FI80951B - Lyftanordningens hydrauliska snabbgaongsystem. - Google Patents

Description

1 80951

Nostolaitteen hydraulinen pi kaiiikejärjestelmä Tämän keksinnön kohteena on kuorman avulla paluuliikkeensä 5 tekevän nostolaitteen hydraulinen pikaliikejärjestelmä, joka on liitettävissä yksi- tai kaksitoimisen sylinterin hallintaan tarkoitettuun ohjausjärjestelmään, ja johon kuuluu yksi tai useampia kaksi-toimisia sylintereitä, ja joka pikaliikkeellä palauttaa varren puolelta palaavan nesteen männän taakse, mutta työnopeudella päästää 10 varren puolelta palaavan nesteen paineella ohjatun venttiilin kautta säiliöön.

Aikaisemmin tunnetuissa nostolaitteiden pikaiiikejärjestelmissä esiintyy merkittäviä puutteita sekä teknillisissä ominaisuuksissa että valmistuskustannuksissa silloin, kun tiettyjä ominaisuuksia 15 vaaditaan.

Suomalaisessa patenttihakemuksessa 842917 esitetty järjestelmä sisältää pikaliikkeen, mutta ei ison voiman työnopeutta.

Suomalaisessa patentissa 56249 esitetty venttiili puolestaan synnyttää tehohäviöitä työnopeudella paine-eroventtiiIissä. Haittana 20 siinä on edelleen se, että tietyllä taakalla esiintyy jatkuvaa edestakaista kytkentää pikaliikkeeltä työnopeudelle ja takaisin, mitä ei voida sallia esimerkiksi hydraulisen hissin yhteydessä. Edelleen haitaksi on se, että paine ei välttämättä täysin pääse poistumaan sylinterin varren puoleisesta tilasta sylinterin ollessa paikallaan, 25 jolloin vastaavasti männän puoleiset letkut, putket ja muut komponentit rasittuvat turhan suurella paineella. Myöskään taakan kokoa ei pystytä painetta mittaamalla saamaan selville.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uusi nostolaitteen hydraulinen pikaliikejärjestelmä, joka poistaa mainitut epäkohdat, ja 30 joka samalla on rakenteeltaan yksinkertainen ja helposti valmistettavissa sekä käytössä turvallinen.

Keksinnön mukaiselle nostolaitteen hydrauliselle pi kaii i ke-järjestelmälle on pääasiallisesti tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

35 Keksinnön eräitä toteutusmuotoja selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin piirustuksiin.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista nostolaitteen hydraulista 2 80951 pi kaii i kejärjestelmäa, jonka ohjaus on järjestetty ali vaatimuksen 2 mukaisella tavalla.

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaista nostolaitteen hydraulista pikaiiikejärjestelmää, joka on tehty alivaatimusten 2, 5 ja 7 5 mukaisella tavalla.

Kuvion 1 mukaisen järjestelmän toiminta on seuraavanlainen. Ajatellaan, että katkoviivoin piirretty yksikkö 3 sisältää kaikki hydraulisen nostolaitteen, kuten hydraulisen hissin tai tavaralava-hissin tai minkä tahansa normaalisti yksitoimisylinterillä liikutelit) tavan laitteen vaatimat hallintalaitteet. Näihin voi kuulua nostosuunnan venttiili, laskusuunnan venttiili, paineenrajoitus, hätälaskuventtiili, nopeuksien säädöt, painekytkimet jne. Hydraulisen hissin ohjausyksikkö 3 on normaalisti rakennettu tiiviiksi männän takaosasta 9 tulevia paineita vastaan. Järjestelmään kuuluu edelleen 15 pumppu 1, säiliö 2, kaksitoiminen sylinteri 4, jonka männällä ei kuitenkaan tarvita tiivisteitä varren puoleisesta tilasta 10 männän takaosaan 9 päin, sekä putkirikkoventtiili 5, pikaliikeventtiili 8 ja pienehköllä paineella avautuva vastaventtiili 7, jonka avautumispaine voi olla esimerkiksi 1...5 bar.

