FI81159C - Anordning foer sammanpackning av mark. - Google Patents

Description

1 81159

Laite maaperän tiivistämistä varten

Keksintö liittyy rakennus- ja tienrakennuskonei-siin ja erityisesti sen kohteena on laite maaperän, beto-5 nin ja muiden materiaalien tiivistämistä varten. Tarkemmin sanottuna keksinnön kohteena on laite maaperän tiivistämistä varten, joka laite käsittää alasimilla varustetun sullontalevyn, sullontalevyyn kytketyn iskumekanis-min, johon kuuluu koteloon asennettu kampikoneisto ja is-10 kurit ja kampiakselille kiinnitetty vauhtipyörä, ja vastapainon, jossa on iskurit.

Keksintöä voidaan myös käyttää menestyksellisesti, kun halutaan lyödä maaperään erilaisia rakenne-elementtejä, rikkoa jäätynyttä maaperää sekä betoni- ja asfaltti-15 teitä, kuten myös täryttimenä valmistettaessa betoni- ja teräsbetonituotteita.

Ennestään tunnetaan tärysulloin, joka käsittää iskurit sisältävän kotelon, alasimilla varustetun sullontalevyn sekä kotelon käyttölaitteen, johon kuuluu nokkapyö-20 rä, ja joka on asennettu levylle (vrt. SU-keksijäntodis-tus 726250, E 01 C 19/38, julk. 5.4.1980). Lisäksi tunnetaan tärysulloin, jossa on akselille asennettu epätasa-painoelin, joka synnyttää halutun iskuvoiman (vrt. SU-keksijäntodistus 480794, E 01 C 19/34, julk. 15.8.1975). 25 Kun nokkapyörä ja käyttömoottori asennetaan täl laisissa tärysulloimissa välittömästi levyn päälle, se johtaa levyn massan kasvuun ja täten liiallisiin energia-häviöihin toisiinsa vaikuttavien massojen iskeytyessä vastatusten eli pienempään tiivistystehoon tiivistyspro-30 sessissa. Riittämätön teho johtuu myös siitä, että kotelon ja iskureiden kokonaismassa on suuri, jolloin on välttämätöntä asentaa suuritehoinen moottori käyttämään nokkapyörää, jotta voidaan taata riittävä iskuenergia ja tämä johtaa, kuten edellä mainittiin, levyn massan kas-35 vuun ja siten alhaisempaan tiivistystehoon. Vaikka epäta- 2 81159 sapainoelimen asentaminen antaa mahdollisuuden suurentaa iskuenergiaa jossakin määrin, tiivistysteho on kuitenkin yhä riittämätön. Tämä selittyy pienellä iskunopeudella ja kapealla stabiilin toiminnan alueella, koska iskuriosan 5 vapaaseen liikkeeseen kuluva aika kahden iskun välillä on pitkä, ja tämä aika kasvaa työstettävän aineen iskuvaiku-tukselle aiheuttaman vastuksen kasvaessa, koska iskuriosan ponnahduskorkeus myös kasvaa.

Ennestään tunnetaan seuraavanlainen laite maape-10 rän, betonin ja muiden materiaalien tiivistämistä varten, jota pidetään tekniikan tasona tämän keksinnön kannalta.

Laite käsittää alasimilla varustetun sullontale-vyn, levyn pylväisiin asennetun iskumekanismin, joka muodostuu kampiakselista, jonka kammet ovat vaihesiirrossa 15 toistensa suhteen, jolloin liitäntätangot on kiinnitetty iskureihin, joista yhdessä on läpi menevä reikä ja joka toimii ohjauselimenä toiselle iskurille. Molemmat iskurit on suunnattu levyä kohti ja niillä on yhteinen alasin (vrt. SU-keksijäntodistus 323508, julk. 10,12.1971).

20 Huolimatta pienemmästä rakennemateriaalin tarpees ta ja paremmasta tiivistystehosta sen ansiosta, että voidaan olennaisesti kasvattaa iskuriosasta maaperään siirtyvän energian määrää, koska nopeus ja kuorman vaikutusaika iskureiden iskumassan peräkkäisten vaikutusten aika-25 na on suurempi, tähän ennestään tunnettuun laitteeseen liittyy myös monia haittapuolia.

Niinpä mitä suurempi tällä periaatteella toimivan työelimen kunkin jakson aikana kohdistama vaikutus on, sitä alhaisempia ovat taajuudet, joilla se voi toimia 30 stabiilisti, koska maaperään kohdistuvan kuormituksen kasvaessa iskumekanismin ponnahduskorkeus kasvaa, sillä siinä ei ole mitään ponnahduskorkeutta rajoittavaa laitetta, jolloin jokainen työjakso pitenee.

Mahdollisuudet säätää voiman suuruutta ja vaiku-35 tusaikaa tiivistettävään materiaaliin ja säätää toiminta-olosuhteita riittävän laajalla alueella tuotantoprosessin il 3 81159 vaatimusten mukaisesti, erityisesti käytön aikana, ovat myös rajoitetut.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan laite maaperän, betonin ja muiden materiaalien tiivistämistä 5 varten, jolla saavutetaan iskumekanismin rakenteeseen tehtyjen parannusten ansiosta parempi maaperän tiivistys-teho.

Tämän päämäärän toteuttamiseksi keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, että vastapaino on va-10 rustettu pystysuunnassa liikkuvalla alasimella, että iskurit on järjestetty alasinten kanssa sijaitsemaan sama-akselisessa pystysuorassa tasossa ja että kammet, jotka välittävät liikkeen iskureihin on järjestetty akselille kulman suuruiseen vaihesiirtoon toistensa suhteen.

15 Iskureiden tällaisen rakenteen ansiosta ja siitä syystä, että akselin kammet ovat vaihesiirrossa toisiinsa nähden, iskujakson aikaa ja vaikutuksen voimakkuutta voidaan säätää rajoittamalla sopivasti tärytinkotelon pon-nahduskorkeutta ja muuttamalla sen pakotetun kiihtyvyyden 20 suuruutta, kun kotelo liikkuu kohti sullontalevyä.

Tällainen säätö ei takaa ainoastaan vakaita toimintaolosuhteita (erimuotoisilla pulsseilla) suurella ak-selinopeusalueella, vaan se antaa myös mahdollisuuden vaikuttaa työstettävään aineeseen ajallisesti vaihtele-25 villa tärytys- ja iskuparametreilla.

Tämä ratkaisu aineiden, erityisesti maaperän, käsittelemiseksi on erittäin monipuolinen ja tehokas.

