FI81446C - Projektil foer utspridning av spraengladdningar. - Google Patents

Description

1 81446

Ammus räjähteiden levittämistä varten

Esillä oleva keksintö koskee ammusta räjähteiden levittämistä varten.

5 Nämä räjähteet, joita nimitetään seuraavassa myös hajotettavaksi panoksiksi, on tarkoitettu heitettäviksi tietystä hajotuspisteestä, joka sijaitsee tietyllä korkeudella maanpinnan yläpuolella. Räjähteet putoavat sitten maahan, mahdollisesti pyörivät ja pomppivat maassa 10 ennen pysähtymistään. Esimerkiksi kyseessä ovat sellaiset räjähteet, jotka saatetaan aktiivitilaan, toisin sanoen valmiustilaan pyroteknisessä mielessä, kun ne ovat koskettaneet maahan (vaikka seuraava selostus viittaakin tiettyjen räjähteiden räjäyttämistä koskevaan edulliseen 15 sovellutukseen, tämä sovellutus ei ole kuitenkaan rajoittava, vaan keksintöä voidaan soveltaa myös muuntyyppisten räjähteiden hajottamiseen).

Hajottamisella tarkoitetaan tässä sitä, että useita panoksia kuljetetaan yhdessä tietyn laukaisuvektorin avul-20 la ja sitten irrotetaan ne toisistaan samanaikaisesti.

Yleensä toivotaan saatavan aikaan tietty panosryh-mitys sekä määrättyyn kapeaan (nimenomaan syvyyssuunnassa) että tarkasti paikannettuun räjäytysvyöhykkeeseen. Tätä varten on välttämätöntä, että eri panosten irrottaminen 25 tapahtuu mahdollisimman lyhyessä ajassa, niin että eri lentoratojen lähtöpisteet ovat niin lähellä toisiaan kuin suinkin mahdollista (ihannetapaus on, että nämä lähtöpisteet yhtyvät hajotuspisteessä, kun panokset irrotetaan samanaikaisesti). Samoin on välttämätöntä, että jokaisen 30 panoksen ballistiset ominaisuudet (nopeusvektorin moduuli ja suuntaus) sisältävät mahdollisimman pienen hajonnan (tämän termin tilastollisessa mielessä). Juuri tämä mainittujen ominaisuuksien pieni hajonta on edellytyksenä räjähdysvyöhykkeen kapeudelle. Lisäksi on aivan välttämä-35 töntä, että hajotushetkellä estetään samanaikaisesti lau- 2 81446 kaistujen eri räjähteiden törmääminen toisiinsa; tämä vaatimus on vaikeampi toteuttaa sen vuoksi, että panokset päin vastoin pyritään ryhmittämään, joten sen noudattaminen edellyttää räjähteiden eri nopeuksien erittäin huolel-5 lista tarkkailua.

Jo tunnetut laitteet, joissa panokset irrotetaan peräkkäin tietystä säiliöstä, eivät tee mahdolliseksi kaikkien näiden tavoitteiden toteuttamista samanaikaisesti, vaikka peräkkäisten laukaisujen kokonaiskestoaika 10 onkin hyvin lyhyt. Näin on laita myös silloin, kun panokset irrotetaan samasta säiliöstä, kun on kysymys siitä ajasta, joka tarvitaan säiliön avautumiseen ja räjähteiden irrottamiseen, koska tämä kestoaika on haitallinen ammunnan tarkkuuteen ja sen toistettavuuteen nähden.

15 Esimerkiksi DE-patenttihakemuksessa 2 607 336 (jossa esitetty rakenne vastaa esillä olevan hakemuksen vaatimuksen 1 johdannossa esitettyä) selostetaan sellaista ammustyyppiä, jossa erilliset räjähteet on sijoitettu koteloon tai kuoreen, joka on muodostettu kahdesta nivelle-20 tystä kokillipuoliskosta, jotka muodostavat varsinaisen ammuksen rungon. Muita säiliöitä, jotka on tarkoitettu hajotettavia räjähteitä varten, selostetaan myös DE-patenttihakemuksessa 2 340 653 ja FR-patenttihakemuksessa 2 140 693.

25 Eräs keksinnön tavoitteita on nimenomaan tehdä ehdotus sellaisesta ammuksesta, jonka panos on järjestettynä sille tarkoitettuun tilaan hajotushetkellä täydellisesti toistettavana ja jolloin ei jouduta turvautumaan säiliöön tai koteloon.

30 Hyvä toistettavuus edellyttää muuten hajottamista pienessä korkeudessa räjähteiden varsinaiseen ballistiikkaan liittyvien parametrien vaikutuksen vähentämiseksi; räjähteillä on itse asiassa oltava riittävästi aikaa irrota toisistaan ja pudota maahan. Muuten on toivottavaa, 35 että hajotuspisteen alhaisen korkeuden lisäksi nopeus on

II

3 81446 riittävän suuri ja suuntautuu hieman vinosti vaakatasoon nähden.

