FI78993C - Oevervakare av driftsystem. - Google Patents

Description

1 78993 Käyttöjärjestelmän valvoja. - Övervakare av driftsystem.

Tämä keksintö liittyy tietojenkäsittelyjärjestelmään yleisesti ja erityisemmin tietojenkäsittelyjärjestelmään, joka kykenee useiden käyttöjärjestelmien yhteiskäyttöön.

Tietojenkäsittelyjärjestelmä, joka kykenee yhden ainoan käyttöjärjestelmän hallinnassa olevan käskyjoukon toteuttamiseen, on hyvin tunnettu. Kullakin käyttöjärjestelmällä on sisäinen sommitelma sisältäen sille ominaiset osoitteenmuodostuksen ja käskyn käsittelyn ominaispiirteet, mikä estää käyttöjärjestelmien helpon siirrettävyyden. Useiden käyttöjärjestelmien hyväksikäyttämiseksi on ollut välttämätöntä muuttaa käyttöjärjestelmiä tai lisätä lisälaite. Lisäksi usein oli välttämätöntä alustaa uudelleen tietojenkäsittelyjärjestelmä joka kerta kun eri käyttöjärjestelmä aktivoitiin. Usein parannukset käyttöjärjestelmässä vaativat muutosta laitteessa ja voivat aiheuttaa ongelmia tietojärjestelmissä. Lisäksi muistiyksikössä olevilla vikapro-seduureilla on erikoistuneen käyttöjärjestelmän piirteet.

Siten on olemassa tarve tietojenkäsittelyjärjestelmään, joka kykenee useiden käyttöjärjestelmien yhteiskäyttöön tehokkaammin .

Sen mukaisesti keksintö tarjoaa tietojenkäsittelyjärjestelmän, joka sisältää keskusyksikön (CPU) ja muistiyksikön, ja käyttää hyväksi useita käyttöjärjestelmiä, käyttöjärjestelmän valvontalaitteen muuttamiseksi, jolle on tunnusomaista: välineet käyttöjärjestelmän muutosta vaativan järjestelmän tilan tunnistamiseksi; välineet vallitsevan käyttöjärjestelmän alaisen CPU:n tilan määrittelevien rekisterien sisällön tallettamiseksi tuohon käyttöjärjestelmään liittyvän muistiyksikön reservimuisti-alueeseen; välineet CPU:n vaaditun uuden tilan määrittelevän informaation 2 78993 lukemiseksi haluttuun uuteen käyttöjärjestelmään liittyvän muistiyksikön reservimuistialueesta sanottuihin rekistereihin; välineet vallitsevaan käyttöjärjestelmään liittyvän reservi-muistialueen osoitteeseen liittyvien suureiden ja valvojan sivutaulukkomuistissa olevan osoitteen syöttämiseksi CPUissa oleviin rekisterivälineisiin; ja välineet uuden käyttöjärjestelmän toiminnan aloittamiseksi.

Täten esillä oleva järjestelmä tarjoaa laitteen, joka tukee useista käyttöjärjestelmistä peräisin olevien käskyjen toteutusta, samalla kun se eristää käyttöjärjestelmät ja varmistaa, että vain vallitsevan käyttöjärjestelmän käskyt toteutetaan kunkin käyttöjärjestelmän omatessa oman reservimuistialueensa, joka on muiden käyttöjärjestelmien saavuttamattomissa.

Keksinnön toteuttavaa tietojenkäsittelyjärjestelmää kuvataan nyt esimerkinomaisesti viitaten piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on tietojenkäsittelyjärjestelmän lohkokaavio.

Kuvio 2 on vuokaavio tietojenkäsittelyjärjestelmän ohjauksen siirrosta ensimmäiseltä käyttöjärjestelmältä toiselle käyttöjärjestelmälle.

Kuvio 3 on skemaattinen kaavio valittujen muistitiedostojen käytöstä siirryttäessä ensimmäisestä käyttöjärjestelmästä toiseen käyttöjärjestelmään.

Kuvio 4 on skemaattinen kaavio näyttäen kuinka ensimmäinen ja toinen käyttöjärjestelmä pääsevät muistiin.