Tämän ratkaisun etu verrattuna ennestään tunnettuihin ratkaisuihin eri materiaalien tiivistämiseksi on 30 siinä, että se antaa mahdollisuuden ottaa täysin huomioon aineen fysikaalis-mekaaniset ominaisuudet sekä aineen kannalta kokonaisuutena että sen yksittäisten komponenttien kannalta, ja myös siinä, että prosessia voidaan säätää käytön aikana.

35 Keksinnön mukaisen laitteen suoritettavia suori tusmuotoja on esitetty oheistetuissa patenttivaatimuksis- 4 81159 sa 2-15.

On edullista käyttää kolmea tai useampaa tai iskuria siten, että ainakin yksi iskuri on suunnattu ylöspäin ja toimii yhdessä vastapainon alasimen kanssa ja muut is-5 kurit on suunnattu alaspäin ja toimivat yhdessä sullonta-levyn alasinten kanssa, jolloin viimeksi mainittujen is-kureiden kammet on järjestetty akselille vaihesiirtoon toistensa suhteen akselin pyörimissuunnassa kulmissa Ϋ lf γ' 2. . ., jotka ovat pienempiä kuin kulma .

10 Iskureiden lukumäärän suurentaminen parantaa maa perän tiivistystehokkuutta sen ansiosta, että taajuus ja kuormituksen kokonaisaika kunkin iskujakson aikana kasvaa. Se laajentaa myös käyttöolosuhteiden aluetta.

Iskureiden kammet voivat olla eripituisia siten, 15 että iskurit voivat liikkua kotelon suhteen erisuurilla lineaarinopeuksilla vakiosuuruisella akselinopeudella. Näin ollen iskureiden vaikuttaessa peräkkäin alasimiinsa tapahtuu aina muutos kuorman vaikutusnopeudessa, jolloin saadaan muutos iskuosan maaperään kohdistamassa impuls-20 sissa.

Sopivalla kammenpituuksien valinnalla ei ainoastaan kasvateta kokonaisiskuenergiaa yleensä, vaan se tarjoaa myös mahdollisuuden kuormapulssin (voimamuutoksen laki) muodon edullisempaan valintaan tiettyä prosessiso- 25 vellutusta varten.

Keksinnön mukaan laite on varustettu kahdella epä- tasapainoelimellä, joista toinen on kiinnitetty kampiakseliin siten, että sen keskiviiva sijaitsee akselin pyörimissuunnassa kulman Ϋ- 15 - 90° etäisyydellä alemman 30 iskurin kämmen keskiviivasta, joka on kulman ^ suuruises sa vaihesiirrossa, ja toinen epätasapainoelin on asennettu vastapainoon akselin avulla, jolloin ainakin iskumeka-nismin kotelo on varustettu heilurivarrella, joka yhdistää sen sullontalevyyn.

35 Tämän rakenteen ansiosta iskumekanismin kotelo ja vastapaino painautuvat levyä vasten hitausvoimien vaiku-

II

5 81159 tuksesta ajaksi, jona iskumekanismi työntää levyä ja vastapainoa erilleen toisistaan, jolloin sullontalevystä maaperään siirtyvä energia ja voiman siirtymisaika kasvavat. Tämä parantaa maaperän tiivistyksen tehokkuutta.

5 Vastapaino on sopivimmin varustettu heilurivarrel- la, joka yhdistää sen sullontalevyyn, jolloin kotelon ja vastapainon heilurivarsilla on yhteinen kannatinakseli-tappi.

Tämä rakenne parantaa toiminnan stabiilisuutta 10 erityisesti, kun laitetta käytetään huonosti tasoitettujen pintojen tiivistämiseen.

Kun edellä kuvattuja epätasapainoelimiä käytetään laitteessa, jossa vastapaino ei ole toiminnassa, edullisesti toinen epätasapainoelin on asennettu kotelon 15 päälle. Eräässä suoritusmuodossa iskurit on suunnattu ainoastaan alaspäin.

Tällä rakenteella on mahdollista parantaa käyttö-tehoa sen ansiosta, että osavalkutusten energia kasvaa iskujakson aikana ja käyttöolosuhteiden alue laajenee.

20 Iskumekanismin kotelo on sopivimmin kytketty sul lontalevyyn heilurivarren avulla, joka liikkuu pystysuorassa tasossa, jolloin toisen epätasapainoelimen akseli sijaitsee heilurivarren kannatinakselista etäisyydellä, joka on suurempi kuin etäisyys kannatinakselista tasoon, 25 joka kulkee kampiakselin pyörimiskeskipisteen ja iskurin keskiviivan kautta.

Tämä rakenne tekee mahdolliseksi parantaa maaperän tiivistystehokkuutta sen ansiosta, että prosessin energiankulutus pienenee ja laitteen paino pienenee. Samalla 30 laitteen käyttöikä pitenee sen rakenneosiin kohdistuvan dynaamisen kuormituksen pienentyessä.

Viimeisen alemman iskurin kämmen vaihesiirtokulma 6 ensimmäiseen nähden on edullisesti korkeintaan β « 90" -V· 35 Tämä johtaa parempaan tiivistystehokkuuteen, koska iskuosa painautuu alaspäin hitausvoimien vaikutuksesta 6 81159 kaikkien iskureiden vaikutuksen aikana.

Keksinnön mukaan epätasapainoelinten akseleiden välityssuhde on 1:2, jolloin epätasapainoelimet sijaitsevat toistensa suhteen siten, että kun kampiakselille 5 kiinnitetyn epätasapainoelimen keskiviiva on vaakasuorassa, toisen epätasapainoelimen keskiviiva on pystysuorassa ja sen massan keskipiste sijaitsee sen pyörimiskeskipis-teen alapuolella.

Epätasapainoelinten sijaitessa tällä tavalla jo-10 kainen laite, jossa kotelo painautuu levyä vasten, voidaan säätää noudattamaan haluttua muutosriippuvuutta ko-konaiskeskipakoisvoimassa, joka saadaan aikaan valitsemalla molempien täryttimien epätasapainoelinten staattisten momenttien välille tietyt suhteet.

15 Kampikoneiston moottori on sopivimmin asennettu kotelon heilurivarrelle kohtaan, jossa heilurivarsi on kääntyvästi kiinnitetty sullontalevyyn, jolloin moottori on järjestetty sama-akselisesti yhteisen kannatinakseli-tapin kanssa.

20 Sijoittamalla moottori tällä tavoin on mahdollista käyttää yhtä moottoria käyttämään kaikkia pyöriviä massoja ilman, että tarvitsee käyttää monimutkaisia voiman-siirtolaitteita, ja moottori voidaan asentaa iskuvaiku-tusten vyöhykkeen ulkopuolelle, jolloin rakenne tulee yk-25 sinkertaiseksi ja laitteen käyttöikä pitenee.

