FI81251C - Anordning foer framstaellning av en levande kontaktlins. - Google Patents

Description

81 251

Laite elävän piilolinssin valmistamiseksi Tämän keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen l johdannon mukainen laite elävän piilolinssin valmistamiseksi.

Erilaiset virheet silmän taittovoimakkuudesssa ovat yleisiä. Taittovirheet johtuvat siitä, että silmän taittovoimakkuus on joko liian suuri tai liian pieni ja silmä muodostaa terävän kuvan verkkokalvon eteen tai sen taakse. Tällöin verkkokalvolle muodostuva kuva on epätarkka. Jos silmän taittovoimakkuus on virheellinen, voidaan taittovoimakkuutta muuttamalla korjata taittovirhe ja palauttaa näkökyky normaaliksi.

Silmän taittokykyä voidaan muuttaa erilaisilla linsseillä sekä silmäkirurgisilla menetelmillä. Linsseistä tavallisimpia ovat silmän eteen sijoitettavat linssit, eli silmälasit. Linssi voidaan sijoittaa myös suoraan silmän sarveiskalvon päälle. Tällöin puhutaan ns. piilolinsseistä. Kirurgisia menetelmiä ovat mm. Moskovan Fjodorov-klinikalla kehitetty menetelmä ja länsimaissa käytettävä epikeratofakia-menetelmä. Fjodorov-menetelmässä leikataan silmän sarveiskalvoon sä-teittäisiä viiltoja, jotka arpeutuessaan kiristyvät ja lyhentävät silmää. Näin saadaan verkkokalvon ja sarveiskalvon välistä etäisyyttä lyhennettyä ja verkkokalvon eteen ennen leikkausta muodostunut kuva piirtyy verkkokalvolle. Epikera-tofakia-leikkauksessa asetetaan silmän sarveiskalvon päälle siirrännäissarveiskalvosta sorvattu elävä piilolinssi. Käytetyt linssit valmistetaan syväjäädytetystä sarveiskalvosta sorvaamalla. Siirretty linssi kasvaa kiinni silmän sarveiskalvoon ja silmän taittovoimakkuus muuttuu pysyvästi.

Silmäkirurgiset menetelmät taittovoimakkuuden korjaamiseksi ovat houkuttelevampia kuin piilolinssien tai silmälasien käyttö. Silmälasit rajoittavat näkökenttää ja painavat nenänvartta. Usein silmälasien käyttöä vältetään myös ulkonä-kösyistä, jolloin siirrytään käyttämään piilolinssejä.

2 81251

Piilolinssejä ei voi kuitenkaan käyttää jatkuvasti ja niiden hygieniasta huolehtimiseen tarvitaan erikoisia puhdistusnes-teitä ja desinfiointilaitteita.

Nykyisin käytettevillä silmäkirurgisilla menetelmillä saadaan silmän taittovirhe pysyvästi korjatuksi, mutta potilaan sairaalassaoloaika on pitkä. Neuvostoliittolaista menetelmää käytettäessä potilaan näkökyky palautuu sarveiskalvon parannuttua ja potilas joutuu viettämään paranemisajan sairaalassa. Epikeratofakialeikkauksen jälkeen sairaalassa vietettävä aika on myös pitkä, noin kolme kuukautta. Toipumisajan pituus johtuu siitä, että siirrettävä linssi samenee jäädytettäessä ja näkökyky palautuu leikkauksen jälkeen vasta linssin kirkastuessa. Leikkauksen onnistuminen pystytään toteamaan näiden leikkausten jälkeen vasta silmän tervehtymiseen ja linssin kirkastumiseen kuluvan ajan kuluttua, ja mahdo-linen uusi leikkaus vaatii uudellen saman odotusajan ennen kuin onnistuminen voidaan todeta.

DE-patenttijulkaisussa 3433581 on esitetty laite, jonka avulla silmän sarveiskalvosta voidaan leikata ohut kalvo, jolloin silmän taittokyky muuttuu. Kalvon muotoa voidaan vaihdella laitteeseen kuuluvien muottien avulla. Laitetta ei ole käytetty Suomessa, mutta tälläkin laitteella tehdyn leikkauksen jälkeen on potilaan vietettävä sairaalassa sarveiskalvon tervehtymiseen kuluva aika.

