ulkoa virtautetulle raittiille ilmalle. Kammiot estävät myös kylmän ulkoilman 20 valumisen lämmitysripaputken päälle ja ripaputken jäätymisen, esim. kiertovesipumpun pysähtyessä. Kammiot käsittävät kammiotilaa rajaavat neljä sivuseinää ja pohjan. Kammioiden yläosa on auki tai erillisissä suoritusmuodoissa esitetysti varustettu sulkukannella.

r 25 Hmanvaihtolaite 10 käsittää lämmönsiirtolaitteen 18, jonka avulla voi daan lämmittää ilmanvaihtolaitteen 10 kautta kierrätettyä ilmaa tai sitä voidaan jäähdyttää. Lämmönsiirtolaite 18 käsittää edullisesti ensimmäisen eli alemman lämmönsiirto- ja/tai suodatuskehän 19 ja toisen eli ylemmän lämmönsiirto- ja/tai suodatuskehän 20. Toinen suodatuskehä 30 käsittää ensimmäisen ripaputkikaaren 20a ja siihen sarjaan liitetyn toisen rinnakkaisen ripaputkikaaren 20b. Toinen ripaputkikaari 20b on liitetty virtauskanavaltaan edelleen kolmanteen ripaputkikaareen 19a, joka on liitetty edelleen neljänteen ripaputkikaareen 19b. (Kuvion IB nestekiertosuoritusmuoto). Näin ollen lämmönvaihtoneste tuodaan nuolel-35 la L2 esitetysti ensin ensimmäiseen ripaputkikaareen ja sieltä toiseen ripaputkikaareen ja edelleen kolmanteen ripaputkikaareen ja edelleen 8 81 900 1 neljänteen ripaputkikaareen, josta neste kierrätetään edelleen ulos ilmanvaihtolaitteesta 10. Näin ollen ilmanvaihtolaitteeseen 10 tuleva ilma kohtaa ensin ensimmäisen lämmönsiirto- ja/tai suodatuskehän 19 ja siinä olevat ripaputkikaaret. Lämmönsiirto- ja/tai suodatuskehän 19 5 yhteyteen ilma kulkeutuu huonetilan H alaosasta Ha ilmanvaihtolaitteessa 10 olevien alapuolisten ilman kulkuaukkojen G kautta. Kyseisen kehän 19 jälkeen ilma kohtaa toisen eli ylemmän lämmönsiirto- ja/tai suodatuskehän 20. Näin ollen esim. lämmitettäessä ilmaa kohtaa lämmitettävä ilma ne lämmönsiirtopinnat ensin, joissa on kierrätettävän lämmönsiirtones -JO teen lämpötila alhaisempi ja vasta sen jälkeen se kohtaa ne ripaputki-kehät, joissa kiertävällä lämmönsiirtonesteellä on korkeampi lämpötila. Näin on toteutettu täydellinen vastavirtaperiaate ja mahdollistettu näin ollen paras mahdollinen lämmön siirtyminen ripaputkesta sen läm-mönsiirtonesteestä huoneilmaan tai jäähdytettäessä huoneilmaa toteute-J5 taan paras lämmön siirtyminen huoneilmasta ripaputkessa virtautettuun lämmönsiirtonesteeseen.

Ilman pääkiertoa huonetilassa H on esitetty kirjaimella ja nuolin Tj. Tilasta Ax huonetilaan kulkeutuva ylipaineella pakotettu virtaus ns.

20 induktiovirtaus Tj/ indusoi raitisilmakanavan kautta tulevan virtauksen ja aikaansaa sen. Näin ollen huonetilassa ei tarvita alipainetta riittävän sisääntulovirtauksen aikaansaamiseksi.

. Ensimmäistä induktiovirtausta on merkitty Tj/ ja toista induktiovirtaus- 25 ta on merkitty Tx" ja virtaukset on esitetty kuvioissa nuolin. Tilaan AlPA2 eli neularipaputkilämmönvaihtimien sisäänsä rajoittamaan tilaan on sovitettu ilmankierron T2 aikaansaava ilmankiertolaite 22, joka on edullisesti puhallinlaite ja edullisimmin puhaltimia on kaksi kappaletta 22a ja 22b. Kyseiset sähkövirralla toimivat puhaltimet on liitetty 30 sähköverkkoon katkaisijan ja/tai säätimen 24 kautta. Säätönappi 24a on sovitettu ilmanvaihtolaitteen sivupinnalle. Säädin 24 voi säätää puhal-*: Unta portaattomasti. Ilmankierrätyksen aikaansaavan tuuletinlaitteen 22 päällekytkeytyminen tapahtuu termostaattilaitteen 23 ohjaamana. Termostaatin säädin 23a on sovitettu ilmanvaihtolaitteen 10 sivupinnal-35 le ja termostaatista on säädettävissä se lämpötila, jolloin puhallin *:* kytkeytyy toimintaa tai termostaatti säätää puhaltimen kierroslukua.