Keksinnön mukaan iskumekanismin kotelo on kiinnitetty sullontalevyyn kehikolla, joka on asennettu levyn pylväisiin ja on jousikuormitettu alapuolelta levyä vasten ja iskumekanismin koteloa vasten yläpuolelta, jolloin 30 kehikko on varustettu pystysuuntaisilla johteilla ja kotelo on järjestetty liikkumaan näillä johteilla.

Tämä rakenne antaa mahdollisuuden muuttaa samanaikaisesti (muiden olosuhteiden pysyessä samana) kunkin iskurin synnyttämän iskun vaihekulmaa, voiman suuruutta, 35 jolla iskuosa painautuu inertiattomasti kehikon iskura-joitinta vasten, ja voiman suuruutta, jolla sullontalevy 11 7 81159 painautuu staattisesti maaperää vasten, jolloin iskumeka-nismin levyyn kohdistaman vaikutuksen voimakkuus ja aika muuttuvat. Täten on mahdollista parantaa maaperän tiivistyksen tehokkuutta käytettäessä laitetta, jossa on yksi, 5 kaksi tai useampia kampikoneistoja.

Tämä puolestaan antaa mahdollisuuden maaperän tiivistysprosessin automatisointiin melko yksinkertaisella tavalla. Samalla käyttöolosuhteiden alue laajenee verrattuna laitteeseen, jossa iskumekanismien kotelot on 10 asennettu suoraan levylle, ja toiminta paranee.

Maaperän tiivistystehokkuutta voidaan edelleen parantaa, mikäli kehikon, kotelon ja levyn väliin asennetaan joustavat pysäytinkappaleet.

Keksintöä selostetaan nyt viittaamalla erityisiin 15 sovellutusmuotoihin, joita on kuvattu oheisissa piirustuksissa, joissa kuvio 1 esittää kaaviomaista pituusleikkausta keksinnön mukaisesta laitteesta maaperän tiivistämistä varten, 20 kuvio 2 esittää erästä sovellutusmuotoa keksinnön mukaisesta laitteesta, kuvio 3 esittää toista sovellutusmuotoa keksinnön mukaisesta laitteesta, kuvio 4 esittää kaaviomaista kuvantoa keksinnön 25 mukaisesta laitteesta, jossa on vastapainoon asennettu epä tasapainoel in, kuvio 5 esittää erästä sovellutusmuotoa keksinnön mukaisesta laitteesta, jossa koteloon on asennettu kaksi epätasapainoelintä, 30 kuvio 6 esittää edelleen yhtä sovellutusmuotoa keksinnön mukaisesta laitteesta, jossa koteloon on asennettu epätasapainoelin, kuvio 7 esittää toista sovellutusmuotoa keksinnön mukaisesta laitteesta, joka on kuviossa 6 esitetyn kaltai 35 nen, kuvio 8 esittää kaaviomaista kuvantoa keksinnön 8 81159 mukaisesta laitteesta, jossa iskumekanismi on kiinnitetty sullontalevyyn kehikon avulla, kuvio 9 esittää kuvion 1 mukaista laitetta alku-asennossa, 5 kuvio 10 esittää kuvion 4 laitetta yhdessä työ asennossa ja kuviot 11, 12, 13 esittävät kuvion 8 laitetta eri työasennoissa.

Laite maaperän tiivistämiseksi käsittää sullonta-10 levyn 1 (kuvio 1), jossa on alasin 2 ja pystysuorat pylväät 3, iskureilla 5 ja lisäalasimella varustettu vastapaino 4, ja iskumekanismin, joka muodostuu kampikoneistosta, joka on sijoitettu koteloon 7, joka on asennettu pylväille 3.

15 Kampikoneistossa on akselille 10 asennetut kammet 8 ja 9 ja liitäntätangot 11 ja 12, joiden vapaisiin päihin on kiinnitetty iskurit 13 ja 14, jotka on suunniteltu toimimaan yhdessä alasinten 2 ja 6 kanssa.

Iskurit 13 ja 14 on suunnattu vastakkaisiin suun-20 tiin ja järjestetty sama-akselisesti alasinten 2 ja 6 kanssa.

Vastapainon 4 alasin 6 on järjestetty liikkumaan pystysuunnassa iskurin 5 suhteen siten, että on mahdollista muuttaa etäisyyttä "H" alasinten 2 ja 6 välillä.

25 Tämä siirto voidaan suorittaa millä tahansa tunnetulla keinolla, esim. säätöruuvin 15 avulla.

Pylväiden 3 päihin on asennettu mutterit 16 ja joustavat elimet, kuten jouset 17, on asennettu muttereiden ja vastapainon 4 välille.

30 Vastapainon 4 iskurit 5 toimivat yhdessä levyn 1 kanssa alasinten 18 välityksellä ja iskurit 13 ja 14 liikkuvat pitkin johteita 19 ja 20, jotka on asennettu sama-akselisesti pystysuoralle symmetria-akselille.

Kammet 8 ja 9 on järjestetty epäkeskeisesti akse-35 lille 10 ja ne ovat kulman f suuruisessa vaihesiirrossa ja kämmen 8 säde on r1 ja kämmen 9 säde on r2 ja säteet rx

II

9 81159 ja r2 ovat joko yhtä suuret tai eri suuret. Liitäntä-tankojen 11 ja 12 pituudet ovat lx ja 12 ja iskureiden 13 ja 14 korkeudet ovat sx ja s2.

On mahdollista käyttää kahta tai useampaa iskuria 5 13 ja 14, jotka toimivat yhdessä alasinten 2 ja 6 kanssa.

Niinpä kuviossa 2 on esitetty kolme iskuria, joista kaksi iskuria 13 on suunnattu alaspäin ja ne toimivat yhdessä sullontalevyn 1 alasimen 2 kanssa ja iskuri 14 on suunnattu ylöspäin ja se toimii yhdessä vastapainon 4 li-10 säalasimen 6 kanssa.

Kuvio 3 esittää keksinnön mukaisen laitteen sovel-lutusmuotoa, jossa on neljä iskuria, joista kaksi iskuria 13 on suunnattu alaspäin ja ne toimivat yhdessä levyn 1 alasimen 2 kanssa. Kaksi muuta iskuria 14 on suunnattu 15 ylöspäin ja ne toimivat yhdessä vastapainon 4 lisäalasi-men 6 kanssa. Iskureiden 13 ja 14 kammet on asennettu akselille 10 vaihesiirtoon toistensa suhteen akselin 10 pyörimissuunnassa kulmissa ja f2, jotka ovat pienempiä kuin kulma f.