Keksinnön mukainen ammus tekee täysin mahdolliseksi tällaisen erittäin huolellisen valvonnan sinä aikana 5 ja siinä tilassa, joka on rinnastettavissa pienessä korkeudessa ja suurella nopeudella tapahtuvaan ammuksen hajottamiseen.

Tätä varten keksinnössä ehdotetaan käytettävää panosta varten sellaista uutta järjestelyä, joka eliminoi 10 ne epäkohdat, jotka ovat liittyneet tietyssä säiliössä kuljetettuihin hajotettaviin räjähteisiin.

Tähän päämäärään päästään keksinnön mukaisella ammuksella, jolle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

15 Erittäin edullista on, että tämän lisäksi järjes tetään välineet, joilla erilliset räjähteet saadaan liikkumattomiksi toisiinsa nähden ainakin yhdessä suunnassa pinon akselilla, niin että ammukseen kohdistuneiden keskipakovoimien siirtyminen ja jakautuminen pystytään var-20 mistamaan.

Yhdistämällä nämä kaksi rakennepiirrettä, toisin sanoen pinon erillisten räjähteiden kotelointi ja koko pinon kiinnittäminen yhteen kiinnitysvälineillä, pystytään saamaan aikaan sellainen itsekantava rakenne, joka 25 on itsestään jäykkä, niin ettei jouduta käyttämään ulkopuolista "lisäkuorta" eikä muuta säiliörakennetta.

Tällä tavoin varmistetaan puhtaasti staattiselta ja mekaaniselta kannalta: ammuksen muodonpitävuus, joka antaa sille sen itsekanta-30 van piirteen, dynaamiselta kannalta: voimien siirtyminen (kiihdytys- ja keskipakovoimat) ja niiden jakautuminen ammuksen runkoon, niin että tämä saadaan "käyttäytymään" bal-listisesti ja aerodynaamisesti yhtenäisesti samalla taval-35 la kuin varsinainen homogeeninen ammus (se rakennetyyppi.

4 81446 jossa räjähteet kuljetetaan tietyssä säiliössä).

Lisäksi, koska ammuksen ulkokuori muodostuu ainoastaan erillisten räjähteiden ulkokuoresta, ammuksen käyttökuormituksen ja tilavuuden suhde pystytään maksi-5 moimaan vielä suuremmalla syyllä sen vuoksi, että ammuksen ulkomitat on määrätty pääasiallisesti etukäteen, esimerkiksi tykin putken kaliperilla silloin, kun keksinnön mukainen ammus on tykinammus.

Ammus käsittää mieluimmin myös 10 pohjaelementin, joka on sijoitettu pinon alimmaisen räjähteen alle, pääelementin, joka on sijoitettu pinon ylimmäisen räjähteen päälle.

Tässä viimeksi mainitussa tapauksessa edellä kuva-15 tut välineet, jotka on tarkoitettu pitämään räjähteet keskenään liikkumattomina, varmistavat samoin niiden liikkumattomuuden pohja- ja pääelementtiin nähden.

Kiinnitysvälineiden ensimmäisessä suoritusmuodossa ne ovat välineitä, jotka yhdistävät pääelementin poh-20 jaelementtiin, niin että räjähdepinon ja pohja- ja pääelementin muodostama yksikkö saadaan muodonpitäväksi.

Kiinnitysvälineiden toisessa suoritusmuodossa ne ovat taas laitteita, jotka irrotusvälineiden toimiessa on tarkoitettu yhdistämään jokainen erillinen räjähde vierei-25 seen räjähteeseen irrotettavana rakenteena.

Pinon koossapysyminen ei ole siis enää taattu yh-teistoimintona, kuten edellisessä tapauksessa (tällöin pinon räjähteet on puristettu yhteen kiristämällä pohja-elementti pääelementtiin), vaan vierekkäisten elementtien 30 yhdyssarjana.

Ensimmäisen suoritusmuodon ollessa kyseessä kiin-nitysvälineet käsittävät mieluimmin ainakin kaksi sivu-vartta, joiden kummankin toinen pää on liitetty joko pohja- tai pääelementtiin lukitusvälineillä, jotka liittyvät 35 toiminnallisesti irrotusvälineisiin.

Il 5 81446

Kummankin sivuvarren toinen pää on mieluimmin myös nyt nivelletty pohja- tai pääelementtiin, niin että varsi saadaan kääntymään ja erilleen pinosta poikittaissuunnas-sa.

5 Irrotustoiminto on näin ollen toisaalta toteutettu ehdottomasti samaan aikaan kaikkien panosten osalla ja toisaalta se on melkein silmänräpäyksellinen, koska räjähteet on pinottu hyvin yksinkertaisesti eikä niitä ole esimerkiksi lukittu toisiinsa, mikä edellyttäisi tietyn mini-10 miajan mekaanisten irrotusvälineiden aktivoimiseksi.

