FI80967B - Faergvaeljarelektrodanordning, som anvaends under framstaellning, foerfarande foer att bilda densamma och foerfarande foer framstaellning av ett faergkatodstraoleroer. - Google Patents

Description

1 80967

Valmistuksen aikana käytettävä värinvalintaelektrodisovi-telma, menetelmä sen muodostamiseksi ja menetelmä värika-todisädeputken valmistamiseksi 5 Tämä keksintö liittyy yleisesti värikatodisädeput- kiin ja erityisesti patenttivaatimusten 1, 7 ja 11 johdanto-osien mukaiseen valmistuksen aikana käytettävään värinvalintaelektrodisovitelmaan, menetelmään sen muodostamiseksi ja menetelmään värikatodisädeputken valmis-10 tamiseksi.

Yleisesti värinvalintaelektrodi eli "reikälevy" on laite, joka on sijoitettu luminoivan loistepinnan viereen, joka muodostaa värikatodisädeputken kohde-elektrodin yhden tai useamman elektronisuihkun osumiskuvion oh-15 jäämiseksi, kun ne pyyhkäistään kuvaruudun yli. Reikälevy aikaansaa värinvalinnan varjostamalla osittain kuvaruudun pinnan pyyhkäiseviltä elektronisuihkuilta sallien näiden suihkujen pääsyn valituille loistealue-elementeille. Vä-rinvalintaelektrodin valinta käytettäväksi väritelevision 20 katodisädeputkissa on paljolti valinta jännittämättömän elektrodin ja jännitetyn elektrodin välillä. Yleisin vä-rinvalintaelektrodityyppi, jota nykyisin käytetään väri-televisiovastaanottimissa, on jännittämätön tyyppi.

Värikuvaputkissa, jotka käyttävät jännittämätöntä 25 reikälevyä osalla levyä on taipumus "pullistua" (paikallinen käyristyminen) niiltä alueilta, joilla esitetään kuva, jolle on luonteenomaista hyvin suuri kirkkaus. Esimerkiksi kuvassa, jossa suuri konsentraatio valkoista esitetään pitkähkön aikaa, kun suihkut pyyhkäisevät tätä 30 ruudun aluetta virta kussakin suihkussa kohoaa äkkijyr kästi siihen liittyvän levyn paikallisen kuumenemisen kanssa. Tällaisen lämmön keskittymisen johdosta tämä levyn alue laajenee ja siirtyy alkuperäiseltä "kylmältä" paikaltaan paikkaan, jossa se ei aikaansaa kirjoittavien 35 elektronisuihkujen oikeaa maskausta. Tämän tuloksena vä- 2 80967 ripuhtaus heikkenee. Lisäksi "pullistus"herkkyytensä johdosta jännittämätön reikälevy ei voi ottaa vastaan samaa tehotiheyttä kuin "pullistuskestoinen" jännitetty reikälevy.

5 Yleinen käytäntö katodisädeputkissa, jotka on val mistettu käytettäväksi väritelevisiovastaanottimissa, on sijoittaa jännittämätön reikälevy nimettyyn paikkaan loistepinnan suhteen tukemalla se kolmesta ennalta valitusta pisteestä, jotka on jaettu putken etulevyn kehälle. 10 Tämä tuenta sopeutuu reikälevyn yleiseen lämpölaajentumi-seen saaden levyn siirtymään kuvapintaa kohden alkuperäisestä paikastaan bimetallisten tukijousten ansiosta. Tällaiset varusteet eivät kuitenkaan voi ratkaista yllä kuvattua paikallisen "pullistumisen" ongelmaa, joka aiheu-15 tuu reikälevyn paikallisiin alueisiin keskittyneestä lämpenemisestä.

Katodisädeputket, jotka käyttävät jännitettyä vä-rinvalintaelektrodia, ovat tunnettuja, kuten elektrodi, jota käytetään sylinterimäisen etulevyn omaavan katodi-20 sädeputken kanssa, kuten on kuvattu US-patenttijulkaisussa 3 638 063. Tässä putkessa värinvalintaelektrodi käsittää hilan, joka on muodostettu useista rinnakkaisista johtimista, jotka on jännitetty jäykän kehyksen yli. Tämä hila maskaa kirjoittavat säteet osumaan halutulle valoa 25 emittoivalle fosforille.

Reikälevyä kannattava kehys on mekaanisesti jännitetty, kuten puristamalla sitä, ennenkuin reikälevy kiinnitetään siihen. Puristusvoiman vapauttamisen jälkeen pa-lautusvoimat kehyksessä aikaansaavat jännityksen reikäle- 30 vyyn.

Jännitetyn reikälevyn käytön etu perustuu tosiasiaan, että jännityksen alainen reikälevy ei helposti "pullistu". Reikälevy säilyttää halutun rakenteensa kunnes sille osuvien pyyhkäisevien suihkujen kehittämä lämpö 35 on riittävä aikaansaamaan reikälevyn pommituksen alaisena 3 80967 olevan alueen riittävän "löystymisen" ennalta aikaansaadun reikälevyn laajentumisen mitätöimiseksi väriepäpuh-tauksien kehittymisen ollessa tuloksena.

Väritelevisiokatodisädeputki yleisimmässä käytös-5 sään käyttää nykyisin etulevyä, joka on likimain suurisä-teisen pallon lohko. Reikälevy tällaisessa putkessa on luonnollisesti kaareva etulevyyn sopivasti. Suuntaus nykyisin on kohti laakeampaa etulevyä, joka puolestaan johtaa laakeampaan reikälevyyn. Eräs ratkaisu, joka viimeai-10 koina on toteutettu, turvautuu jännittämättömän tasaisen metallireikälevyn käyttöön oleellisesti tasaisen etulevyn kanssa. Tasainen reikälevy on kuitenkin luonnostaan mekaanisesti vähemmän stabiili kuin kaareva reikälevy. Siten stabiilisuuden saavuttamiseksi on turvauduttu vahvem-15 paan reikälevyyn, jonka vahvuus on esimerkiksi luokkaa 0,26-0,31 mm. Tämä on likimain kaksi kertaa tavanomaisen kaarevan reikälevyn vahvuus. Kuitenkin kun mennään tasaiseen reikälevyyn, reikien etsausprosessi aiheuttaa huomattavia ongelmia. Erityisesti, jotta estetään aukkoja 20 rajoittamasta suihkuja levyn ulkoreunoilla, mikä olisi odotettavissa 90° putkessa, reiät on etsattava kulmaan reikälevyn tason suhteen eikä oleellisesti kohtisuoraan levyn tasoon nähden, kuten on asianlaita tavanomaisen kaarevan reikälevyn yhteydessä.