20 Pi kaii ikeventti i1i in 8 kuuluu varren puoleisesta tilasta 10 männän takatilaan 9 päästävä vastaventtiili 11 ja toinen vastaventtiili 20, joka taakkaa laskettaessa sallii virtauksen tapahtuvan vastavent-tiilin 7 edestä kanavan 16 ja vastaventtiilin 20 kautta varren puoleiseen tilaan 10. Edelleen pikaliikeventtiiliin kuuluu paine-25 venttiili, jonka pääkaraa 13 ohjataan portaallisesti toimivalla esi-ohjauspäällä 21. Vastaventtiilin 20 ja paineventtiilin pääkaran 13 toiminnot voidaan haluttaessa rakenteellisesti sisällyttää myös yhteen karaan. Paineventtiilin esiohjauspäähän 21 kuuluu esiohjauskara 17, jonka paineasetusta voidaan muuttaa säätöruuvin 23 avulla, sekä 30 apukara 25, jonka pintaan on hiottu tasomainen alue 26. Osien geometria on sellainen, että esiohjauskaran 17 ollessa sulkeutuneena ja apukaran 25 päässä olevan tapin nojatessa esiohjauskaran 17 päähän, nesteellä on yhteys apukaran edessä olevasta tilasta 27 poi^leikkaukseltaan ympyrän segmentin muotoista välystä pitkin esiohjauskaran 35 edessä olevaan tilaan 22. Esiohjauskaran 17 kerran auettua apukara 25 painaa isomman poikkileikkauspinta-alansa ansiosta karan 17 niin pitkälle auki asentoon, kunnes apukaran 25 vasemmassa päässä oleva

II

3 80951 tiiviisti sulkeutuva istukkaosa nojaa vastepintaansa. Esiohjauskaran 17 istukkapinta-alan kohdassa 18 ja apukaran 25 poikkileikkauspinta-alan kohdassa 19, välinen suhde on valittu sellaiseksi, että sylinterin vaihtaessa pikaliikkeeltä työnopeudelle, männän ja männänvarren 5 pinta-aloista johtuva paineen pieneneminen ei saa aikaan uutta pikaliikkeelle kytkeytymistä. Paineventtiilin pääkaran 13 takaa lähtevään esiohjauskanavaan 24 on liitetty pieni vastaventtiili 14, jonka tehtävänä on estää vuodot, jotka voisivat tapahtua sylinterin männän takana olevasta tilasta 9 kanavaa 12 pitkin ja edelleen paine-10 venttiilin pääkaran 13 välyksestä johtoa 16 pitkin säiliöön 2.

Lisäksi esiohjauskanavaan 24 on liitetty pieni auki-kiinni-tyypin suuntaventtiili 15, joka perusasennossaan estää virtauksen paine-venttiilin pääkaran 13 edestä suuttimen 28 kautta kanavaan 24, jolloin paineventtiilin pääkara 13 pysyy jousen pitämänä jatkuvasti kiinni-15 asennossa.

Esiohjauskaran 17 jousitilasta on järjestetty yhteys säiliöön kanavaa 29 pitkin. Kun hydraulista hissiä ajetaan ylöspäin ja pienikokoinen suuntaventtiili 15 on virrattomana, on sylinteri 4 paineesta riippumatta aina pikaliikekytkennällä, jolloin varren puoleisesta 20 tilasta 10 neste palaa vastaventtiilin 11 kautta männän takatilaan 9. Pikaliikeasennossa sylinterillä voidaan nostaa vain pienehköä taakkaa, jonka maksimisuuruuden määrää sylinterin 4 männänvarren poikkileikkauspinta-ala sekä ohjausyksikköön 3 kuuluva paineenrajoitusventtiilin asetusarvo. Vaikka nyt esiohjauspää 21 avautuisikin, ei sillä ole 25 vaikutusta pikaliikkeeseen, koska apukara 25 sulkeutuu tiiviisti estäen vuodot, ja koska paireventtiilin pääkara 13 pysyy jatkuvasti kiinni, koska suuttimen 28 läpi ei virtausta tapahdu.