Kuvio 5 on lohkokaavio näyttäen valvojan kantaosoiterekisterin ja valvojan rajaosoiterekisterin käytön käyttöjärjestelmän muistipaikkojen eristämiseksi.

3 78993

Kuvio 6 on lohkokaavio varatun reservimuistin muodosta kullekin käyttöjärjestelmälle.

Kuvio 1 näyttää keskusyksikön CPU 1, joka on pääasiallinen osa tietojenkäsittely-yksikköä informaatiosignaaliryhmien manipuloimiseksi. Keskusyksikkö sisältää keskeisen yksikön koko yksikön jaksottamiseksi ja lisäksi se sisältää kätkömuistiyksikön ja käsky-yksikön. Kätkömuistiyksikkö saa käskyt ja tiedot pää-muistiyksiköltä 3 ohjaussovitinyksikön 2 kautta. Käskyt pidetään käskykätkömuistissa, operandit operandikätkömuistissa ja sivutusinformaatio sivutuspuskurissa. Käsky-yksikkö varastoi ennalta haetut käskyt ja signaaliryhmät käskypinoon, joka siten sisältää vallitsevan käskyvirran yhdessä erätaulukon ennakoimien esihaettujen vaihtoehtoisten virtojen ja epäsuorien sanojen kanssa. Käskyt dekoodataan ja operandien tai haarautumis-kohteena olevien käskyjen osoitteet luodaan liukuhihnalla, joka hyväksyy käskyt käskypinoon. Liukuhihnan viimeinen vaihe lähettää käskyt ja operandit yhteen yksikköön erikoistuneiden suori-tusyksiköiden ryhmästä. Liukuhihnan, osoitesummaimen ja käsky-pinon voidaan katsoa muodostavan yhden loogisen suoritusyksi-kön, joka käsittelee siirtoluokkaan kuuluvia käskyjä kuten myös käskyosoitteita tai tilaan liittyviä tilanteita.

Päämuistiyksikkö 3 toimii keskusyksikön käyttämien tietojen päävarastona. Tieto syötetään sinne tai otetaan ulos sieltä oh-jaussovitinyksikön 2 ohjauksen alaisena.

Ohjaussovitinyksikkö 2 ohjaa tiedon siirtoa päämuistiyksikön 3, syöttö/tulostus-multiplekserin 4 ja keskusyksikön 1 välillä. Täten ohjaussovitinyksikkö 2 priorisoi pyynnöt ohjaussovitin-vksikölle ja priorisoi lähdön syöttö/tulostus-multiplekseri-yksikölle. Ohjaussovitinyksiköllä 2 on puskuriyksikkö sen läpi kulkevia informaatiosignaaleja varten. Lisäksi ohjaussovitin-yksikkön 2 ohjaa järjestelmän keskeytysten, joiden aikana sano-; ja varastoidaan päämuistiyksikköön, jonoa kuten myös muuta kes- 4 78993 keytystoimintaa. Päämuistiyksikköön 3 ja sieltä ulos siirrettävien tietojen virheen havainnointi- ja korjausprosessit sisältyvät ohjaussovitinyksikköön 2. Lähdön sovitinyksikkö myös toimii laitteena, joka varmistaa, ettei hierarkiakomentojen välillä esiinny lohkoonpääsykonf1ikteja.

Syöttö/tulostus-multiplekseria 4 käytetään täyttämään tietojenkäsittelyjärjestelmän suori tustehovaatimukset. Käyttöjärjestelmä valmistelee vaaditut ohjaussanat ja osoittaa puskurialueen siirrettävälle tiedolle. Sen jälkeen kun ohjaussanat on valmisteltu, käyttöjärjestelmä aloittaa syöttö/tulostus-toiminnan lähettämällä yhdistämiskäskyn. Ohjaussovitinvksikkö 2 tunnistaa yhdistämiskäskyn ja siirtää yhdistämisinformaation syöttö/ tulostus-multiplekseriohjaimelle. Syöttö/tulostus-multiplekseri pitää postilaatikko-osoitteen ja muun asiaankuuluvan informaation yhdistämisohjaussanasta osoitetun kanavan työmuistissa ja siirtää yhdistämiskomennon osoitettuun kanavaan kanavasovitus-yksikössä 5.

