FI79006C - Kopplingsschema foer tillverkning av ett mottagningskriterium. - Google Patents

Description

1 79006

Kytkentäj är j estelmä vastaanottokriteerin tuottamiseksi

Langattomasti lähetettävien signaalien vastaanottimissa on usein tarve binäärisellä tavalla todeta signaa-5 Iin vastaanotto tai ei-vastaanotto. On yleistä johtaa signaalien tuleminen tai poisjääminen vastaanottimen ulostulossa esiintyvän kohinan voimakkuudesta. Siinä johdetaan osa ulostulosignaalista ylipäästösuodattimen tai kaistan-päästösuodattimen kautta, ja kohinaan sisältyvät, puhealu-10 een yläpuolella olevat taajuudet työstetään kohinakritee-riksi, joka on tasajännitepotentiaalin muodossa, jonka jännitteen suuruus on suunnilleen suhteessa kohinan voimakkuuteen. Vertailulaitteella, joka vertaa kohinkeriteeriä mielivaltaisesti määrätyn raja-arvopotentiaalin kanssa, 15 tuotetaan sitten vastaanottokriteeri, mikäli kohinakritee-ri on raja-arvopotentiaalin alapuolella. Enimmäkseen kohi-nakriteeriä käytetään yksinomaan sulkemaan vastaanottimen ulostulo signaalin poissaollessa, jotta vältettäisiin kohinan aiheuttama häiriö.

20 Koska kohinan voimakkuus vaihtelee, täytyy kohina- potentiaalia integroida määrätyllä ajalla, ennen kuin sitä verrataan raja-arvopotentiaalin kanssa vastaanottoilmoituk-sen häilähtelyn estämiseksi raja-arvopotentiaalin suuruusluokkaa olevassa kohinakriteerissä. Tämä integrointi saa-25 vutetaan tunnetusti kondensaattorilla, johon kohinapoten-tiaali johdetaan vastuksen kautta.

Tällaisen kondensaattorin liittämisestä on kuitenkin seurauksena, että signaalin vastaanoton alkaminen ja päättyminen todetaan viivästyneenä, jolloin tämä viivästyminen 30 or riippuvainen tulevan tai häviävän signaalin voimakkuudesta. Uudella tulevalla signaalilla on viivästyminen sitä pitempi, mitä heikompi signaali on ja sitä pienempi on siis kohinakriteerin potentiaalin paluuliike. Ainostaan vähän raja-arvopotentiaalin alapuolella olevassa kohinakritee-35 rissä on viivästyminen erittäin suuri. Sitävastoin voimak- 2 79006 kaan signaalin häviämisessä, kun siis kohinakriteerin paluu liike on suuri, on viivästys samoin pitkä, kun se taas heikon signaalin hävitessä, jossa vastaava kohinakriteeri on ainoastaan vähän raja-arvopotentiaalin alapuolella, on 5 vain lyhyt.

Jos tiettynä ajankohtana on todettava signaalin ei-vastaanotto, pitää luotettavan tuloksen saamiseksi odottaa se aika, jonka kesto ylittää signaalin vastaanoton toteamiseen huonoimmassakin tapauksessa tarvittavan ajan, joka 10 samoin on pitkä.

Mikäli kohinakriteeriä käytetään ainoastaan ohjaamaan vastaanottimen ulostulon "kohinasalpana" (Squelch) tunnettua elintä, pitkä viivästysaika häiritsee ensi sijassa kohinavapaan signaalin vastaanoton päättymisen jälkeen, 15 koska tämän viivästysajan kuluessa vastaanottimen ulostulossa esiintyvä kohina on kiusallista. Heikon ja kohisevan signaalin vastaanottamisen lyhytaikaisessa keskeytymisessä häiritsee sitävastoin kohinasalvan nopea reagointi, koska salvan tässä tapauksessa hidastetun poistamisen takia ym-20 märrettävyys kärsii. Kytkentäjärjestelmä, jossa viivästys-ajan riippuvaisuus katoavan signaalin voimakkuudesta on päinvastainen verrattuna kuvattuun tapaukseen ja jossa si-ten voimakkaan signaalin katoaminen vastaa lyhyttä rea-gointiaikaa, on kuvattu esimerkiksi PCT-hakemusjulkaisussa 25 W0 82/00552.

