FI76852B - Foerfarande foer framstaellning av konstruktionsdelar foer att stoeda virorna och filtarna i pappersmaskiner. - Google Patents

Description

1 76852

Menetelmä paperikoneiden viirojen tai huopien tukemiseen käytettävien rakenneosien valmistamiseksi

Erotettu jakamalla patenttihakemuksesta n:o 780368 5

Keksinnön kohteena on menetelmä paperikoneiden viirojen tai huopien tukemiseen käytettävien rakenneosien, kuten viirapöytien, fOilien yms. valmistamiseksi pinnaltaan kova-materiaalielementeillä varustetun tukialustan muotoisena.

10 Sellaiset rakenneosat voivat olla esim. rintateloja, taka- teloja, deflektoreja, tukipöytiä, imulaatikonkansia, foileja, reikälevyjä yms. Kahden osan liittämiseksi yhteen paperikoneessa tunnetaan menetelmä, jossa yhdistettävien levyjen välisestä erotussaumasta poispäin tehdään kumpaankin levyyn 15 koverruksia, jotka avautuvat kyseisen levyn sisustaa kohden. Toisen levyn koverrukset täytetään sitten sulavalla materiaalilla, jolloin toisen levyn koverrukset on siten mitoitettu, että niiden tilavuus on pienempi kuin sulavalla materiaalilla jo täytettyjen koverruksien tilavuus. Kuvatulla 20 tavalla suoritetun esivalmistelun jälkeen asetetaan levyt päällekkäin siten, että kummankin levyn koverrukset ovat samankeskisesti päällekkäin. Sitten levyjen yhdistelmää kuumennetaan, jolloin ylemmän levyn sisällä oleva materiaali sulaa ja siirtyy osittain alla olevan levyn koverrukseen, 25 jolla oli pienempi tilavuus kuin yllä olevan levyn kover-ruksella. Täten saadaan levyt liitettyä toisiinsa. Sulavana materiaalina käytetään tässä sellaista ainetta, joka ei jäähtyessään kutistu. Tämä tunnettu menetelmä on monimutkainen käytössä ja edellyttää tarkkaa levyjen koverruksien 30 mitoitusta.

On myöskin jo tunnettua sijoittaa sintterikeraaminen kovapäällyste esim. ruostumattoman teräksen päälle ja sitoa tämän kanssa yhteen liimaamalla. Myöskin on tunnettua valmistaa paperikoneen viirojen ja huopien tukemiseksi rakcnne-35 osia menetelmillä, joissa kovamateriaalielementit esim. liimaamalla kiinnitetään muovikerroksien päälle tai sijoitetaan 2 76852 sisälle, jotka voivat olla esim. vettähylkivää muovia, kuten matalapainepolyetyleeniä. Käytännössä on kuitenkin o-soittautunut, että kaikki tällaiset päällysteet kovamate-riaalin käytöstä huolimatta ovat olleet lyhytikäisiä, koska 5 erilaisten lämpölaajenemisominaisuuksien johdosta esiintyy jatkuvasti suhteellista liikettä oksidikeraamisen aineen ja muovisen tukialusta-aineen välillä. Jopa silloin,kun on yritetty valaa oksidikeraraikka suoraan muovin sisään, esiintyy molempien aineiden välisiä paikanmuutoksia, jotka ai-10 heuttavat epätasaisuuksia ja porrastusta viiran puoleisella pinnalla ja tällöin nopeakäyntisen paperikoneen viira rikkoutuu lyhyessä ajassa.

Tämän epäkohdan poistamiseksi esitetään keksinnön mukaisesti,että kovamateriaalielementit, joiden tukialustaan 15 päin olevalla pinnalla on vähintään yksi, tätä pintaa vastaan 90°:sta poikkeavaan kulmaan kallistettu aukko, varustetaan aukon alueella kimpalemaisella, aukon täyttävällä, kutistumiskykyisestä materiaalista olevalla täytteellä, joka on esim. kemiallisesti sidottua silikaattia, keinoai-20 netta, kuten valuhartsia, että tämä kimpalemainen täyte kovetetaan, minkä jälkeen kovamateriaalielementtien, kimpaleilla varustetulle pinnalle levitetään tukialusta kutistumiskykyisestä materiaalista olevasta, kimpaleet sisäänsä sulkevasta täytteestä, joka omaa pienemmän kutistumisvaran 25 kuin kimpalemaisen täytteen materiaali sekä kovetetaan, tai tukialusta asetetaan päälle valmiina osana, jossa on kova-materiaalipintaa kohden kapenevat poraukset vastaanottaak-seen kimpaleet tai vapaista päistään kovamateriaalielementtien pinnassa oleviin suoriin tai kaareviin aukkoihin sijoi-30 tetut jousielementit ja poraukset täytetään kutistumiskykyi-sellä, kovettuvalla materiaalilla, esim. valuhartsilla, silikaatilla, betonilla, kemiallisesti sidotulla magnesii-tilla ja mahdollisesti vahvistetaan lasikuidulla.