Osoitettu kanava ilmoittaa identifioidulle oheislaitteelle, että kanavaohjelma on odottamassa. Ilmoituksen identifioidulle oheislaitteelle jälkeen kanavasovitusyksikkö 5 pyytää syöttö/ tulostus-multiplekseriä hakemaan tiedon kanavan postilaatikosta. Vastauksena tähän pyyntöön syöttö/tulostus-multiplekseri lataa kanavan postilaatikon kahdeksan ensimmäistä sanaa työmuistiin. Kanavaohjelma sen jälkeen pyvtää syöttö/tulostus-multiplekser iä "siirtämään osoitinta eteenpäin". Vastauksena tähän pyyntöön syöttö/tulostus-multiplekseri suorittaa lista-palvelun ja lähettää käskytiedonohjaussanan (Instruction Data Control Word) (IDCW) kanavasovitusyksikköön 5. Kanavaohjelman ensimmäisen DCW:n on oltava IDCW. Kanavasovitusyksikkö siirtää IDCW:n oheislaitteeseen ja oheisalajärjestelmän vaatimuksesta pyytää tiedon listapalvelua. Käyttäen listanosoitussanaa (List Pointer Word) (LPW) kanavan postilaatikosta syöttö/tulostus-multiplekser i hankkii seuraavan DCW:n. Syöttö/tulostus-multi- 5 78993 plekseri pitää DWG: n työmuistissa ja lähettää asiaankuuluvan informaation DCW:stä kanavansovitusyksikköön 5. DCW-informaa-tiolla kanavansovitusyksikkö 5 pyytää välttämättömiä tietopalveluja kanavaohjelman tyydyttämiseksi. Syöttö/tulostus-multi-plekseri 4 suorittaa tietopalvelut pitämällä vallitsevaa DCW:tä ja PTW:tä työmuistissa ja suorittaa mitkä tahansa pyydetyt lis-tapalvelut lisä-DCW:ille. Sen jälkeen kun kanavaohjelma on tyydytetty kanava pyytää statuksen varastoivaa palvelua. Syöttö/ tulostus-multiplekseri 4 sijoittaa päätösstatuksen kanavan postilaatikkoon ja varastoi uudelleen postilaatikon muistiin. Sta-tuspalvelun loppuunsaattamisen jälkeen kanava pyytää päättävää keskeytyspalvelua. Suorittaessaan palvelua syöttö/tulostus-multiplekseri 4 kyselee postilaatikon linkkisanaa. Jos keskeytyksen estobitti on "ON", keskeytystä ei raportoida. Jos keskeytyksen estobitti on "OFF", keskeytys raportoidaan käyttäen postilaatikon linkkisanassa määriteltyä keskeytystasoa. Jos linkkisana määrittelee jatkamisen, syöttö/tulostus-multiplek-seri saa aikaan yhteyden kanavaan.

Kanavasovitusyksikkö 5 toimii sovittimena syöttö/tulostus-multiplekserin 4 ja oheisalajärjestelmän 6 välillä. Syöttö/ tulostus-multiplekserin yhteydessä kuvatun toiminnan lisäksi kanavasovitusyksikkö järjestää loogisen toteutuksen muuttamisen, CML syöttö/tulostus-multiplekserissä 4 ja TTL kanava-sovitusyksikössä 5. Kanavasovitusyksikkö 4 toimii puskurilait-teena oheisjärjestelmän 6 ja syöttö/tulostus-prosessorin välillä mahdollistaen syöttö/tulostus-multiplekserin siirtää informaatiota tehokkaasti ja asynkronisesti monien oheisjärjestelmien 6 kanssa.

Oheisjärjestelmä 6 voi olla mikä tahansa tyypillinen alajärjes-telmä kuten magneettinauhayksiköt, levy-yksiköt, terminaali-sovittimet, jne. Oheisalajärjestelmät toimivat massamuistilaitteina ja laitteina, jotka mahdollistavat ulkoisen kommunikoinnin tietojenkäsittelyjärjestelmän kanssa.

