FI78255C - Foerfarande foer slutlig bearbetning av material som anvaends foer framstaellning av skikttrae. - Google Patents

Description

1 78255

Kertopuun valmistukseen tulevan materiaalin viimeistelymene-telmä Tämä keksintö koskee kertopuun valmistuksessa käytettävän materiaalin viimeistelymenetelmää, joka toimii kertopuuaihion ladonta- ja liimauslinjän yhteydessä patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaisesti.

Kertopuuaihiolinjassa valmistetaan kertopuuta latomalla puu-viiluja peräkkäin ja päällekkäin halutun paksuisen aihion saamiseksi, minkä yhteydessä myös levitetään liimaa viiluille. Puristuksen ja liiman kovettumisen jälkeen aihiosta voidaan sahata halutun mittaisia tuotteita. Valmistuksessa välttämättömät jatkokset voidaan tehdä liittämällä viilujen päät toisiinsa pusku-, limi- tai vinoliitoksilla ladonnan yhteydessä tai ennen sitä.

Kertopuun valmistuksessa käytettävät sorvatut yleensä n. 3 mm:n paksuiset puuviilut ovat käytännössä varsinkin leveydeltään tyypillisesti 5-10 cm vaihtelevia, ne eivät ole suorakulmaisia ja niiden vastakkaiset sivut eivät ole suoria ja yhdensuuntaisia. Lisäksi viilut voivat joskus olla pinta-alaltaan vajaita, ts. niissä on aukkoja tai selvää vajausta varsinkin sivuissa.

Koska kertopuuaihion tulee kulloinkin täyttää tietty minimi-leveysvaatimus eikä yleensä voida sallia rakoja viilujen kohdalla enempää kuin niiden reunojen välissäkään aiheutuu em. mittavirheistä ja puutteista huomattavia ongelmia kertopuun valmistuksessa.

Näiden aukkojen ja rakojen välttämiseksi on tunnettua käyttää mm. viilujen lajittelua. Tällöin viilut lajitellaan esim. leveytensä ja laatunsa puolesta eri eriin, jotka varastoidaan käytettäväksi erilaisten kertopuuerien valmistukseen. Esimer- 2 78255 % kiksi leveästä viilusta tehdään leveää aihiota ja kapeasta viilusta kapeaa aihiota. Tämä menetelmä vaatii paljon varastotilaa ja tulee siten kalliiksi.

On myös tunnettua korjailla vajaita ja aukollisia viiluja leikkaamalla vialliset kohdat pois ja liittämällä jäljelle jääneet sinänsä ehjät viilukappaleet toisiinsa. Jatkamalla sitten viilukappaletta ylimääräisellä palalla sivusuunnassa saadaan tulokseksi riittävän iso viilukappale, joka voidaan siirtää kertopuuaihion valmistukseen. Tällä menetelmällä, jos sitä sovelletaan kaikkiin sivusuunnassa vajaamittaisiin vii-luihin, voidaan hukkaa ja varastotilaa jonkin verran pienentää pelkkään lajitteluun verrattuna. Kuitenkin tässäkin menetelmässä tarvitaan aluksi lajittelu, siinä viallisiksi todettujen viilujen varastointi, näiden viilujen korjaus erillisessä työvaiheessa erillisillä koneilla ja korjattujen viilujen siirto linjalle muun viilumateriaalin joukkoon. Kuitenkaan tämäkään toimintatapa ei eliminoi valmistettavan aihion haluttuun leveyteen nähden ylimääräisen leveyden aiheuttamaa viilu- ja liimahukkaa eikä muiden muotovirheiden vaatimaa ylimääräistä leveysmittaa, joka vastaavasti aiheuttaa viiluja liimahukkaa. Sinänsä jatkoksia viilujen sivusuunnassa tehdään, kuten niiden pituussuunnassakin, viisto-, puskuja limiliitoksina.

Liimahukka on vältettävissä mikäli priimalaatuiset ja korjatut viilut leikataan ennen latomista ja liimausta suorakulmaisiksi ja vakiomittaisiksi. Tässäkin tapauksessa viiluhukka pysyy oleellisesti samana kuin edellä mainitussa tapauksessa ja lisäkustannuksia tulee taas erillisestä leikkaustyövai-heesta, verrattuna siihen, että ylimääräinen materiaali leikattaisiin pois vasta valmiista kertopuuaihiosta.

