FI77119C - Foerfarande och anordning foer maetning av luftgenomslaeppningsfoermaogan hos luftgenomslaeppliga vaevnader i synnerhet en vira eller en filt i en pappersmaskin. - Google Patents

Description

7711 9 1 Menetelmä ja laite paperikoneessa ilmaa läpäisevien kudosten, etenkin viiran tai huovan ilman läpäisykyvyn mittaamiseksi Förfarande och anordning för mätning av luftgenomsläppnings-5 förmagan hos luftgenomsläppliga vävnader i synnerhet en vira eller en filt i en pappersmaskin

Keksinnön kohteena menetelmä paperikoneessa ilmaa läpäisevien kudosten, 10 etenkin viiran tai huovan ilman läpäisykyvyn eli permeabiliteetin mittaamiseksi, jossa menetelmässä ilmaa läpäisevä kudos, kuten viira viedään ainakin yhden telan yli, jolloin kudoksen kulkiessa muodostuu kudoksen tulopuolelle, liikkuvan kudoksen ja telan pinnan väliseen tulonippiin ylipaine sekä liikkuvan kudoksen lähtöpuolelle kudoksen ja telan pinnan 15 väliseen lähtönippiin alipaine, jotka yli- ja alipaine ovat riippuvaisia ilmaa läpäisevän kudoksen permeabiliteetista.

Keksinnön kohteena on myös menetelmän soveltamiseen tarkoitettu laite paperikoneessa ilmaa läpäisevien kudosten, etenkin viiran tai huovan 20 ilman läpäisykyvyn eli permeabiliteetin mittaamiseksi, jossa paperikoneessa ilmaa läpäisevä kudos, kuten viira on järjestetty kulkemaan ainakin yhden telan yli, jolloin kudoksen liike aiheuttaa kudoksen tulopuolelle, kudoksen ja telan pinnan väliseen tulonippiin ylipaineen sekä kudoksen lähtöpuolelle, kudoksen ja telan pinnan väliseen lähtö-25 nippiin alipaineen, jotka yli- ja alipaine ovat riippuvaisia ilmaa läpäisevän kudoksen permeabiliteetista.

Erilaisten ilmaa läpäisevien kudosten ilman läpäisykyvyn (myöhemmin perme-abiliteetti) mittaus tulee kyseeseen esim. paperikoneen kuivatusviiroille 30 tai suodattimille esim. kunnonvalvonnan yhteydessä. Kyseiset permeabili-teettimittaukset joudutaan tekemään teollisuusympäristössä paikan päällä. Permeabiliteettimittarit kuuluvat esim. jokaisen paperitehtaan vakiovarus-tukseen ja niitä käytetään etenkin muoviviirojen läpäisykyvyn mittauksissa. Muoviviirat pyrkivät menemään tukkoon pölystä tai mankeloitumisilmiön 35 takia viiran verkon silmien pienentyessä, mikä alentaa permeabiliteettia. Tietty permeabiliteetti on kuitenkin kyseisten kudosten toiminnalle ensiarvoisen tärkeää, esim. paperikoneen kuivatusviirojen kyseessä ollen 2 7711 9 1 taskutuuletuslaitteiden toiminnan kannalta. Permeabiliteettimittausten perusteella päätetään, onko esim. paperikoneen viira tai suodatinlaitteen suodatinkudos vaihdettava tai puhdistettava.

5 Permeabiliteettimittausta voidaan käyttää myös erilaisten kudosten puhdistus- tai pesulaitteiden toimintaa valvomaan tai ohjaamaan. Esim. viirojen kyseessä ollen voidaan permeabiliteettimittauksista päätellä kulloinkin viiran kunto, jolloin viira voidaan tarvittaessa vaihtaa ennenkuin se rikkoontuu.