Vastaanottimessa, jolla pitää etsiä ryhmä kanavia varatun kanavan jälkeen, muodostetaan mittausjaksoja, joista kukin alkaa vaihtokytkennällä uuteen kanavaan. Tekniikan tason mukaan on tavallista, luotettavuuden saavuttamiseksi 30 kunkin mittausjakson alkaessa, viedä vertailulaitteen sisääntulo lyhytaikaisesti voimakkaan signaalin vastaanottoa vastaavaan (pieneen) potentiaaliin, jonka jälkeen tämä potentiaali, vastaten mainittua integrointiaikavakiota, pyrkii esiintyvää kohinaa vastaavaan arvoon. Niin pian kuin 35 tämä nouseva potentiaali ylittää raja-arvopotentiaalin, saadaan vertailulaitteen tuottamana impulssi vastaanottimen 3 79006 vaihtamiseksi toiselle kanavalle ja siten uuden mittaus-jakson alkamiseksi.

Mikäli vastaanotetaan heikko signaali, jota ei pitäisi tulla ja jossa kohinaa vastaava potentiaali on vain ^ vähän yli raja-arvopotentiaalin, kestää aika mittausjakson alkamisesta mainitun impulssin antoon kauan, mikä on haitallista, kun pitää etsiä suurempi määrä kanavia.

Laitteessa vapaiden kanavien etsimiseksi esiintyy tekniikan tason mukaan myös kuvattua aikaongelmaa vastaavia ^0 ongelmia, kun otetaan vastaan signaalit, joissa kohinajän nitteestä johdettu potentiaali on vain vähän raja-arvopotentiaalin alapuolella.

Yksi näiden periaatteiden mukaan toimiva ja siten mainittuihin haittoihin työtavan nopeudessa liittyvä, yk-sinomaan kanavien etsintään määrätty laite on kuvattu EP-hakemusjulkaisussa 27 365.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti lyhennetään olennaisesti eri kanavien vuorotellen tapahtuvassa vastaanotossa aikaa joka tarvitaan signaalin vastaanoton 2q toteamiseksi tai signaalin ei-vastaanoton toteamiseksi, verrattuna tähän mennessä tunnettuihin ja samantapaisiin kytkentäjärjestelmiin, vaikka kummassakin tapauksessa myös heikkojen signaalien vastanotto otetaan huomion. Keksinnön kohteena on kytkentäjärjestelmä patenttivaatimuksen 1 la-25 jimääritelmän mukaisesti, jonka tunnusmerkit on esitetty tämän patenttivaatimuksen tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön eräässä patenttivaatimuksessa 2 kuvatussa erityisessä suoritusmuodossa ratkaistaan edelleen tehtävä yhdistää patenttivaatimuksessa 1 vaihtoehtoisesti ilmoi-tettuja mahdollisuuksia.

Seuraavassa selitetään keksintöä suoritusesimerkin perusteella.

Kuvio 1 esittää kytkentäjärjestelmän yksinkertaista kaavaa patenttivaatimuksen 2 mukaisesti.

4 79006

Kuvio 2 esittää neljässä, neljään eri kohinakritee-rin tasoon viittaavassa osakuviossa a-d useamman potentiaalin ajallista kulkua kuvion 1 mukaisessa kytkentäjärjestelmässä. Siinä on (kuvitellusta) edellytetty, että kohinakri-5 teeri muuttuu toisiaanseuraavissa mittausjaksoissa.

Kuvio 3 esittää ajalliset olosuhteet heikon signaalin vastaanottamisessa tekniikan tason mukaisessa laitteessa.