25 Aikainen esimerkki jännitetystä reikälevystä käy tettäväksi väritelevisiokatodisädeputkessa on kuvattu US-patenttijulkaisussa 2 625 734. Tässä kuvattu jännitetty reikälevy luotiin turvautumalla prosessiin, jota kutsutaan "kuumasulkemiseksi". Menettelyssä tasainen reikä-30 levy vietiin kehysparin väliin, jotka vastaanottivat reikälevyn väljästi. Sarjaa kierteitettyjä ruuveja, jotka liittivät nämä kaksi kehystä yhteen, käytettiin vangitsemaan reikälevy kun ruuvit myöhemmin kierrettiin kiinni. Löysästi asennettu kehys ja reikälevy asetettiin sitten 35 alttiiksi kuumennusjaksoile asettamalla kuumennettuja le- 4 80967 vyjä reikälevyn viereen sen kuumentamiseksi ja laajentamiseksi. Kehys kuitenkin pidettiin huoneen lämpötilassa. Kun reikälevy oli laajentunut halutulla tavalla kehyksen ruuvit kiristettiin reikälevyn vangitsemiseksi 5 laajentuneeseen tilaansa. Sitten kuumennuslevyt poistettiin. Jäähtyessään huoneen lämpötilaan reikälevy pidettiin jännityksessä kehyksen avulla. Tuloksena oleva sovi-telma asennettiin sitten putken sisään loistepinnan viereen.

10 US-patenttijulkaisu 3 284 655 koskee suoraan kat seltavaa muistikatodisädeputkea, joka käyttää verkkomuis-tikohde-elektrodia, joka on tuettu putken akseliin nähden kohtisuoraan tasoon. Verkkokohde-elektrodi käsittää muis-tipinnan, joka kykenee säilyttämään varauskuvion, joka 15 vuorostaan ohjaa elektronivirran kulkua sen läpi. Rakenteelliselta kannalta verkkomuistilevy ehdotetaan kiinnitettäväksi (yksityiskohtia ei ole annettu) pyöreään renkaaseen, joka on sijoitettu vaippaosan avoimen pään yli. Renkaan toinen pää on kosketuksessa vaippaosan reunan 20 kanssa, jolle on muodostettu lasifrittiposliinipinnoite. Toisen vaippaosan päätyseinä, joka myös on päällystetty frittiposliinilla on sijoitettu kosketukseen renkaan toisen puolen kanssa, niin että vaippaosien päätyseinät nyt ovat renkaan molempia sivuja vasten. Tämän jälkeen sovi-25 telma saumataan frittiposliinilla renkaan ja verkkokohde-elektrodin kiinnittämiseksi putken sisään.

On erityisen merkittävää, että elektrodi, joka peittää putkivaipan sisäpuolen, on verkkokuvaruutu, jonka ei sanota olevan jännitysvoimien kohteena. Lisäksi verk-30 kokuvaruutu ei ole värinvalintaelektrodi, joka suuntaa kirjoitussuihkun väriloisteaineen valituille alue-elementeille. Lopuksi siinä ei ole havaittua tai keskusteltua kriittisyyttä koskien verkkokohde-elektrodin kohdistusta etulevyllä olevan loisteainekerroksen suhteen.

35 US-patenttijulkaisu 2 8l3 213 kuvaa katodisädeput- 5 80967 kea, joka käyttää kytkentähilaa asennettuna loisteaine-kuvaruudun viereen poikkeutuksen jälkeisen suihkupoikkeu-tusvoiman muodostamiseksi. Periaatteessa ehdotetaan käytettäväksi kireää johdinhilaa, joka on upotettu putken 5 vaipan seinämään. Yhdessä suoritusmuodossa käytetään erillistä kehystä kireän hilan putken lasiseinämään kohdistamien jännitysvoimien helpottamiseen. Toisessa suoritusmuodossa ehdotetaan yleisesti mutta ei erityisesti esitetä järjestelyä, joka käyttää lasista rengasmaista 10 rakennetta, johon hilan johtimet on upotettu. Tämä ren- gassovitelma ehdotetaan sovitettavaksi putken etulevyn ja sen kartiomaisen osan väliin. Putkeen asentamisen jälkeen patenttijulkaisu esittää, että loisteaineet voidaan kerrostaa etulevylle tavanomaisilla valokuvausprosesseilla. 15 Koska väriloisteainealue-elementtien asetus putken etule vylle on sinänsä hankala tehtävä, on varsin epäselvää kuinka tämä voitaisiin toteuttaa hilarakenteen ollessa paikoillaan etulevyn edessä, kuten olisi asianlaita tässä patenttijulkaisussa, joka ei kuitenkaan esitä tätä ongel-20 maa.

Muihin tekniikan tason mukaisen käytännön esimerkkeihin tällä yleisellä alueella sisältyvät rakenteet, jotka käyttävät jännitettyä hilatyyppistä rakennetta katodi sädeputkiympäristössä ja joita on kuvattu seuraavissa 25 US-patenttijulkaisuissa 2 842 696, 2 905 845, 3 489 966 ja 3 719 848. Huomio suunnataan myös US-patenttijulkaisuun 3 898 508, joka esittää etulevyn ja jännittämättömän reikälevyn kokoonpanon, joka edustaa nykyistä käytäntöä.

Tämän mukaisesti keksinnön yleisenä pyrkimyksenä 30 on muodostaa värikatodisädeputkien valmistuksen aikana käytettävä värinvalintaelektrodisovitelma, menetelmä sen muodostamiseksi ja menetelmä värikatodisädeputken valmistamiseksi, joiden tunnusomaiset piirteet on esitetty patenttivaatimusten 1, 7 ja 11 tunnusmerkkiosissa ja jotka 35 tarjoavat merkittäviä taloudellisia etuja tekniikan tason 6 80967 mukaisten putkien ja menetelmien suhteen.

Yksi keksinnön piirteistä on, että se muodostaa jännitettyä tyyppiä olevan värinvalintaelektrodin, jolla on jännitetyn tyyppisten elektrodien puliistumattomuus-5 luonne, mutta ilman tekniikan tason järjestelmien jännitettyjen elektrodijärjestelmien tehonkäsittelyrajoituk-sia.

Keksinnön eräs muu etu on, että se muodostaa tyh-jövaippaisen jännitetyn värinvalintaelektrodisovitelman, 10 jolla on tällaisten sovitelmien edut mutta joka kuitenkin on helposti sovitettavissa tavanomaisiin väriputken kuvaruudun valokuvausmuodostusmenetelmiin ja laitteisiin.

Keksinnön edullisen suoritusmuodon eräs piirre pyrkii ratkaisemaan yllä mainitun tämänhetkisiin tasaisia 15 reikälevyjä käyttäviin putkiin liittyvän reikien etsaus-ongelman käyttämällä värinvalintaelektrodisovitelmaa, jolle on luonteenomaista ohut tasainen jännitetty kalvo, joka asennuksensa ansiosta on mekaanisesti stabiili ja joka on kyllin ohut, jotta sitä eivät vaivaa vahvaan rei-20 kälevyyn kohdistuvat pahentuneet reiänetsausongelmat.