10

Viirojen permeabiliteetin mittauksessa on kaikkien aikaisempien menetelmien ja laitteiden haittapuolena ollut se, että paperikone on jouduttu pysäyttämään permeabiliteettimittauksen ajaksi. Tästä johtuen on mittauksesta aiheutunut erittäin huomattavat kustannukset, sillä paperi-15 koneen seisonta-aika on erittäin kallista.

Nyt esillä olevan keksinnön tarkoituksena on aikaansaada menetelmä ja laite paperikoneessa ilmaa läpäisevien kudosten, etenkin viiran tai huovan ilman läpäisykyvyn mittaamiseksi.

20

Keksinnön erityistarkoituksena on aikaansaada sellainen menetelmä ja laite, joka on ennestään tunnettuja vastaavaa mittausta suorittavia menetelmiä ja laitteita helppokäyttöisempi, nopeampi ja tarkempi ja joka lisäksi soveltuu hyvin toimintapaikallaan olevien kudosten, etenkin viirojen 25 permeabiliteetin mittaukseen paperikonetta pysäyttämättä.

Edellä esitettyihin ja myöhemmin selviäviin päämääriin pääsemiseksi keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että ilmaa läpäisevän kudoksen, kuten viiran alle asennetaan ainakin yksi laite, joka tiivis-30 tetään liikkuvaan telaan pintaan nähden siten, että mainitun laitteen telan pinnan ja kudoksen väliin muodostuu ainakin osittain suljettu painetila, jolloin ilmaa läpäisevän kudoksen, kuten viiran liikkuessa mitataan mainitusta painetilasta paine ja mitatusta paineen arvosta lasketaan ilmaa läpäisevän kudoksen permeabiliteetti.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on puolestaan tunnusomaista, että laite käsittää liikkuvan kudoksen tuntumaan asennetun ja olennaisesti kudoksen 35 3 771 1 9 ^ leveyden yli ulottuvan levyn, palkin, laatikon tai vastaavan, joka on tiivistetty liikkuvaan telan pintaan nähden siten, että mainittu laite, telan pinta ja ilmaa läpäisevä kudos yhdessä rajoittavat ainakin osittain suljetun painetilan, joka on varustettu ainakin yhdellä mittaus-5 anturilla paineen mittausta varten, sekä laitteet mitattujen paine-arvojen havaitsemiseksi liikkuvan kudoksen permeabiliteetin määrittämistä varten.

Keksinnöllä saavutetaan useita merkittäviä etuja ennestään tunnettuihin 10 ratkaisuihin nähden. Näistä eduista voidaan mainita mm. seuraavat. Keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella voidaan permeabiliteetti-mlttaus suorittaa toimintapaikallaan olevista kudoksista, kuten viiroista paperikonetta pysäyttämättä. Permeabiliteettimittaus voidaan suorittaa jatkuvatoimisena, eli viiran kuntoa voidaan jatkuvasti valvoa. Mittaus 15 voidaan suorittaa lohkomittauksena siten, että mittaustulokset saadaan viiran leveyssuunnassa useasta eri kohdasta. Saatujen mittaustulosten perusteella voidaan huonokuntoinen viira vaihtaa ennen sen rikkoontumista, jolloin ainoastaan mainittu viiran vaihtaminen aiheuttaa paperikoneen pysäyttämisen. Keksinnön muut edut ja ominaispiirteet käyvät ilmi jäl-20 jempänä seuraavasta keksinnön yksityiskohtaisesta selostuksesta.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioihin, joissa esitettyihin yksityiskohtiin keksintöä ei kuitenkaan ole ahtaasti rajoitettu.

25

Kuvio 1 esittää kaavlomalsestl sivultapäin katsottuna taittotelan yli vietyä viiraa.

Kuvio 2 vastaa kuviota 1, jossa viiran lähtöpuolelle, viiran ja taitto-30 telan väliseen nippiin on järjestetty estelevy mittausta varten.

Kuvio 3 vastaa kuviota 1, jossa viiran lähtöpuolelle kuviota 2 vastaavaan kohtaan on järjestetty erityinen mittapalkki.