Vastaanottimessa, jota ei ole esitetty, oleva työs-tövaihe kohinalle tuottaa ulostuloon kohinakriteerin, jonka 10 potentiaali on signaalin puuttuessa vastaanottimen sisään tulosta ja sitten voimakkaimmassa kohinassa korkeimmillaan ja voimakkaan signaalin saapuessa ja siten katoavassa kohinassa, matalimmillaan. Tämä kohinakriteeri johdetaan kuvion 1 mukaiseen kytkentään sisääntulossa 1. Eri voimakkuu-15 den omaavissa tulosignaaleissa tuotetaan sisääntulossa 1 kohinakriteerit kahden ääripotentiaalin välisillä potentiaaleilla .

Kohinakriteeri 1 on liitetty toisaalta vastuksella 2 ensimmäisen kondensaattorin 3 toiseen liitäntään 5 ja toi-20 saalta vastuksella 6 toisen kondensaattorin 7 toiseen lii täntään 9. Aina kummankin kondensaattorin ensimmäinen liitäntä 4 tai 8 on maassa. Vastukset 2 ja 6 ja kondensaattorit 3 ja 7 valitaan edullisesti yhtä suuriksi, jolloin kummatkin aikavakiot ovat samoin yhtä suuret. Tämä valinta ei 25 kuitenkaan ole millään lailla ehtona keksinnön ajatuksen suorittamiselle.

Potentiaali 5 kondensaattorin 3 ensimmäisessä liitännässä on myös elektronisessa kytkimessä 10 ja ensimmäisen komparaattorin 11 ensimmäisessä sisääntulossa. Kytkin 10 30 liittää seuraavassa peruspotentiaaliksi merkityn positii visen potentiaalin 12 potentiaaliin 5, kun se ohjataan oh-jaussisääntulon kautta ohjaussignaalilla 13 johtavaan tilaan. Samalla ohjaussignaalilla 13 liitetään kytkimellä 14 potentiaali 9 samoin peruspotentiaaliksi merkittyyn maapotenti-35 aaliin 15. Potentiaali 9 on myös toisen komparaattorin 16 ensimmäisessä sisääntulossa.

5 79006

Kummankin komparaattorin 11 ja 16 aina toinen sisääntulo on liitetty kiinteään kynnyspotentiaalina toimivaan, jännitteenjakajalla 17 tuotettuun potentiaaliin 18 tai 19. Kummatkin potentiaalit ovat peruspotentiaalien 12 ja 15 5 välissä; komparaattoriin 11 asetettu kynnyspotentiaali 18 on siten lähempänä positiivista potentiaalia 12 ja komparaattoriin 16 asetettu kynnyspotentiaali 19 lähempänä nolla-potentiaalia 15.

Komparaattorit on kytketty siten, että komparaatto-10 ri 11 antaa ulostulossaan 25 positiivisen potentiaalin, kun kynnyspotentiaali 18 on vahvemmin positiivinen kuin potentiaali 5, ja komparaattori 16 on kytketty siten, että se antaa ulostulossaan 26 positiivisen potentiaalin, kun potentiaali 9 on vahvemmin positiivinen kuin kynnyspotenti-15 aali 19.

Kummankin komparaattorin 11 ja 16 ulostulot 25 ja 26 johtavat kumpikin kahden JA-portin 20 ja 21 kahteen sisääntuloon, jolloin ulostulo 25 on asetettu portin 20 normaaliin sisääntuloon ja portin 21 invertoivaan sisääntuloon, 20 kun taas ulostulo 26 johtaa portin 21 normaaliin sisääntuloon ja portin 20 invertoivaan sisääntuloon.