6 78993

Kuviot 2 ja 3 kuvaavat askelia saatettaessa vallitseva aktiivinen käyttöjärjestelmä (1) epäaktiiviseksi ia aktivoitaessa toinen käyttöjärjestelmä (2). Askeleella 201 tietojenkäsittelyjärjestelmä suorittaa parhaillaan käyttöjärjestelmän 1 hallinnassa käskyjä. Askeleella 202 nähdään vika- tai keskeytystilanne val-vontaproseduureille; tilanteen on oltava ennaltavalittu tilanne, jonka tuloksena on tietojenkäsittelyjärjestelmää hallitsevien käyttöjärjestelmien vaihto. Ennaltavalittu vika- tai keskeytystilanne aiheuttaa ennaltamäärätyn paikan käyttöjärjestelmän 1 reservimuistialueessa osoittamisen, mikä on näytetty askeleena 203 kuviossa 2. Tämä prosessi nähdään polkuna 301 käyttöjärjestelmän 1 muistista 312 käyttöjärjestelmän reservimuis-tiin 310. Paikka reservimuistissa on mukana sarjassa askelia, joista merkittävin on keskusyksikön rekisterisisältöjen varastointi, askel 205; rekisteriparametrit varastoidaan reservi-muistiin niin, että palautettaessa käyttöjärjestelmä 1 vallitsevaksi aktiiviseksi käyttöjärjestelmäksi tietojenkäsittely-yksikkö käännetään tähän tilaan. Vian tulo-ohjelmien suorittamisen jälkeen käskyt käyttöjärjestelmän reservimuistin 1 kytkentätulo-osassa olevassa paikassa suoritetaan. Nämä käskyt sallivat käyttöjärjestelmän 2 reservimuistin osoittamisen paikassa, joka on käyttöjärjestelmän 2 kytkentätulo-osassa (askel 206). Tämä siirtyminen käyttöjärjestelmään 2 nähdään polkuna 302 kuviossa 3. Käskyt käyttöjärjestelmän 2 kytkentätulo-osassa aiheuttavat (askel 207) käyttöjärjestelmän 2 varastoitujen parametrien syöttämisen asiaankuuluviin rekistereihin tietojenkäsittelyssä alustaen täten järjestelmän tai palauttaen järjestelmän käyttöjärjestelmän 2 viimeiseen edeltäneeseen tilaan. Loppuaskel 208 ja polku 303 siirtävät keskusyksikön hallinnan käyttöjärjestelmälle 2. Tällä tavalla keskusyksikön 1 hallinta on siirretty käyttöjärjestelmältä 1 käyttöjärjestelmälle 2. Kuviossa 3 polut 304, 305 ja 306 kuvaavat prosessia, jolla keskusyksikön 1 hallinta siirretään takaisin käyttöjärjestelmälle 1. Kuvio 3 kuvaa myös mahdollisuutta, että kukin käyttöjärjestelmä voi ohjata monta keskusyksikköä. Siinä tapauksessa muut 7 78993 keskusyksiköt kytkeytyvät eri käyttöjärjestelmien välillä samalla tavoin.

Käyttöjärjestelmiä yhteiskäyttävän tietojenkäsittely-yksikön tapauksessa on välttämätöntä, että kullekin käyttöjärjestelmälle varattu muistitila on muiden käyttöjärjestelmien saavuttamattomissa. Kuvio 4 osoittaa tavan, jolla tämä voidaan saada aikaan. On näytetty käyttöjärjestelmän sivutaulukko, jossa on paikat liittyen kuhunkin kahdesta käyttöjärjestelmästä. Käyttöjärjestelmään 1 liittyvä osoite osoittaa ryhmää paikkoja fyysisessä muistissa 403. Samoin käyttöjärjestelmään 2 liittyvien paikkojen ryhmään varastoidut osoitteet osoittavat eri muistipaikkojen ryhmää. Täten fyysinen muisti 403 on jaettu ryhmiin muistiosoitteita, jotka ovat sivutusoperaation tulos sivutaulu-kossa 402. Täten käyttöjärjestelmät 1 ja 2 voidaan osoittaa vierekkäisiin paikkoihin (so. kullekin käyttöjärjestelmälle), mutta kuhunkin sivutaulukko-osoitteeseen liittyvät fysikaalisen muistin osoitteiden ryhmät voidaan sijoittaa läpi koko fysikaalisen muistiavaruuden. Yksi etu sivutuksesta on, että fysikaalisen muistiavaruuden "aukot" (so. kuten voi seurata virheestä muistiyksikössä) voidaan välttää kun sivutaulukko muodostetaan alustusprosessin aikana. Kuvio 4 kuvaa myös tärkeää piirrettä, että reservimuistialueet 410 ja 411 käyttöjärjestelmälle 1 ja käyttöjärjestelmälle 2 ovat käyttöjärjestelmän saavuttamattomissa. Lisäksi reservimuistialueet voivat sijaita fvysisessä muistissa missä tahansa.