Lisäksi pääelementin pohjaelementtiin yhdistävät välineet muodostavat mieluimmin kaapeliratoja tietojen siirtämiseksi tai energian syöttämiseksi ainakin pohjata! pääelementin ja pinon jokaisen räjähteen välillä; nii-15 tä on näin ollen mahdollista käyttää esimerkiksi räjähteiden varustamiseksi samanaikaisesti energialla juuri ennen niiden laukaisemista ja syöttää niihin toimintaparametrit (aktivoinnin hidastus räjähteen kosketettua maahan, aktivoinnin kestoaikaa...). Energia ja tiedot siirretään esi-20 merkiksi pääelementistä sivuvarsien välityksellä jokaisen räjähteen sytyttimiin; sivuvarret voivat toimia myös pinon pää- ja pohjaelementin välisessä tiedonsiirrossa (esimerkiksi silloin, kun pääelementti käsittää jaksotuslaitteet, joita käytetään pohjaelementtiin sisältyvän työntölaitteen 25 ohjaamiseen). Koska ammuksen runko koostuu paljaasta pinosta, kaapeleita ei voida asentaa sen pään ja pohjan väliin samalla tavalla kuin sellaisessa ammuksessa, jonka runko koostuu jäykästä kotelosta.

Työntölaitteella varustetun ammuksen ollessa ky-30 seessä se käsittää mieluimmin myös jaksotuslaitteet, jotka peräkkäisinä toimintoina ohjaavat työntöelementin toimintaa työntövaiheen etukäteen määrättynä kestoaikana, ballistisen jakson etukäteen määrätyn ajan kulut-35 tua ohjaavat työntöelementin irrottamisen pohjaelementis- 6 81446 tä ja siihen mahdollisesti liittyvän jarrutuslaskuvarjon avautumisen ja jarrutusjakson etukäteen määrätyn ajan kuluttua ohjaavat lukituslaitteiden vapauttamisen, työntövaiheen, 5 ballistisen vaiheen ja jarrutusvaiheen kestoaikojen ollessa valittu niin, että ammuksella on jarrutusvaiheen päättyessä tavoitettavaan maaliin nähden sellainen asento, suuntaus ja nopeus, jotka vastaavat ammuntatilanteelle tyypillisiä riippumattomia arvoja, niin että ammuntasar-10 jän hajoamisen toistettavuus pystytään varmistamaan kautta linjan.

On myös mahdollista järjestää etukäteen tietty asetusjärjestys, niin että jarrutusvaiheen päättyessä räjähteet irtoavat maaliin nähden aina samalla etäisyy-15 dellä ja samassa korkeudessa (tämän korkeuden ollessa lisäksi mahdollisimman pieni).

Keksinnön muita rakennepiirteitä ja etuja käy selville seuraavasta yksityiskohtaisesta selostuksesta, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa 20 kuvio 1 on sivukuvio, osittain aukileikattuna, keksinnön mukaisiin ohjeisiin perustuen toteutusta tykin-ammuksesta, kuvio 2 on osakuvio tästä ammuksesta ja esittää kahden erillisen räjähteen liittymistä toisiinsa, 25 kuvio 3 on detaljikuvio ja esittää pyörivien räjäh teiden lukitusnastaa, kuvio 4 vastaa kuviota 3 ja esittää sellaista ra-kennemuotoa, jossa lukitusnastat muodostavat lisäksi kiinnitysvälineet, 30 kuvio 5 on sivukuvio, osittain aukileikattuna, kek sinnön mukaisiin ohjeisiin perustuen toteutetusta, oman työntölaitteen käsittävästä ammuksesta, kuvio 6 on kaavio ja esittää puheena olevan ammuksen lentorataa, 35 kuvio 7 esittää ammuksen ja räjähteiden erilaisia n 7 81446 tiloja niiden jarrutushetken ja maahan iskeytymisen välisenä aikana, kuvio 8 on tasokuvio ja esittää räjäytysvyöhykkeen muotoa ammuntapisteeseen nähden, ja 5 kuviot 9 ja 10 ovat poikkileikkauksia ammuksesta vastaavasti kuvion 5 linjoja IX - IX ja X - X pitkin.

kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen ammuksen ensimmäistä suoritusmuotoa, jossa se on tykinanunus.

Tämä ammus käsittää pääelementin 1, keskirungon 2 10 ja pohjan 3.

Keskirunko 2 koostuu paljaasta pinosta, joka käsittää useita toisistaan erotettavia, päällekkäisiä panoksia 4, jotka liittyvät toisiinsa.

Nämä räjähteet ovat esimerkiksi hajotettavia pans-15 sarin- ja jalkaväentorjunta-ammuksia, joiden muoto tekee mahdolliseksi esimerkiksi nivellettyjen kaksiosaisten räjähteiden 4a ja 4b pinoamisen päällekkäin (näkyvät kuviossa 2, joka esittää kahta yhteenliitettyä räjähdettä), joiden aukko on avautunut räjähteen kosketettua maahan, jol-20 loin panssarintorjunta-ammus (sisältyy toiseen mainituista osista) voidaan suunnata oikein ja jalkaväentorjuntaammuk-set, jotka on suljettu sen sisäpuolelle, voidaan hajottaa. Räjähteiden liittäminen toisiinsa tapahtuu homogeenisilla pinnoilla 4c, 4d, joista toinen on kupera ja toinen kove-25 ra.