35 Kuvio 4 vastaa kuviota 1, jossa viiran tulopuolelle, viiran ja taitto-telan väliseen nippiin on järjestetty mittapalkki tai -laatikko.

4 77119 1 Kuvio 5 on kaaviomainen sivukuva, joka esittää keksinnön mukaista mittausperiaatetta.

Kuvio 6 vastaa kuviota 5 kuviosta 5 vasemmalta katsottuna.

5

Kuvio 7 esittää kaaviomaisesti mittauksessa käytetyn mittausanturin rakennetta.

Kuviossa 1 on näin ollen esitetty viira W, joka on viety telan 10, joka 10 kuvion tapauksessa on taittotela, yli. Viiran W kulkiessa telan 10 yli, muodostuu viiran tulopuolelle viiran W ja telan pinnan 10’ väliseen "nippiin" ylipaine ja vastaavasti viiran lähtöpuolelle viiran W ja telan pinnan 10' väliseen nippiin alipaine. Jatkossa tulopuolen nip- piä 11^ kutsutaan positiiviseksi nipiksl ja lähtopuolen nippiä nega- 15 tiiviseksi nipiksi. Viiran VI permeabiliteetin laskiessa, eli viiran tukkeutuessa, positiivisessa nipissä N vallitseva ylipaine kasvaa ja vastaavasti negatiivisessa nipissä N vallitseva alipaine kasvaa.

n

Viiran W permeabiliteetin ollessa suuri, eli ilman läpäisevyyden ollessa hyvä positiivisessa nipissä vallitseva ylipaine on pienempi 20 ja vastaavasti negatiivisessa nipissä vallitseva alipaine on pienempi.

Viiran W permeabiliteetti voitaisiin näin ollen periaatteessa mitata esim. paine-erojen itseisarvojen kautta. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä korostaa sitä, että kyseiset paine-erot ovat erittäin voimakkaasti 25 riippuvaisia viiran W nopeudesta. Permeabiliteettia määritettäessä voitaisiin laskentakaavoissa nopeudet kuitenkin helposti ottaa huomioon siten, että permeabiliteetti tätä kautta olisi määritettävissä.

Suoritetuissa kokeissa saadut paine-erot permeabiliteetin funktiona oli-30 vat kuitenkin niin pienet ja epämääräiset, että niiden perusteella ei voitu riittävällä tarkkuudella määrittää paine-erojen ja permeabiliteetin välistä yhteyttä. Ylipainepuolella, eli positiivisessa nipissä N ilmiö näytti toteutuvan, vaikka testattujen viirojen permeabiliteet-P ^ 3 2 tierot olivat varsin pienet (permeabiliteetti Ct» 710-1370 m /hm ).

35 On korostettava lisäksi sitä, että painemittauksen suorittaminen itse nipistä on varsin hankalaa.

5 771 1 9 1 Edellä mainittuja kokeita koelaitoksella jatkettaessa varustettiin viiran W ja telan pinnan 10’ välinen negatiivinen nippi estelevyllä 1, joka ratkaisu on kaaviomaisesti esitetty kuviossa 2. Kuvion 2 mukaisesti estelevy 1 tiivistettiin sekä taittotelan pintaan 10' että viiraan W 5 nähden. Kun viiraa W lähdettiin ajamaan, havaittiin tällöin negatiivisessa nipissä selvä alipainetason nousu. Aivan vastaavasti tiedetään jo ennestään UnoRun-kokeista, että nippipaineet nousevat kun nippi varustetaan UR-putkella ja ilmansyöttö samalla suljetaan.