Kuvio 5 näyttää valvojan kantaosoitteen ja valvojan rajan käytön käyttöjärjestelmän eristämiseksi. Valvojan sivutaulukkoha-kemisto 764 annetaan alustuksen aikana ja se antaa vastaavuuden käyttöjärjestelmän osoitteen ja osoitteen, joka on fysikaalisessa muistissa, välillä. Kunkin käyttöjärjestelmän alustuksen tai uudelleen aktivoinnin aikana valvojan kantarekisteriin 761 ja valvojan rajarekisteriin 762 on syötetty tieto. Käskyn normaalin suorituksen aikana kehitetyn osoitteen kaksitoista en 8 78993 simmäistä bittiä antavat siirtymän (off-set) kantaosoitteesta, Kantaosoitteen määrää vallitseva aktiivinen käyttöjärjestelmä» so. jokaisella käyttöjärjestelmällä on ennalta määrätty kanta-osoite valvojan sivutaulukkohakemistossa. Valvojan rajasuure määrää sivutaulukkohakemiston käyttöjärjestelmälle varattujen paikkojen lukumäärän. Täten kun 26 bitin todellinen osoite 73 annetaan valvojan sivutuslaitteelle, ensimmäiset 12 bittiä osoittavat paikkaa 770, so. osoitetta sivuosoiterekisterissä plus siirtymää, jonka määrittää todellisen osoitteen merkitsevin bitti. Suure rajarekisterissä varmistaa, että paikka 770 on käyttöjärjestelmälle varattujen vierekkäisten hakemistopaikko-jen sisällä. Paikan 770 sisältö on 12 bitin suure, joka korvaa 12 bitin siirtymäsuureen osoitteessa antamaan osoite fysikaalisessa muistissa.

Viitaten kuvioon 6 reservimuistin 650 yleinen muoto kullekin käyttöjärjestelmälle näytetään. Reservimuistin valvojan kytken-täosa 651 sisältää käyttöjärjestelmän keskeyttämiseksi tai alustamiseksi välttämättömän ohjelman. Yksityiskohtaisempi kuvaus tästä muistialueesta annetaan. Keskeytysjonot 652 ovat laitteiston lataamia priorisoituja keskeytyksiä, jotka kulloinkin epäaktiivinen käyttöjärjestelmä saa. Kun käyttöjärjestelmä tulee aktiiviseksi, näitä jonoja kysellään ja asiaankuuluva vastaus tehdään mahdolliseksi. Laitteistokokoonpano-osa 653 ladataan alustettaessa ja se antaa tietueen resursseista (so. tietojenkäsittelyjärjestelmän komponenteista), jotka ovat käyttöjärjestelmän käytettävissä. Yhteenvetona reservimuisti on tarkoitettu käyttöjärjestelmien eristämisen ylläpitämiseksi välttämättömän informaation varastoimiseksi.