9 81900 1 Termostaatin säätönapista 23a voidaan valita haluttu huonetilan lämpötila. Tilaan A3 rajoittumaan on sovitettu toinen suodatin 25, joka suodattaa puhaltimen 22 avulla huoneilmassa kierrätettyä ilmaa. Edullisesti suodatin 25 on sähkösuodatin ja se on sovitettu päällyslevyn 10a 5 alapuolelle. Suodatin 25 on edullisesti asetettu sekä alueen A3 yläpuolelle että raittiin ilman tulokammion 14 yläpuolelle, jolloin suodatetaan sekä huoneen pakotetun konvektion kiertoilmaa T1 että huoneeseen tulevaa raitista ilmaa T2. Sähköliitäntää on merkitty kirjaimella J. Kuvioiden 2 ja 3 suoritusmuodossa on esitetty puhaltimien 22a ja 22b 1Q puhalluspaineella avautuvat sulkupellit fx ja f2. Kun puhaltimet eivät ole toiminnassa sulkevat sulkupellit puhaltimien imu- ja painepuolialu-eet toisistaan.

Keksinnön mukainen ilmanvaihtolaite 10 käsittää lisäksi huoneilman kos-15 tuttimen 26. Kostutin 26 käsittää kostutus- ja suodatuspinnan 27, johon veden tulo putken 28 reikien 28a kautta johdetaan vesisäiliöstä 29 tai vastaavasta, joka on korkeudeltaan säädettävissä. Näin voidaan säätää nesteen tuloa. Edullisesti johdetaan huoneilmaa kostuttava vesi nimenomaan alemman eli ensimmäisen lämmönsiirtokehän 19 päällyspinnalle 19c 20 tai sen tuntumaan sovitettuun kostutus- ja suodatuspintaan 27. Kyseinen lämmin pinta haihduttaa nopeasti kostutuspinnalle 27 tuodun nesteen ja se tulee puhaltimen 22 vetämänä sidotuksi huoneilmaan.

Kuviossa 3 on lisäksi esitetty ilmakammioon 14 johtava ja avautuva 25 lisäputki (m). Sen toinen pää (m3) avautuu puhaltimen 22 kehälle. Puhaltimen siiven kulkiessa putken pään (m1) ohi aiheutuu siitä alipai-nesysäys kammioon 14. Näin edistetään raittiin ilman tuloa.

Kuviossa 5 on esitetty keksinnön mukaisen laitteen toinen edullinen 30 suoritusmuoto. Laite käsittää lisäseinämän 40, joka erottaa tilan A2' : muusta tilasta A2. Tila A2' on yhteydessä avattavan ja suljettavan aukon ; 41 kautta suoraan huonetilaan. Näin ollen aseteltava väliseinä 40 mah dollistaa huonetilan ilman kierrätyksen tuulettimien avulla huonetilasta huoneen alaosasta Ha tilaan A2' ja siitä puhaltimen painepuolelle 35 tilaan Aj ja sieltä edelleen kammioon 16 kanavan 30b kautta ja edelleen 10 81900 ^ ulos huoneesta. Kyseinen laitejärjestely on edullinen varsinkin kesä-käytössä, jolloin huoneesta poistetaan huoneilmaa kanavan 12 kautta. Tällöin etuna on se, ettei huoneilman poistettavaa ilmaosuutta lämmitetä eikä jäähdytetä, vaan se poistetaan sellaisenaan suoraan huonetilan 5 ilman lämpöisenä kanavaa 12 pitkin ulos. Ilma ei joudu tässä suoritusmuodossa kulkemaan ensimmäisen lämmönsiirto- ja suodatuskehän 19 kautta, vaan se ohittaa kyseisen kehän ohivientiaukon 41 avulla ja joutuu siten suoraan poistoon. Aukko 41 voi olla varustettu avattavalla ja suljettavalla kannella 42.