10 Keksintöä edelleen kehitettäessä päädyttiin seuraaviin ratkaisuihin, joista aluksi tarkastellaan kuviossa 3 esitettyä järjestelyä, joka on tarkoitettu alipaineen mittausta varten. Kuviossa 3 on esitetty viira W, joka on järjestetty kulkemaan telan 10 yli. Tela 10 voi olla mikä tahansa viiranjohtotela, edullisesti kiinteä johtoteloa. Viiran W lähtöpuo-15 lelle negatiivisen nipin yhteyteen on kuvion 3 mukaisesti järjestetty mittapalkki 2 tai mittalaatikko, joka on tiivisteellä 3 tiivistetty telan pintaan 10' nähden. Mittapalkki 2 on viiraan W nähden järjestetty siten, että mittapalkin 2 ja viiran W väliin jää rako S, joka on viiran W kulkusuuntaan kasvava siten, että mainittu rako S on "ejektori-20 mallinen". Alipaineen muodostus mittapalkin 2 alla perustuu näin ollen viiran W ja mittapalkin 2 ejektiovaikutukseen. Mittapalkki 2 on varustettu paineenmittausantureilla, jotka ovat edullisesti tavanomaisia pitot-putki tyyppisiä antureita. Mittapalkin 2 alta, raon S keskiväliltä, jota kuviossa 3 on merkitty viitemerkinnällä 4 mitataan keskimääräi-25 nen alipaine pg ^ ja raon ulostuloaukosta 5 mitataan dynaaminen paine Pdyn» Mittausantureiden rakennetta ja mittauksen periaatetta on lähemmin selostettu kuvioiden 5-7 yhteydessä.

Viiran permeabiliteetti voidaan päätellä mittaustulosten perusteella dy-30 naamisen paineen p^ arvoja tutkimalla, sillä on täysin varmaa, että avoimemmat viirat antavat suuremmat dynaamisen paineen arvot. Vii ran tukkeutumisen määrittäminen voidaan suorittaa esim. seuraavilla tavoilla.

35 Yksinkertainen menetelmä on ajaa viiran "ominaiskäyrä" eli karakteristika viiran ollessa uusi eli mitata paineiden arvot uudelta viiralta. Saatua mittaustulosta voidaan sitten käyttää "avaimena" ja verrata sitä mit- 6 771 1 9 1 taustuloksiin käytetystä viirasta. Näin voidaan tutkia viiran tukkeutumista ajan funktiona. Tällaisen menetelmän haittapuolena on kuitenkin se, että paineet ovat selvästi riippuvaisia viiran nopeudesta, joten mikäli viiraa ajetaan käytössä useilla nopeuksilla, ei täysin luotetta-5 vaa kuvaa viiran tukkeutumisesta tällä menetelmällä saada.

Viiran permeabiliteetti voidaan määrittää nyt seuraavalla tavalla. Tunnettuja suureita ovat raon S suuruus sekä mittapalkin tai mittapal-kin osan leveys L. Kun dynaaminen paine p^ mitataan, voidaan viiran 10 läpi ejektoituva ilmamäärä laskea seuraavan kaavan avulla:

Vu “ 1,414· V^Ap^^ * (Vjf) 1 * S - L (m3/s), 3 missä ^ = ejektoituva ilmamäärä (m /s) 15 Ap. * dynaaminen paine (Pa) uyn 2 ^ = ilman tiheys (kg/m ) S = rako (m) L = raon leveys (m) 20 Esimerkki: Δρ, * 50 Pa dyn _ £ = 0,96 kg/m S · 0,02 m 25 L 0,5 m

Sijoitetaan yllä olevaan kaavaan, saadaan V - 0,102 m3/s (= 367 m3/h) 30

Toisaalta voidaan mittapalkin 2 alta mitata kokonaisalipaine, joka voi olla esim. suuruusluokkaa 50 Pa. Tämä arvo vastaa nyt siis "imuvirtaamaa", 3 joka on edellä esitetyt 367 m /h. Jos mittapalkin korkeus H on esim.