Tämän tyyppisiä räjähteitä selostetaan nimenomaan kahdessa FR-patenttihakemuksessa 83-10572 ja 83-10573, jotka ovat tämän patenttihakemuksen jättäjän nimissä ja joissa on yksityiskohtaisempi selostus näistä räjähteistä. 30 Tämä räjähdetyyppi ei ole kuitenkaan millään tavalla rajoittava, vaan keksintö koskee kaikenlaisia sellaisia räjähteitä, miinoja tai muita, jotka voidaan liittää toisiinsa ja pinota päällekkäin.

Pino liitetään yhteen aksiaalisella kaapelilla 5, 35 joka on yhdistetty toisaalta pääelementin yhteen pistee- β 81446 seen la ja toisaalta pohjaosan pisteeseen 3a, jolloin pino voidaan puristaa kokoon näiden kahden elementin välissä. Hajotushetkellä tämä jännitys laukeaa kaapelin vapautuessa, esimerkiksi klassisten pyroteknisten laitteiden avul-5 la.

Näin muodostuvasta jännityksestä johtuen ammukselle pystytään saamaan kauttaaltaan haluttu muodonpitävyys koko yksikössä pitkittäis- ja poikittaisvoimiin nähden (johtuvat nimenomaan ammunta- ja ballistisen vaiheen aikana ta-10 pahtuneista kiihdytyksistä). Nyt on huomattava, että pää-elementin liittämiseksi pinon ylimpään räjähteeseen on järjestetty kaulaosa Ib, joka tekee mahdolliseksi pääele-mentin kiilaamisen kiinni ylimpään räjähteeseen; vastaavasti pohjan kovero profiili ottaa vastaan pinon alimman 15 räjähteen kuperan pinnan 4d.

Muuten ammus on syytä suojata niitä erittäin suuria keskipakovoimia vastaan, joita siihen kohdistuu, sen lentoradan stabiloimiseksi. Tätä varten pohja 3 on varustettu jo tunnettuun tapaan vyöllä 6, johon tykin putken rihlaus 20 puristuu.

Lukuisia erilaisia välineitä voidaan käyttää räjähteiden pyörimisliikkeen lukitsemiseksi toisiinsa nähden ja niihin kohdistuneiden kuormitusten siirtämiseksi. Kuviossa 2 esitetään porrastukset 7, jotka on tehty räjäh-25 teiden kehään ja joiden avulla tämä toiminto varmistetaan. Porrastuksilla 7 samaan suuntaan aikaansaatu lukitus ei myöskään aiheuta hankaluutta silloin, kun pino vapautetaan räjähteiden hajottamiseksi. On selvää, että pohjaelementti ja pohja on myös varustettu yhdenmukaisilla porrastuksil-30 la.

Porrastuksien toisena erittäin edullisena rakenne-piirteenä on, että ne mahdollistavat lisäksi erillisten räjähteiden hajottamisen aksiaaliseen suuntaan niiden ir-rotushetkellä käytettäessä tällöin yksinkertaisesti apu-35 na (esimerkiksi tavanomaisilla pyroteknisillä laitteilla) li 9 81446 pyörintäkytkentää, jonka suunta on vastakkainen ammuksen pyörimissuuntaan nähden ballistisessa vaiheessa. Porrastuksen vaikutuksesta tämä kytkentä muuttuu tietyksi aksiaaliseksi voimaksi, joka varmistaa samanaikaisesti pinon 5 irtoamisen ja räjähteiden vastaavan vapautumisen.

Vaihtoehtoisesti (kuvio 3) räjähteet on lukittu pyörimistä vastaan kehälukitusnastoilla 8. Nämä nastat mahdollistavat niiden kahden elementin, joita ne tukevat, helpon irrottamisen aksiaaliseen suuntaan, ja niiden ai-10 noana tehtävänä on nyt varmistaa ammuksen muodostavien eri elementtien lukitus pyörimistä vastaan.

Nastojen lukumäärä ja koko tai edellä mainitussa tapauksessa porrastusten pituus ja korkeus on laskettu niin, että sellaisten keskipakovoimien, jotka voivat olla 15 varsin huomattavia (ammuksen oma pyörimisnopeus on noin 2 000 kierrosta minuutissa), siirtyminen on mahdollista.

Kun aksiaalinen kaapeli on järjestetty kiinnitys-laitteeksi, tästä on se etu, ettei siihen kohdistu käytännöllisesti katsoen lainkaan keskipakovoimia, mikä poik-20 keaa niistä kaapeleista, jotka on järjestetty muuten ammuksen kehälle. Tämä rakennepiirre on erittäin edullinen suurella nopeudella pyörivän tykinammuksen ollessa kyseessä.