DE-patettijulkaisussa 3409798 on esitetty laite, jolla sarveiskalvosta voidaan leikata erimuotoisia eläviä piilolinssejä. Laitteessa voidaan käyttää erimuotisia muotokappaleita ja linssin muoto määräytyy muotokappaleen mukaan. Sarveiskalvo kiinnitetään muotokappaleeseen alipainella ja mekaanisella kiinnityselimellä. Laitetta on kokeiltu Suomessa laboratorio-olosuhteissa. Kokeissa huomattiin, että sarveiskalvon elastisuuden takia sitä on erittäin vaikea saada pysymään kiinni muotokappaleessa, ja alipainetta (= kiinni-tysvoimaa) lisättäessä sarveiskalvo tunkeutui alipaineen

II

3 81 251 imureikiin, jolloin linssin optinen pinta tuli epätasaiseksi mistä syystä saatujen linssien laatu oli huono.

Tämän keksinnön tarkoituksen on saada aikaan laite, jolla voidaan valmistaa eläviä piilolinssejä epikeratofakialeik-kausta varten sarveiskalvosiirrännäistä syväjäädyttämättä.

Keksintö perustuu siihen, että linssi leikataan kahden muotin välissä laserilla siten, että leikattaessa linssin toinen pinta leikataaan tasoksi. Silmän päälle asetettaessa linssi kaareutuu oikeaan muotoonsa ja saa oikean taittovoi-makkuuden.

Täsmällisemmin sanottuna keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön avulla saavutetaan huomattavia etuja.

Keksinnön mukaisella yksinkertaisella laitteella voidaan valmistaa piilolinssisiirrännäinen paikan päällä esim. keskussairaalassa. Tarvittessa voidaan valmistaa uusi linssi, jonka voimakkuus on erilainen, mikäli riittävää korjausta ei saavuteta ensimmäisellä leikkauskerralla. Koska linssiä ei tarvitse jäädyttää, se pysyy koko ajan kirkkaana ja leikkauksen onnistuminen nähdään heti. Leikkauksesta toipuminen kestää noin 1-3 vuorokautta, minkä ajan uuden epiteeliker-roksen kasvaminen sarveiskalvon päälle kestää. Potilas voi lähteä sairaalasta heti tämän toipumisajan jälkeen. Siirrän-näisaihio pysyy muottien välissä pienellä puristusvoimalla, minkä ansiosta yhdessä laserin käytön ja akseleiden pyörittämisen kanssa saatavan linssin optinen laatu on hyvä.

Keksintöä tarkastellaan seuraavassa lähemmin oheisten piirustusten avulla.

Kuvio 1 esittää yhtä keksinnön mukaista laitetta osittain leikattuna sivulta.

4 81 251

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista laitetta edestä.

Kuvio 3 esittää tällä laitteella leikattua sarveiskalvosiir-rännäistä.

Kuvio 4 esittää siirrännäistä silmän sarveiskalvon päälle asetettuna.

Kuviossa 1 on esitetty yksi mahdollinen rakenneratkaisu keksinnön mukaiseksi laitteeksi. Laitteessa on pylväsporakoneen runkoa muistuttava tukeva runko 1. Rungon alaosassa olevaan tilaan on asennettu kierukkavaihtella varustettu tyristori-ohjattu sähkömoottori 2. Kierukkavaihde pyörittää kytkimen 3 välityksellä akselia 21, joka pyörittää hammashihnapyörien 4 ja hammashihnojen 5 välityksellä rungon kidan alapäähän pystyasentoon asennettua alamuotin 8 akselia 7 ja rungon yläpäähän samoin pystyasentoon asennettua ylämuotin 9 akselia 11. Akselit 7 ja 11 on laakeroitu kuulalaakerein 14 ja vastaavasti 16. Ylämuotin 9 akselin 11 päähän on asennettu nos-toholkki 12, jolla säädetään akselin 11 pituutta. Nostohol-kin 12 jälkeen akselille 11 on asennettu vaihdettava ylä-muotti 9. Akselin 7 yläpäähän on asennettu vaihdettava ala-muotti 8.

Ylämuotin 9 akselin 11 pituuden säätölaitteessa on ylämuotin 9 nostoholkki 12,liukuholkki 10, neulalaakeripesä 13, ura-kuulalaakeri 14, painojousi 15 ja lukitsijana Seeger-rengas 16. Ylämuotin 9 akselin 11 pituutta ja muotin 9 asemaa voidaan säätää myös säätöruuvilla 17. Ylämuotin 9 akselin 11 voimansiirtolaitteet on suojattu hihnansuojuksella 18, joka on kiinnitetty ruuvilla 19.

Kuviossa 2 on sama laite esitetty edestä. Laitteen sivulle on asennettu kaksi laseria 22, 23. Näillä lasereilla 22, 23 leikataan halutunkokoinen ja -muotoinen siirrännäinen sarveiskalvosta 24.