Kun hydraulista hissiä ajetaan ylöspäin ja venttiili 15 on virrallisena auki-asennossa, pääsee pikaliikkeen aikana sylinterin 30 kammiossa 10 vaikuttava paine suuttimen 28, suuntaventtiilin 15 ja vastaventtiilin 14 kautta esiohjauskaran 17 edessä olevaan tilaan 22. Kun noston vaatima työpaine voittaa esiohjauskaraa 17 painavan jousen voiman, syntyy virtaus paineventtiilin pääkaran suuttimen 28 läpi, jolloin syntyvän paine-eron ansiosta pääkara 13 siirtyy jousta 35 vasten oikealle avaten virtaustien varrenpuoleisesta kammiosta 10 liitäntään 16 ja edelleen säiliöön. Männän alapuolisessa tilassa 9 vallitseva paine pystyy nyt pitämään esiohjauspään auki-asennossa * 80951 apukaran 25 isomman poikkileikkauspinta-alan ansiosta. Edestakaisia kytkentöjä pikaliikkeeltä työnopeudelle ja takaisin ei esiinny. Järjestelmä on siirtynyt hitaammalle työnopeudelle, jolla isomman taakan nosto on mahdollinen.

5 Kun liike pysäytetään, pysyy hissin kori vuodottomasti paikallaan venttiilin 8 vuodottomuuden ja myös hallintajärjestelmän 3 vuodotto-muuden ansiosta. Varren puoleiseen tilaan 10 mahdollisesti pika-liikkeen jälkeen jäänyt paine pääsee purkautumaan suuttimen 28 kautta paineventtiilin pääkaran 13 jousitilaan ja edelleen välysvuotona 10 säiliöön 2. Pysähtyneessä tilassa männän takana vallitsee siis paine, joka saadaan, kun ulkoinen voima F, joka on merkitty viitenumerolla 6, jaetaan sylinterin 4 männän täydellä pinta-alalla. Koska tämä paine on pieni, on siitä monenlaista hyötyä. Ensinnäkin letkut, putket, tiivisteet ja kaikki komponentit ovat vähemmän kuormitettuja, jolloin 15 esimerkiksi tiivisteiden ja letkujen elinikä pitenee. Toiseksi hyvin usein käytännössä ohjausjärjestelmässä 3 esiintyy pieniä vuotoja esimerkiksi istukkapintoihin tulleiden naarmujen, tai jonkin tiivisteen vähäisen vaurioitumisen takia. Nämä vuodot eivät kuitenkaan aina heti kaipaa korjausta, koska paineen ollessa pieni, myös vuodot pysyvät 20 pieninä, ja korjausliike pysäytystasolle joudutaan tekemään suhteellisen harvoin. Kolmanneksi hydraulista hissiä kuormattaessa ilmoitus maksimi-kuormasta saadaan usein painekytkimeltä. Painekytkimen käyttö kuitenkin edellyttää, että tiedetään mikä on lastaushetkellä sylinterin tehollinen vaikutuspinta-ala. Jos varren puoleiseen kammioon 10 25 jää epämääräinen paine, ei painekytkin eikä järjestelmän painemittari kerro taakan F todellista kokoa.

Taakan lasku tapahtuu myös täydellä männän pinta-alalla ja siten pienellä paineella ohjausjärjestelmän 3 avulla. Näin saavutetaan esimerkiksi pitempi sylinterin tiivisteiden elinikä ja pienempi 30 kaikkien komponenttien kuormitus. Kun vastaventtiilin 7 jousella on säiliölinjaan tehty pieni vastapaine, saadaan varren puoleinen tila 10 täytetyksi nesteellä ja estetyksi näin tyhjiön muodostuminen tähän tilaan. Ylimääräinen neste, joka ei mahdu tilaan 10, virtaa venttiilin 7 kautta säiliöön.

35 Pienen suuntaventtiilin 15 avulla tapahtuvasta kytkennästä jatkuvalle pikaliikkeelle ja samalla suurimman nostettavan taakan rajoitusmahdollisuudesta on hydraulisten hissien yhteydessä monenlaista

II

5 . 80951 etua. Koska hissisylinterit ovat rakenteeltaan pitkiä ja niiden iskun-pituudet voivat olla jopa yli 10 metriä, törmätään usein siihen, että nurjahdusvaaran takia joudutaan valitsemaan männänhalkai sija Itään ylisuuria sylintereitä. Tämä puolestaan johtaa pieneen käyttöpai-5 neeseen ja isotuottoisiin pumppuihin, isoihin säiliöhin ja isoihin putkiin sekä letkuihin, mikä tarkoittaa kallista hankintahintaa, hankalampaa asennustyötä ja isoa tilantarvetta konehuoneessa.