2 0,8 m, imuvirtaama on tällöin tapahtunut pinta-alan: 0,8 x 0,5 * 0,4 m 35 läpi. Imuvirtaama/pinta-ala on tällöin: V /A = 367/0,4 - 917,5 m3/hm2 u 7 77119 1 Permeabiliteetti voidaan nyt laskea normaaliin tapaan seuraavasti: CU 917,5 1297 m3/hm2

v^cT

5

Mikäli edellä kuvattua menetelmää ei saada luotettavasti toimimaan, voidaan viiran W permeabilitettia tutkia seuraamalla ulostulevaa ilma-määrää V . Esimerkiksi kuivatusviiran tukkeutuessa, eli permeabili-teetin pienentyessä ulostuleva ilmamäärä vähenee.

10

Ylipainepuolelta voidaan mittaukset suorittaa periaatteessa vastaavalla tavalla ja tätä on pyritty havainnollistamaan kuviossa A. Positiivisen nipin yhteyteen on tässä suoritusmuodossa näin ollen muodostettu mittapalkki 6 (tai mittalaatikko), joka on tiivisteellä 7 tiivistetty .jg telan pintaan 10'. Mittapalkin 6 alta voidaan tällöin edellä kuvatulla tavalla mitata ylipaine eli staattinen ylipaine p esim. mittapal-

S Lei L

kin 6 keskivälillä olevasta mittauskohdasta 8. Saatuja mittaustuloksia voidaan tämän jälkeen verrata viiran W "ominaiskäyrään", joka on määritetty uudelta viiralta. Permeabiliteettiarvot voidaan näin ollen määrit-2Q tää ylipainepuolelta vastaavalla tavalla kuin selostettiin edellisen suoritusmuodon yhteydessä.

Mittaustulosten tarkkuuden parantamiseksi voidaan mittaukset luonnollisesti suorittaa sekä alipaine- että ylipainepuolelta ja vetää saatujen 25 mittaustulosten perusteella tarvittavat johtopäätökset. Mittaustulosten luotettavuus ja tarkkuus on luonnollisesti tällaisella yhteismittauksel-la parempi kuin vain jomman kumman puolen mittauksella. Paperikoneen kuivatusosalla on sekä ylä- että alaviira mitattava erikseen, koska ne tukkeutuvat jossain määrin toisistaan poikkeavasti, jolloin mainittujen 3q viirojen vaihdot ovat eriaikaisia. Parhaat viirat kestävät yleensä noin puolitoista vuotta ja viiran tukkeutuminen vaihtokuntoon asti kestää kaikissa tapauksissa useita kuukausia. Mittausjärjestelyn ja mittausmenetelmän periaatetta on lähemmin selostettu kuvioiden 5-7 yhteydessä. Kuviot 5 ja 6 esittävät esim. kuivatusviiraa W, joka on viety viiran-35 johtotelan 10 yli. Viiran W lähtöpuolelle, negatiivisen nipin Nr yhteyteen on asennettu mittalaatikko 20, joka on jo edellä kuvatulla tavalla tiivistetty telan pintaan 10’ nähden tiivisteellä 21. Mittalaatikko 8 77119 1 20 on telan 10 leveyssuunnassa jaettu useisiin mittauslohkoihin 20a-20d, joita kuvion 6 suoritusmuodossa on esitetty olevan neljä kappaletta. Mittauslohkojen lukumäärä voi luonnollisestikin vaihdella sen mukaan, kuinka useasta kohtaa viiran W leveyssuunnassa mittaukset halutaan 5 suorittaa. Lohkomittauksen mittausperiaatetta voidaan soveltaa kaikkiin edellä kuvattuihin mittausjärjestelyihin, jolloin sekä kuvion 2 estelevy 1 että kuvioiden 3 ja 4 mittapalkit 2 ja 6 voivat olla vastaavalla tavalla lohkoihin jaetut. Paineiden mittausta varten on mitta-laatikko 20 varustettu mittausantureilla 22,30, jotka ovat edullisesti 10 tunnetussa standardimittauksessa käytettyjä pitot-putkia. Kuvion 5 suoritusmuoto on varustettu kahdella mittausanturilla, joista mitta-laatikon 20 alta mittaava ensimmäinen mittausanturi 22 mittaa staattista painetta p ja mittalaatikon 20 suulle sovitettu toinen mit-tausanturi 30 mittaa dynaamista painetta p^ . Mikäli viiran permeabili-15 teetti määritetään pelkästään staattisen paineen arvoja tutkimalla, ei toista mittausanturia 30 luonnollisestikaan tarvita. Vastaavasti, mikäli permeabiliteetin määritykset suoritetaan dynaamisten paineiden tai paine-erojen avulla, ei kuvioon merkittyä ensimmäistä mittaus-anturia 22 tarvita, koska toinen mittausanturi 30 on rakenteeltaan 20 sellainen, että sen avulla saadaan määritettyä sekä mlttalaatikossa 20 vallitseva staattinen paine Pgtat että dynaaminen paine p^ . Toisen mittausanturin 30 rakenne on tarkemmin esitetty kuviossa 7. Toinen mittausanturi 30 muodostuu näin ollen pitot-putki tyyppisestä anturista, jossa käytetään kahta sisäkkäistä putkea. Ulkoputkea 31 käyte- 25 tään staattisen paineen p _ ^ mittaamiseen ja se on tätä varten varus-