Jatkuvatoimisten linjojen asettamia erityisvaatimuksia viilun mittapoikkeamien oikaisemisessa on pyritty osittain ratkaise maan suomalaisessa patenttihakemuksessa 851647, jossa viilu- 3 78255 jen päät leikataan viistoon, jonka jälkeen päistään toisiinsa liimatut viilurainat liimataan toisiinsa palkiksi. Koska tässä tehdään vain viilujen päittäisliitoksia, ei tällä menetelmällä voida ratkaista viilun leveyssuunnan mittavirheitä, eikä aukollisuuden vaikutusta, mitkä ovat suuremmat kuin viilun pituussuunnassa esiintyvät virheet.

Kaikissa tunnetuissa menetelmissä on valmistettavan aihion leveys pysyvä; sitä ei siis voida vaihdella halutun tuotele-veyden mukaan. Tämä johtaa usein melkoiseen hukkaan, jos tuotteen leveys tai sen monikerta ei täsmää kertopuuaihion leveyden kanssa.

Valmistettaessa kertopuuaihiota jatkuvatoimisella linjalla, olisi linjan tehokkaan ja keskeytymättömän toiminnan kannalta edullista, että käytettävä viilu olisi aina täsmälleen kulloinkin halutun aihion levyistä, jolloin linjalla ei syntyisi viilu- eikä liimahukkaa, että kaikki viilu sorvauksesta voi-. täisiin käyttää välittömästi kertopuun valmistukseen, jolloin - vältettäisiin lajittelutyö ja lajiteltujen viilujen varas tointi, että erillinen viilujen korjaus- ja jatkamistyö-vaihe varastoineen voitaisiin välttää ja että kertopuuaihion leveyttä voitaisiin vapaasti vaihdella, joko tuoteleveyden kanssa täsmääväksi ja/tai mahdollisimman leveäksi, jotta kapasiteetti saataisiin suureksi.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan nämä vaatimukset täyttävä menetelmä. Tämän toteuttamiseksi keksinnön mukaisel-. le menetelmälle on tunnusomaista se, mitä on esitetty patent tivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa.

Keksinnön mukaisella menetelmällä saadaan kertopuun tai vane-rinvalmistuksessa käytettävien puuviilujen mittavirheiden ja aukollisuuden vaikutukset eliminoitua ja siten kaikki sorvauksesta tuleva viilu käytettyä hyödyksi hyvin pienellä ma-teriaalihukalla, ilman varastointitarvetta ja erillistä työvaihetta .

4 78255

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisesti oheisiin kuvioihin viittaamalla.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen menetelmän toimintaa yksittäisten viiluarkkien yhteydessä.

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen menetelmän sovellutustapaa kaaviomaisesti kertopuuaihion valmistuslinjan yhteydessä.

Kuviossa 1 näkyy kaksi viiluarkkia 1 ja 2 , jotka on jo liitetty toisiinsa saumalla 6 kumpikin yhdestä syysuuntaisesta sivustaan. Tämä sauma on kohtisuorassa ohjuria 5 vastaan ja samoin kaikki muutkin viiluarkkien sivuliitossaumat, kuten jäljempänä tullaan selvittämään. Tähän saakka tehtyä jatkuvaa viilurainaa, josta on näkyvissä viiluarkit 1 ja 2 painetaan suunnassa C ohjuria 5 vastaan. Ohjuri muodostuu esimerkiksi yksinkertaisesti metallilevystä, joka on kohtisuorassa viilujen tasoa vasten. Tarvittava kevyt painaminen taas saadaan aikaan esimerkiksi viistorullastolla 9, kuten kuviossa 2 on esitetty.

Rainaan seuraavaksi liitettävä viilu 3 on tulossa suunnassa B • ja samalla painettuna myöskin suunnassa C ohjuria vasten.

Jotta viilun 2 jälkimmäinen sivu ja viilun 3 etummainen sivu : voitaisiin liittää toisiinsa ne oikaistaan leikkaamalla niis tä vain sen verran, että saadaan viilulle suora sivu, joka on , o kohtisuorassa ohjuria 5 vasten. Kulmat ovat siis 90 .