Tämän keksinnön muut piirteet ja edut ilmenevät seuraavasta keksinnön edullisten suoritusmuotojen kuvauksesta esitettynä yhdessä oheisten piirustusten kanssa, joissa 25 kuvio 1 on purettu perspektiivikuva keksintöä ha vainnollistavan värikatodisädeputken pääkomponenteista, kuvio 2 on pystykuva kuviossa 1 esitetyn putken osittain kootusta versiosta, kuvio 3 on suurennettu leikkauskuva kuviossa 2 30 esitetyn putken ympäröidystä osasta, jossa putken ja kalvon kohdistusjärjestelyjen elementit on eritelty, kuvio 4 on kaaviollinen poikkileikkauskuva otettuna kuvion 3 linjaa 4-4 pitkin, kuvio 5 on kaaviollinen poikkileikkauskuva katodi-35 7 80967 sädeputken osasta esittäen vaihtoehtoisen etupaneeli/reikä-levy -kohdistusjärjestelyn, ja kuvio 6 on kaaviollinen esitys valohuonejärjestelystä kuvapinnan muodostamiseksi tämän keksinnön mukaisen katodi-5 sädeputken etulevylle.

Keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti konstruoitu värinvalintaelektrodijärjestely 10 on esitetty kuviossa 1 liittyen väritelevisiokatodisädeputkeen 12 ja muodostaen sen integraalisen osan. Putki 12 on kuvattu siinä 10 purettuna perspektiivissä keksinnöllisen konseptin visualisoinnin edesauttamiseksi. Kuten tullaan selittämään, elektro-disovitelma 10 on käytettävissä mallina muodostettaessa lumi-noivien primääriväriloisteainealue-elenenttien kuvio etulevyn 16 kohdepinnalle 14, joka lohko käsittää putken 12 15 etulevyn. Esitetyssä suoritusmuodossa etulevy 16 on kuvattu lasipaneelina, joka on muodostettu materiaalista, jolla on ennalta määrätty lämpölaajenemiskerroin ja jossa on taaksepäin ulottuva reunus 18, joka ympäröi kohdepintaa 14. Reunuksen 18 korkeus aikaansaa Q-etäisyyden putkea 12 varten, 20 toisin sanoen kohdepinnan 14 ja sen reikälevyn välisen etäisyyden, joka reikälevy esillä olevassa keksinnössä käsittää rei'itetyn kalvon, joka on kuvattu yksityiskohtaisesti alla. Reunuksen 18 päätypinta 20, joka on poispäin etulevystä 16, käsittää saumauskohdan, pinnan frittiposliininauhan 25 22 vastaanottamiseksi, kiteytyvän lasiliiman, jota käytetään katodisädeputkia valmistettaessa. Edullisesti käytetty frit-tiposliini on matalalämpötilaista juotoslasimateriaalia, jota on saatavissa Owens-Illinois Inc.:ltä nimikkeellä CV-130. Joka tapauksessa, kuten tullaan näkemään, elektrodi-30 sovitelma 10 kuvapinnan muodostusfunktion päätyttyä on sen jälkeen valmistajan optiona saumattavissa frittiposliinilla etulevyyn 16 primäärivärifosforin selektiivisen virityksen sallimiseksi pyyhkäisevällä elektronisäteellä (säteillä) kun tämä sovitelma muodostaa värikatodisädeputken rakenne-35 osan. Tätä tarkoitusta varten etulevy 16 on varustettu kohdistuksen aikaansaavilla välineillä tai kohdistuselemen- β 80967 teillä, joilla on useiden V-urien 24 muoto, tässä toteutuksessa ne muodostavat kolme uraa, jotka on koverrettu etu-levyn saumauspaikan 20 pintaan. Edullisesti urien 24 kaltevien seinien määrittämä kulma on likimain kuusikymmentä as-5 tetta ja ne on sovitettu siten, että kunkin uran pohja on linjalla, joka lähtee säteettäisesti etulevyn geometrisestä keskipisteestä.

Lisäksi on erityisen merkittävää, että V-urat 24 eivät ulotu täysin saumauspaikan 20 yli, katso kuviot 1 ja 3. 10 Kuvattuun konstruktioon on turvauduttu, jotta vältetään suora yhteys etulevyn reunuksen 18 läpi, mikä voisi heikentää tyhjön pysyvyyttä sen jälkeen kun etulevy on frittipos-liinisaumattu elektrodisovitelmaan 10 ja suppiloon 26.

Vaikka kuviossa 1 ei olekaan täysin havaittavissa, suppilos-15 sa 26 on saumauspaikka 28, joka sopii geometrisesta etylevyn saumauspaikkaan 20. Haluttaessa suppilon saumauspaikka 28 voidaan varustaa vastaavilla useilla kohdistuselementeillä (vain kaksi esitetty), joilla myös on V-urien 24' muoto koverrettuina saumauspaikkaan 28 ja jotka ovat linjassa etu-20 levyn V-urien 24 kanssa. Turvautuminen V-uriin 24' on valinnainen, koska ymmärretään, että muutkin välineet suppilon saumauspaikan 28 kohdistamiseksi etulevyn saumauspaikan 20 kanssa ovat hyvin tunnettuja. Itse asiassa yleisenä käytäntönä on käyttää ulkopuolista vertailujärjestelmää, sellais-25 ta, jossa suppilo on kohdakkain etupaneelin kanssa sijoittamalla se vertailuvaimentimia vasten. Saumausta varten suppilon saumauspaikka 28 vastaanottaa frittiposliini-nauhan 22'. Lopuksi etulevy 16 samoin kuin suppilo 26, joka sisältää kaulan 27, on muodostettu materiaalista 30 esim. lasi- tai keramiikkakoostumuksesta, jolla on ennalta määrätty lämpölaajenemiskerroin ja joka helposti mukautuu . , frittiposliinisaumaustekniikoihin.

Kuviossa 1 esitetty värinvalintaelektrodijärjestely 10 käsittää ulkopuolisen irrotettavan kehyksen 30, joka 35 määrittää keskiaukon jolla on riittävä ulottuvuus jotta kehys voi ympäröidä etulevyn 16 kehän. Toisin määriteltynä

II

9 80967 kehyksen sisärakenne oleellisesti yhtyy etulevyn kehään ks. kuviot 2 ja 3. Kehys 30 jolla on suorakulmainen rakenne on helposti muodostettu neljästä puskuhitsatusta L:n muotoisesta kulmametalliliuskasta. Muunkin muotoiset liuskat ovat 5 myös soveltuvia. Joka tapauksessa kehys 30 on muodostettu materiaalista jolla on lämpölaajenemiskerroin joka on suurempi kuin vaippaosilla 16 ja 26. Siten kehys 30 voidaan muodostaa kylmävalssatusta teräksestä, ruostumattomasta teräksestä, nikkelistä tai monellista joidenkin materiaalien 10 nimeämiseksi jotka on havaittu soveltuviksi keksintöä käytettäessä .