20 Akselille 10 on asennettu vauhtipyörä 21 kampiko neiston koteloon 7 (kuvio 4).

Vastapaino 4 on kiinnitetty kääntyvästi levyyn 1 heilurivarrella 22, joka heilahtelee levyn suhteen pysty-tasossa. Kampikoneiston kotelo 7 on samaan tapaan kiinni-25 tetty levyyn 1 heilurivarren 23 avulla. Molemmilla varsilla on yhteinen kannatinakselitappi (nivel) 24 siten, että levyyn voidaan kohdistaa yhtä suuret voimat viimeksi mainitun kaikissa asennoissa vaakatason suhteen ja käyttää yhtä moottoria 25 käyttämään molempia akseleita ket-30 ju- tai V-hihnavälityksen avulla moottorin sijaitessa samalla linjalla heilurivarsien akselitapin kanssa. Jotta voidaan kohdistaa lisähitausvoimia tiivistettävään materiaaliin, akselin 10 vauhtipyörään 21 on kiinnitetty epä-tasapainoelin 26 kämmen 8 keskiviivan suhteen vaihesiir-35 tokulmassa Ϋ* 15 - 90° sen kulmanopeuden ollessa t·^. Toinen epätasapainoelin 29 on asennettu vastapainon 4 10 81159 päälle akselin 27 avulla, jossa on vauhtipyörä 28, toisen epätasapainoelimen pyöriessä nopeudella uJ2, joka on yhtä suuri kuin 21^, ja sijaitessa siten, että kun epätasapai-noelimen 26 keskiviiva on vaakasuorassa, sen keskiviiva 5 on pystyasennossa ja epätasapainoelin 29 on suunnattu alaspäin, kuten kuviossa 4 on esitetty.

Edellä kuvattuja epätasapainoelimiä 26 ja 29 voidaan käyttää maaperän tiivistämiseen tarkoitetuissa laitteissa, joissa ei ole toiminnassa vastapainoa. Siinä ta-10 pauksessa epätasapainoelin 29 (kuvio 5) on asennettu välittömästi kotelon 7 päälle.

Epätasapainoelin 29 (kuvio 6) on asennettu kotelon 7 päälle asennusvarren 30 avulla ja se on heilurivarren 23 kannatinakselitapista 24 etäisyydellä A, joka on suu-15 rempi kuin etäisyys B heilurivarren 23 kannatinakselista tasoon, joka kulkee iskurin 13 keskiviivan ja kämmen 8 keskiviivan kautta.

Akselit 10 ja 27 on kytketty kinemaattisesti toisiinsa voimansiirtolaitteen (esim. ketjuvälitys) avulla 20 välityssuhteen ollessa 1:2 siten, että akseli 27 pyörii nopeudella ω2, joka on kaksi kertaa niin suuri kuin akselin 10 pyörimisnopeus u>x.

Epätasapainoelinten 26 ja 29 massat ovat mt ja m2 ja massakeskipisteet 0X ja 02. Epätasapainoelinten keski-25 viivat sijaitsevat siten, että kun vauhtipyörään 21 kiinnitetty epätasapainoelin 26 on vaakasuorassa, epätasapainoelimen 29 keskiviiva on pystysuorassa. Epätasapainoelimen 29 massakeskipiste 02 sijaitsee tässä asennossa pyö-rimiskeskipisteen alapuolella etäisyydellä e2 ja epätasa-30 painoelimen 26 massakeskipiste 0X sijaitsee pyörimisakselista etäisyydellä ex. Kuviossa 7 on esitetty laitteen sovellutusmuoto, jossa on kaksi kampea 8 ja 9, jotka on kiinnitetty iskureihin 13, jotka on suunnattu ainoastaan alaspäin, liitäntätankojen 11 ja 12 avulla. Kämmen 9 vai-35 hesiirtokulma B kämmen 8 suhteen on korkeintaan 90° - .

n 81159 Käyttömoottori 25 on asennettu kotelon heilurivar-relle 23 joustavan elimen 31 avulla kohtaan, jossa kotelo on kääntyvästi kiinnitetty sullontalevyyn 1, ja moottori sijaitsee samalla linjalla yhteiseen kannatinakselitapin 5 24 kanssa.

Kuvio 8 esittää sovellutusmuotoa laitteesta, joka on ripustettu esim. hydraulisen kaivimen kahvaan 32. Tässä tapauksessa iskumekanismin kotelo 7 on kytketty sullontalevyyn 1 kehikon 33 avulla, joka on asennettu levyn 1 joh-10 depylväisiin 3 ja jossa on kiinnityskorvat 34 kehikon kiinnittämiseksi kaivimen kahvaan 32 ja hydraulisylinterin männänvarteen (ei esitetty piirustuksessa).

Kehikko 33 on jousikuormitettu alapuolelta levyä 1 vasten jousilla 35. Tällä laitteella saadaan levy 1 15 painautumaan inertiattomasti maaperää vasten. Yläpuolelta kehikko 33 on jousikuormitettu jousilla 36 koteloa 7 vasten, jolloin tärytin painautuu kehikon 33 alempaa osaa vasten. Jousen 36 esijännityksen muuttumista varten on säätömutterit 37.

20 Kehikossa 33 on pystysuuntaiset johteet 38 ja kotelo 7 on järjestetty liikkumaan pystysuunnassa näillä johteilla.

Joustavat pysäytinelimet 39 on järjestetty laitteeseen kehikon 33 alaosan ja kotelon 7 väliin ja jous-25 tavat pysäytinelimet 40 on sijoitettu kehikon alaosan ja levyn 1 väliin.

Kehikon 33 alaosa ja yläosa ovat vakioetäisyydellä "C" toisistaan.

Levyn 1 ja kehikon 33 yläosan välistä etäisyyttä 30 "D" voidaan säätää käytön aikana kehikon iskun "d"

Kehikon 33 iskunpituus "d" levyn 1 suhteen on rajoitettu ja pylväisiin 3 on asennettu tätä varten vastamutte-rit 41.

Kuviossa 1 esitetty laite toimii seuraavalla ta- 35 valla.

12 81159 Vääntömomentti siirretään moottorilta 25 kampiakselille 10 ja iskurit 13 ja 14 saatetaan liikkumaan edestakaisin vastakkaisiin suuntiin johteita 19 ja 20 pitkin kotelon 7 suhteen siten, että ne osuvat säännöllisin aikavä-5 lein alasimiin 2 ja 6. Tämän seurauksena kotelo 7, sullon-talevy 1 ja vastapaino 4 alkavat myös liikkua edestakaisin pystytasossa.