Potentiaalien 25 ja 26 kuvatulla syötöllä porttien 20 ja 21 normaaleihin ja invertoiviin sisääntuloihin on seurauksena, että portin 20 ulostuloon 27 ilmestyy vain 25 silloin positiivinen potentiaali, kun signaali 25 esiintyy yksistään, kun taas portin 21 ulostuloon 42 ilmestyy silloin signaali, kun signaali 26 esiintyy yksistään. Ellei esiinny molempia tai kumpaakaan signaalia 25 ja 26, ei mitään signaaleja ilmesty ulostuloissa 27 ja 42.

30 Komparaattorien kummatkin ulostulot 25 ja 26 johta vat myös TAI-porttiin 37, jonka ulostulo on liitetty diffe-rentioimislaitteella 36 monostabiilin multivibraattorin 34 ohjaussisääntuloon. Multivibraattori viedään siinä työasemaansa portin 37 antamien signaalien etureunalla. Kun 35 se palaa takaisin lepoasentoon, tuo se monostabiilin lisä- 6 79006 multivibraattorin 35 työasemaan. Niin kauan kuin tämä multivibraattori 35 on työasemassa, antaa se TAI-portin 40 sisääntulolle signaalin. Tämän portin 40 ulostuloon ilmestyy jo aikaisemmin mainittu ohjaussignaali 13. Tä-5 mä ohjaussignaali tuotetaan siten multivibraattorilla 34 toimivan viivästysajän kuluttua aina silloin, kun ulostulosignaalien poissaollessa kummassakin komparaattorissa 11 ja 16, toisen näiden komparaattoreiden sisääntuloissa potentiaalieron etumerkki vaihtuu. Tällä ohjaussignaalille la toimivat jo kuvatulla tavalla kytkin 10 ja 14. Multi vibraattorin 35 paluulla lepotilaan on ohjaussignaali 13 päättynyt.

Ohjaussignaali 13 voidaan tuottaa myös ulkoapäin 22:n kohdalla johdetulla synkronointisignaalilla, jolloin 15 tämä synkronointisignaali asettaa molemmat monostabiilit multivibraattorit 34 ja 35 takaisin lepotilaan, mikäli ne ovat työasemassa.

Kuviossa 2 on esitetty potentiaalien 5 ja 9 ajallinen kulku kohinakriteerin potentiaalin 1 neljälle eri ar-20 voile aina yhden mittausjakson aikana. Vaakasuoriksi vii voiksi on merkitty samaksi jäävät perus-potentiaalit 12 ja 15 ja jännitteenjakajan 17 tuottamat kynnyspotentiaalit 18 ja 19. Raja-arvopotentiaali 24 on määräävä siinä, pitääkö signaalin vastaanotto hyväksyä vai ei, niin että ko-25 hinakriteerin 1 paluussa arvoon, joka on raja-arvon 24 ylä puolella ei vastaanottoa ja siten säädetyn kanavan asetusta pidä hyväksyä, sitävastoin paluussa arvoon, joka on raja-arvon 24 alapuolella kyseisen kanavan asetus pitää hyväksyä. Siinä on edullista valita erotuksen suhde kumman-30 kin potentiaalin 12 ja 18 välillä erotukseen potentiaalien 18 ja 24 välillä yhtä suureksi kuin erotuksen suhde kummankin potentiaalin 15 ja 19 erotukseen potentiaalien 19 ja 24 välillä.

7 79006

Potentiaalin 1 mainitun ajallisen kulun esitys vastaa a-tapauksessa ei-vastaanottoa, b:ssä hyvin heikkoa signaalia, jonka ei pidä tuottaa mitään vastaanottokriteeriä, c:ssä heikkoa signaalia, jonka pitää tuottaa vastaanotto-5 kriteeri ja d:ssä vahvaa signaalia. Ohjaussignaalilla 13 jaetaan aika aina kahden toisiaan seuraavan ohjaussignaalin välillä oleviin mittausjaksoihin. Mittausjaksojen pituus määrätään siinä ohjaussignaalin myöhemmin selitetyllä muodostuksella. Kunkin ohjaussignaalin aikana kytketään 10 kytkimet 10 ja 14 ohjaaviksi, jolloin kondensaattori 3 varataan ja potentiaali 5 ottaa positiivisen potentiaalin 12. Kondensaattori 7 sitävastoin puretaan, ja potentiaali 9 ottaa nolla-potentiaalin 9.