Viitaten reservimuistin 650 valvojan kytkentäosaan 651, sinne varastoitu tieto antaa koodatut signaalit muutoksen yhdestä käyttöjärjestelmästä toiseen käyttöjärjestelmään prosessoimi-seksi. Sinne sisältyy tulopaikka (reservimuistin kytkimiin) ja lähtöpaikka reservimuistista. Paikat on sisällytetty talletta- 9 78993 maan keskusyksikön rekistereiden sisältö. Näin talletuspaikat ladataan alustusproseduureilla ja kun käyttöjärjestelmä on aktivoitu, nämä paikat tuottavat alustuksen. Kun reservimuistiin liittyvä käyttöjärjestelmä saatetaan epäaktiiviseksi, nämä paikat täyttyvät keskusyksikön sisällöllä niin, että kun käyttöjärjestelmä uudelleenaktivoidaan, keskusyksikkö palaa tilaan, joka oli silloin kun se saatettiin epäaktiiviseksi. Reservi-muistin valvojakytkimiin on varastoitu myös suureet valvojan kannalle ja valvojan rajalle. Keskusyksikön alustuksen aikana perustetaan valvojan sivutaulukko-ohje. Jokainen valvojan sivu yleensä käsittää monta normaalisivua. Lisäksi valvojan sivutau-lukkohakemistoa käytetään lopullisessa käännöksessä käyttöjärjestelmän käyttämästä osoitteesta paikkaan fysikaalisessa muistissa, suoritetaan valvojan sivutaulukon kautta. Valvojan kan-taosoite osoittaa ensimmäiseen sarjassa peräkkäisiä paikkoja valvojan sivutaulukkopaikassa. Käyttöjärjestelmän osoite sisältää siirtymän (off-set), joka osoittaa, mihin paikkaan peräkkäisessä sivutaulukkohakemistossa osoite viittaa. Valvojan raja varmistaa, että siirtymä ei ylitä käyttöjärjestelmälle varattuja paikkoja valvojan sivutaulukkohakemistossa. Mikäli tämä tapahtuisi, osoitettu fysikaalisen muistin paikka olisi käyttö-; järjestelmälle varatun alueen ulkopuolella. Käyttöjärjestelmän kanta- ja rajaosoitteet varastoidaan keskusyksikön liukuhihna-yksikkörakenteen rekistereihin, kun käyttöjärjestelmä aktivoidaan. Reservimuistin valvontakytkimet sisältävät reservimuistin kantaosoitteen ja rajan. Lisäksi nämä suureet varastoidaan keskusyksikön liukuhihnarakenteeseen (määrittelijäpinoon) ja ne antavat reservimuistin osoitteen, kun ennaltamäärätty vika havaitaan. Itse asiassa siirtymä kantaosoitteesta reservimuis-tissa valvontaprosessien huomiota vaativien vikojen käsittelemiseksi on sama siirtymä osoitetusta toimivasta kannasta, jota käytetään normaaleissa vian käsittelyproseduureissa. Reservi-muistiin sisältyy myös koodi, joka sallii sisääntulon yhdistä-mistaulukkoon. Muistipaikka pitää suuretta, joka tullaan lataamaan valvojan viansallintarekisteriin. Suureella on muoto, joka 10 78993 määrittelee kaikki valvontaproseduurien vastausta vaativat vikatilanteet. Kun vikatilanne määritellään signaalin muodolla, tätä muotoa verrataan valvojan viansallintarekisterin sisältöön sen määräämiseksi, tuleeko käyttää valvontaproseduureja tai normaalin toiminnan proseduureja tilanteeseen vastaamiseksi. Reservimuistin muistipaikkaa käytetään varastoimaan ratkaisemattomien vikojen rekisteri. Tämä sisältö syötetään uudelleen ratkaisemattomien vikojen rekisteriin, kun käyttöjärjestelmä uudelleenaktivoidaan, niin että käyttöjärjestelmälle alunperin vallinneet tilanteet palautetaan. Muut reservimuistin paikat saattavat käyttöön valvojan ajastimen, niin että ennaltamäärä-tyn ajanjaksojen lukumäärän jälkeen vallitseva aktiivinen käyttöjärjestelmä ottaa vastaan vikatilanteen aiheuttaen uuden käyttöjärjestelmän aktivoimisen. Täten yhdellä muistipaikoista on (kellon) laskentamäärä, joka määrää ajan, jolloin käyttöjärjestelmä tulee aktiiviseksi. Eräs paikka sisältää vielä tiedon, joka syötetään valintarekisteriin. Tämä rekisteri sisältää tiettyjä sommitelmariippuvaisia muuttujia ohjaavat signaalit. Esimerkiksi sommitelmakoodi on sisällytetty. Tätä koodia verrataan kuhunkin operaatiokoodiin sen varmistamiseksi, että kukin käsky on sallittu käyttöjärjestelmän sommitelmassa. Eräs suure, joka voidaan varastoida on, käytetäänkö välisivut.usta (ei valvojan sivutusta). Muut rekisteripaikat sisältävät muuta sommi-telmariippuvaista tietoa, joka ladataan kovalaitteelle keskus-yksikkösommitelman saattamiseksi yhteensopivaksi aktiivisen käyttöjärjestelmän kanssa. Esimerkiksi virtuaalisessa osoitteen-muodostuksessa vaaditaan työavaruusnumero, kun taas muut käyttöjärjestelmät eivät ehkä vaadi tämän suureen olemista käyttöjärjestelmän käytettävissä, so. ladattuna esivalittuihin rekister ipaikkoihin. Lopuksi on läsnä siirtymä laitekokoonpanotaulu-kolle.