Toimintaolosuhteet riippuvat pääasiassa kampiakselin nopeudesta, kampien 8 ja 9 epäkeskisyyden suuruudesta 10 ja niiden välisestä suhteesta, liikkuvien massojen välisistä suhteista, joustavien elinten voimakkuudesta, arvosta H, joka on pienin mahdollinen etäisyys alasinten 2 ja 6 välillä hetkellä, jolloin iskuri 5 koskettaa alasimiin 18, ja iskureiden 13, 14 iskupintojen välisestä kokonais-15 etäisyydestä, kun ne ovat alakuolokohdassa kotelon 7 suhteen, joka on h = ^-^ + si + s2 + ^2-r2-rl' ^uten kuviossa 9 on esitetty, missä h on iskureiden 13, 14 iskupintojen välinen etäisyys.

Seuraavat toimintatavat voidaan saada aikaan muutta-20 maila arvoa H säätölaitteen 15 avulla.

Kun H = h = ^]_ + si + l2 + s2-r2-rl ' ^un arvo H valitaan melkein yhtä suureksi kuin iskureiden 13 ja 14 iskupintojen välinen etäisyys h niiden ollessa alakuolokohdassa, tiivistysvaikutus muodostuu pulssista, joka työn-25 tää erilleen vastapainoa 4 ja sullontalevyä 1 ja joka vaikuttaa iskureiden liikkuessa erilleen toisistaan (kun ne liikkuvat pois ala- ja yläkuolokohdista) ja myös vastapainon iskuvaikutuksesta levyä vasten hetkellä, jolloin iskurit 5 osuvat alasimiin 18, mikä tapahtuu, kun iskurit 30 lähestyvät alakuolokohtia.

Suhteellisten liikkeiden maksimiamplitudi (jousi-elinten 17 ollessa riittävän voimakkaat vastapainon 4 ja sullontalevyn 1 yhdistettyä liikettä varten niiden irtoamatta iskurista 14) edellä mainitulla parametrien suhteel-35 la on A = 2(r^+r^) ja suhteellisen liikkeen nopeuksien il 13 81159 maksimiarvot (kun kammet ovat vaakasuorassa asennossa eli kun kämmen 8 kulma-asento pystysuuntaan nähden pyörimissuunnassa vastaa kulmaa = 90°) ovat v = (r^+r2)6J.

Kun vastapaino ja levy liikkuvat vastakkaisiin 5 suuntiin toisiinsa nähden, jousielimet 17 puristuvat kokoon.

Kun iskurit 13 ja 14 ovat ohittaneet yläkuolokohdan, vastapaino 4 liikkuu alaspäin maan vetovoiman vaikutuksesta ja jousielinten 17 voimien vaikutuksesta. Iskurit 5 ja vastapaino 4 iskeytyvät sullontalevyn 1 alasimiin 18 ja siten 10 maaperään. Välittömästi tämän iskuvaikutuksen jälkeen isku rit alkavat jälleen liikkua erilleen ja erilleen työntyminen tapahtuu tällöin siten, että edellä kuvattu tapahtumaketju toistuu. Tästä syystä tärinä- ja iskuvaikutusten aika vastaa tässä tapauksessa puolta kampiakselin 10 kier-15 rosajasta.

Kun 1i+si+12+s2_r2_rl < H < 1i+si+12+S2+r2+rl (kuvio 9), kampikoneiston, joka aikaansaa tärytyksen, kotelo 7 on tärysulloimen tärkein iskumassa alkuasennossa ja painautuu alasinta 2 vasten iskurin 13 välityksellä. Molem-20 mat iskurit ovat alakuolokohdissaan ja ylempi (lisä-) isku ri 14 sijaitsee alasimen 6 iskupinnan alapuolella etäisyydellä £ =H-h=H-l^-s^-r^-l2-s2-r2.

Riippuen valitusta arvosta h ja kampikoneiston suhteellisista mitoista akselin 10 pyöriessä yläiskuri 14 vai-25 kuttaa vastapainoon 4 asennettuun alasimeen, kun kampi 8 kääntyy pystyasennosta sellaisen kulman 0° < < 180°, jossa yläiskuri 14 liikkuu alkuasennosta matkan, joka vastaa ennalta säädettyä välystä £ .

Ennen kuin yläiskuri koskettaa alasimeen, sullon-30 talevyyn kohdistuu dynaaminen vaikutus täryttimen massan ansiosta (koteloon 7 suljetun pääiskuosan massa) ja se työntyy irti siitä nopeudella, joka vastaa eteenpäin työntyvän iskurin 13 nopeutta.

Sillä hetkellä, kun iskuri 14 koskettaa alasimeen 35 6, kampikoneistosta siirtyy iskuvaikutus levyyn ja tämän 14 81159 voiman suuruus riippuu iskurin 14 ja vastapainon massojen suhteesta ja iskunopeudesta.

Riippuen vastapainon 4 levyyn 1 nähden tapahtuvan liikkeen nopeuden ja toisistaan etääntyvien iskureiden 5 nopeuden suhteesta tärysulloimen eri osien liike voi olla samanlainen kuin edellä kuvatussa tapauksessa, mikäli liikkeiden maksimiamplitudi on A = 2(r^+r2>- & (vastapainon nopeuden ollessa iskun jälkeen yhtä suuri tai pienempi kuin etääntymisnopeus) tai vastapaino ja tärytin irtoavat 10 seuraavan törmäyksen yhteydessä (kun vastapainon nopeus on suurempi kuin iskutörmäyksen aikana toisistaan etääntyvien iskureiden nopeus), kun vastapainon 4 alasin 6 ja yläiskuri 14, joka jatkaa liikettään ylöspäin, osuvat jälleen toisiinsa. Vielä yksi iskuvaikutus syntyy, kun vasta- 1.5 painon iskurit iskeytyvät sullontalevyn alasimiin 18.

Kun H > l^+s^+l2+s2 = r2+r^, tärytin on samassa alkuasennossa kuin viimeksi mainitussa tapauksessa. Ero toimintaolosuhteissa on tässä tapauksessa siinä, että ylä-iskurit 14 voivat törmätä vastapainon 4 alasimeen 6 aino-20 astaan, kun tärytin ponnahtaa sullontalevyn 1 suhteen ala-iskurin 13 ja sullontalevyn 1 iskutapahtuman jälkeen.

Samoin kuin edellä kuvatuissa tapauksissa iskurin 13 liikkuessa alakuolokohdasta kohti yläkuolokohtaa (eli kun kampi 8 liikkuu kulma-alueella 0° < c^< 180°) tärytti-25 men kotelo 7 työntyy irti sullontalevystä 1.