Niin pian kuin mittausjakson alkaessa kummatkin kyt-15 kimet 10 ja 14 menevät estävään tilaan, tulee kondensaattori 3 varatuksi ja kondensaattori 7 puretuksi, jolloin potentiaalien 5 ja 9 muutosnopeus ja varaus- tai purkausvaiheen päätetila mukautuu kohinakriteerin potentiaaliin 1 ja kullan aikavakiot määräytyvät kondensaattorilla ja vastuksella. 20 Kukin mittausjakso alkaa ohjaussignaalin päättymisellä. Kyseiset ajankohdat on merkitty kuviossa 2 33:11a.

Kuviossa 2a on potentiaali 1 korkeampi kuin potentiaali 18, niin että komparaattori 11 ei anna mittausjakson sisällä tulosignaalia 25. Potentiaali 9 ylittää konden-25 saattorin 7 varauksen aikana leikkauspisteessä 31 kynnys-potentiaalin 19, jolloin komparaattori 16 antaa ulostulossaan 26 positiivisen potentiaalin. Siten ilmestyy ulostulossa 42 kriteeri, joka ilmoittaa signaalin ei-vastaanoton vastaanottimen sisääntulossa.

30 Kuviossa 2b esitetty potentiaalien kulku lähtee ko hinakriteerin potentiaalista 1, joka on kynnyspotentiaalin 18 ja raja-potentiaalin 24 välissä. Ajankohtana 31 tuottaa puolestaan komparaattori 16 ulostulosignaalin, jolloin tapahtuvat samat vaiheet kuin kuviossa 2a on kuvattu. Ajan- s 79006 kohtana 30, joka tulee ajankohdan 31 jälkeen, alittaa potentiaali 5 kondensaattorin 3 varauksen aikana potentiaalin 18. Tämä jää kuitenkin vaikutuksettomaksi, koska positiivisen potentiaalin 26 takia ajankohtana 30 samoin posi-5 tiivisen arvon ottava potentiaali 25 ei voi vaikuttaa por tin 20 ulostuloon. Myös tässä tapauksessa syntyy näin ollen ulostulossa 42 kriteeri vastaanotin-sisääntulosignaa-lin ei-vastaanottoa varten. Mikäli potentiaali 1 olisi lähempänä potentiaalia 18, tulisi ohjaussignaali 13, ennen-10 kuin potentiaali 5 alittaisi kynnyksen 18. Olosuhteet ovat siten vastaavat kuin kuviossa 2a.

Kuviossa 2c olevassa kohinakriteerin potentiaalissa 1, joka on kynnyspotentiaalin 24 alapuolella, tulee leikkauspiste 30 ajallisesti ennen leikkauspistettä 31, joten po-15 tentiaali 25 tulee positiiviseksi ennen potentiaalia 26.

Potentiaalin 25 muutoksella positiiviseen arvoon muuttuu myös potentiaali ulostulossa 27 samalla tavalla, mikä viittaa riittävän voimakkaaseen signaaliin vastaanottimen sisääntulossa. Ajankohdassa 31 komparaattorissa 16 syntyvä 20 ulostulosignaali jää vaikutuksettomaksi. Tässä tapaukses sa tapahtuu kuvion 2a yhteydessä kuvattu ohjaussignaalin 13 muodostuminen portin 37 kautta ensin tulevan, komparaattorin 11 ulostulossa esiintyvän signaalin 25 perusteella.

Viitaten (ei esitettyyn) sisääntulopotentiaaliin 1, 25 joka on hyvin lähellä potentiaalia 19, pätevät periaattees sa samat katsantokannat, mitä kuviossa 2c on esitetty.