Viiluarkin 2 taaemmasta sivureunasta leikattu suikale 4 siirretään joko sivulle suuntaan A tai pudotetaan alaspäin, jolloin jäljelle jää suora sivu 15. Viiluarkin 3 etummaisesta ' sivusta leikataan vastaavasti juuri ja juuri riittävä aines- : määrä katkoviivalla L-L merkitystä kohdasta, jolloin myös saadaan suora sivu 16. Sivut 15 ja 16 painetaan tämän jälkeen vastakkain ja liitetään yhteen viilurainan jatkamiseksi. Itse jatkoliitos voidaan tehdä millä tahansa muutoin sopivalla sinänsä tunnetulla tavalla kuten näiden sivujen 15 ja 16 väliin 5 78255 levitetyllä liimalla, liimasulatenauhalla liittämällä, kuten kuviossa on sauman 6 kohdalla esitetty, liimapaperilla liittämällä tms. Liitos voi periaatteessa olla pusku-, vino tai limiliitos, mutta yleensä puskuliitos on tarkoituksenmukaisin. Liitoksen lujuus tässä vaiheessa ei ole sinänsä kovin oleellinen, kunhan liitos kestää viilurainan jatkokäsittelyn, koska lopullinen liittyminen tapahtuu kertopuuaihion liimauksella. Tällä tavoin jatketaan lisäämällä viilurainaan yhä uusia vii-luarkkeja. Aivan samaa menetelyä noudattaen ja samassa työpisteessä poistetaan yksittäisestä arkista aukkoja ja muita viallisia kohtia, leikkaamalla virheellinen kohta sen kahta puolta juuri ja juuri pois ja liittämällä syntyneet suorat sivut toisiinsa kuten edellä on kuvattu.

Näin aikaansaatu jatkuva ja "päättymätön" viiluraina katkotaan tämän jälkeen täsmälleen kertopuuaihion haluttua leveyttä vastaaviksi aihioviiluarkeiksi kuljetussuunnassa B etureunasta alkaen. Näin kertopuuaihion valmistukseen tulevat ai-hioviiluarkit ovat alkuperäisten viiluarkkien leveyksistä riippumatta aina oikean levyisiä ja suorasivuisia ja sivut ovat yhdensuuntaisia ja kohtisuorassa viiluarkkien päätyreu-noja vastaan. Jatkosaumat, kuten sauma 6, hajaantuvat sekaisin kertopuuaihioon, mutta tätä voidaan vielä tehostaa syöttämällä linjalle 7 jatkettavaksi erilevyisiä viiluarkkeja vuorotellen peräkkäin. Viilurainan katkaisuleveyttä voidaan vapaasti vaihdella vastaamaan haluttua tuoteleveyttä tai sen moniker-taa. Nyt ei viilun leveys myöskään rajoita mitenkään tehtävän aihion leveyttä, vaan kertopuuaihiot voidaan tehdä tuotantolinjan kapasiteetin nostamiseksi tältä kannalta kuinka leveiksi hyvänsä.

Sen jälkeen kun aihioviiluarkit on irrotettu viilurainaeta ne siirtyvät normaalisti ja sinänsä tunnetulla tavalla arkkien päiden viistouksen ja tasauksen sekä liiman levityksen kautta kertopuuaihion ladontaan kuten suomalaisessa patenttihakemuksessa 620357 on kuvattu.

6 78255

Kuviossa 2, joka esittää kaaviomaisesti erästä tämän keksinnön toteutustapaa, siirretään viilujen sorvauksesta tulevat oleellisesti lajittelemattomat viilut puskurivarastojen ja kuljettimien 8, jotka myös voivat valita vuorotellen syötettäväksi erilevyisiä arkkeja, kautta viistorullastolle 9, jossa viiluarkit tämän vuoksi painuvat suunnassa C, joka on arkkien pituussuunta ja syysuunta, ohjuria 5 vasten ja siirtyvät myös suunnassa B, joka on arkkien sivusuunta ja poikittainen syysuuntaan nähden, eteenpäin. Seuraavaksi viiluarkkien sivut tasataan leikkurilla 10 ja jäteliuskat siirtyvät pois suunnassa A kuten edellä on kuvattu. Tämän jälkeen oikaistut erilevyiset viiluarkit liitetään liimauslaitteessa 11 jatkuvaksi viilurainaksi, joka sitten leikataan laitteessa 12 kerto-puuaihion levyisiksi aihioviiluarkeiksi. Tämän jälkeen aihio-viiluarkkien päät viistetään ja tasataan laitteessa 13, jonka jälkeet aihioviiluarkit siirtyvät kohdassa 14 liiman levitykseen ja kertopuuaihion ladontaan linjalla 7, jonka kuljetus-suunta D on kohtisuorassa viilurainan valmistuslinjan 17 kul-jetussuuntaa B vastaan. Nämä kaksi linjaa 7 ja 17 muodostavat näin yhden kokonaisuuden. Viiluarkkien käsittelylinjoja tai yksittäisiä työstövaiheita voi olla useita yhtä kertopuuaihion valmistuslinjaa 7 kohti.