Kun käytetään hyväksi differentiaali kytkentää eli pikaliike-kytkentää voidaan työskennellä isommalla työpaineella, jolloin 10 päästään pienempään pumppuun, pienempiin säiliöhin sekä letkuihin ja helpompaan asennustyöhön ja pienempään tilantarpeeseen konehuoneessa. Usein kuitenkin löytyy rakennuksia, joiden alemmissa kerroksissa on työ- ja tehdastiloja, jotka vaativat isoa hissin nostokykyä. Ylemmissä kerroksissa saattaa olla toimistoja, joihin on pääasiassa 15 kevyempää henkilöliikennettä. Tällaisiin tapauksiin tämän keksinnön mukainen järjestelmä sopii erittäin hyvin, koska hissille voidaan alemmissa kerroksissa, joissa sylinterin nurjahdus ei tule vielä kriittiseksi, antaa suuntaventtiili 15 virralliseksi tekemällä ikäänkuin lupa tarvittaessa siirtyä ison voiman työnopeudelle.

20 Edelleen järjestelmästä on etua, koska kaksitoimisen sylinterin ohjaus on paremmin järjestetty, kuin on laita yksitoimisylinterin yhteydessä. Koska kaksi toimi sylinteri on ohjattu sekä varren että männän kohdalta, on nurjahdukseen voimakkaasti vaikuttava alkutaipuma sangen pieni. Yksitoimisylinterin yhteydessä esiintyy sen sijaan 25 helpommin etupäässä ohjauskohdan välyksistä johtuvaa sylinteriputken ja männänvarren välistä alkutaipumaa. Koska aikutaipurnaa ei kuitenkaan usein käytännössä nurjahduslaskelmissa huomioida, joudutaan vastaavasti käyttämään isompia varmuuslukuja, esimerkiksi 3,5...10. Edelleen yksitoimisylintereiden ohjauspinnoissa esiintyy helpommin isoja 30 pintapaineita, jotka voivat johtaa ikäänkuin männänvarren vuolemiseen ja nopeaan vaurioitumiseen, jota ilmiötä kaksitoimisylintereissä ei niin helposti esiinny. Mainituista syistä kaksitoimisylinterin nurjahduslaskelmat on helposti laadittavissa tarkemmiksi, jolloin voidaan vastaavasti käyttää pienempiä varmuuslukuja, ja sitä kautta 35 päästä vastaavasti pienempi kokoiseen sylinteriin.

Keksinnön mukainen järjestelmä soveltuu hyvin myös vanhojen hissien uusimisen yhteydessä käytettäväksi, kun vähin kustannuksin 6 80951 halutaan hissille parempaa suorituskykyä eli kun kuormaa halutaan kasvattaa tai nopeutta lisätä tai mahdollisesti molempia. Hydrauliikan osalta joudutaan uusimaan vain sylinteri 4 ja lisäämään pikaliike-venttiili 8 ja vastaventtiili 7. Muu järjestelmä pumppuineen 1, 5 sähkömoottoreineen, säiliöineen 2 ja hissin hallintaventtiileineen 3 ja mahdollisesti putkirikkoventtiileineen 5 voidaan käyttää uudelleen.

Jos hydraulinen hissi on käytössä sairaalassa, väestösuojassa, laivassa tai muussa vastaavassa paikassa, jossa hissin jonkinlainen toiminta on voitava taata myös yleisen energiansyötön ollessa jostain 10 syystä katkenneena, jolloin sähköä tuotetaan esimerkiksi pienellä varageneraattorilla, saatetaan hissin nostoliikkeen vaatimaa tehoa joutua rajoittamaan varajärjestelmän pienen kuormitettavuuden takia. Keksinnön mukaisessa järjestelmässä tämä käy päinsä helposti, kun esimerkiksi esiohjauskaran edessä oleva tila 22 yhdistetään säiliöön 15 tai pienen suuntaventtiilin välityksellä toiselle pienelle paineen-rajoitusventtiilille, jonka asetusarvo on pienempi kuin perusvent-tiilin säätöruuvilla 23 tehty asetus. Näin järjestelmä on aina tai tietyn mainittuun ylimääräiseen paineenrajoitusventtiiliin “ehdyn paineasetuksen saavutettuaan hitaalla, pientä painetta ja pientä 20 tehoa vaativalla työnopeudella.