Rajatapauksessa, jossa kohinakriteeri 1 on juuri potentiaali 24, esiintyvät (ei esitetyllä tavalla) leikkauspisteet 30 ja 31 teoreettisesti samaan aikaan, ja jää 30 sattuman varaiseksi, todetaanko vastaanotto tai ei. Koska kohinataso heilahtelee aina herkästi, syntyy kohinakriteerin raja-arvon esiintyessä, katsottuna useampien mittaus-jaksojen aikavälillä, yhtä paljon negatiivisia ja positiivisia vastaanottokriteereitä. Jotta saataisiin raja-alueel-35 la luotettava vastaanottoilmoitus, olisi tunnetulla, ei 9 79006 kuitenkaan esitetyllä tavalla mahdollista integroida kriteerit 27 ja 42 kulloinkin määrätyllä ajalla ja muodostaa vastaanottokriteeri, joka ilmenee joidenkin peräkkäisten mittausjaksojen aikana tulevien kriteerien enemmistöstä.

5 Ajankohtiin 30 ja 31 voidaan vaikuttaa kynnyspoten- tiaalien 18 ja 19 vastaavalla määräämisellä ja aikavakioiden valinnalla määrätyissä rajoissa.

Samanlaisiksi jäävissä olosuhteissa vastaanottimien sisääntulossa tuotetaan siten joko ulostulossa 27 tai ulos-10 tulossa 42 sykäyssarja, jossa on mittausjaksoja vastaavat välit impulssien välillä, jolloin mukautetaan mittausjaksojen pituus sen ajan mukaan, mikä tarvitaan signaalin vastaanoton tai ei-vastaanoton toteamiseksi vastaanottimen sisääntulossa.

Mikäli kytkentäjärjestelmää käytetään yhdessä lait-15 teen kanssa kanavan vaihtamiseksi kanavaryhmästä etsittäessä joko vapaita tai varattuja kanavia, täytyy aina mittausjak-son alku olla synkronoitu kanavanvaihdon päättymisen kanssa. Kanavanvaihto suoritetaan kulloinkin - vastaten kanavanetsin-tätapaa - impulssilla 27 tai 42, jolloin - mikäli sellaisen 20 impulssin perusteella tapahtunut vaihto on päättynyt - im pulssi asetetaan sisääntuloon 22 tavalla, jota ei ole esitetty. Tällä impulssilla johdetaan uusi mittausjakso - välittämättä kondensaattoreiden 3 ja 7 kulloisestakin varaus-tilasta. Edullisesti valitaan multivibraattorien 34 ja 35 25 aikavakiot siten, että ne ovat yhdessä vähän pitemmät kuin se aika, joka tarvitaan kanavanvaihtoon. Siten estetään se, ettei vaihdon aikana esiinny häiritseviä impulsseja ulostuloissa 27 tai 42.

Keksinnön etua tekniikan tason suhteen voidaan par-30 haiten arvostella kuvion 3 perusteella. Siinä on esitetty kohinakriteerille, jonka potentiaali on vain vähän raja-potentiaalin 24 alapuolella ja joka siten vastaa heikkoa vastaanottosignaalia, kohinakriteerin potentiaalin ajallinen kulku. Siinä on edellytetty, että kohinakriteerin in-35 tegroimiseksi toimivat samat aikavakiot, kuin kuviossa 2 on 10 79006 edellytetty, ja että ajankohdassa 38 tulee signaali vastaanottimeen tai että vastaanotin on säädetty ajankohdassa 38 määrätylle kanavalle. Kuten kuviosta 3 on nähtävissä, menee kohinakriteerin potentiaali ensin pis-5 teessä 39 rajapotentiaalin 24 alapuolelle. Pisteiden 38 ja 39 ajallinen etäisyys, s.o. aika signaalin vastaanoton toteamiseksi, on siinä moninkertainen verrattuna vastaaviin aikoihin keksinnönmukaisessa järjestelyssä. Myös sisääntulo-signaalin poisjäämisen toteamiseksi pitäisi tekniikan tason 10 mukaisella laitteella odottaa määrätyn kanavan kytkennän jälkeen vähintään pisteiden 38 ja 39 väliä vastaava aika.