10

Laitteen yläosaan on kuvion 5 suoritusmuodossa sovitettu alueen A3 päälle ennen mahdollisia suodattimia erillinen sulkupelti 43, joka puhaltimen ollessa päällä avautuu ilmanpaineen vaikutuksesta ja laskee virtauksen huonetilaan. Kun tuulettimet esim. termostaattien kytkemällä 15 ovat poiskytkettyjä, on sulkupelti 43 kiinni ja esim. ilman konvektio-virtaus ei pääse alueelta A3 suoraan huonetilaan, vaan kehässä 19,20 vielä lämpenevä ilma on pakotettu kulkemaan kanavia 30 pitkin ilma-kammioiden tuntumaan. Tällöin tietty ilman konvektio kulkee kanavan 30 kautta ja siirtyy lämmittämään raitisilmakanavasta tulee kylmää ilmaa 20 myös silloin, kun tuuletin ei ole päällä. Kuvion 5 pelti 43 soveltuu hyvin käytettäväksi myös kuvioiden 2 ja 3 suoritusmuodossa.

Kuviossa 6A on esitetty tarkemmin keksinnön mukaisen ilmastointilaitteen kesäasento. Lämmönsiirtonestettä virtautetaan nuolella Lx esitetys-25 ti ripaputkien kautta. Lämmönsiirtoneste voi olla huoneen ilmaan nähden alilämpöistä ja lämmönsiirtoneste on sovitettu ottamaan huoneilman lämpöä itseensä ja näin jäädyttämään kesällä huoneilmaa tai kyseinen kierto Lx voi olla pois päältä. Myös päinvastainen lämmön kulku on tietysti mahdollista. Laite toimii sekä ilman jäähdyttäjänä tai ilman 30 lämmittäjänä.

Kesäaikaan ei tapahdu painovoimaista ilmanvaihtoa eli ilmanvaihtoa, joka perustuu kylmän ilman laskeutumiseen alaspäin ja lämpimän ilman nousemiseen ylöspäin. Näin ollen huoneesta tulee poistaa ilmaa ja sinne 35 tulee tuoda ilmaa. Raittiin ilman tuonti tapahtuu keksinnön mukaisella : ilmanvaihtolaitteella 10 raittiin ilman tulokanavan 11 kautta. Puhal- ([ 81900 11 1 linlaitteet 22 ell ensimmäinen puhallinlaite 22a ja toinen puhallinlai-te 22b on sovitettu pyörittämään potkurin siipeä ja imemään imupuolelta A2 ripaputkien ja kehän 19 kautta huoneilmaa painepuolelle Al. Painepuo-len A.x ilmanvastuksen muodostaa toinen kehärakenne 20 ja tällöin osa 5 ilmasta (Ti') kuljetetaan induktiovirtauskanavan 30 kautta raittiin ilman tulokanavan suuaukon 11 ja siten raittiin ilman sisääntulokammion 14 yläpuolelle. Induktiovirtauskanava 30 päättyy induktiosuuttimiin 30a, joissa induktiovirtausta nostetaan nopeudeltaan siten, että se imee ejektoriperiaatteella ilmaa tulokammiosta 14 ja näin ollen ei Ί0 huonetilaan tarvita merkittävää alipainetta raittiin ilman tulovir-tauksen toteuttamiseksi.

Raittiin ilman tulokanava 11 ei käsitä sisässään erillisiä suodattimia, jotka muodostaisivat tulevalle virtaukselle vastusta. Myös keksinnön 15 mukainen tulokammion käyttö ja siinä oleva laajapintä-alainen suodatin 15 ei muodosta huoneeseen tulevalle ilmavirtaukselle merkittävää virtausvastusta. Näin ollen raitis ilma pääsee induktiovirtauksen ansiosta helposti sekottumaan puhaltimen kautta virtautettuun, lämmitettyyn tai viilennettyyn huoneilmaan. Painepuolelta Ax osa ilmavirtausta puhalle- 20 taan toisen lämmönsiirtokehän 20 ripaputkiseinämien läpi tilaan A3 ja siitä edelleen suodattimen, edullisesti sähkösuodattimen kautta huonetilaan.

Kesällä on edullista, että osa huoneilmasta poistetaan huonetilasta ja 25 tällöin on sulkuläppä 31 sovitettu toisen ilmakammion 16 yläpuolelle, jolloin ilmalle ei mahdollistu muuta tietä kammiosta 16 kuin huoneilman poistokanavan 12 kautta. Kuviossa 5A on esitetty ilman pääkiertoa nuolin Tj. Huonetilassa ilma virtautetaan tuulettimien aikaansaaman virtauksen avulla huonetilan alaosasta H, ensimmäisen ripaputkirivistön tai 30 ripaputkikehän 19 kautta puhaltimen imupuolelle A2, siitä puhaltimen painepuolelle Ax ja edelleen tilaan A3 ja edelleen suodattimen kautta ulos laitteen yläosasta. Vastaavasti osa virtauksesta jo edellä esite-tysti kulkeutuu tilasta A! induktiovirtauskanavaa 30 pitkin raittiin ilman tulokanavan tulokammion 14 yläpuolelle, jossa lämmennyt tai vii-35 lennetty ilma sekoitetaan raittiin ilman tulokanavasta 11 tulleeseen j- raittiiseen ja suodatettuun ilmaan T2. Kyseistä induktiovirtausta on 12 81900 ^ merkitty nuolin T1'. Raittiin ilman tuloa on merkitty T2:lla. Kuviosta nähdään kuinka raitis ilma ja tuulettimien lämmönsiirtoseinämien 19,20 kautta kuljettama ilma sekoittuvat toisiinsa.