r *stat J

tettu staattisen paineen p „ „ ulostulolla 35, josta anturitieto väli-tetään mittausjohtoja pitkin eteenpäin esim. painemittarille tai vastaavalle. Ulkoputki 31 on toisesta päästään suljettu ja sen sijaan on siihen jonkin matkaa putken päästä muodostettu reiät 33, joiden 30 kautta mlttalaatikossa 20 vallitseva staattinen paine on mitattavissa. Slsäputki 32 sen sijaan on tarkoitettu kokonaispaineen mittausta varten ja se on varustettu kokonaispaineen p t ulostulolla 36. Slsäputki 32 avautuu mittausanturin 30 päässä olevaan aukkoon 34. Dynaaminen pai-ne Pjyn muodostuu tällöin kokonaispaineen PtQt ja staattisen paineen 35 p erotuksesta eli paine-erosta siten, että *stat r ^dyn ^tot ^stat 9 7711 9 1 Kuviossa 6 on kaaviomaisesti esitetty järjestely lohkomittausperiaat-teesta. Kuvion 6 mukaisesti on mittalaatikko 20 jaettu rainan W leveys-suunnassa useisiin mittauslohkoihin 20a-20d, joita kuvion suoritusmuodossa on esitetty olevan neljä kappaletta. Lohkojen lukumäärä voi kuiten-5 kin poiketa kuvion suoritusmuodosta. Lohkojen leveyttä on merkitty viite-merkinnällä L ja mittalaatikon 20 korkeutta viitemerkinnällä H. Kuvion 6 suoritusmuoto on varustettu dynaamisen paineen mittausta varten ja näin ollen on kukin mittauslohko 20a-20d varustettu mittausantureilla sekä staattisen paineen että kokonaispaineen mittaamista varten. Kunkin mit-10 tauslohkon mittausanturit on näin ollen kytketty toisaalta ensimmäisiin mittausjohtoihin 31a-31d, jotka ovat staattisen paineen mittausjohtoja, ja toisaalta toisiin mittausjohtoihin 32a-32d, jotka ovat kokonaispaineen mittausjohtoja. Mainitut mittausjohdot on viety valintaventtiilien 37a-37d kautta painemittarille 38 tai vastaavalle, jolta on luettavissa valinta-15 venttiilien 37a-37d asennon mukaisesti joko kunkin mittauslohkon 20a-20d kokonaispaine Ptot» staattinen paine Pstat tai kokonaispaineen ja staattisen paineen välinen paine-ero eli dynaaminen paine Ρ^η· Mittausjärjestely voi luonnollisesti olla myös kuvion 6 suoritusmuodosta poikkeava. Eräs mahdollinen vaihtoehto on sellainen, että kunkin mittauslohkon 20a-20d 20 mittausjohdot on kytketty omaan painemittarilnsa tai vastaavaan, jolloin kunkin mittauslohkon arvot ovat luettavissa samanaikaisesti. Mittaus-johdot voi lisäksi olla kytketty painemittarin sijasta esim. laskija-laitteeseen, kuten mikrotietokoneeseen tai vastaavaan, joka on ohjelmoitu siten, että se antaa suoraan viiran Vf permeablliteettiarvot paineluke-25 mien sijasta. Jos viiran kunto määritetään pelkästään staattisen paineen arvoja tarkastelemalla, tarvitaan kussakin mittauslohkossa 20a-20d luonnollisesti pelkästään staattisen paineen mittausanturi 22, josta on viety kuvion 6 suoritusmuodosta poiketen ainoastaan yksi johto laskijalait-teelle, painemittarille tai vastaavalle.