Edelleen jos hissin hallintaventtiilissä 3 esiintyy pientä vuotoa, voidaan korjausliike tehdä hitaalla nopeudella yhdistämällä tila 22 suuntaventtiilin avulla säiliöön. Näin korjausliikkeen sähköverkkoon aiheuttama kuormitushuippu jää pienemmäksi. Samalla 25 korjausliikkeen aiheuttama meluhaitta, joka esimerkiksi sairaalassa yöaikaan voi olla ongelma, jää vähäisemmäksi, koska pumppu joutuu toimimaan pienemmällä paineella, jolloin melua normaalisti syntyy vähemmän.

Kuvio 2 poikkeaa kuviosta 1 ainoastaan kahdella tavalla.

30 Ensinnäkin siinä on näytetty sylinterin 4 männän tiivistys urarengas-tyyppisellä tiivisteellä 30 vain männän takatilasta 9 varren puoleiseen tilaan 10 päin. Toiseksi paineventtiilin pääkaraa 13 varten on tehty oma suoraan säiliöön 2 johtava liitäntänsä 31, johon liitäntään 31 myös esiohjausventtiil in 21 jousitila on yhdistetty. Näin työliikkeen 35 aikaiset painehäviöt on saatu pienemmiksi.

Keksinnön mukaisesta järjestelmästä on minkä tahansa nostolaitteen yhteydessä etua, koska tällöin järjestelmässä on automaattisesti 7 80951 eräänlainen karkea tehonsäätö. Toisin sanoen pienet taakat voidaan nostaa nopeasti ja isommat hitaammalla nopeudella, minkä ansiosta pumpun käyttömoottori voidaan mitoittaa pienempikokoiseksi ja sen tehonkäyttö saadaan tasaisemmaksi. Edelleen järjestelmä ei vaadi 5 säätötilavuuspumppuja tai kaksoispumppuja, vaan vakiotuottoinen yksittäispumppu on riittävä.

Keksinnön mukaiselle järjestelmälle on ominaista myös se, että siirtyminen nopeustasolta toiselle tapahtuu pehmeästi ilman karan peittoalueista johtuvia paineiskuja. Syynä tähän on se, että 10 vastaventtiili 11 on koko ajan paineventtiilin rinnalla mahdollistaen pikaliikevirtauksen heti, kun painesuhteet sen sallivat ja myös sulkeutuen heti, kun paineventtiilin pääkara 13 avautuu.

Jos järjestelmässä oleva letku rikkoutuu, sulkeutuu putkirikko-venttiili 5 tilavuusvirran saavuttaessa tietyn tason. Keksinnön 15 mukaisessa järjestelmässä pysäytyskuorma vastaanotetaan sylinterin 4 männän täydellä pinta-alalla, joten paine ei männän alla olevassa tilassa 9 pääse nousemaan kohtuuttomasti putkirikkoventtiilin 5 sulkeutuessa.

Keksintö ei ole rajoitettu pelkästään esitettyihin sovellutus-20 esimerkkeihin, vaan voi yksityiskohdiltaan vaihdella huomattavastikin patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (7)