Yllä oleva yhteenveto on osittainen lista reservimuistiin syötetystä tiedosta. Tulee selväksi, että käyttöjärjestelmän val-vontaproseduureille voi olla tarjolla muuta tietoa ja proseduu- 11 78993 reja.

Valvontaproseduurien yksityiskohtaisempi käyttö annetaan nyt esimerkinomaisesti. Kun sopivat ehdot ilmenevät keskusyksikössä, kuten valvojan kello saavuttaa ennaltamäärätyn laskentalu-kumäärän, käyttöjärjestelmä tulee pisteeseen, jossa se vapaaehtoisesti luopuu keskusyksikön ohjauksesta jne., vikatilannetta indikoiva signaalijoukko syötetään vikarekisteriin. Signaaleja vikarekisterissä verrataan aiemmin valvojan viansallinta-rekisteriin syötettyihin signaaleihin. Kun yhteensattuma havaitaan, eri käyttöjärjestelmä tulee aktivoiduksi valvontaprose-duureilla ja valvojan vikaproseduuri saatetaan toimintaan. Valvojan vikaproseduuri käyttää reservimuistin kantaosoitetta, joka on varastoituneena keskeisen yksikön liukuhihnarakenteeseen (so. määrittelijäpinoon), yhdistettynä vakioon siirtymälukuun vallitsevan aktiivisen käyttöjärjestelmän reservimuistiin si-sääntulemiseksi. Proseduurit, jotka alkavat sisääntulo-osoitteen myötä, aiheuttavat keskusyksikön rekistereissä olevien suureiden varastoinnin sopiviin paikkoihin reservimuistissa. Lisäksi ratkaisemattomien vikojen rekisterin sisältö varastoidaan. Nämä suureet sallivat aktivoituneena olevan käyttöjärjestelmän palata samaan tilaan, kun käyttöjärjestelmä uudelleen-aktivoidaan. Kun tämä varastointi on saatettu päätökseen, re-servimuisti on olemassa paikasta, joka osoittaa sisääntuloa toisen käyttöjärjestelmän reservimuistiin. Toinen käyttöjärjestelmä lataa kanta- ja rajaosoitteet reservimuistille, joka liittyy toiseen käyttöjärjestelmään, keskeisen yksikön liukuhihnarakenteeseen (so. määrittelijäpinoon) niin, että käskyillä, jotka suoritetaan käyttäen valvontaproseduureja voi olla sopiva osoitteenmuodostus. Valvojan kanta ja raja ladataan lopullisen sivutuksen rekistereihin täten tarjoten mekanismin ainoastaan toiseen käyttöjärjestelmään liittyvän fyysisen muistin osoittamiseksi ja tehokkaasti eristäen asiaan liittymättömän fyysisen muistin toisesta käyttöjärjestelmästä. Reservimuistin proseduurit lataavat valintarekisterin, ioka muun sommitelma-riippuvaisen informaation ohella tarjoaa koodin, joka määrää, i2 78993 milloin luvaton käsky (esim. väärien sommitelmavaatimusten takia) on tullut suoritukseen. Reservimuistin proseduurit aiheuttavat ratkaisemattomien virheiden rekisterin tulemisen ladatuksi ja sommitelmariippuvaiset suureet tuodaan sisään sopiviin keskusyksikön rekistereihin. Keskusyksikkö on nyt joko alustettu toisen käyttöjärjestelmän suhteen tai sen edellinen tila, josta toinen käyttöjärjestelmä poistui, on palautettu. Toisen käyttöjärjestelmän reservimuisti suorittaa nyt proseduurin, jolla toiseen käyttöjärjestelmään liittyvään muistiin tullaan sisään ja tämän tietojenkäsittely-yksikön ohjaus on nyt toisella käyttöjärjestelmällä.