Tässä tapauksessa voidaan saada aikaan akselin 10 nopeudesta riippuen seuraavat toimintaolosuhteet (muiden olosuhteiden pysyessä samoina).

Värähtelytila, jolloin tapahtuu kampikoneiston 30 kotelon 7 värähtelyä sullontalevyn 1 suhteen kaksinkertaisella amplitudilla A = 2r^ sellaisella taajuudella U), jolla iskuri irtoaa alasimesta 2.

Täryttimen epätasapainoelinten staattiset momentit voidaan tässä tapauksessa määrittää riittävällä likimää-35 räistarkkuudella muodostamalla tulot koko täryttimen mas- 15 81159 sasta, josta on vähennetty molempien iskureiden massat, ja kämmen 8 ja kämmen 9 epäkeskisyyden arvosta.

Tässä tapauksessa vastapaino 4 toimii inertiattomana lisäpainona levylle.

5 Yksittäisisku ja värähtelytila saavutetaan toimit taessa taajuuksilla 6J , joilla iskuri irtoaa alasimesta 2 siitä syystä, että kotelo 7 värähtelee kaksinkertaisella värähtelyamplitudilla > 2r^, mutta ponnahdukset eivät ole kuitenkaan riittävän korkeita, jotta yläiskuri osuisi 10 alasimeen 6.

Iskupulssin voimakkuus sillä hetkellä, kun iskuri 13 osuu alasimeen 2, määräytyy kokonaisnopeudesta, joka muodostuu kotelon 7 vapaasta putoamisnopeudesta ja iskurin 13 liikenopeudesta kotelon suhteen.

15 Kaksoisisku- ja värähtelytila saavutetaan toimittaessa sellaisilla täryttimen akselinopeuksilla, joilla täryttimen levyyn kohdistaman iskuvaikutuksen ansiosta kotelo 7 ponnahtaa riittävän korkealle, jotta yläiskuri 14 osuu alasimeen 6. Työjakso koostuu tässä tapauksessa 20 seuraavista liikevaiheista täryttimen levyyn kohdistaman iskuvaikutuksen aikana: kotelon 7 ponnahdus pois levyltä 1 kohti vastapainoa 4; täryttimen iskuvaikutus vastapainoon yläiskurin 14 ja alasimen iskupintojen osuessa toisiinsa, jolloin vastapaino alkaa liikkua johteita pitkin 25 poispäin levystä 1 painaen kokoon jousielimiä 17 ja täryttimen kotelo 7 alkaa liikkua kohti levyä nopeudella, joka on yhtä suuri kuin iskurin 14 koteloon 7 nähden tapahtuvan liikkeen suhteellisen nopeuden ja vastapainon nopeuden erotus; kotelon vapaa ponnahdus poispäin vastapainosta 30 täryttimen ja vastapainon massojen erottua toisistaan ja täryttimen iskeytyminen levyn iskurin 13 ja alsimen 2 välityksellä; vastapainon 4 iskuvaikutus levyn 1 iskureiden 5 ja alasinten 18 välityksellä tämän vastapainon pudotessa maan vetovoiman ja jousielinten vaikutuksesta korkeudelta, 35 jolle se on noussut täryttimen vaikutuksesta.

16 81159

Tiivistyksen jaksonaika ja iskunopeus valitaan ottaen huomioon maaperän ominaisuudet ja haluttu tiheys ja tiivistyssyvyys.

Laitteen rakenne antaa myös mahdollisuuden laajen-5 taa sen sovellutuskenttää, koska se on yksinkertaisesti säädettävissä eri toimintatilojen saavuttamiseksi.

Käytettäessä kolmea (kuvio 2) tai useampaa (kuvio 3) iskuria, mahdollisten toimintaolosuhteiden aluetta on edelleen mahdollista laajentaa. Siinä tapauksessa erityi-10 sesti, mikäli käytetään eripituisia kampia, on mahdollista saavuttaa monipulssinen isku- ja värähtelytila työstettävän aineen käsittelemiseksi.

Kuvion 5 sovellutusmuodossa vääntömomentti siirretään moottorilta 25 kampikoneiston akselille 10 ja vauhti-15 pyörän 28 akselille 27 epätasapainoelinten 26 ja 29 pyörittämiseksi, jolloin syntyy keskipakoisvoimat 2 2 P1 = mlel i ja P2 = m2 e2^2' ^oska epätasapainoelinten akseleiden välityssuhde on 1:2 eli 60^ = 2

Hetkillä, jolloin iskuri 13 osuu alasimeen 2, kaikki 20 kampikoneiston aktiiviset voimat summautuvat yhteen, mikä johtaa sekä iskujen voiman että vaikutusajan kasvuun. Koska maksimiteho saavutetaan käyttöolosuhteissa, joissa iskuri 13 törmää alasimeen 2, kun siihen kytketty kampi 8 on lähellä 75° olevassa terävässä kulmassa mitattuna pys-25 tytasosta pyörähdyssuuntaan, ja pystysuuntaisen inertiavoi man maksimi voidaan saavuttaa, kun kampiakseliin kiinnitetty epätasapainoelin liikkuu lähes 90° kulmaan, on edullista valita tämän epätasapainoelimen keskiviivan vaihesiir-to, ottaen huomioon haluttu voiman vaikutusaika, kulma-30 alueelta 15 - 90°.

Kuviossa 4 esitetyssä sovellutusmuodossa laite toimii samalla tavalla kuin edellä selostettiin, mutta heilurivarren 23 ansiosta kotelo 7, sullontalevy 1 ja vastapaino 4 värähtelevät toistensa suhteen pystytasossa.

35 Toimintaolosuhteet riippuvat tässä tapauksessa myös epätasapainoelinten 26 ja 29 staattisten momenttien suhteesta.

li I, 81159

Muuttamalla säätölaitteen 15 avulla arvoa H voidaan saavuttaa seuraavat toimintaolosuhteet.

Kun H > h ja yläiskuri 14 ei osu alasimeen 6 edes kotelon 7 suurilla värähtelyamplitudeilla, vastapaino 4 5 lepää pysyvästi iskureittensa 5 välityksellä alasimilla ja värähtelylähde värähtelee sen kotelon 7 liikkuessa levyn 1 suhteen amplitudilla 2r^ (kuvio 4) ja taajuudella QJ^ toimien täryttimenä, jonka epätasapainoelimen massa on yhtä suuri kuin koko täryttimen massa, tai toimii yksit-10 täisisku- ja värähtelytilassa. Edellisessä tapauksessa tiivistettävään aineeseen kohdistetaan monitaajuusvaiku-tuksia pyörivällä epätasapainoelimellä taajuudella 2 U)^ ja täryttimellä kampiakselin 10 taajuudella Viimeksi mainitussa tapauksessa jatkuvaan taajuudella 2 H tapah-15 tuvaan värähtelyyn liittyy yksittäisiskuja taajuudella ^1’

Kun H = h ja iskuosa ponnahtaa siten, että iskuri 14 osuu vastapainoon 4 asennettuun alasimeen 6, levyyn 1 kohdistuvat yksittäisiskut voimistuvat, koska syntyy eril-20 leen työntäviä pulsseja, ja tässä tapauksessa voi esiintyä myös lisäiskuvaikutuksia, jotka ovat seurausta vastapainon 4 värähtelystä levyn 1 suhteen.