Kiinnitysvälineiden eräässä toisessa suoritusmuo-25 dossa pääelementin ja pohjan välinen liitäntäyhteys (kuvion 1 aksiaalinen kaapeli tai muut vastaavat laitteet) korvataan sarjalla liitäntävälineitä, joita on järjestetty rinnakkaisten räjähteiden yhdistämiseksi toisiinsa, ja koko tällaisen yksikön koossapysyminen on varmistettu siis 30 vierekkäin eikä yhtenä kokonaisuutena.

Nämä liitosvälineet voivat olla esimerkiksi kuvioissa 4 esitettyjä räjähtäviä sokkia 9, jotka korvaavat kuvion 3 kehänastat 8. Kehänastoista poiketen näiden sokkien tehtävänä on varmistaa räjähteiden kiinnittyminen 35 sekä aksiaali- että keskipakovoimia vastaan. Irrotusväli- 10 81 446 neet ovat siis välineitä, jotka mahdollistavat ammuksen kaikkien räjähtävien sokkien samanaikaisen syttymisen. Aksiaalisen kaapelin 5 puuttumista lukuunottamatta ammuksen rakenne pysyy muuten samana kuin aikaisemmin.

5 Kuvio 5 esittää sivukuviona toista ammuksen suori tusmuotoa ammuksen ollessa koottu. Seuraavassa selostetaan yksityiskohtaisemmin kantorakettia hajotettavia panoksia varten, mutta tämä sovellutus ei ole kuitenkaan rajoittava; on myös mahdollista tehdä sellainen ammus, jossa ei 10 ole omia työntölaitteita, esimerkiksi lentokoneen alapintaan kiinnitetty tai lentokoneen pudotussäiliöön sijoitettu jarrutettava pommi.

Selostettu ammus käsittää kärkikartion 10, joka muodostaa pääelementin, paljaan pinon 20, jossa on useita 15 hajotettavia panoksia 21, pohjaelementin 30 ja lisäksi työntökerroksen 40; pino 20 on stabiloitu sivuvarsilla 50 - joko jäykillä tai joustavilla - jotka muodostavat kiin-nitysvälineet.

Kiinnitysvälineet voivat kuitenkin olla konstruoi-20 tuja myös muulla tavalla, nimenomaan niiden erilaisten muunnelmien mukaan, joita on selostettu edelliseen suoritusmuotoon liittyen (aksiaalinen kaapeli, joka yhdistää pääelementin pohjaelementtiin, yksikön pitäminen koossa sijoittamalla elementit vierekkäin). Samalla tavalla voi-25 daan soveltaa kokonaan elementtien, porrastuksien, kehä-nastojen pyörimisen estäviin laitteisiin liittyvää detaljia, jota ei toisteta tässä.

Pääelementti 10 käsittää sähköisen kotelon 11, joka mahdollistaa nimenomaan ammuksen toiminnan jaksottamisen, 30 kuten seuraavassa selostetaan. Ulkopuolinen pistorasia 12 mahdollistaa energian siirtämisen (energiakuormitus juuri ennen ammuksen laukaisemista) ja tiedonsiirron ulkopuolelta sähköiseen koteloon 11, joka jakaa sitten tämän energian ja nämä tiedot (samoin kuin ne tiedot, jotka se 35 on itse laatinut) jokaiseen erilliseen räjähteeseen 21

II

11 81446 sivuvarsien 50 avulla, jotka muodostavat kaikkia räjähteitä palvelevan kaapeliradan. Lisäksi nämä kaapeliradat varmistavat tiedonsiirron pääelementin 10 ja pohjaelementin 30 ja myös työntölaitteen 40 välillä.

5 Pääelementin alapinta 13 on tehty niin, että se liittyy pinon ylimpään räjähteeseen; muuten on järjestetty jousi 14, joka helpottaa pääelementin heittämistä pois pinosta irrotushetkellä.

Pino 20 koostuu erillisistä räjähteistä 21, joiden 10 yläpinnat 21a ja alapinnat 21b ovat yhtenäisiä, niin että ne saadaan liittymään yhteen. Pinoaminen ja kiinnitys pyörimistä vastaan on järjestetty samalla tavalla kuin ensimmäisessä suoritusmuodossa, jota on selostettu kuviin 1-4 viittaamalla. Räjähteet voivat mieluimmin nytkin olla 15 kahdessa edellä mainitussa FR-patenttihakemuksessa 83-10572 ja 83-10573 selostettua tyyppiä. Keksinnön edellyttämiin tuloksiin pääsemiseksi on muuten samantekevää, onko räjähteiden kovero tai niiden kupera pinta eteenpäin silloin, kun liittämistoimintoa ei ole muutettu.

