FI78140B - Vaevd filt, speciellt foer anvaendning i pappersindustrin. - Google Patents

Description

78140

Kudottu huopa käytettäväksi erityisesti paperiteollisuudessa Vävd filt, speciellt för användning i pappersindustrin Tämä keksintö liittyy kudottuun huopaan, jossa on n kudeta-soa ja joka on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti paperiteollisuudessa sekä joka huopa käsittää kudelangat sekä loi-milangat, joista joitakin käytetään huovan päissä muodostamaan silmukoita, joiden silmukoiden viereiset vyöhykkeet omaavat m kudetason vahvuuden (m > 1).

Silmukoiden liittämiseksi toisiinsa voidaan käyttää puikkoa, joka pujotetaan toistensa lomiin työnnettyjen silmukoiden läpi, tai sitten käytetään kierrejousia, jotka ensin pujotetaan silmukoihin ja sitten yhdistetään puikoilla .

Tällaisia kudottuja huopia käytetään erityisesti paperiteollisuudessa, varsinkin kuivaushuopina.

Huopa viedään paperikoneen kuivaussylintereiden ympäri ja sitten sen päät liitetään toisiinsa.

Silmukoiden viereisen vyöhykkeen C muodostamiseksi on tunnettua kutoa uudelleen takaisin päin tämä vyöhyke antamalla niille loimilangoille, jotka ovat saavuttaneet huovan pään, ryhmän toisten loimilankojen paikka, mitkä puolestaan on katkaistu ennen vyöhykettä C. Eräät loimilangoista muodostavat silmukat huovan päässä.

Mutta näillä silmukoilla, jotka eivät ole kudelankojen tasoa vastaan kohtisuorissa tasoissa, on kudelankojen suun-. . nassa langan paksuutta suurempi tilantarve. Ottaen huomi oon, että silmukat on työnnettävä huovan toisen pään silmukoiden lomiin, ei voida käyttää kuin noin 25 prosenttista silmukkatiheyttä kummassakin päässä.

Keksinnön mukainen kudottu huopa antaa mahdollisuuden käyttää suurempaa silmukkatiheyttä, ja se on tunnettu sii- 2 78140 tä, että kukin silmukoiden viereinen vyöhyke käsittää kutakin loimilankojen muodostamaa osaloimea kohti ensimmäisen loimilankojen ryhmän, joka muodostaa p kudetasoa käsittävän alemman kerroksen ja m - p kudetasoa käsittävän ylemmän kerroksen, joka on painettu alempaan kerrokseen, sekä toisen loimilankojen ryhmän, joka muodostaa m kudetasoa käsittävän kerroksen, jolloin ainakin eräät ensimmäiseen ryhmään kuuluvista loimilangoista muodostavat silmukat.

Keksinnön mukaisessa kudotussa huovassa ryhmän G1 loimi-langoista muodostetut silmukat ovat kudelankoihin nähden kohtisuorissa tasoissa ja vievät huomattavasti vähemmän tilaa. Niinpä voidaan kasvattaa silmukoiden tiheyttä ja siitä johtuen lisätä liitoksen lujuutta.

Keksinnön erään toteutustavan mukaan silmukoiden viereinen vyöhyke on paksumpi kuin varsinainen huopa (m > n), mikä seikka antaa mahdollisuuden käyttää silmukoita joiden korkeus on suurempi kuin varsinaisen huovan paksuus, tietenkin ylittämättä silmukoiden viereisen osan paksuutta, millä vältetään jälkien syntyminen paperiin silmukoista sekä toisaalta silmukoiden kuluminen.

Keksinnön erään toisen toteutustavan mukaan silmukoiden viereisellä vyöhykkeellä on sama paksuus kuin varsinaisella huovalla, mikä estää jälkien syntymisen paperiin kuhmujen takia.

Keksintö selostetaan nyt yksityiskohtaisemmin eräiden määrättyjen toteutustapojen valossa ei-rajoittavana esimerkkinä oheisten piirustusten avulla.