5 Tilasta At siirtyy osa virtauksesta toista induktiovirtauskanavaa 30b pitkin toiseen ilmakanunioon 16 ja koska kesäasennossa on ilmankammion 16 yläosa sulkuläpällä 31 suljettu siirtyy ilma puhaltimen 22 aikaansaaman paineen vaikutuksesta kanavaa 12 pitkin edelleen ulos huonetilasta.

10 Näin ollen kyseisessä ratkaisussa kierrätetään (nuolet Tt) huonetilan ilmaa tuuletinlaitteiden aikaansaamalla kierrolla ja samalla kuljetetaan ja haarautetaan osa kyseisestä kiertovirtauksesta (T2') indusoimaan ilman tulovirtaus (T2) raittiin ilman kanavaa pitkin ja kolmantena pois-15 tetaan osa huoneilmasta (Tj") tuulettimen 22 tai vastaavan aikaansaamalla kierrolla toisen induktiokanavan 30b kautta, jolloin kyseinen ilmaosuus kulkee kanavasta ensin kammioon 16, josta se kulkee edelleen kanavan 12 kautta ulos huonetilasta. Tällöin edellytyksenä on, että kammion 16 yläosa on suljettu sulkuläpällä 31 tai vastaavalla.

i 20 -* Kuviossa 6B on esitetty keksinnön mukaisen ilmanvaihtolaitteen talvi- asento. Kesäasento poikkeaa talviasennosta siinä, että talviasennossa imetään ilmaa sekä kanavan 11 että kanavan 12 kautta ja tällöin ei sulkuläppä 31 ole asetettu kammion 6 yläosaan sulkemaan kyseistä ylä-25 osaa ja tällöin myös induktiokanava 30b päätyy kammion 16 yläosaan ja kyseisellä induktiovirtauskanavasta 30b purkautuvalla ilmalla indusoidaan ejektoriperiaatteen mukaisesti raitista ilmaa huonetilaan kanavan 12 kautta vastaavasti kuin oli asianlaita tulokanavan 11 kohdalla.

30 Kuviossa 7 on esitetty keksinnön mukaisen ilmanvaihtolaitteen käyttö nestekiertojärjestelmässä. Keksinnön mukainen laite voidaan liittää ripaputkien tulo- ja lähtöhaaroista Cx ja C2 patteriverkostoon tai edullisimmin kyseinen liittäminen voidaan suorittaa käyttämällä rakennuk-• · sessa pelkästään yksivesijärjestelmää. Tällöin on huoneiston lämpimän 35 käyttöveden kiertopiiriin liitetty keksinnön mukaiset laitteet.

li 13 81 900 1 Kuviossa 7 on esitetty keksinnön mukaisen laitteen liittäminen nimenomaan yksivesijärjestelmään. Tällöin voidaan käyttää edullisesti kahta lämminvesivaraajaa, jolloin järjestelmässä voidaan joko kierrättää vettä venttiilejä Vx ja V2 käyttäen lämmön talteenottajana toimivan 5 alempilämpötilaisen säiliön kautta tai kyseiseen laitteistokiertoon voidaan ottaa korkeampilämpötilaista nestettä ylemmän haaran kautta aina lämmitystarpeen mukaan. Kuviossa on esitetty lämpöpumppua S1:llä. Lämpöä siirretään lämmöntalteenottosäiliöön S2. Varsinainen käyttöveden kuumennus tapahtuu tulistussäiliössä S3. Kaupungin vesisäiliöstä S4 tai JO vastaavasta johdetaan käyttövesi lämmön taltteenottosäiliöön S2 ja erillista haaraa pitkin suoraan kylmävesihanaan S6. Säiliöstä S3 johdetaan lämmitetty käyttövesi lämminvesihanaan S5. Lämminvesihanan S5 ja tulis-tussäiliön S3 välistä on yhde keksinnön mukaiseen ilmanvaihtolaittee-seen 10 tulojohtoa C2 pitkin. Venttiili V2 on sovitettu tulojohtoon J5 ja tulistussäiliön ohitusjohtoon on sovitettu venttiili V2. Kyseisten venttiilien avulla säädetään laitteeseen 10 tulevan veden kulkua ja lämpötilaa. Lähtöjohdossa C2 on kiertopumppu ja lähtöjohto C2 on yhdistetty lämmön talteenottosäiliöön S2.