20 Pohjaelementti 30 käsittää mieluimmin laskuvarjon 31, joka tekee mahdolliseksi ammuksen jarruttamisen, kuten seuraavassa todetaan. Pohjaelementin yläpinta 32 on tehty niin, että se liittyy pinon viimeisen räjähteen sisäpinnan sisäpuolelle. Muuten, tämä pohjaelementti käsittää samoin 25 pyroteknisen ulosheittolaitteen 33, jonka tehtävänä on saada aikaan tämän pohjaelementin irrottaminen työntölait-teesta 40, tämän irrottamisen tapahtuessa laskuvarjon aukeamisen jälkeen.

Työntölaite 40 on esimerkiksi kiinteän polttoaineen 30 41 sisältävä työntölaite, jossa on lisäksi stabi- lointisiivekkeet 42, jotka on esimerkiksi nivelletty ammuksen heittoputken tilantarpeen pienentämiseksi.

Vaihtoehtoisesti pohjaelementti voi olla pommin perän tapaan siivillä varustettu osa, jossa on mahdolli-35 suus varmistaa perä ja siivet viritystä varten.

12 81 446

Sivuvarret 50, joiden on todettu suorittavan mekaanista ja sähköistä kaksoistoimintoa (pinon liittäminen yhteen sekä energian ja tietojen siirtäminen), on yhdistetty toisesta päästään 50a pääelementtiin 10 ja toisesta 5 päästään 50b pohjaelementtiin 30.

Kuviot 9 ja 10 esittävät näiden liitäntöjen detaljeja: liitäntä pääelementtiin 10 (kuvio 9 ) tapahtuu ulos-työnnettävillä sokilla 51 siten, että niiden ulostyöntä-minen voidaan suorittaa esimerkiksi pyroteknisillä lait-10 teillä, jotka käsittävät detonaattorin 53 sytyttämän panoksen 52: näiden detonaattorienaktivointi saa näin ollen aikaan melkein silmänräpäyksellisestä pääelementin 10 irtoamisen pinosta 20 jousen 14 laajentumisen tehostaessa vielä tätä irrotustoimintoa.

15 Varsien alapäät 50b on yhdistetty pohjaelementtiin 30 (kuvio 10) sokilla 54 (nämä eivät ole ulostyönnettä-viä), mikä varmistaa näin varsien niveltymisen alaosastaan elementtiin 30.

Vaikka kuvioissa onkin esitetty sellainen rakenne, 20 jossa on kaksi vartta, varsien lukumäärä ei ole rajoittava tekijä, eikä varsien tarvitse myöskään olla jäykkiä. Kiinnityslaitteet voivat esimerkiksi koostua myös vöistä, jotka on jännitetty pohjaelementin ja pääelementin väliin, niin että pinon eri elementit saadaan pysymään puristuk-25 sessa.

Lopuksi on huomattava, että varsien sijoittaminen jokaisen räjähteen pituussuuntaiseen kurkkuun (voidaan nähdä kuvioista 9 ja 10) tekee mahdolliseksi tehostaa ammuksen muodostavien elementtien pyörimisen estämistä ja 30 pitää ammus yleisulkomuodoltaan lieriömäisenä, jolloin varret eivät muodosta ulokkeita.

Seuraavassa selostetaan ammuksen käyttöä.

Ensinnäkin ennen ammuksen laukaisemista jokainen räjähde ladataan energialla (kondensaattorin tai mikropa-35 riston lataaminen) ja ohjelmoidaan siihen liittyvillä toi-

II

13 81 446 mintaparametreillä (hidastus laukeamiseen). Nämä sähköiset parametrit syötetään pääelementin yhteen pisteeseen 12 ja jaetaan sitten eri räjähteisiin varsilla 50, jotka muodostavat kaapeliradat. Lisäksi ballistiset tiedot (ampumaet-5 äisyys, ampumakulma) on rekisteröity elektroniikkakoteloon 11, niin että eri vaiheet ampumishetken ja räjähteiden leviämisen välillä voidaan jaksottaa sopivalla tavalla.

Lentoradan eri vaiheet on esitetty kaaviona kuviossa 6: lentorata käsittää ensinnäkin ensimmäisen työn- 10 tövaiheen AB, joka vastaa työntölaitteen toiminnan kestoaikaa. Ammus jatkaa sitten lentoaan ballistisen vaiheen BC aikana, minkä jälkeen käynnistetään jarrutusvaihe CD, jonka tehtävänä on vähentää ammuksen nopeutta. Pisteessä D, joka on hajotuspiste, ammuksen nopeus on V. Silloin 15 irronneet räjähteet omaksuvat oman ballistiikkansa ja iskeytyvät maahan lähellä pistettä E, joka vastaa tavoiteltua maalia.