Sarveiskalvosiirrännäinen eli elävä piilolinssi 24 valmistetaan laitteella seuraavasti: li 5 81251

Siirrännäinen 24 asetetaan alamuotin 8 päälle. Ylämuotti 9 lasketaan alamuotin 8 päälle säätämällä ylämuotin 9 akselin 11 pituutta akselille 11 liitetyllä säätölaitteella. Ylämuotin 9 akselin 11 liike säädetään säätöruuvilla 17 sopivalle alueelle siten, että alamuotin 8 ja ylämuotin 9 väliin jää ylämuotin 9 ala-asennossa 0,5 mm:n välimatka. Siirrännäisen 24 paksuus on n. 0,55 mm, joten siirrännäinen 24 puristuu kevyesti muottien 8 ja 9 väliin. Kun siirrännäinen 24 on asetettu muottien 8 ja 9 väliin käynnistetään moottori 2 ja muotit 8 ja 9 alkavat pyöriä akseleiden 7 ja 11 pyörittäminä molemmat samalla nopeudella. Moottorin 2 kierroslukua voidaan säätää siten, että akseleiden kierrosluvuksi voidaan asettaa 0-60 1/min

Kun akselit 7 ja 11 pyörivät sopivalla nopeudella, aloitetaan siirrännäisen 24 leikkaaminen. Ensimmäisellä, siirrännäisen 24 vaakatason yläpuolisella laserilla 22 aloitetaan siirrännäisen 24 leikkaaminen haluttuun halkaisijamittaan. Leikkaaminen aloitetaan siirrännäisen 24 ulkoreunalta ja laserin 22 sädettä siirretään akseleiden 7 ja 11 pyöriessä kohti akseleiden 7 ja 11 yhteistä keskilinjaa. Näin leikataan siirrännäisen 24 reunasta spiraalimainen nauha. Kun laserin 22 säde on 4,5 mm:n etäisyydellä akseleiden 7 ja 11 keskilinjalta, on saatu halkaisijaltaan 9 mm oleva siirrän-näiskiekko. Koska akseleita 7 ja 11 pyöritetään, asettuu haluttuun halkaisijamittaan leikattu siirrännäinen 24 muottien keskelle. Kuten kuviosta 2 nähdään, on ensimmäinen laseri 22 asennettu vinosti akseleiden 7 ja 11 keskiakselia vasten välimatkan päähän akseleista 7 ja 11. Tällöin siirrännäiskie-kon 24 reunasta tulee leikattaessa vino kiekon 24 keskustaan päin ja silmän 25 pinnan ja siirrännäisen 24 liittymäkohdasta jouheva. Siirrännäisen 24 vinon reunan ansiosta siirrännäinen ei hankaa silmäluomen sisäpuolta ja luomen reunaa eikä synny roskan tunnetta.

Seuraaavassa vaihessa siirrännäinen 24 leikataan haluttuun paksuuteen, jolloin muodostuu linssin voimakkuus. Tämä ta- 6 81 251 pahtuu leikkaamalla kohtisuoraan akseleiden 7 ja 11 keskilinjaa kohti asennetun toisen laserin 23 säteellä siirrännäinen 24 halki vaakatasossa muottien 8 ja 9 välistä. Ala-muotin 8 kuperimman kohdan ja ylämuotin 9 alareunan väliin jää pieni, noin 0,1 mm:n rako, ja laserin 23 säteellä voidaan leikata siirrännäinen 24 halki tätä rakoa pitkin. Tässä vaiheessa siirrännäisen 24 toinen pinta, kuviossa 3 yläpinta, leikataan laserin 23 säteellä suoraksi tasoksi. Laserin 23 sädettä kuljetetaan akseleiden 7 ja 11 keskilinjaa kohti, ja koska akselit 7 ja 11 samalla pyörivät, on siirrännäinen 24 leikkautunut muottien 8 ja 9 välissä halki, kun säde on ohittanut akseleiden 7 ja 11 keskilinjan. Koska akselit 7 ja 11 pyörivät leikattaessa, tulee linssin pinnasta tasaisempi kuin pyörimätöntä aihiota leikattaessa olisi mahdollista.