Kun H < h, kuten kuviossa 10 on esitetty, vastapaino 4 värähtelee suuremmalla taajuudella kohdistaen voi-25 makkaita iskuja levyyn 1 alasinten 18 välityksellä ei ainoastaan maan vetovoiman vaikutuksesta, vaan myös lisä-inertiavoiman johdosta, joka aiheutuu sen päälle asennetusta keskipakoisvärähtelijästä, joka rakenteensa ansiosta kohdistaa lisäpaineen vastapainoon 4 hetkellä, jolloin 30 kampikoneisto aiheuttaa erilleentyöntöpulsseja ja myös välittömästi iskureiden 13 ja 14 ohitettua yläkuolokohdan.

Kuvioissa 6 ja 7 esitetyssä sovellutusmuodossa riippuen kampiakselin 10 pyörähdyskulmasta ja myös valituista epätasapainoelinten 26, 29 staattista momenttien 35 suhteesta ja etäisyyksistä B, A heilurivarren 23 kannatin-akselitapista tasoon, joka kulkee kampiakselin 10 pyöräh- is 81159 dyspisteen ja iskurin 13 keskiviivan kautta, ja toisen epätasapainoelimen 29 akselin pyörähdyskeskipisteeseen, voidaan saavuttaa tilanne, jossa ennen iskurin 13 isku-vaikutuksen alkua alasimeen 2 iskuosaan kohdistuu inertia-5 voimien aiheuttama paine, jonka arvo on lähellä suurinta mahdollista arvoa iskurin 13 alasimeen 2 kohdistaman vaikutuksen aikana, ja toisen epätasapainoelimen 29 staattista momenttia voidaan pienentää suorassa suhteessa sen heilurivarren 23 kannatinakseliin nähden mitatun kierty-10 män ja iskuosan työakselin kiertymän suhteeseen, jolloin täryttimen paino pienenee samalla, kun käyttömoottorin tehontarve pienenee. Lisäksi tämä rakenne antaa mahdollisuuden välttää moottoriin 25 kohdistuva dynaaminen vaikutus, koska se on annettu iskuvaikutusvyöhykkeen ulkopuolelle.

15 Tämä pidentää huomattavasti laitteen käyttöikää.

Iskuenergian suurentamiseksi laitteessa voidaan käyttää kahta (kuvio 7) tai useampaa iskuria.

Tehokkaaseen toimintaan päästään, kun kämmen 9 säde r2 on niin paljon suurempi kuin kämmen 8 säde r^, 20 että saavutetaan optimaaliset toimintaolosuhteet kaksois-iskukäytössä, ja toisen kämmen 9 vaihesiirtokulman epätasapainoelimen 26 keskiviivan suhteen tulisi olla korkeintaan = 90° - ^ tehokkaan toiminnan saavuttamiseksi, missä ^ on kämmen 8 ja vauhtipyörään 21 kiinnitetyn epä-25 tasapainoelimen 26 keskiakselin välinen vaihesiirtokulma, koska ainoastaan tässä tapauksessa molemmat iskurit voivat menestyksellisesti vaikuttaa pysäyttimeen niiden liikkuessa alaspäin kotelon 7 suhteen samalla, kun maksimimaali-set inertiavoimat painavat koteloa 7 levyä 1 vasten.

30 Kuviossa 8 esitetyssä sovellutusmuodossa toiminta- olosuhteet ja voiman vaikutuksen luonne aineeseen riippuvat sullontalevyn sijainnista täryttimen kehikon ripustus-nivelen suhteen kuljetusajoneuvon puomissa.

Niinpä, kun kahvasta 32 ei kohdistu painetta kehik-35 koon, laite käy kuormittamattomana, koska iskurit 13 (kuvio 8) eivät voi iskeä alasimiinsa 2.

Il 19 81159

Kun kehikko lähestyy levyä 1 etäisyydelle, joka on pienempi kuin d/2 molemmat iskurit 13 iskeytyvät alasimiin 2 (kuvio 11) ainoastaan, kun kammet ovat kulma-asennoissa ja / jolloin syntyy pienin mahdollinen voi-5 mavaikutus ja kevyt sullontalevyä maaperään painava paine. Tällaisia toimintaolosuhteita ei ole mahdollista saavuttaa samantapaisilla ennestään tunnetuilla tärysulloimilla. Kun kehikkoa tuodaan levyä kohti matka, joka on suurempi kuin d/2, iskurit voivat kohdistaa alasimiin iskuvaiku-10 tuksen, kun kampi on lähellä 90° olevassa kulmassa (kuvio 12), jolloin syntyy voimakkaimmat iskut. Tässä tapauksessa voimavaikutus kestää niin kauan, kunnes kammet kääntyvät 180° kulma-asentoon, ja levyä maaperään painavan voiman suuruus on suunnilleen puolet maksimiarvosta.

15 Kun kehikko on painettu levyä vasten iskuvaikutus voi käynnistyä, kun kammet (kuvio 13) ovat ylimmässä asennossa eli o(l = o ja = O. Tällöin voidaan saavuttaa pisin voiman vaikutusaika kunkin iskujakson aikana, koska iskurit voivat olla kosketuksessa alasimiinsa kampien kul-20 maa 180° vastaavan pyörähdyksen (arvosta 0° arvoon 180°) ajan. Samalla saavutetaan suurin mahdollinen levyn maaperään kohdistaman staattisen paineen arvo.

Tästä syystä laitteella on mahdollista muuttaa yksinkertaisesti toimintaolosuhteita ja säätää työstettävään 25 aineeseen kohdistuvaa voimavaikutusta ennalta määrättyjen prosessivaatimusten mukaisesti muuttamalla samanaikaisesti kunkin iskurin iskun vaihekulmaa, levyä maaperään painavaa inertiatonta staattista painetta ja iskumassaa levyä vasten painavaa alkupainetta.