Kuva 1 esittää tunnettua tyyppiä olevaa kudottua huopaa. Kuva 2 esittää keksinnön mukaisesti kudoton huovan päätä, missä on liikapaksuutta.

Kuva 3 esittää keksinnön mukaisesti kudotun huovan päätä, missä ei ole liikapaksuutta.

il 3 78140

Kudottu huopa 11 kuvassa 1 käsittää kaksi huovan päätä 12, joissa on silmukoita 13. Kun silmukat 13 on työnnetty toistensa lomiin, voidaan huovan päät liittää toisiinsa pujottamalla silmukoiden läpi puikko 14.

Kukin silmukka 13 muodostuu loimilangasta 15 mikä, kun se kudotaan uudelleen taaksepäin kudelankojen 16 kanssa, ottaa sellaisen loimilangan 17 paikan, joka on katkaistu tietyllä etäisyydellä huovan päästä 12.

Kuvassa 2 on esitetty keksinnön mukainen huovan pää.

Huopa käsittää kaksi kudetasoa (a, b). Kudelangat 16 on esitetty pisteinä. Huovan pää on jaettu neljään vyöhykkeeseen A, B, C, D, jolloin vyöhyke D käsittää silmukat 13 ja vyöhyke A varsinaisen muokkaamattoman huovan.

Kukin osaloimi käsittää vyöhykkeissä B ja C ensimmäisen loimilankojen ryhmän Gl, jossa on neljä loimilankaa 1, 2, 3, 4, ja toisen ryhmän G2, jossa on neljä loimilankaa 5, 6, 7, 8.

Vyöhykkeen C kokonaisvahvuus on kolme kudetasoa a, b, c (m = 3).

Ensimmäisen ryhmän Gl rakentuminen on esitetty etummaisessa tasossa, ja toisen ryhmän G2 taaemmassa tasossa.

Loimilangat 1, 2, 3, 4 kulkevat kahdessa kudetasossa a, b vyöhykkeissä A ja B (p - 2) ja samoin vyöhykkeessä C, missä ne muodostavat alemman kerroksen 20. Loimilangat 1, 2, 3, 4 kulkevat yhden kudelangan alitse tasossa a, sitten yhden kudelangan ylitse tasossa b kahden kudelankavälin päässä ja sitten yhden kudelangan alitse tasossa a kahden välin päässä jne. Vyöhyke A esittää varsinaista huopaa. Vyöhykkeessä D langat 1-4 muodostavat neljä vierekkäin olevaa silmukkaa 13.

4 78140

Langat 1, 2, 3, 4 muodostavat ylemmän kerroksen 20', mikä on painettu alempaan kerrokseen 20 aiheuttaen huovan nurjalle puolelle liikapaksuutta. Ylempi kerros 20' sijaitsee ainoastaan vyöhykkeessä C, ja langat 1, 2, 3, 4 kulkevat yhdessä ainoassa tasossa c (m - p = 1). Kukin loimilan-goista 1, 2, 3, 4 kulkee jaksoittain ensin yhden kudelan-gan ylitse ja sitten kolmen kudelangan alitse. Langat 1 -4 päättyvät vyöhykkeen C loppuun.

Loimilangat 5, 6, 7, 8 kulkevat kahden tason a, b välillä vyöhykkeessä A. Vyöhykkeessä B langat 6 ja 8 on katkaistu. Langat 5 ja 7 kulkevat kahden tason a, b välillä vyöhykkeessä C.

Vyöhykkeen C loppupäähän saapuneet langat 5 ja 7 otetaan lankojen 6 ja 8 tilalle uudelleenkudonnassa ulottuen siinä lähelle lankojen 6 ja 8 päättymiskohtaa, missä ne katkaistaan. Täten vyöhykkeessä C kumpikin lanka 5 ja 7 kulkee yhden kudelangan alitse tasossa a, sitten yhden kudelangan ylitse tasossa c kahden kudelankavälin päässä jne. vyöhykkeen C loppuun saakka. Tänne saavuttuaan kumpikin lanka 5 ja 7 palaa takaisin tason c kudelankojen ylitse ja tason a kudelankojen alitse symmetrisesti tasoon b nähden.