Jos kuvatunlaista laitetta käytetään vapaan tai varatun kanavan etsimiseen, onnistuu se etsimällä kanavia nopeudella noin 50/s.

15 Keksintö ei tietenkään ole sidottu suoritusesimerk- kiin. Mikäli on tarpeen ainoastaan heikkojen signaalien nopea toteaminen tai ei-vastaanoton nopea toteaminen, voisi ajan arvostelu tapahtua mittausjaksojen alkamisesta leikkauspisteeseen 30 tai 31 myös vertaamalla kiinteään, samana py-20 syvään, edullisesti värähtelyjen laskemisella saatuun viite- aikaan, jolloin voitaisiin olla kulloinkin ilman yhtä kondensaattoreista ja yhtä komparaattoreista. Siinä voitaisiin jättää pois mainittua tehtävänasetelmaa vastaten kuvion 1 ylemmän tai alemman puolen rakenneosat. Tämänlaisessa jär-25 jestelyssä voitaisiin tahdistus tuottaa myös kiinteän taajuuden omaavalla pulssigeneraattorilla.

Toisaalta kondensaattorista 3 siihen kuuluvasta vastuksesta 2 ja toisaalta kondensaattorista 8 siihen kuuluvasta vastuksesta 6 muodostettuja aikavakioita ei saa va-30 Iita yhtä suuriksi; tällaisten aikavakioiden kutakin valintaa varten on kynnysarvojen 18 ja 19 sellainen määrittäminen mahdollista, että vaaditut ehdot tulevat täytetyiksi.

Koska kohinan voimakkuus riippuu syöttöjännitteestä, lämpötilasta ja rakenne-elementtien iästä, voitaisiin vas-35 taanottoilmoitusten tarkkuutta parantaa, kun potentiaalil- 11 79006 le 12 kiinteän arvon sijasta valittaisiin kohinatasolle sisääntulosignaalin poissapollessa suhteellinen arvo.

Leikkauspisteiden 30 ja 31 esiintymisien ajallisen erotuksen arviointi voidaan tietysti suorittaa muul-5 la kuin esimerkissä kuvatulla tavalla; erityisesti voidaan koko komparaattoreihin ja synkronointiin liittyvä kytkentä asentaa olennaisesti esimerkistä poikkeavalla tavalla ja panna toimimaan edullisesti integroituna kytkentänä.

Kiinteä potentiaali, johon kondensaattorit ovat liit-10 tyneet, ei saa olla kummallekin kapasiteetille sama eikä myöskään maapotentiaali. Jos valitaan toinen potentiaali, tapahtuu suoritusesimerkissä kuvatun varauksen sijasta purkaus ja päinvastoin; periaatteellisesti ei siinä mikään muutu.

Claims (5)