Erittäin edullista on sijoittaa kaksi viiluarkkien sivujen oikaisuleikkaus- ja jatkoliitoslaitetta rinnakkain, jolloin näiden kahden rinnakkaisen linjan kapasiteetti vastaa yhden viilupäiden tasauslinjan ja loppuvaiheiden kapasiteettia. Tällöin häiriötilanteessakaan koko linja ei täysin pysähdy.

Edellä kuvatulla menetelmällä saadaan siis viiluraaka-aine käytettyä tehokkaasti hyväksi, koska voidaan käyttää erilevyiset ja vajaat viiluarkit tehokkaasti hyödyksi. Liimankulu-tus saadaan myös vähenemään tunnettuihin menetelmiin verrattuna, koska liimaa ei mene hukkaan jätepalojen mukana kun sitä levitetään vain täsmälleen lopputuotteen pinta-alalle. Työskentely nopeutuu ja yksinkertaistuu kun ei tarvita lajit- 7 78255 telua ja erikokoisten arkkien varastointia eikä kertopuuai-hion valmistuslinjasta erillistä konetta ja työvaihetta. VIilurainan valmistuslinja 17 ja kertopuuaihion valmistus-linja toimivat luonnostaan ja materiaalivirran mukaisesti synkronissa.

Mitä tulee menetelmän toteutuksessa käytettäviin laitteistoihin ne voivat olla mitä tahansa tarkoitukseen sopivaa sinänsä tunnettua tyyppiä.

Keksinnön mukainen menetelmän avulla saatava viiluarkkien sivujen liitossauma voi olla mitä tahansa sinänsä tunnettua tyyppiä kuten edellä on jo selitetty.

Claims (3)

78255

1. Menetelmä kertopuun valmistuksessa käytettävän viilu-materiaalin viimeistelemiseksi ennen sen tuomista kertopuu-aihion valmistukseen, jolloin viilumateriaalin sivujen viimeistelyvaiheet ja kertopuuaihion valmistuksen vaiheet muodostavat viilumateriaalivirralle yhtenäisen linjan, jossa erilevyisten ja epäsäännöllisen muotoisten viiluarkkien lähinnä syysuuntaiset sivut leikataan suoriksi? näin saadut leikatut viiluarkit liitetään suorista sivuista toisiinsa jatkuvaksi viilurainaksi? tästä jatkuvasta viilurainasta leikataan aihioviiluarkkeja, joiden lähinnä syysuuntaisten leik-kausreunojen välimatka on yhtä suuri kuin kertopuuaihion haluttu leveys? ja nämä aihioviiluarkit siirretään kertopuuaihion valmistusvaiheisiin, tunnettu siitä, että viiluarkkien lähinnä syysuuntaisten sivujen leikkaussuunnat saavat ohjauksensa kulloisenkin viiluarkin yhden päätysivun uloimpien kohtien yhdyssuorasta, jota vastaan kohtisuorassa leikkaussuunnat ovat.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokaisessa viiluarkissa molemmat lähinnä syysuuntaiset sivut leikataan suoriksi toisistaan riippumatta siten, että leikkauskohta sivuaa viiluarkin kyseisen sivun leikkaus-suuntaa vastaan kohtisuorassa suunnassa eniten arkin keskelle ulottuvaa reunan epätasaisuutta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että peräkkäiset viilurainaan tulevat viiluarkit valitaan vaihtoehtoisista viiluarkeista siten, että arkkien leveydet vaihtelevat syysuuntaisena kulkevien jatkosten levittämiseksi kertopuuaihioon.