Ammukseen järjestetyt jaksotuslaitteet tekevät mieluimmin mahdolliseksi sen, että työntövaiheen, ballis-20 tisen vaiheen ja jarrutusvaiheen kestoajat voidaan valita automaattisesti niin, että ammuksella on jarrutusvaiheen päättyessä (toisin sanoen hajotuspisteessä D) korkeus h, etäisyys a maaliin, tietty nopeusvektorimoduuli ja nopeus-vektorisuuntaus, jotka kaikki ovat mahdollisimman lähellä 25 tyyppiarvoja ja riippumattomia ampumapisteen A sijainnista. Kuvioissa 6 on esitetty myös kaksi muuta lentorataa A' B' C D E ja A" B" C" D E, joille ampumapisteen ja maalin välinen etäisyys x vaihtelee; kuitenkin eri vaiheiden jaksotus tapahtuu niin, että hajotuspiste D on käytännöl-30 lisesti katsoen sama.

Tällä piirteellä pystytään nimenomaan varmistamaan hyvä hajotustoistettavuus eri räjähteiden välillä ampumaetäisyydestä riippumatta.

Kuvio 7 esittää ammuksen tilaa eri vaiheiden aika-35 na: ballistisen vaiheen päättyessä (pisteessä C), työntö- 14 81446 laite 40 on irronnut pohjaelementistä 30 irrotusvälineiden 33 avulla. Samanaikaisesti laskuvarjo 31 avautuu (kuvio 7 vasemmalla), jolloin ammuksen nopeus laskee.

Hajotuspisteessä D (kuvio 7 keskellä) varret ovat 5 vapautuneet lukituksesta niiden päässä olevien sokkien lennettyä ulos. Pääelementti 10 on irronnut, ja varret 50 siirtyvät erilleen toisistaan ja vapauttavat näin rä-j ähdepinon 21.

Varsien avautuminen voi tapahtua normaalilla ta-10 valla tai sitä voidaan edistää mekaanisilla jousilaitteil-la, pyroteknisillä laitteilla ynnä muilla.

Räjähteiden hajottamista varten voidaan mahdollisesti järjestää erotuslaitteet, niin että saadaan aikaan räjähteiden suhteellinen aksiaalinen tai poikittaishajotus 15 (tai molemmat) niiden lukituksen avauduttua. Nämä laitteet voivat koostua esimerkiksi jousista, jotka on sijoitettu vierekkäisten räjähteiden väliin tai voidaan myös käyttää vyötä, joka menee räjähteiden muodostaman pinon alle ja jonka päät on liitetty varsien yläpäihin: varsien 20 siirtyminen erilleen toisistaan (normaalilla tavalla tai avustettuna) jännittää vyön ja saa aikaan lisäsysäyksen räjähteisiin niiden akselin suuntaan.

Kun räjähteet ovat irronneet toisistaan, ne iskeytyvät maahan ja pysähtyvät lopuksi paikalleen räjäytys-25 vyöhykkeelle (kuvio 7 oikealla).

Tämä räjäytysvyöhyke esitetään kaaviona kuviossa 8: toiminnalle valitusta jaksotuksesta riippuen syvyys C voi olla hyvin pieni ja melkein riippumaton ampumaetäisyydestä x; räjäytysvyöhykkeen leveys d poikittaissuunnas-30 sa on puheena olevaa tyyppiä olevien eri ammuksien ampumakulman 0 funktio.

Il

Claims (17)

1. Ammus räjähteiden levittämistä varten käsittäen: useita aksiaalisesti yhteen ainoaan pinoon (2;20) 5 päällekkäin sijoitettuja, yksitellen erotettavissa olevia räjähteitä (4;21), kiinnitysvälineet (5;50) räjähteiden kiinnittämiseksi toisiinsa, irrotusvälineet pinon kaikkien räjähteiden samanai-10 kaisen toisistaan irtoamisen ja niiden hajottamisen aikaansaamiseksi , tunnettu siitä, että räjähteiden yläpinnoissa (4c;21a) ja alapinnoissa (4d;21b) on komplementaariset profiilit, jotka mahdollis-15 tavat räjähteiden sijoittamisen yhdeksi homogeeniseksi pinoksi, kiinnitysvälineet ovat välineitä, jotka jäykistävät pinoa puristamalla räjähteitä toisiaan vasten pinon saamiseksi muodonpitäväksi aksiaalisia ja poikittaisia kuormi-20 tuksia vastaan, niin että näin jäykistetty pino muodostaa itsekantavan rakenteen, joka muodostaa ammuksen rungon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus, tunnettu siitä, että se on lisäksi varustettu välineillä (7,8) yksittäisten räjähteiden saamiseksi ammuksen pyö- 25 riessä liikkumattomiksi toistensa suhteen ainakin yhdessä suunnassa, pinon akselin ympäri, niin että varmistetaan ammukseen kohdistuvien keskipakovoimien siirtyminen ja jakautuminen .