Elektrodisovitelma 10 käsittää edelleen tässä vaiheessa jännittämättömän tasokalvon 32 jolla on ennalta määrätty kuvio aukkoja jotka voivat olla pienten pyöreiden rei-15 kien kolmikkoja tai mitä nykyisin suositaan tekniikan tason mukaisissa väritelevisioputkissa erittäin suuri määrä pitkänomaisia kapeita rakoja jotka oli sijoitettu kohtisuoraan kalvon pääakselia vastaan. Kalvo on vedetty tiukasti kehyksen yli vaadittavalla minimijännityksellä kalvon saamiseksi 20 tasomaiseksi ja se on sitten kiinnitetty kehykseen 30 kova-juottamalla tai hitsaamalla. Kuvattavalla tavalla kalvo 32 tullaan seuraavaksi muuttamaan jännitetyksi reikälevyksi käytetyn prosessin aikana sen muodostamiseksi katodisäde-putken rakenneosaksi. Kalvolla 32 on lämpölaajenemiskerroin 25 joka ei ole suurempi kuin kehyksellä 30 ja edullisesti lämpölaa jenemiskerroin joka on pienempi kuin kehyksen. Siten kalvo 32 voidaan muodostaa kylmävalssatusta teräksestä tai invarista kahden aineen nimeämiseksi jotka molemmat ovat käyttökelpoisia kehysten kanssa jotka on valmistettu josta-30 kin yllämainitusta kehysmateriaalista.

Suotavasti kalvon 32 vahvuuden tulisi olla alle 0,05 millimetriä muutoin syntyy epäsuotavia jännityksiä etu-levyyn kun kalvo myöhemmin jännitetään ja saumataan fritti-posliinilla etulevyyn. Suotavimmin kalvo jonka vahvuus on 35 0,025 millimetriä tai vähemmän on soveltuvin keksintöä sovel lettaessa. Itse asiassa kun on turvauduttu kalvojen sähkö- 10 80967 muovaukseen kalvot joiden vahvuudet ovat 0,012 mm tai vähemmän ovat toteutettavissa ja ne löytävät käytännön sovellutuksen keksinnön toteutuksessa.

Kuten voidaan ymmärtää tarkka ja mikä tärkeintä 5 tutkittavissa oleva kinemaattinen kohdistus kalvokehyksen 30 ja etulevyn 16 välillä on oleellinen jotta kalvoa 32 voidaan käyttää mallina valotettaessa eri fosforialue-elementtien kuvio etulevyn kohdepinnalle 14.

Tämän mukaisesti yllä mainitun kinemaattisen kohdis-10 tuksen toteuttamiseksi kehys 30 käsittää kohdistusvälineet useiden nysien 34 muodossa joiden kunkin toinen pää on irrotettavasti kiinnitetty joustavaan kytkimeen esimerkiksi lehtityyppiseen jouseen joka on rei'itetty kohdassa 36 ja jonka toinen pää on kiinnitetty kehykseen 30 ks. kuvio 3.

15 Joustavan kytkennän 35 tarkoitus on sovittaa laajenemisero vaipan lasin ja kehyksen metallin välillä kun liitos seuraa-vaksi saumataan frittiposliinilla. Nysät ovat irrotettavasti kiinnitetyt jousiin 35 siten että ne helposti sallivat kehyksen myöhemmän irrottamisen nysistä (luonnollisesti sen 20 jälkeen kun kalvo on irrotettu kehyksestä) kun nysät ja kalvo on vangittu etulevyn 16 ja suppilon 26 väliin. Tätä tarkoitusta varten kukin nysä 34 käsittää kierteytetyn pultin 37 jonka uloin pää on kierteitysti vastaanotettu pyöristet-‘ : tyyn tukeen joka voi olla nupin tai tapin 38 muotoinen.

25 Nämä nupit tai tapit koostuvat seosyhdisteestä, jonka laa-jentumiskerroin on yhtä pitävä lasivaipan kanssa. Tähän tarkoitukseen soveltuva lasilla saumattavissa oleva metalli-lejeerinki on saatavissa Carpenter Technology Corporationilta, Reading, Pennsylvania heidän tuotenimikkeellään 30 430TI. Pultin 37 vartta, joka ulottuu jousiaukon 36 läpi, ympäröi putkimainen välilevy 39, joka määrittää jousen 35 ja nupin 38 välimatkan. Lopuksi tämä kehyksen 30 osa jousen 35 vieressä on varustettu aukolla 40, jotta pulttiin 37 päästään käsiksi.

35 Kunkin tapin tehtävänä on toimia yhdessä nimetyn etulevyn V-uran 24 kanssa etulevyn kuvapinnan valottamisen

II

11 80967 aikana ja lisäksi suppilon 26 saumauspaikan 28 nimetyn V-uran 24' kanssa kun kalvo lopullisesti yhdistetään putkeen 12.

Tätä tarkoitusta varten, ks. kuviot 3 ja 4, tapilla 38 on sellainen halkaisija että kun se on sovitettu kohdakkain 5 etulevyn uran 24 ja/tai suppilon uran 24' seinämien kanssa etulevyn ja suppilon vastaavat saumauspaikat 20 ja 28 pidetään ennalta määrätyllä tavalla toisistaan erillään. Tämä välimatka, joka voi olla luokkaa 0,127-0,254 mm riippuen osaksi putken koosta on muodostettu mahdollistamaan seuraava 10 saumausfrittiposliinin 22 levittäminen. Tätä välimatkaa koskien kuvioiden 3 ja 4 esitykset eivät ilmeisesti ole skaalassa.Itse asiassa kuvaukset ovat tarkoituksellisesti liioitellut tämän välimatkan havainnollistamisen sallimiseksi. Lisäksi kuten on esitetty kuviossa 3 tämä rakenne 15 salliessaan kalvon 32 kirjaimellisesti tukeutua etulevyn ja suppilon saumauspaikkojen väliin toimii yhdessä paneelin reunuksen 18 kanssa Q välin aikaansaamiseksi putkelle.

Tässä liitoksessa tulisi huomata että kukin tappi muodostaa kaksipisteisen kontaktin kunkin uran kanssa johon se on 20 vastaanotettu yhteensä kuusipisteistä kosketusta varten kehyksen ja etulevyn välillä ja toisen kuusipisteisen kosketuksen kehyksen ja suppilon välillä. On ymmärrettävää että kohdistusmuoto voidaan luonnollisesti kääntää toisin sanoen saumauspaikat voidaan varustaa tapeilla tai nupeilla samalla 25 kun kehykseen on sovitettu uraelementit tappien vastaanottamiseksi.