20 Keksinnön mukainen laite soveltuu erinomaisesti käytettäväksi nimenomaan yksivesijärjestelmissä ja nimenomaan sellaisissa järjestelmissä, jotka on sovitettu käyttämään suoraan vesilaitoksen verkostopaineita ja vettä. Keksinnön mukainen laitteisto ei tarvitse termostaattiventtiile-. jä eikä muitakaan sellaisia helposti tukkeutuvia säätimiä, mitkä ovat 25 olleet tarpeen vesikeskuslämmityksessä. Keksinnön mukainen laite ei tarvitse myöskään korkeita lämpötiloja, vaan ripaputken tarjoamien edullisten lämmönsiirto-ominaisuuksien vuoksi riittää pienetkin lämpötilaerot lämmön siirtymisen takaamiseksi hyvällä hyötysuhteella. Näin ollen keksinnön mukainen laite sopii erinomaisesti matalalämpöjärjes-30 telmiin.

On myös muita vaihtoehtoja keksinnön mukaisen ilmanvaihtolaitteen ripa-* putkien liittämiseksi käyttöjärjestelmään. Järjestelmässä voidaan käyt tää sähkölämmitystä, jolloin lämmönvaihtimen kautta tuodaan lämpöener-35 S^aa laitteen 10 putkiston lämmönsiirtonesteeseen.

14 81900 ^ Nesteen lämmittämiseen voidaan käyttää myös maakaasua tai kyseinen lämmitys voidaan suorittaa myös öljyn avulla.

Kuviossa 8 on esitetty keksinnön mukaisen laitteen ilmakanavien liittä-5 minen siten seinämärakenteisiin, että seinämästä ei ulkone erillisiä ulosvientejä. Ilmanvaihtolaitteen 10 kanavat 12 ja 16 on liitetty keksinnön mukaisesti huonetilaan sijoitettuun ulos avattavaan ilmanvaihto-luukkuun D siten, että ilmavirran sisääntulokanavan 11' pääty on liitetty luukun E alaosaan ja ilmavirran poistokanavan pääty 12' on lii-10 tetty luukun E yläosaan. Alemmasta kanavasta imetään raitista tulo-ilmaa ja ylemmästä kanavasta poistetaan korkeampilämpötilaista ilmaa, joka heti ulos vapauduttuaan kohoaa ylemmäksi, eikä ole mahdollisuutta, että huonetilasta poistettu ilman sekottuisi huonetilaan imettyyn ilmaan.

15

Kuviossa 9A on esitetty keksinnön mukaiseen laitteeseen sovitettu läm-pöputki 50. Putki 50 sisältää lämmönsiirtonestettä ja lämmönsiirtoneste ottaa poistoilmasta lämmön, höyrystyy ja kulkeutuu putken toiseen pää-tyyn, jossa kylmempi tuloilma jäähdyttää höyrystyneen nesteen ja se 20 luovuttaa höyrystymislämpönsä sisään imettävälle kylmemmälle raittiille ilmalle.

Lämpöputki voi käsittää putken molemmissa päissä neulamaiset rivat ja lämpöputken sisällä on lämmönsiirtoneste. Putken 50 neulamaiset ripa-25 osuudet 51 ja 52 sovitetaan ilmakammioihin 14 ja 16. Tällöin poistettaessa huoneen ilmaa siirtyy lämpö poistoilmasta keksinnön mukaisen lämpöputken kautta ja siten, että lämpö siirtyy poistokammiosta 16 raittiin ilman tulokammioon 14 ja kammiossa 16 lämpöputken sisällä höyrystynyt lämmönsiirtoneste luovuttaa höyrystymislämpönsä raittiille 30 ilmalle ja näin ollen raitis ilma lämpenee. Jopa 40-50 % ilmanvaihdon lämmitykseen tarvittavasta lämpöenergiasta voidaan ottaa poistoilmasta : lämpöputken avulla. Lämpöputki on liitettävissä erillisiin ilmastoin tilaitteen rungon uriin ja se voi olla ilmastointilaitteen erillinen lisälaite. Neulalämpöputken neulamaisten ripaosien konduktanssi on hyvä / 35 pienilläkin virtausnopeuksilla ( 0,2 m/s) ja ilmapuolen painehäviö on : pieni (n. 5-10 Pa).