Saadun linssin 24 toinen pinta on suora ja toinen pinta kovera. Tässä vaihessa linssin 24 muoto on määräytynyt ylämuotin 9 ja alamuotin 8 muotojen mukaan. Kun linssi 24 asetetaan potilaan silmän 25 päälle, kaareutuu linssi 24 silmän 25 muodon mukaan, jolloin myös linssin 24 suora pinta kaareutuu ja linssi saa oikean muotonsa. Koska linssin 24 muoto muuttuu silmän 25 päälle asetettaessa, muuttuu myös linssin 24 taittovoimakkuus. Silmän 25 päälle asetetun linssin todellinen voimakkuus määritetään laskennallisesti. Kun tarvittava linssin 24 taittovoimakkuus ja silmän 25 etupinnan kaarevuus on määritetty, voidaan laskea minkälainen linssi 24 on leikattava taittovirheen korjaamiseksi. Laskentaan voidaan käyttää tietokonetta, ja tarvittaessa samalla tietokoneella voidaan ohjata lasereita 22 ja 23 leikkaamaan oike-ankokoinen linssi 24. Erilaisia muotteja erivoimakkuuksisten linssien valmistamiseen tarvitaan n. 100 kpl. Tämänsuurui-sella muottivalikoimalla pystytään valmistamaan lähes kaikki yksiteholinsseillä korjattavissa olevien näkövikojen korjaamiseen tarvittavat linssit.

Edellä on kuvattu vain yksi keksinnön mukaisen laitteen suoritusmuoto. Laite voidaan toteuttaa muillakin tavoin kuin li 7 81251 esimerkissä oa kuvattu. Kahden laserin 22 ja 23 sijasta voidaan käyttää yhtä laseria, jota liikutetaan johteita tai muuta ohjattua rataa pitkin siten, että sillä on mahdollista tehdä molemmat leikkausvaiheet. Esimerkin mukainen laite muistuttaa pylväsporakonetta, mutta laitteesta voidaan tehdä esimerkiksi sorvin tapainen vaaka-asennossa toimiva laite. Kuvatussa laitteessa laserit 22 ja 23 olivat paikallaan ja siirrännäistä 24 pyöritettiin muottien 8 ja 9 välissä. Sama toiminto voidaan toteuttaa myös esim. pyörittämällä laseria muottien 8 ja 9 sekä siirrännäisen 24 ympäri.

Claims (6)

1. Laite elävän piilolinssin valmistamiseksi, joka käsittää - rungon (1), johon laitteen muut osat on kiinnitetty, - voimalaitteen (2), joka on kiinnitetty runkoon (1), ja - kaksi samanakselista, vastakkain sovitettua kiinnityselintä (7, 11), tunnettu - kahdesta muotista (8, 9), joista toinen on kupera (8) ja toinen kovera (9) ja jotka voidaan kiinnittää kiinnityselimiin (7, 11) ja vaihtaa valmistettavan linssin (24) halutun taittovoimak-kuuden mukaan, ja joiden väliin sarveiskalvosiir-rännäinen voidaan sovittaa leikkaamista varten, - ensimmäisessä asennossa olevasta laserista (22), jonka säde on sovitettu leikkaamaan vinosti kiinnityselinten (7, 11) keskiakselin kautta kulkeva taso aseteltavan välimatkan päässä kiinnityselinten (7, 11) keskiakselista, - toisessa asennossa olevasta laserista (23), jonka säde on sovitettu leikkaamaan kiinnityselinten (7, 11,) keskiakselin kautta kulkeva taso tätä tasoa vastaan kohtisuorasti muottien (8, 9) väliin asetettua tasoa pitkin aseteltavan välimatkan päässä kiinnityselinten (7, 11) keskiakselista, ja - voimansiirtoelimistä (3, 4, 5, 21) joilla voimalaite (2) on kytketty kiinnityselimiin (7, 11) siten, että kiinnityselimiä (7, 11) ja niihin 9 81 251 kiinnitettyjä muotteja (8, 9) voidaan pyörittää keskiakselinsa ympäri.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu yhdestä laserista (22) joka on sovitettavissa sekä ensimmäiseen että toiseen asentoon, ja ohjauselimestä, jonka määräämää rataa pitkin laseri (22) on siirrettävissä ensimmäisestä asennosta toiseen asentoon ja takaisin.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu kahdesta laserista (22, 23), joista ensimmäinen (22) on sovitettu ensimmäiseen asentoon ja toinen (23) toiseen asentoon.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että voimalaite (2) on liitetty voimansiirtoelinten (3, 4, 5, 21) välityksellä kiinnityselimiin (7, 11) siten, että sillä voidaan pyörittää molempia kiinnityselimiä (7, 11. samalla kulmanopeudella näiden keskiakselin ympäri.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että voimalaite on liitetty voimansiirtolaitteilla (3, 4, 5, 21) apurunkoon, johon ainakin yksi laseri (22, 23) on kiinnitetty, siten, että sillä voidaan pyörittää apurun-koa ja laseria (22, 23) kiinnityselinten (7, 11) ympäri kiertoakselina kiinnityselinten keskiakseli.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että voimalaite (2) on kytketty apurunkoon, johon ainakin yksi laseri (22) on sovitettu, siten että laseria (22) voidaan pyörittää kiinnityselimien (7, 11) keskiakselin ympäri . 10 81 251