30 On myös mahdollista toteuttaa automaattisesti voiman suuruuden ja vaikutusajan muutos, kun maaperää tiivistetään. Tarkastellaan esim. vaikkapa tapausta, jossa tiivistys suoritetaan muuttamatta kehikon 32 asentoa, kun maaperä painuu kokoon. Alkuasennossa kehikko on pai-35 nettu joustavia pysäytinelimiä 40 vasten.

20 81 1 59 Tällöin saavutetaan suurin mahdollinen tiivistys-vaikutus, mikä on edullinen toimintatapa tiivistyksen alkuvaiheessa. Kun maaperä painuu kokoon tiivistysprosessin aikana, sullontalevy alkaa vähitellen liikkua poispäin 5 kehikosta. Tämä johtaa automaattisesti muutokseen molempien iskureiden iskujen vaihekulmissa ja ^ siten, että niiden vaihekulmat tulevat lähelle arvoa 90°, kun suurin ja lyhyt isku- ja värähtelyvaikutus esiintyy, mitä pidetään parhaana toimintatapana tiivistyksen loppuvai-10 heessa.

li

Claims (15)

2i 81159

1. Laite maaperän tiivistämistä varten, joka laite käsittää alasimilla (2) varustetun sullontalevyn (1), 5 sullontalevyyn (1) kytketyn iskumekanismin, johon kuuluu koteloon (7) asennettu kampikoneisto ja iskurit (13,14) ja kampiakselille (10) kiinnitetty vauhtipyörä (21), ja vastapainon (4), jossa on iskurit (5), tunnettu siitä, että vastapaino (4) on varustettu pystysuunnassa 10 liikkuvalla alasimella (6), että iskurit (13,14) on järjestetty alasinten (2,6) kanssa sijaitsemaan sama-akseli-sessa pystysuorassa tasossa, ja että kammet (8,9), jotka välittävät liikkeen iskureihin (13,14), on järjestetty akselille (10) kulman {f suuruiseen vaihesiirtoon tois-15 tensa suhteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että iskurit (13,14) on suunnattu vastakkaisiin suuntiin.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, t u n -20 n e tt u siitä, että se käsittää vähintään kolme iskuria (13, 14), joista iskureista ainakin yksi (14) on suunnattu ylöspäin ja toimii yhdessä vastapainon (4) alasimen (6) kanssa, ja muut iskurit (13) on suunnattu alaspäin ja toimivat yhdessä sullontalevyn (1) alasimen (2) kanssa, 25 jolloin iskureiden kammet (8,9) on järjestetty akselille (10) vaihesiirtoon toistensa suhteen akselin pyörimissuunnassa kulmissa ^2, jotka ovat pienempiä kuin kulma f .

4. Patenttivaatimuksen 2 tai 3 mukainen laite, 30 tunnettu siltä, että se on varustettu kahdella epätasapainoelimellä (26,29), joista toinen (26) on kiinnitetty kampiakseliin (10) ja toinen (29) on kiinnitetty koteloon (7) akselin (27) avulla.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, t u n -35 n e tt u siitä, että iskumekanismin kotelo (7) on kytketty sullontalevyyn (1) heilurivarren (23) avulla, joka 22 81 1 59 liikkuu pystysuorassa tasossa, jolloin toisen epätasapai-noelimen (29) akseli (27) sijaitsee heilurivarren (23) kannatinakselista (24) etäisyydellä A, joka on suurempi kuin etäisyys B tästä kannatinakselista tasoon, joka kul-5 kee kampiakselin (10) pyörimiskeskipisteen ja iskurin (13) keskiviivan kautta (kuvio 6).

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että toinen epätasapainoelin (29) on asennettu vastapainoon (4) akselin (27) avulla, jolloin 10 ainakin iskumekanismin kotelo (7) on varustettu heiluri-varrella (23), joka yhdistää sen sullontalevyyn (1).

7. Jonkin patenttivaatimuksen 4-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että epätasapainoelimistä toinen (26) on kiinnitetty kampiakseliin (10) siten, että sen 15 keskiviiva sijaitsee akselin (10) pyörimissuunnassa kulman Ϋ* = 15-90° etäisyydellä alemman iskurin (13) kämmen (8) keskiviivasta, joka on kulman f suuruisessa vaihe-siirrossa.

8. Patenttivaatimuksen 5 tai 7 mukainen laite, 20 tunnettu siitä, että viimeisen alemman iskurin (13) kämmen (8) vaihesiirtokulma β ensimmäiseen nähden on korkeintaan β - 90° - Ϋ'.

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että vastapaino (4) on varustettu heilu- 25 rivarrella (22), joka yhdistää sen sullontalevyyn (1), jolloin heilurivarsilla (22,23) on yhteinen kannatinakse-litappi (24).

10. Patenttivaatimuksen 4 tai 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että epätasapainoelinten (26,29) 30 akseleiden (10,27) välityssuhde on 1:2, jolloin epätasa-painoelimet (26,29) sijaitsevat toistensa suhteen siten, että kun kampiakselille (10) kiinnitetyn epätasapainoeli-men (26) keskiviiva on vaakasuorassa, toisen epätasapai-noelimen (29) keskiviiva on pystysuorassa ja sen massan 35 m2 keskipiste 02 sijaitsee sen pyörimiskeskipisteen alapuolella. Il 23 81159

11. Patenttivaatimuksen 4, 5 tai 6 mukainen laite, tunnettu siltä, että kampikoneiston moottori (25) on asennettu kotelon (7) heilurivarrelle (23) kohtaan, jossa heilurivarsi on kääntyvästi kiinnitetty sullon- 5 talevyyn (1), jolloin moottori on asennettu sama-akseli-sesti kannatinakselitapin (24) kanssa (kuviot 4 ja 6).

12. Jonkin patenttivaatimuksen 2-11 mukainen laite, tunnettu siitä, että iskumekanismin kotelo (7) on kiinnitetty sullontalevyyn (1) kehikolla (33), joka on 10 asennettu levyn (1) pylväisiin (3) ja on alaosastaan jou-sikuormitettu vasten levyä (1) ja on yläosastaan jousi-kuormitettu vasten iskumekanismin koteloa (7), jolloin kehikko (33) on varustettu pystysuuntaisilla johteilla (38), joiden varassa kotelo (7) on järjestetty siirrettä- 15 väksi (kuvio 8).

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että kehikon (33), kotelon (7) ja levyn (1) väliin on sijoitettu joustavat pysäytinkappaleet (39, 40).

14. Patenttivaatimuksen 2-4 tai 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että iskurien (13,14) kammet (8,9) ovat kooltaan erisuuruiset.

15. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että iskurit (14) on suunnattu alaspäin. 25 24 81 1 59