30

Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joiden määrittelemän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella ja poiketa edellä vain esimerkinomaisesti esitetyistä.

35

Claims (17)

1. Menetelmä paperikoneessa ilmaa läpäisevien kudosten, etenkin viiran tai huovan ilman läpäisykyvyn eli permeabiliteetin mittaamiseksi, jossa 5 menetelmässä ilmaa läpäisevä kudos, kuten viira (W) viedään ainakin yhden telan (10) yli, jolloin kudoksen (W) kulkiessa muodostuu kudoksen (W) tulopuolelle, liikkuvan kudoksen (W) ja telan pinnan (10') väliseen tulonippiin (N^) ylipaine sekä liikkuvan kudoksen (W) lähtöpuo-lelle kudoksen (W) ja telan pinnan (10’) väliseen lähtönippiin (Nr) 10 alipaine, jotka yli- ja alipaine ovat riippuvaisia ilmaa läpäisevän kudoksen (W) permeabiliteetista, tunnettu siitä, että ilmaa läpäisevän kudoksen, kuten viiran (W) alle asennetaan ainakin yksi laite (1,2,6,20), joka tiivistetään liikkuvaan telaan pintaan (10') nähden siten, että mainitun laitteen (1,2,6,20) telan pinnan (10') ja 15 kudoksen (W) väliin muodostuu ainakin osittain suljettu painetila, jolloin ilmaa läpäisevän kudoksen, kuten viiran (W) liikkuessa mitataan mainitusta painetilasta paine ja mitatusta paineen arvosta lasketaan ilmaa läpäisevän kudoksen (W) permeabiliteetti.

1 Patenttivaatimukset

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mittaus suoritetaan jatkuvatoimisena paperikoneen käydessä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu laite (1,2,20) asennetaan telaan (10) nähden liik- 25 kuvan kudoksen (W) lähtöpuolelle, jolloin liikkuvan kudoksen (W) permeabiliteetti määritetään mitatun alipaineen perusteella.

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu laite (6) asennetaan telaan (10) nähden liikkuvan 30 kudoksen (W) tulopuolelle, jolloin liikkuvan kudoksen (W) permeabiliteetti määritetään mitatun ylipaineen perusteella.

5. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siltä, että liikkuvan kudoksen (W) sekä lähtö- että tulopuolelle sovi- 35 tetaan mainittu laite (1,2,6,20), jolloin permeabiliteetti määritetään mitattujen yli- ja alipaineiden perusteella. Π 77119

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että paineen mittaukset suoritetaan useasta kohdasta liikkuvan kudoksen (W) leveyssuunnassa.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että mainittu mittauslaite (1) tiivistetään myös liikkuvaan kudokseen (W) nähden ja muodostuneesta painetilasta mitataan staattinen paine.