12 79006

1. Kytkentäjärjestelmä vastaanottaessa langatto-masti lähetettäviä signaaleja varten vastaanottokriteerin 5 tuottamiseksi, s.o. signaalin vastaanottamisen tai ei-vastaanottamisen toteamiseksi, erikoisesti vastaanottimille, joissa on useampien kanavien vuorotellen tapahtuva vastaanotto ja laite vapaan tai varatun kanavan etsimiseksi, kyt-kentäjärjestelmän käsittäessä kytkentäosat vastaanottimen 10 ulostulossa olevan kohinan voimakkuuteen verrannollisen, tasajännitepotentiaalin muodossa olevan kohinakriteerin (1) tuottamiseksi ja langattomasti siirretyn signaalin vastaanottamisen erottamiseksi ei-vastaanottamisesta kohinakriteerin (1) potentiaalin ja raja-arvopotentiaalin (24) 15 välisen erotuksen etumerkin perusteella, jotka kytkentäosat käsittävät ensimmäiset kytkentäosat (35) mittausjaksojen rajoittamiseksi, toiset kytkentäosat (10; 14), jotka liittävät kondensaattori (3; 7), jonka ensimmäinen liitäntänapa (4; 8) on halutussa kiinteässä potentiaalissa, toisen lii-20 täntänavan (5; 9) ennen mittausjaksojen alkamista kohina-kriteerin (1) potentiaalin jonkin mahdollisen ääriarvon suuruusluokkaa olevaan peruspotentiaaliin (12; 15) ja mittaus jakson aikana vastuksen (2, 6) kautta kohinakriteerin (1) potentiaaliin, sekä ulostulolla (25; 26) varustetut 25 kolmannet kytkentäosat (11; 16), jotka vertaavat mainitussa toisessa kytkentänavassa (5; 9) olevaa potentiaalia kynnys-potentiaaliin (18; 19), jolloin niiden ulostulossa esiintyvä potentiaali riippuu ainoastaan verrattavien potentiaalien erotuksen etumerkistä, tunnettu siitä, että 30 kynnyspotentiaali (18; 19) on asetettu peruspotentiaalin (12; 15) ja raja-arvopotentiaalin (24) väliin, ja että on neljännet kytkentäosat (20, 21), jotka määräävät signaalin vastaanottamisen tai ei-vastaanottamisen sen ajankohdan (30, 31) perusteella, jona mainitun ulostulosignaalin (25, 35 26) etumerkin muuttuminen esiintyy kyseisen mittausjakson sisällä. i3 79006

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kytkentäjärjestelmä, tunnettu kytkentäosista jokaisen mittaus-jakson alkamisesta laskettavan vertailuajän tuottamiseksi ja neljänsien kytkentäosien (20, 21) rakenteesta, jonka 5 mukaan vastaanottokriteeri on riippuvainen vertauiluajan kulumisen ajankohtien ajallisesta järjestyksestä ja etumerkin vaihtumisen esiintymisestä.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kytkentäjärjestelmä, tunnettu siitä, että kondensaattori (3, 10 8), sekä toiset (10, 14) ja kolmannet (11, 16) kytkentä- osat on järjestetty kaksinkertaisiksi, jolloin perus-po-tentiaali (12, 15) ja kynnyspotentiaali (18, 19) on kummassakin näistä kahdesta ryhmästä järjestetty yhteen kahdesta ääriarvosta ja valittu siten erilaisiksi, ja että 15 toista näistä kahdesta kulloinkin mittausjakson (33) alkamisen ja etumerkin vaihtumisen (30, 31) ajankohdan välissä olevasta aikavälistä käytetään vertailuaikana toisille.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen kytkentäjärjes-telmä, tunnettu siitä, että kulloinkin yhden kon- 20 densaattorin (3; 7) ja siihen kuuluvan vastuksen (2; 6) muodostamien piirien aikavakiot on valittu yhtä suuriksi, ja että raja-arvopotentiaalin (24) ja yhden peruspotenti-aalin (12, 15) välisen erotuksen ja tätä peruspotentiaalia lähellä olevan kynnyspotentiaalin (18, 19) ja raja-arvopo-25 tentlaalin (24) välisen erotuksen suhde on kummassakin kytkentäosaryhmässä yhtä suuri.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kytkentäjärjes-telmä, tunnettu viidensistä, viiveosat käsittävistä kytkentäosista (37, 36, 34, 35), joihin molemmat 30 kolmannet kytkentäosat (11, 16) vaikuttavat, jolloin viidennet kytkentäosat, sen jälkeen kun ne ovat todenneet vähintään yhden etumerkin vaihtumisen, yhden mittausjakson keston alittavan viiveajan kulumisen jälkeen ohjaavat ensimmäiset kytkentäosat (35) aloittamaan uuden mittaus-35 jakson. i4 79006