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus, t u n -30 n e t t u siitä, että se käsittää lisäksi pohjaelementin (3,30), joka on sijoitettu pinon alimman räjähteen alle, pääelementin (1,10), joka on sijoitettu pinon ylimmän räjähteen päälle, 35 kiinnitysvälineiden ollessa tällöin välineitä, jot ka yhdistävät pääelementin ja pohjaelementin toisiinsa. 16 81 446 niin että varmistetaan pinon ja pohja- ja pääelementin muodostaman yksikön muodonpitävyys.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ammus, tunnettu siitä, että se on lisäksi varustettu välineillä 5 (7,8) yksittäisten räjähteiden saamiseksi ammuksen pyö riessä liikkumattomiksi toistensa suhteen ainakin yhdessä suunnassa, pinon akselin ympäri, samoin kuin pohja- ja pääelementin suhteen, niin että varmistetaan ammukseen kohdistuneiden keskipakovoimien siirtyminen ja jakautumi-10 nen.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus, tunnettu siitä, että kiinnitysvälineet ovat välineitä (9), jotka on tarkoitettu liittämään kukin yksittäinen räjähde sen vieressä oelvaan räjähteeseen niin, että se 15 voidan irrottaa irrotusvälineiden aktivointihetkellä.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus, tunnettu siitä, että irrotusvälineet ovat pyroteknisiä välineitä (9, 52, 53).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ammus, t u n -20 n e t t u siitä, että se käsittää lisäksi erotusvälineet, joilla saadaan räjähteiden irrottua toisistaan aikaan niiden keskinäinen aksiaalinen tai poikittainen hajaantumi nen.

8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ammus, t u n -25 n e t t u siitä, että kiinnitysvälineet käsittävät ainakin kaksi sivuvartta (50), joiden kummankin ensimmäinen pää (50a) on yhdistetty pohja- tai pääelementtiin lukituslait-teilla (51), jotka liittyvät toiminnallisesti irrotusväli-neisiin.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ammus, tun nettu siitä, että kummankin sivuvarren toinen pää (50b) on nivelletty pohja- tai pääelementtiin, niin että varsi saadaan kääntymään ja siirtymään erilleen pinosta poikittaissuunnassa.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ammus, t u n- II 17 81 4 46 n e t t u siitä, että lukitusvälineet käsittävät kumpaakin vartta varten sokan (51), joka tulee ulos irrotusvälinei-den avulla.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen ammus, t u n-5 n e t t u siitä, että käsittää lisäksi aukaisemista edistävät välineet, jotka varmistavat lukituksen vapautumisen jälkeen varsien pakkosiirtymisen tietylle etäisyydelle pinosta.

12. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ammus, t u n- 10. e t t u siitä, että ne välineet, jotka yhdistävät pää- elementin pohjaelementtiin, muodostavat kaapeliradat, joita pitkin voidaan siirtää tietoja tai syöttää energiaa ainakin joko pohja- tai pääelementin ja pinon jokaisen räjähteen välillä.

13. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ammus, tun nettu siitä, että pohjaelementti on tykinammuksen pohjan kaltainen elementti (3).

14. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ammus, tunnettu siitä, että pohjaelementti käsittää jarrutuslas- 20 kuvarjon (31).

15. Patenttivaatimuksen 3 mukainen ammus, tunnettu siitä, että itse pohjaelementti on sijoitettu työntöelementin (40) päälle, joka voidaan irrottaa pohja-elementistä.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen ammus, tun nettu siitä, että se käsittää lisäksi jaksotuslait-teet, jotka on tarkoitettu peräkkäisinä toimintoina ohjaamaan työntöelementin toimintaa työntövaiheen (AB) tiettynä, etukäteen määrättynä 30 kestoaikana, ballistisen vaiheen (BC) etukäteen määrätyn ajan kuluttua ohjaamaan työntöelementin irrottamisen pohjaele-mentistä ja tähän sisältyvän jarrutuslaskuvarjon aukaisemisen, 35 jarrutusvaiheen (CD) etukäteen määrätyn ajan kulut- is 81446 tua ohjaamaan lukitusvälineiden vapauttamisen, työntövaiheen, ballistisen vaiheen ja jarrutusvaiheen kestoaikojen ollessa valittu niin, että ammuksella on jarrutusvaiheen päättyessä tietty asento (D) maaliin 5 (E) nähden, sellainen suuntaus ja nopeus (V), jotka ovat niin lähellä kuin mahdollista ammuksen laukaisupisteen sijainnin (A) riippumattomia tyyppiarvoja, niin että varmistetaan ammunnan leviämisen toistettavuus räjähteestä toiseen.

17. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ammus, tun nettu siitä, että välineet, joilla erilliset räjähteet saadaan niiden ammuksen pyörimiseen nähden liikkumattomiksi, käsittävät kehäporrastukset, näiden porrastuksien varmistaessa räjähteiden keskinäisen lukituksen ammuksen 15 pyörimissuuntaan ballistisen vaiheen aikana, ja että on järjestetty sellaiset välineet, joilla jokaiseen räjähteeseen saadaan sen irrotushetkellä tietty pyöriiniskytkentä vastakkaiseen suuntaan, niin että porrastuksen vaikutuksesta tämä vastakkaissuuntainen kytkentä muuttuu voimak-20 si, jonka suunta on aksiaalinen ja joka mahdollistaa räjähteiden etääntymisen toisistaan aksiaaliseen suuntaan. Il 19 81 446