Il 15 81 900

Kuviossa 9B on esitetty keksinnön mukaisessa laitteessa käytetty steri-lointilamppu 53, joka on sovitettu lämmönsiirtokehien keskeiselle alueelle, edullisesti alueelle A2. Lamppu voi tuottaa aika ajoin ultra-5 violettisäteilyä, joka tuhoaa tilassa A2 ja osittain myös tilassa A: olevat ilman epäpuhtaudet esim. bakteerit. Koska lamppu on sovitettu sijaitsemaan hyvin näkösuojassa, ei lampun käyttö aiheuta erillisiä haittoja, vaan valo pysyy laitteen sisällä. Lamppu voidaan saattaa toimintaan tietyin halutuin aikavälein.

10

Kuviossa 9C on esitetty keksinnön mukaiseen ilmanvaintolaitteeseen sovitettu lisälaite. Kuviossa on esitetty kondenssivesiallas 60, joka on sovitettu alempien ripaputkien alapuolelle ja johon kondensoitunut neste kerääntyy. Allas käsittää toisessa päässään ns. varoaltaan 61.

15 Varoaltaan 61 kautta on sovitettu kulkemaan ilman kosteutuslaitteiston veden tuloputki venttiilin 65 kautta. Kun varoallasosuuteen tulee vettä, laajenee venttiili 65 ja estää nestesäiliöstä tulevan ilmaa kosteuttavan nestevirtauksen.

2Q Kuviossa 9D on esitetty keksinnön mukaiseen laitteeseen liitetyt ke-: miallisesti sidotun lämmön lisälaitteet 66. Jäähdytysyksiköt on sovi- : tettu alueen A3 yläosaan ja ne on sovitettu jäähdyttämään huoneen kier- toilmaa T1. Huoneen H kierrätysilma on sovitettu luovuttamaan lämpöä jäähdytysyksiköihin.

25

Kuviossa 9E on esitetty ilmavirtauksen sisääntuloventtiilin 13 (ja/tai 17) eräs edullinen suoritusmuoto. Venttiiliosa 13a on aseteltavissa (nuoli 1¾) tulokanavan 11 päätyyn. Osan 13a tuloaukko 13b on siten suurennettavissa ja pienennettävissä halutun ilmamäärän mukaan.

30

Kuvioissa 10A ja 10B on esitetty keksinnön mukaisessa laitteessa käytetty neularipaputki poikkileikkauskuvantona ja päällyskuvantona. Läm-mönsiirtolaite 18 on edullisimmin muodostettu neularipaputkesta, joka käsittää keskeisen lämmönsiirtonestettä sisältävän putken 70 päälle .” 35 kierretyn nauharakenteen 71, joka käsittää neulamaiset rivat 72. Ku- ; viossa 10B on esitetty neulamaiset rivat käsittävä ripaputki päältäpäin » 16 81 900 1 ja osittaiskuvanCona.

Kuviossa 11 on esitetty keksinnön mukaisen laitteen kolmas edullinen suoritusmuoto kaaviomaisena esityksenä ja etukansi poistettuna. Suori-5 tusmuodon mukainen laite voidaan asentaa edullisesti huonetilan kattoon. Kuvion suoritusmuodossa käsittää laite ensimmäisen lämmönsiirto-ja/tai suodatuskehän 200 ja toisen lämmönsiirto- ja/tai suodatuskehän 190. Kyseisten lämmönsiirto- ja/tai suodatuskehien väliin on sovitettu ensimmäinen puhallin 220a ja toinen puhallin 220b. Puhaltimet on sovi-1Q tettu kehien 200 ja 190 rajaamaan sisäalueeseen sovitettuun väliseinään 240. Lähinnä kehää 200 on ilman tuloaukko 400a. Seinämärakenne 250a on sovitettu rajaamaan alueen A20" puhaltimen 220a imupuolella. Kyseisen seinämän 220a avulla mahdollistetaan se, että puhaltimen 220a kautta kulkee ainoastaan kanavasta 400a tullutta huoneilmaa. Huoneilma siir-15 tyy puhaltimen 220a imupuolelta A20" puhaltimen 220a painepuolelle A10". Täältä ilma kulkeutuu lämmönsiirrin ja/tai suodatinrakenteen 190 seinämien läpi laitteen alueen A3 kautta nuolin T10" esitetysti huonetilaan ja haarautuu induktiokanavaan 300b, josta ilma kulkeutuu ilmakammioon 160, jossa on ulos avautuva kanava 120. Xlmakammio 160 on varustettu 20 avattavalla ja suljettavalla kannella 31, joka on voitu varustaa sa-; ranavälinein 31c. Kannen 31 sulkiessa ilmakammion 160 poistetaan tilas ta A10n kanavan 300b kautta ilmaa ilman kulkiessa kanavasta 300b kanavaan 120 ja ulos. Kuviossa 11 on esitetty suoritusmuoto, jossa luukku 31 on auki ja ilma indusoi mukaansa kanavan 120 kautta ulkoa tulevaa 25 ilmaa kanavan 120 ollessa yhteydessä ulkoilmaan. Se osa ilmaa, joka ei kulje kanavan 300b kautta, kulkee lämmönsiirto- ja/tai suodatuskehän 190 kautta huonetilaan.