Claims (4)

1. Tietojenkäsittelyjärjestelmässä, joka sisältää keskusyksikön (CPU) (1) ja muistiyksikön (3), ja käyttää useita käyttöjärjestelmiä valvontalaite käyttöjärjestelmän vaihtamiseksi, tunnettu välineistä käyttöjärjestelmän vaihtoa vaativan järjestelmän tilan tunnistamiseksi; välineistä vallitsevan käyttöjärjestelmän alaisen CPU:n tilan määrittelevien rekisterien sisällön tallentamiseksi tuohon käyttöjärjestelmään liittyvän muistiyksikön reservimuistialuee-seen (310,311); välineistä (1,651) CPU:n vaaditun uuden tilan määrittelevän informaation lukemiseksi vaadittuun uuteen käyttöjärjestelmään liittyvän muistiyksikön reservimuistialueesta (311) sanottuihin rekistereihin; välineistä (1,651) vallitsevaan käyttöjärjestelmään liittyvän reservimuistialueen osoitteeseen liittyvien suureiden ja valvojan sivutaulukkomuistissa (764) olevan osoitteen syöttämiseksi CPUrssa oleviin rekisterivälineisiin (761); ja välineistä uuden käyttöjärjestelmän toiminnan aloittamiseksi. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen valvontalaite, tunnet-t u siitä, että valvojan sivutaulukkohakemisto (764) sisältää osoituksen muistipaikkojen ryhmille muistiyksikössä valvojan sivutaulukko-osoitteen tarjotessa sisääntulopaikan ryhmälle valvojan sivutaulukopaikkoja, jotka sivutaulukkopaikat muisti-yksikössä on varattu vallitsevalle käyttöjärjestelmälle. 3« Jomman kumman edellisen patenttivaatimuksen mukainen valvontalaite, tunnettu siitä, että tilan määrittelevä informaatio sisältää sommitelman määrittelevät suureet. 4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen valvontalaite, tunnettu siitä, että käyttöjärjestelmän vaihtoa vaativa järjestelmän tila tunnistetaan vertaamalla vikatilannetta i4 78993 viansallintasuureeseen, joka muodostaa osan järjestelmän tilan määrittelevästä informaatiosta, kun tuo käyttöjärjestelmä aktivoidaan. is 78993 P atentkrav

1. I ett databehandlingssystem, som innehäller en centralenhet (CPU) (1) och en minnesenhet (3) ooh använder flera drivsystem, en övervakningsanordning för att växla drivsystem, k ä n n e -tecknat av medel för att identifiera det drivsystemväx-ling krävande systemets tillständ; medel för att lagra innehället i de registrar, som bestämmer ti.l.lständet för det ett radande drivsystem underkastade CPU, i ett reservminnesomräde(310,311) för den tili detta drivsystem an-slutande minnesenheten; medel (1,651) för att koda den ett nytt av CPU kr*ävt tillständ bestämmande informationen frän den tili det krävda nya drivsys-temet anslutande minnesenhetens reservminnesomräde (311) till sagda registrar; medel (1,651) för att mata de tili det radande drivsystemet anslutande reservminnesomrädets adress anslutande storheterna och den i övervakarens sidotabellminne (764) befintliga adressen tili de i CPU befintliga registermedeln (761); och medel för att igängsätta ett nytt drivsystem.

2. övervakningsanordning enligt patentkravet .1, känneteck-n a d därav, att övervakarens sidotabellindex (764) innehäller ' en instruktion för grupperna av minnesställen i minnesenheten, dä övervakarens sidotabe.lladress erbjuder en ingängsplats för en grupp av övervakarsidotabellplatser, vilka sidotabellplatser i minnesenheten reserverats för det radande drivsystemet.

3. övervakningsanordning enligt nägotdera av föregäende patent-krav, kännetecknad därav, att den tillständet bestämmande informationen innehaller en komposition bestämmande stor-heter.

4. övervakningsanordning enligt nägot. av föregäende patentkrav, känne tecknad därav, att tillständet hos det växling av