Toisaalta vaihtoehtoista kohdistusjärjestelyä kuusipisteisen kosketuksen aikaansaamiseksi kalvokehyksen 30 ja etupaneelin 16 välille käsitellään kuviossa 5 esitetyssä 30 "ulkopuolisessa" ratkaisussa. Yksityiskohtaisemmin kohdistuksen aikaansaamisen välineinä etupaneeli on sovitettu kolmella (vain yksi esitetty) ulkopuolisesta asennetulla ulospäin suunnatulla murrettavalla tapilla 46, joilla on geometrisesti samat suhteelliset paikan kuin kuviossa 1 esite-35 tyillä etupaneelin V-urilla 24. Kunkin tapin 46 kanssa yhdessä toimiva kohdistusväline käsittää kalvokehykseen 30 12 80967 kiinnitetyn nipukan 48. Nipukassa 48 on riippuva sormi 50, joka puolestaan on varustettu ääripäästään haarautumilla 52. Tämän mukaisesti kinemaattisen kohdistuksen aikaansaamiseksi tässä suoritusmuodossa kehystä 30 kannatellaan etupaneelin 5 yläpuolella sormihaaroilla 52 jotka on sovitettu nimettyjen tappiensa päälle. Kun kehys lasketaan alas syntyy kuusi-pisteinen kosketus kolmen tapin 46 ja niiden kanssa yhdessä toimivien haarojen 52 välille. Tämä kohdistus kalvokehyksen ja etupaneelin välillä on toistettavissa niin usein kuin 10 vaaditaan etupaneelin kohdepinnan valottamisen aikaansaamiseksi samoin kuin lopullisen kohdistuksen aikaansaamiseksi kalvokehyksen ja etupaneelin välille ennen saumausta fritti-posliinilla. Sen jälkeen kun suppilo ja etupaneeli on saumattu frittiposliinilla kalvon 32 sitomiseksi niiden vastak-15 kaisten saumauspaikkojen väliin (alla kuvattava prosessi) tapit 46 voidaan murtaa irti etupaneelista. Lisäksi on ymmärrettävää, että tappien fysikaaliset paikat ja kaksihaaraiset sormet voidaan kääntää ja että voidaan käyttää muitakin alan asiantuntijan tietämyksen piirissä olevia 20 kohdistusrakenteita. Luonnollisesti vastaavanlaista ulkopuolista kohdistusjärjestelyä voidaan haluttaessa soveltaa suppilon 24 kohdistamiseen kalvokehyksen kanssa.

Nyt tullaan kuvaamaan prosessia, joka käyttää elektro-: disovitelmaa 10, mallina primääristen värifosforielementti- 25 alueiden kuvion valottamiseen etulevyn 16 kohdepinnalle 14. Tunnettu ja laajasti käytetty menetelmä värifosforin kuvapinnan valmistamiseksi käyttää prosessia joka on kehitetty tavanomaisista valokuvaustekniikoista. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi liete joka käsittää joukon primäärisiä väri-30 fosforihiukkasia liuotettuna valoherkkään orgaaniseen liuok-" seen (pva) levitetään pinnoitteena etulevyn 16 kohdepin nalle 14. Kehys 30 yhdessä siihen kiinnitetyn tiukan mutta jännittämättömän kalvon kanssa sovitetaan sitten etulevylle 16 aikaansaaden kohdistuksen nysätappien 38 ja niihin liit-35 tyvien etulevyn urien 24 välille. Kuten on kaaviollisesti kuvattu kuviossa 6 kohdistetun etulevyn ja elektrodikehyksen 13 80967 kokoonpano viedään sitten valokoteloon 41 joka käsittää valolähteen 42, joka vaikuttaa valoherkkään pinnoitteeseen. Minä tahansa hetkenä valolähteellä 42 on paikka joka vastaa tehollisesti elektronisuihkun lähteen aksiaalista paikkaa 5 joka suihku myöhemmin virittää luotavan fosforikuvion.

Tämän jälkeen tavanomaisessa menettelyssä jossa käytetään tavanomaista jännittämätöntä reikälevyä mallina lietepinnoi-te alistettaisiin valokemiallisille valonsäteille jotka kulkevat tavanomaisen suihkun liikeradan kompensointilinssin 10 kautta ennen osumistaan reikälevyn aukkoihin. Reikälevyn läpi siirretty valo luo sitten reikälevyn aukkokuvion latentin kuvan pinnoitetulle etulevylle.

Kuvattavista syistä esillä olevaa keksintöä sovellettaessa tämä tavanomainen valotusvaihe kuitenkin vaatii 15 muuttamista. Erityisesti täytyy pitää mielessä että esillä oleva valotusprosessi käyttää jännittämätöntä kalvoa ja toiseksi tämä jännittämätön kalvo tullaan seuraavaksi muuttamaan jännitetyksi kalvoksi ennen kuin sitä käytetään värinvalintaelektrodina kuvioidulle fosforikuvapinnalle jonka 20 mallina se oli kun se oli jännittämättömässä tilassa.

Tämän merkitys on että aukot jännitetyssä kalvossa sijaitsevat säteettäisesti ulospäin paikasta joka niillä oli jännittämättömässä kalvossa niin että jos tämä kalvon aukkojen paikan siirtyminen jätetään huomiotta jännitetty kalvo 25 ei onnistu aikaansaamaan elektronisuihkun osuma-alueiden oikeaa kohdistusta kuvapinnalla olevien fosforielementti-alueiden kanssa, joiden mallina se oli ollessaan jännittämätön .

Tämän mukaisesti esitetään muutos tavanomaiseen fos-30 forilietteen valottamiseen valokemiallisella valolla.

Erityisesti viitaten jälleen kuvioon 6 valonsäteet valo-kemiallisesta lähteestä 42 suunnataan erityisen linssin 44 kautta, joka suuntaa valonsäteet uudelleen ennen kuin ne osuvat kalvolle 32 niin että ne osuvat fosforilietteeseen 35 pisteissä, jotka ovat säteettäisesti ulospäin pisteistä joihin ne olisivat osuneet linssin puuttuessa. Toisin sanoen 14 80967 linssi aikaansaa valonsäteiden siirron alkuperäisiltä reiteiltään siten että osuessaan lietteeseen ne muodostavat latentin kuvan, joka olisi muodostunut jos olisi käytetty jännitettyä kalvoa (ilman linssiä) mallina.

5 Kuten on mainittu, tavanomaisissa kuvapinnanmuodostus- tekniikoissa viedään linssi valolähteen ja mallina toimivan reikälevyn väliin jotta kompensoidaan se seikka että poik-keutuksen alaisen elektronisuihkun rata poikkeaa valolähteen radasta joka on lähtöisin samasta pistelähteestä kuin elektro-10 nisuihku. Siten viittaus "erityiseen" linssiin käsittää linssin joka sen lisäksi että aikaansaa yllämainitun kompensaation myös aikaansaa korjauksen joka varmistaa, että jän-nittämättömällä kalvolla valotettu kuvio voidaan myöhemmin osoittaa jännitetyllä kalvolla. Ensimmäisenä korjaus-15 toimenpiteenä valolähdettä siirretään hivenen eteenpäin niin että siirretään valoon osuma-alueita säteettäisesti ulospäin. Toinen korjaustoimenpide on käyttää linssiraken-netta joka kompensoi kaikki mahdolliset virheet joita fysikaalinen valolähteen siirto eteenpäin ei ole onnistunut 20 korjaamaan.