Vyöhykkeiden B, C, D valmistamiseksi on käytettävä pujon-takonetta (kone, mikä kutoo uudelleen kudoksen kohtisuoraan alkuperäiseen kudontasuuntaan nähden).

Vyöhykkeessä C lankoja 5 ja 7 käytetään alemman kerroksen 20 kiinnittämiseen ylempään kerrokseen 20'.

Ryhmälle G2 voitaisiin käyttää vaihtoehtona neljän langan 5, 6, 7, 8 kudonnan jatkamista kolmessa tasossa a, b, c vyöhykkeen C loppuun saakka vyöhykkeen D viereen, missä ne katkaistaisiin.

s 78140

On ilmeistä, että jos vyöhykkeessä C olisi neljä kudetasoa, voitaisiin lisätä vyöhykkeiden B ja C väliin vyöhyke C', missä olisi kolme kudetasoa, muistuttaen kuvan 2 vyöhykettä C, jotta liikapaksuuden muutos ei olisi liian äkillinen.

Kuva 3 esittää kudottua huopaa, missä ei ole liikapaksuut-ta vyöhykkeessä C silmukoiden lähellä (m = n).

Huopa (vyöhyke A) käsittää kaksi kudetasoa a, b (n = 2).

Vyöhykkeessä C ryhmän G1 langat 1, 2, 3, 4 muodostavat alemman kerroksen 20 yhdessä tasossa (p = 1) ja ylemmän kerroksen 20' yhdessä tasossa (m - p = 1), jolloin vyöhykkeessä D on neljä silmukkaa 13.

Ryhmän G2 langat 6 ja 8 on katkaistu vyöhykkeessä B, ja langat 5 ja 7 muodostavat vyöhykkeen C. Nämä langat 5 ja 7 kudotaan uudelleen lankojen 6 ja 8 paikalle, kuten kuvan 2 esimerkissä.

Kuvissa 2 ja 3 ei ole esitetty kuin yksi huovan pää, mutta on selvää, että toinen pää muodostetaan mieluimmin samaan tapaan, jotta vyöhykkeet, joissa on silmukoita, soveltuisivat parhaimmalla tavalla huovan päiden toisiinsa liittämiseen.

Claims (3)

6 78140

1. Kudottu huopa, jossa on n kudetasoa ja joka on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti paperiteollisuudessa sekä joka huopa käsittää kudelangat (16) sekä loimilangat (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8), joista joitakin käytetään huovan päissä (12) muodostamaan silmukoita (13), joiden silmukoiden (13) viereiset vyöhykkeet (C) omaavat m kudetason vahvuuden (m > 1), tunnettu siitä, että kukin silmukoiden (13) viereinen vyöhyke (C) käsittää kutakin loimilankojen (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8) muodostamaa osaloimea kohti ensimmäisen loimi-lankojen (1, 2, 3, 4) ryhmän (Gl), joka muodostaa p kudetasoa käsittävän alemman kerroksen (20) ja m - p kudetasoa käsittävän ylemmän kerroksen (20'), joka on painettu alempaan kerrokseen (20), sekä toisen loimilankojen (5, 7) ryhmän (G2), joka muodostaa m kudetasoa käsittävän kerroksen, jolloin ainakin eräät ensimmäisen ryhmän (Gl) loimilangoista (1, 2, 3, 4) muodostavat silmukat (13).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kudottu huopa, tunnet-t u siitä, että vyöhyke (C) silmukoiden (13) vieressä on paksumpi kuin muu osa huovasta (11) (m > n).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kudottu huopa, tunnet-t u siitä, että vyöhyke (C) silmukoiden (13) vieressä on yhtä paksu kuin muu osa huovasta (11) (m = n). l. Vävd filt med n väftplan, vilken är avsedd speciellt för an-vändning i pappersindustrin och vilken filt omfattar inslags-trädar (16) och varpträdar (1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8), av vilka en del används i filtens ändar för att bilda öglor (13) och varvid zonerna (C) i närheten av öglorna (13) uppvisar en il