Puhaltimen 220b toiminta on vastaava kun puhaltimen 220a. Nyt sijaitsee 3Q puhaltimen 220b imupuoli vastakkaisella puolella seinämää 240 kuin puhaltimen 220a imupuoli. Seinämärakenteen 250b rajaamalla alueella A20' sijaitsee huonetilaan avautuva kanava-aukko 400b, jonka kautta imetään huonetilan ilmaa puhaltimella 220 puhaltimen painepuolelle A10', josta ilmaa kuljetetaan lämmönsiirto- ja/tai suodatusseinämän 200 läpi alueen 35 A] kautta huonetilaan nuolella T10' osoitetusti ja putken 300a kautta ilmakammioon 140. Kuviossa esitetysti ilmakammion ollessa auki luukun li 17 81 900 1 31 ollessa auki- asennossa kulkee kanavaa 300a pitkin tullut huoneilma kammioon 140 ja edelleen ulos huonetilaan. Kyseinen virtaus vetää puoleensa kanavasta 110 tullutta raitista ilmaa kanavan 110 avautuessa ulkoilmaan. Raitista ilmaa on merkitty nuolin T12' . Luukun 31 ollessa 5 kiinni poistetaan huoneilmaa kanavan 300a ja 110a kautta.

10 15 \ 20 25 30 * · 35

Claims (13)

81900

1. Ilmanvaihtolaite (10), joka käsittää ainakin yhden raittiin ilman tulokanavan (11,110) ja joka ilmanvaihtolaite (10) käsittää ilmavirran 5 kierron aikaansaavan laitteen, jolloin raitista ilmaa tuodaan tulo-kanavan kautta huonetilaan, jossa laitteessa ilmavirtausta indusoidaan puhaltimella aikaansaadun ilmavirtauksen avulla, käsittää ilman kierron aikaansaavan puhallinlaitteen (22,220a ja/tai (220b) tai vastaavan, joka on sovitettu ensimmäisen lämmönsiirto- ja/tai suodatuskehän JO (19,190) ja toisen lämmönsiirto- ja/tai suodatuskehän (20,200) sisäänsä rajaamaan tilaan, jolloin puhallin (22,220a ja/tai 220b) tai vastaava on sovitettu siirtämään ja kuljettamaan osan ilmasta puhaltimen (22,220a ja/tai 220b) imupuolen alueelta (A2 ja/tai A2' tai A20' ja/tai A20") sen painepuolen alueelle (AX;A10' ja/tai A10") ja sieltä puhaltimen j5 (22,220a ja/tai 220b) painepuolen lämmönsiirtokehän ripapintojen läpi ilmanvaihtolaitteen (10) alueelle (A3) ja edelleen huonetilaan, tunnettu siitä, että puhallin (22,220a ja/tai 220b) on sovitettu siirtämään osan ilmasta alueelta (A1;A10' ja/tai A10") induktiokanavaa (30a ja/tai 30b;300a ja/tai 300b) pitkin raitisilmakanavan (11 ja/tai 20 12;110 ja/tai 120) tuntumaan ja edullisesti sen yläpuolelle, jolloin kyseisen induktiokanavan kautta tullut puhaltimen aikaansaama ilmavirtaus indusoi ja vetää puoleensa raitisilmakanavan (11 ja/tai 12;110 ja/tai 120) kautta tulevaa ulkoilmaa, jolloin huonetilan ilman kierrätyksen avulla indusoidaan raitisilman virtaus huonetilaan. 25

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite käsittää raittiin ilman tulokammion (14), johon ilma on sovitettu tulemaan raittiin ilman tulokanavasta (11).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että raittiin ilman tulokammio (14) avautuu ylöspäin ja että induktiovir-* tauskanava (30) on sovitettu päätymään raittiin ilman tulokammioon (14) tai sen tuntumaan.

4. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteisto käsittää toisen ilmakammion (16) ja II 19 81 900 1 toisen ilmakanavan (12), jolloin kammiosta (16) on yhteys toista kanavaa (12) pitkin ulkoilmaan ja joka toinen kammio on avattavissa ja suljettavissa erillisellä sulkulaitteella, edullisesti sulkuläpällä (31) ilman johtamiseksi joko ulkoa kammioon (16) ja siitä edelleen 5 huonetilaan tai ilman johtamiseksi laitteen (10) puhaltimen painepuoli-alueelta (Ax) kammioon (16) ja edelleen toista kanavaan (12) ja kanavasta edelleen ulos.

5. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, t u n -jO n e t t u siitä, että ilmakammio (14 ja/tai 16) on varustettu ilman suodattimena (15).

6. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että kanava (11 ja/tai 12) on varustettu venttiilillä 15 (13 ja/tai 17) laitteeseen (10) tulevan ja/tai siitä lähtevän huoneilman määrän säätämiseksi.

7. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että ilman kierrätyksen aikaansaava laite (22), edul- . 20 li-sesti puhallin on sovitettu neulamaisista rivoista muodostuvan ympy rämäisen kehän keskialueelle, jolloin ilma imetään ensin alemman eli ensimmäisen lämmönsiirto- ja/tai suodatuskehän (19) kautta alueelle (A2) ja sieltä puhaltimen painepuolelle alueelle (Ax) , josta ilma kuljetetaan edelleen ylemmän eli toisen lämmönsiirto- ja/tai suodatuskehän (20) . 25 lämmönsiirtopintojen ja alueen (A3) kautta suoraan huonetilaan ja aluee seen (Ax) avautuvan induktiokanavan (30) kautta tuloilmakanavan (11) yhteyteen ja/tai toisen kanavan (12) yhteyteen, jonka toisen kanavan kautta kyseinen ilma joko kuljetetaan pois tai jonka kanavan kautta tuodaan lisäksi raitista ulkoilmaa, jolloin alueelta (A1) kanavaa (30) 30 pitkin tuleva ilma indusoi raittiin ilman tulon huonetilaan vastaavalla tavalla kuin tulokanavan (11) yhteydessä.

8. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, : tunnettu siitä, että laitteisto käsittää termostaatin, joka on 35 säädettävissä kytkemään puhaltimen tai vastaavan toimintaan tai joka on sovitettu säätämään puhaltimen kierroslukua huonetilan lämpötilasta oh- 20 81 900 1 jauksensa saaneena.

9. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että lämmönsiirtolaitteen (18) kautta kulje- 5 tetaan lämmönsiirtonestettä, jolloin lämmönsiirtolaitteeseen on tulo-johto ja siitä on poistojohto ja jolloin lämmönsiirtoaine kierrätetään (nuoli Lx) lämmönsiirtolaitteen (18) kautta, jolloin lämmönsiirtolait-teessa sen putkistossa kierrätetty lämmönsiirtoneste joko luovuttaa lämpöenergiaa huonetilan ilmaan eli lämmittää sitä tai se ottaa huone-1Q tilan ilmasta lämpöenergiaa vastaan ja siten jäähdyttää sitä.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteen (10) puhaltimen imupuolen alueella (A2' ,A20' ,A20") on aukko (41), jonka kautta voidaan kierrättää huoneilmaa ohi lämmönsiirto- g ja/tai suodatuskehien (19,20; 190,200) .

11. Jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukainen laite, tunnettu siitä, että lämmönsiirtonesteenä käytetään suoraan huoneiston lämpimän käyttövesijärjestelmän vettä tai huoneiston patte- 20 riverkoston vettä.

12. Ilmanvaihtomenetelmä, jossa käytetään ns. induktiovirtauskanavasta (30) tulevan ilman imuvaikutusta hyväksi muun ilman kierrätyksen aikaansaamiseksi, ja jossa menetelmässä käytetään puhallinlaitetta (22) 25 vastaavaa ja kierrätetään sen avulla huoneilmaa lämmönvaihdinlait- teiden (18) kautta, tunnettu siitä, että erotetaan osa (Ti',Ti") kyseisestä kierrätetystä huoneilmasta (Tx) puhaltimien (22) jälkeen raittiin ilman tulokammioon (14 ja/tai 16) tai sen tuntumaan, jolloin kyseisellä haarautetulla ilmavirralla (1^,1^) indusoidaan 3Q raittiin ilman tulo suoraan ulkoa rakennuksen seinämän läpi johdetun putken kautta huonetilaan (H).

.. 13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että menetelmässä puhaltimen (22) painepuolelta (Ax) ennen lämmönvaih-.* 35 dinlaitteiden (18) toista kehää (20) erotetaan osa virtausta suoraan * kulkemaan ulos huonetilasta. II 21 81900