Nyt sikäli kuin koskee erityisen linssin rakennetta ehdotettu proseduuri tuo mukanaan ensiksikin pinnoitetun alustan valottamisen jännittämättöman kalvon läpi ja kuvion kehittämisen siitä. Sen jälkeen jännittämätön kalvo aliste-25 taan säädeltyyn laboratoriolämpökäsittelyyn kunnes kalvo kehittää samat aukkomitat ja paikat kuin kalvo kun se on frittiposliinisaumausprosessin alaisena ja jännittyy.

Sitten laboratorio"kasvatettu" kalvo kiinnitetään ja pidetään jännitetyssä tilassaan. Tätä jännitettyä kalvoa voidaan 30 sitten käyttää aikaansaamaan valokuvio toiselle etulevyn 16 alustaduplikaatille, jota kuviota sitten verrataan valo-kuvioon joka on aikaansaatu jännittämättömällä kalvolla.

Tämä eroavaisuus tai ero aukkojen paikoissa muutetaan sitten käänteisesti tietokoneen avulla linssirakenteeksi. Tämä 35 linssi kun sitä käytetään jännittämättömän reikälevyn yhteydessä kohdistaa nyt kemialliset valonsäteet reittejä pitkin li is 80967 jotka osuvat fosforipinnoitteille niissä pisteissä joissa valonsäteet ilman linssiä olisivat osuneet pinnoitteeseen jos ne olisivat kulkeneet jännitetyn reikälevyn läpi. Käytännössä useita reikälevyjä valotetaan tällä tavoin 5 ja ne asennetaan katodisädeputkiin. Kuvapinnat valaistaan sitten säteiden osuma-alueiden analysoimiseksi ja mahdollisten poikkeavuuksien havaitsemiseksi. Korjaava informaatio syötetään sitten takaisin linssisuunnitteluun.

Koska latenttien kuvapisteiden tarpeellinen siirto 10 perustuu linssisuunnittelukaavoihin ja valotustekniikoihin jotka ovat hyvin samanalaisia kuin ne joita tavanomaisesti käytetään, tarpeellisen korjauslinssin 44, valolähteiden paikkojen ja valotustekniikan kehittäminen kuuluu selvästi alan tavanomaisen käytännön piiriin.

15 Tämän mukaisesti sen jälkeen kun on suoritettu alku peräinen valotus linssin 44 läpi kehys 30 ja kalvo poistetaan ja alusta pestään. Esimerkinomaisesti positiiviestoaineisessa positiivisuojakaistaisessa järjestelmässä tämä pesu poistaa pinnoitteen valotetun osan. On kuitenkin ymmärrettävää että 20 keksintö on yhtä hyvin käytettävissä negatiiviestoaineisessa negatiivisuojakaistaisessa järjestelmässä tai jopa tahma-pistepölytysjärjestelmässä. Joka tapauksessa valotettua pinnoitetta käsitellään fosforielementtialueiden kuvion aikaansaamiseksi kohdepinnalle 14 vastaten aukkokuviota joka 25 olisi ollut seurauksena jos olisi ollut käytetty pinnoitettua kalvoa (erityisen linssin puuttuessa) .

Lietepinnoitus-, kalvokehyskohdistus-, valotus- ja pesuvaiheet toistetaan sitten kutakin muuta primääriväri-fosforialuetta varten jotka on levitettävä kohdepinnalle 14 30 kemiallisen valonlähteen ollessa luonnollisesti sijoitettuna sopivasti eri asentoon kalvon 24 suhteen. Tuloksena oleva luminoiva kuvapinta käsittää kerrostetun primäärivärifosfori-alueiden kuvion joka olisi muodostettu jännitetyllä kalvolla ilman erityisen linssin 44 käyttöä. Käytännössä perättäinen 35 valolähteen uudelleen sijoitus ennen kohdekuvapinnan valo-tusta kalvon läpi pyrkii tehokkaasti jäljittelemään kolmen 16 80967 pyyhkäisyelektronisäteen paikkoja, jotka lähtevät elektroni-tykkirakenteesta, joka myöhemmin sovitetaan putkeen. Tässä suhteessa tulisi huomata, että tulokseksi saatavalla luminoi-valla kuvapintakuviolla on uniikkigeometrinen riippuvuus tai 5 orientaatio valolähteiden suhteen ja siten myökemmin asennettavan elektronitykkirakenteen elektronisuihkuakseleiden suhteen.

Sen jälkeen kun kuvapinnan muodostusprosessi on saatettu loppuun kalvo, jota on käytetty kuvapinnan kuvion muodostamiseen sovitetaan etulevyyn. Tässä prosessissa etulevyn 10 16 ylöspäin osoittava saumauspaikkapinta 20 ja suppilon 24 alaspäin osoittava saumauspinta 26 peitetään matalalämpö-tilaisen frittiposliinin 22 nauhalla, minkä jälkeen kehys 30 kohdistetaan uudestaan etulevyn 16 suhteen viemällä tapit 38 uriin 24. Suppilo 26 sovitetaan sitten kalvon päälle sen 15 V-urien 24' vastaanottaessa nysätapit 38.

Tämä kokoonpano viedään sitten kuumennuskarnmioon tai uuniin, jonka lämpötila on kohotettu noin 430°C:seen ja pidetään siinä 30-45 minuuttia. Nämä ovat ne lämpötila- ja aikaparametrit jotka vaaditaan matalalämpötilaisen Owens-20 Illinois-tyypin CV-130 frittiposliinimateriaalin kiteyttämi-seen. Kun lämpötila kohoaa etulevy 16 ja suppilo 26 laajentuvat määrällä jonka niiden luonteenomaiset lämpölaajenemis-kertoimet määrittävät. Samanaikaisesti kehys 30 ja kalvo 32 myös laajenevat, mutta johtuen niiden suuremmista lämpö-25 laajenemiskertoimista niiden kasvu suhteessa etulevyyn ja suppiloon tulee olemaan suurempi. Kun tämä kokoonpano on saavuttanut lämpötilan 430°C ja kun frittiposliini on kiteytynyt kehys 30 ja kalvo 32 ovat vakaannuttaneet laajentumisensa samoin kuin suppilo ja etupaneeli.