8. Jonkin patenttivaatimuksista 1-6 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu mittalaite (2,6,20) asennetaan liikkuvan kudoksen (W) alle siten, että laitteen (2,6,20) ja liikkuvan kudoksen väliin jää rako (S), jolloin mainitusta raosta (S) mitataan raossa (S) kudoksen (W) liikesuuntaan virtaavan ilman dynaaminen paine. 15

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukaisen menetelmän soveltamiseen tarkoitettu laite paperikoneessa ilmaa läpäisevien kudosten, etenkin viiran tai huovan ilman läpäisykyvyn eli permeabiliteetin mittaamiseksi, jossa paperikoneessa ilmaa läpäisevä kudos, kuten viira (W) on järjestetty 20 kulkemaan ainakin yhden telan (10) yli, jolloin kudoksen (W) liike aiheuttaa kudoksen (W) tulopuolelle, kudoksen (W) ja telan pinnan (10') väliseen tulonippiin (N ) ylipaineen sekä kudoksen (W) lähtöpuolelle, kudoksen (W) ja telan pinnan (10') väliseen lähtönippiin (N^) alipaineen, jotka yli- ja alipaine ovat riippuvaisia ilmaa läpäisevän kudoksen (W) 25 permeabiliteetista, tunnettu siitä, että laite käsittää liikkuvan kudoksen (W) tuntumaan asennetun ja olennaisesti kudoksen (W) leveyden yli ulottuvan levyn, palkin, laatikon (1,2,6,20) tai vastaavan, joka on tiivistetty liikkuvaan telan pintaan (10') nähden siten, että mainittu laite, telan pinta (10') ja ilmaa läpäisevä kudos (W) yhdessä rajoit-30 tavat ainakin osittain suljetun painetilan, joka on varustettu ainakin yhdellä mittausanturilla (22,30) paineen mittausta varten, sekä laitteet mitattujen painearvojen havaitsemiseksi liikkuvan kudoksen (W) permeabiliteetin määrittämistä varten. 35 io. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluva levy, palkki, laatikko (1,2,6,20) tai vastaava on 12 771 1 9 1 asennettu telaan (10) nähden liikkuvan kudoksen (W) lähtöpuolelle siten, että muodostunut painetila käsittää alipainetllan.

10 771 1 9

11. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että 5 laitteeseen kuuluva levy, palkki, laatikko (1,2,6,20) tai vastaava on asennettu telaan (10) nähden liikkuvan kudoksen (W) tulopuolelle siten, että muodostunut painetila käsittää ylipalnetilan.

12. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että 10 telaan (10) nähden sekä liikkuvan kudoksen (W) tulopuolelle että lähtö- puolelle on asennettu laitteeseen kuuluva levy, palkki, laatikko (1,2,6,20) tai vastaava, jolloin painetilat käsittävät vastaavasti ylipainetilan ja alipainetllan.

13. Jonkin patenttivaatimuksista 9-12 mukainen laite, tunnettu siitä, että levy, palkki, laatikko (1,2,6,20) tai vastaava on jaettu liikkuvan kudoksen (W) leveyssuunnassa useaan mittauslohkoon (20a-20d), jotka kukin on varustettu ainakin yhdellä mittausanturilla.

14. Jonkin patenttivaatimuksista 9-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että painetilaa rajoittava levy (1) on tiivistetty myös liikkuvaan kudokseen (W) nähden ja varustettu painetilassa vallitsevan staattisen paineen mittausanturilla (22).

15. Jonkin patenttivaatimuksista 9-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että painetilaa rajoittava palkki tai laatikko (2,6,20) on asennettu liikkuvan kudoksen (W) alle siten, että palkin tai laatikon (2,6,20) ja liikkuvan kudoksen (VJ) väliin jää rako (S).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siltä, että rakoon (S) on järjestetty painetilan staattista painetta mittaava mittausanturi (22) .

17. Patenttivaatimuksen 15 tai 16 mukainen laite, tunnettu siitä, 35 että mittausanturi (30) on sovitettu raon (S) suulle (5) siten, että mainittu mittausanturi (30) on sovitettu mittaamaan raossa (S) virtaavan ilman dynaamisen paineen.