8 80951

1. Kuorman avulla paluuliikkeensä tekevän nostolaitteen hydraulinen pikaliikejärjestelmä, joka on liitettävissä yksi- tai 5 kaksitoimisen sylinterin hallintaan tarkoitettuun ohjausjärjestelmään (3), ja johon kuuluu yksi tai useampia kaksi toimisia sylintereitä (4), ja joka pikaliikkeellä palauttaa varren puolelta (10) palaavan nesteen männän taakse (9), mutta työnopeudella päästään varren puolelta (10) palaavan nesteen paineella ohjatun venttiilin (13) kautta säiliöön (2), 10 tunnettu siitä, että sylinterin männän takaosan (9) paineisiin nähden järjestelmä on vuodoton, mikä ominaisuus on aikaansaatu varren puolelta (10) männän taakse (9) päästävän tiiviin vastaventtiilin (11) avulla sekä tekemällä myös esiohjauspuoli vuodottomaksi esiohjauskana-vaa (12) pitkin tulevaa painetta vastaan, mikä voi tapahtua esimerkiksi 15 paineventtiilin pääkaran (13) takana olevassa ohjauspainekariavassa (24) olevan vastaventtiilin (14) avulla, ja että sylinterin varren puoleisesta tilasta (10) paineventtiilin pääkaran (13) sulkeutuneena ollessa on olemassa pieni vuotoyhteys säiliöön (2), mikä voidaan toteuttaa esimerkiksi paineventtiilin pääkaran (13) jousitilasta 20 tapahtuvana karan (13) välysvuotona, jolla järjestelyllä päästään siihen, että sylinterin liikkumattomana ollessa ulkoisen voiman F (6) vastaanottaa männän täysi pinta-ala, jolloin järjestelmän paine on pieni, ja että paineventtiilin esiohjauspää (21) on toiminnaltaan portaallinen siten, että esiohjauskaran (17) avaamiseen tarvittava 25 tehollinen pinta-ala (18) on pienempi kuin esiohjauskaran (17) avautuneena ollessa toiminnallisena oleva pinta-ala (19), jolloin muutos nopeustasolta toiselle voi tapahtua kerralla ilman edestakaisia nopeudenmuutoksia, ja että taakan laskuliikkeen aikana nesteen syöttö varren puoleiseen tilaan (10) on järjestetty sai 1iölinjassa 30 olevan, pienehköllä paineella avautuvan venttiilin (7) avulla siten, että ennen tätä venttiiliä (7) on otettu haarautuma, joka johtaa V virtaustietä (16) pitkin vastaventtiilin (20) kautta varren puoleiseen tilaan (10). Il 9 80951

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että paineventtiilin pääkaran takaa lähtevään esiohjauskanavaan (24) tai männän takaosaan (9) yhteydessä olevaan esiohjauskanavaan (12) tai näihin molempiin on liitetty vähintäänkin 5 yksi suuntaventtiili (15), jolloin vasta tämän tai näiden suunta-venttiileiden (15) auki oleminen tekee siirtymisen ison voiman työnopeudel1 e mahdolliseksi.

3. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, 10 tunnettu siitä, että varren puolelta (10) männän taakse (9) päästävä vastaventtiili (11) on sijoitettu sylinterin (4) mäntä-rakenteen sisälle, jolloin pikaliikkeen aiheuttamat virtausvastukset saadaan pieniksi ja mahdollisesti putkisto voidaan mitoittaa pienemmäksi. 15

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hydrauli-järjestelmä, tunnettu siitä, että ainakin männän takatilaan (9) päästävä vastaventtiili (11), paineventtiilin pääkara (13) ja vastaventtiili (20) on sijoitettu yhdeksi kokonaisuudeksi rakennettuun 20 venttiililohkoon.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen hydrauli-järjestelmä, tunnettu siitä, että järjestelmän sylinterin (4) mäntä on tiivistetty tiivisteellä (30) vain toiseen suuntaan eli 25 männän takatilasta (9) varren puoleiseen tilaan (10) päin.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että esiohjauskaran edessä oleva tila (22) on yhdistettävissä yhden tai useamman pienen ylimääräisen suunta- 30 venttiilin välityksellä säiliöön (2) tai toiselle tai toisille pienille paineenrajoitusventtiileille, joiden asetusarvo on pienempi kuin säätöruuvilla (23) perusVenttiiliin tehty asetus. 10 80951

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen järjestelmä, tunnettu siitä, että paineventtiilin pääkaraa (13) varten on tehty oma suoraan säiliöön johtava liitäntänsä (31), jolloin työliikkeen aikaiset painehäviöt saadaan pienemmiksi, ja johon liitäntään myös esiohjausventtiilin jousitila voidaan yhdistää. li 80951