30 Kun frittiposliini on kiteytynyt kalvo 32 on tart tunut siihen suppilon 26 ja etulevyn 16 välissä. Sen jälkeen kun kokoonpano jäähtyy huoneen lämpötilaan ja materiaalit palaavat tai yrittävät palata normaaleihin mittoihinsa kalvo 32 jännittyy johtuen suppiloetulevyfrittiposliiniliitoksen 35 lukitusvaikutuksesta, joka estää kalvoa palaamasta normaaliin huoneenlämpötilaiseen mittaansa. Siten reikälevy, joka oli 17 80967 "kasvanut" lämmön vaikutuksesta frittiposliinisaumausproses-sin aikana lukittuu jännitykseen ja säilyy siinä suppiloa ja etulevyä liittävän kiteytyneen frittiposliinin vaikutuksesta.

Kalvon 32 ollessa nyt jännitetyssä tilassa kalvon 5 aukoilla on eri paikat kuin niillä oli kun kalvo oli alkuperäisessä jännittämättömässä tilassaan. Kuitenkin koska kuvapinnan fosforikuvio luotiin linssin 44 yhteydessä, joka simuloi valokuvion joka olisi siirtynyt jännitetyllä kalvolla, kuten yllä on selitetty, jännitetty kalvo tulee olemaan koh-10 dakkain fosforikuvion kanssa.

Sen jälkeen kun etulevykalvo ja suppilo on koottu frittiposliinin avulla kehys 30 poistetaan paikoilleen vangitusta kalvosta erottamalla ensin kalvo kehyksen sisäkehää pitkin. Sitten nysäpultit 37 ruuvataan irti tapeistaan 38 15 jotka ovat saumautuneet etupaneelin ja suppilon V-uriin kiteytyneellä frittiposliinilla sallien siten kehyksen 30 poistamisen kokoonpanosta. (Kehys on luonnollisesti käytettävissä uudestaan.) Sen jälkeen elektronitykkirakenne viedään suppilon kaulaosaan ja saumataan siihen värikatodisädeputken 20 aikaansaamiseksi jossa on uusi värinvalintaelektrodi. Kalvo sovitetaan niin lähelle etulevysuppiloliitoksen kehää kuin mahdollista. Tyhjennysprosessin jälkeen etupaneelisuppilo-liitos peitetään eristysainepinnoitteella ulkopuolisen kosketuksen estämiseksi kalvon kanssa, joka riippuen valmiissa 25 putkessa käytetystä kiihdytysjärjestelystä voidaan pitää suurjännitteessä.

On huomattava että etulevyn ja suppilon yhteydessä käytetyt kohdistuselementit samoin kuin kohdistusvälineet joita on käytetty kalvokehystä varten eivät rajoitu uraan 30 ja esitettyyn tappimuotoon. Lisäksi voidaan käyttää muitakin materiaaleja kuin ne jotka on esitetty vaipanosia ja kehystä ja kalvoa varten sikäli kuin tällaisten materiaalien lämpö-laajenemiskertoimet aikaansaavat erilaisen laajentumisen joka vaaditaan alunperin jännittämättömän kalvon jännittä-35 miseksi.

Claims (11)

1. Valmistuksen aikana käytettävä värinvalinta-elektrodisovitelma, joka soveltuu käytettäväksi luminoi- 5 vien primäärivärifosforialue-elementtien kuvion valottamiseen värikatodisädeputken etulevyn (16) sisäpinnalle (14), jossa etulevyssä (16) on välineet, jotka varmistavat, että etulevy on linjassa värivalintaelektrodin kanssa, tunnettu siitä, että mainittu sovitelma si-10 sältää erotettavan lisäkehyksen (30), joka määrittää kes-kiaukon, jonka läpimitta on suurempi kuin mainitun etulevyn (16) sisäpinnan (14) läpimitta, mainittujen linjaus-välineiden sisältäessä kohdistusvälineet (48), jotka liittyvät kehykseen (30) ja toimivat suoraan mainitulla 15 etulevyllä (16) sisäpinnan (14) ulkopuolella olevien, kohdistuksen aikaansaavien välineiden (46) kanssa, ja että mainittu sovitelma edelleen käsittää tasomaisiin kalvon (32), jossa on ennalta määrätty aukkokuvio, kiinnitettynä kehykselle (30) mainitun kehyksen aukon yli jännitettynä, 20 ja että mainitun tasomaisen kalvon (32) lämpölaajenemis-kerroin ei ole suurempi kuin kehyksen (30) lämpölaajene-miskerroin, jolloin kehyksessä olevat kohdistusvälineet (48) ollessaan sovitettuina suoraan etulevyn (16) kohdistuksen aikaansaaviin välineisiin (46) mahdollistavat 25 toistettavissa olevat, tarkat kohdistukset tasomaisen kalvon (32) ja etulevyn (16) välille, niin että edesautetaan mainitun kuvion valottamista mainitulle sisäpinnalle (14) ja niin että edesautetaan tasomaisen kalvon (32) myöhempää sovittamista etulevyyn (16) siten, että kalvon 30 aukot on kohdistettu mainitun kuvion fosforialue-element-tien kanssa mainitun kalvon (32) viimeisen etulevyyn (16) kiinnittämisen aikana.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että kohdistuksen aikaansaavat 35 välineet (46) ovat irrotettavat ja kohdistusvälineet (48) II i9 80967 käsittävät V-urien (52) kanssa yhteensopivien pyöristettyjen elementtien (46) muodostaman järjestelmän, jolla on sellainen rakenne, että se sallii ainakin mainittujen kohdistuksen aikaansaavien välineiden (46) helpon poista-5 misen mainitulta etulevyltä (16).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että mainittu kalvo (32) on kiinnitetty kehykseen (30) hitsaamalla tai kovajuotoksella.

4. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen sovi-10 telma, tunnettu siitä, että kehys (30) ja tasomainen kalvo on muodostettu kylmävalssatusta teräksestä.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 1-4 mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että kehys (30) on muodostettu ruostumattomasta teräksestä ja tasomainen kalvo 15 (32) on muodostettu kylmävalssatusta teräksestä tai in varista .

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen sovitelma, tunnettu siitä, että tasomainen kalvo (32) on muodostettu kylmävalssatusta teräksestä, jonka 20 paksuus on alueella 12,6 pm - 50,8 pm.

7. Menetelmä värinvalintaelektrodisovitelman muodostamiseksi jännitetyn maskin käsittävää värikatodisäde-putkea varten mainitun putken valmistuksen aikana, tunnettu siitä, että menetelmä on tunnettu vaiheista: 25 etulevyn (16) muodostamisen, jossa etulevyssä on kohdepinta (14) ja irrotettavat kohdistuksen aikaansaavat välineet (46) sijoitettuna etulevyn ulkokehälle, erotettavan kehyksen (30) aikaansaamisen, jossa kehyksessä on keskiaukko, jonka läpimitta on riittävä, 30 jotta kehys kykenee ympäröimään etulevyn kohdepinnan (14), kehyksen käsittäessä kohdistusvälineet (48), jotka on tarkoitettu suoraan sopimaan mainittuihin kohdistuksen aikaansaaviin välineisiin (46) etulevyn ulkokehällä, tasomaisen maskin (32) pingoittamisen kehyksessä 35 olevan aukon poikki, jossa maskissa on ennalta määrätty 20 80967 aukkokuvio ja jonka maskin lämpölaajenemiskerroin ei ole suurempi kuin kehyksen (30) lämpölaajenemiskerroin, ja £osforielementtien kuvion valosaostamisen mainitulle kohdepinnalle (14), mikä sisältää yhden tai useam-5 man kerran vaiheen, jossa maskia (32) käytetään valoku- vausmallineena samalla kun kehys (30) ja etulevy (16) pidetään keskenään kohdistettuina sovittamalla kehyksellä olevat kohdistusvälineet (48) etulevyn kehällä oleviin, kohdistuksen aikaansaaviin välineisiin (46).

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kohdistuksen aikaansaavat välineet (46) poistetaan etulevyn (16) ulkokehältä valo-saostusvaiheen tai -vaiheiden loppuunsaattamisen jälkeen.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen menetelmä, 15 tunnettu siitä, että se käsittää valosaostus- vaiheen tai -vaiheiden jälkeen: maskin (32) kytkemisen jäykästi tukea antavalla tavalla etulevyyn (16), samalla kun jälleen pidetään kehys (30) ja etulevy (16) keskenään kohdistettuina sovit-20 tamalla kehyksellä olevat kohdistusvälineet (48) etulevyllä oleviin, kohdistuksen aikaansaaviin välineisiin (46), niin että aiheutetaan maskissa (32) olevan aukkoku-vion kohdistaminen etulevyllä olevan fosforielementtiku-vion kanssa, ja 25 maskin (32) erottamisen tämän jälkeen kehyksestä (30), niin että maski (32) jää kiinnitetyksi etulevyyn (16) maskissa (32) oleva aukkokuvio kohdistettuna etulevyllä olevan fosforielementtikuvion kanssa.

10. Jonkin patenttivaatimuksista 7-9 mukainen me-30 netelmä, tunnettu siitä, että se käsittää vaiheet : valoherkän pinnoitteen levittämisen etulevyn kohdepinnalle (14), kehyksen (30) kohdistamisen etulevyn (16) kanssa, niin että mahdollistetaan kalvon toimiminen 35 mallineena, väliaikaisesti sovittamalla kehyksen (30) 2i 80967 kohdistusvälineet (38) etulevyssä (16) oleviin, kohdistuksen aikaansaaviin välineisiin (24), valokemiallisten valonsäteiden lähteen (42) selektiivisen sijoittamisen valoherkän pinnoitteen valottami-5 seksi kalvossa olevan aukkokuvion läpi, valolähteen (42) ollessa sijoitettu jäljittelemään paikkaa, jossa myöhemmin fosforialuekuvion pyyhkäisemiseen käytettävä elektronisuihku tulee sijaitsemaan, korjauslinssivälineen (44) sijoittamisen valoke-10 miallisten valonsäteiden lähteen (42) ja kohdistetun kehyksen (30) väliin suuntaamaan mainitut säteet kalvon aukkojen läpi osumaan valoherkälle pinnoitteelle pisteissä, jotka ovat siirtyneinä pisteistä, joihin säteet muutoin osuisivat pinnoitteelle linssin (44) puuttuessa, 15 kehyksen (30) ja kalvon poistamisen, valotetun pinnoitteen käsittelemisen fosforiele menttialueiden kuvion muodostamiseksi, joka vastaa kalvon aukkokuviota, ja edellä olevien vaiheiden toistamisen jokaista fos-20 forielementtialueiden kuviota varten, joka halutaan muodostaa.

11. Menetelmä värikatodisädeputken valmistamiseksi, joka putki sisältää vaippalohkon (26), jossa on sau-mauspaikka (28), etulevyn (16), jossa on luminoivien pri-25 määrivärifosforialue-elementtien kuvio saostettuna sen kohdepinnalle (14) ja jossa on edelleen saumauspaikka (20), joka ympäröi kohdepintaa (14) ja sopii geometrises-ti yhteen vaippalohkon (26) kanssa, jossa etulevyssä on useita kohdistuselementtejä, tunnettu siitä, että 30 katodisädeputki edelleen sisältää värinvalintaelektrodi-järjestelyn (10), joka käsittää lisäkehyksen (30), joka määrittää keskiaukon ja joka on muodostettu materiaalista, jonka lämpölaajenemiskerroin on suurempi kuin vaippa-lohkon (26) tai etulevyn (16), rei'itetyn litteän kalvon 35 (32), joka on kiinnitetty kehykseen (30) ja jolla on läm- 22 80967 pölaajenemiskerroin, joka ei ole suurempi kuin kehyksen lämpölaajenemiskerroin, kehyksen (30) kannattamat kohdis-tusvälineet (48), jotka toimivat yhdessä etulevyn kohdis-tuselementtien (46) kanssa, ja että menetelmä käsittää 5 seuraavat vaiheet: frittiposliininauhan sinänsä tunnettu liittäminen vaippalohkon (26) ja etulevyn (16) saumauspaikoille (28, 20); värinvalintaelektrodin (10) sijoittaminen etule-10 vylle (16) kehyksen (30) kohdistusväline (48) kohdakkain etulevyn kohdistuselementtien (46) kanssa; vaippalohkon (26) sijoittaminen värinvalintaelek-trodille (10) vaippalohkon saumauspaikka (28) kohdakkain etulevyn saumauspaikan (20) kanssa; 15 vaippalohkon (26), värinvalintaelektrodin (10) ja etulevyn (16) muodostaman kokoonpanon vieminen kuumennus-kammioon; kammion lämpötilan nostaminen kokoonpanon altistamiseksi frittiposliinin kiteytymislämpötilalle samalla 20 kun samanaikaisesti saadaan etulevy, kehys, kalvo (32) ja vaippalohko (26) laajenemaan määrällä jonka määrittävät niiden luonteenomaiset lämpölaajenemiskertoinet; kokoonpanon säilyttäminen frittiposliinin kiteyty-mislämpötilassa kunnes kalvo (32) sitoutuu vaippalohkon 25 (26) ja etulevyn (16) väliin kiteytyneellä frittipos- liinilla; kokoonpanon jäähdyttäminen huoneenlämpötilaan jännityksen aikaansaamiseksi sidottuun kalvoon (32); kalvon (32) erottaminen ylimääräisestä kehyksestä 30 (30) kehyksen poistamisen sallimiseksi; kalvon (32) frittiposliinilla saumatun etulevyn (16) ja vaippalohkon (26) liitoksesta ulkonevan osan poistaminen; ja kalvon (32) paljastettujen reunojen pinnoittaminen 35 eristysmateriaalilla. Il 23 8 0 9 6 7