Keksinnön mukaisella menetelmällä saavutetaan kova-35 materiaalielementtien luja kiinnittyminen tukialustaansa. Kovamateriaalielementit puristetaan samalla lujasti tuki- 3 76852 alustaansa ja ovat siinä tiiviisti kiinni erityisesti materiaalin kutistumisesta aiheutuvien voimien johdosta. Kutis-tumiskykyisinä materiaaleina voidaan käyttää myös vaahdotettuja, lisäaineisia raaka-aineita, kuten kvartsia tai 5 kovettuvia muoveja, esim. polyesteriä, epoksihartsia yms, mahdollisesti vahvistettuna esim. lasikuidulla tai sintte-rikeramiikalla tai kemiallisesti sidotuilla keraamisilla raaka-aineilla. Jousielementit voivat muodostua esim. ruostumattomasta tai haponkestävästä teräksestä tai lasikuitu-10 vahvisteisesta muovista.

Keksinnön mukaisesti lisäksi sijoitetaan vierekkäisten kovamateriaalielementtien välisen sauman silloittava kimpalemainen täyte, jolloin täytteen täyttämät aukot ovat vinosti saumoihin päin. Tämän toimenpiteen ansiosta puristu-15 vat vierekkäiset kovamateriaalielementit toisiaan vastaan siten, että niiden paikoillaan pysyminen yhä paranee. Ankkuroinnin paranemista lisää edelleen se, että ennen kimpa-lemaisen, aukot täyttävän täytteen sijoittamista asetetaan joko suoriin tai kaareviin aukkoihin sankamaisten jousi-20 elementtien vapaat päät.

Lisäksi on edullista, että kovamateriaalielementtien välinen puristuspaine ja/tai kovamateriaalielementtien ja tukialustan välinen puristuspaine ja/tai jousisangan kyl- kien ja aukonseinämien välisissä kosketuskohdissa oleva 2 25 puristuspaine pidetään vähintään arvossa 1 g/mm , kuitenkaan arvo ei saa nousta yli 95 % kovamateriaalielementtien murtolujuudesta.

Jousisangan puristuspaineen lisäämiseksi sijoitetaan jousisangan kylkien väliin kiila, joka lepää jousisangan 30 kylkien kohdalla, edullisesti siihen kiinnitettynä, esim. juottamalla, hitsaamalla, liimaamalla tai niittaamalla. Tämän toimenpiteen ansiosta muodostuu luja, puhtaasti mekaanisesti sitova liitos jousisankojen ja kovamateriaalielementtien välille.

35 Välttääkseen eroja vierekkäisten kovamateriaaliele menttien tasossa voidaan mahdollisesti lisäksi tehdä kova- 4 76852 materiaalielementtien sivupintoihin yhdensuuntaisia uria, joihin sijoitetaan esim. jäykkiä listoja teräksestä, keramiikasta, oksidikeramiikasta tai myöskin kovettuvasta muovista, mahdollisesti lasikuidulla vahvistettuna. Nämä urat 5 eivät tarvitse kauttaaltaan olla jatkuvia, vaan ne voivat olla esim. hiomalla valmistettuja kiekkomaisia koloja.

Keksintöä selostetaan seuraavassa erään suoritusesi-merkin muodossa viitaten oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisella menetelmällä 10 valmistettua rakenneosaa poikkileikattuna, kuvio 2 esittää sivukuvana rakenneosaa, jossa viereisten kovamateriaalielementtien korkeustason säilyttämiseksi samana on elementtien sivupintoihin tehty uria, kuvio 3 esittää päällyskuvana em. tarkoitusta varten 15 rakenneosaan tehtyjä kiekkomaisia koloja, kuvio 4 esittää suurennettuna poikkileikkauksena osan rakenneosasta, mistä ilmenee puristusvoimien vaikutussuunnat liitoksessa, ja kuvio 5 esittää kahta vierekkäistä, käytäntöön sopi-20 vaa kovamateriaalielementtiä keksinnön mukaisella menetelmällä valmistettuna.

Kuvio 1 havainnollistaa rivin vierekkäin olevia, esim. oksiidikeramiikasta valmistettuja kovamateriaalielementtejä 1, jolloin merkillä I osoitetaan viereisten elementtien 25 välistä saumaa. 2 on jäykkä tukialusta, 3 ja 4 merkitsevät kimpalemaista täytettä, joka silloittaa sauman I ja puristaa yhteen vierekkäiset kovamateriaaliementit 1. Kimpale-mainen täyte 3 ja 4 tunkeutuu aukkoihin 22, 23 (kuvio 4), jotka sijaitsevat kovamateriaalielementtien 1 tukialustaa 30 2 päin olevalla pinnalla ja ovat 90° pienempään kulmaan kallistettuja. Kimpalemaiset täytteet 3 ja 4 muodostuvat kutistumiskykyisestä materiaalista, jolloin näiden kovettuessa muodostuu painetta vierekkäisten kovamateriaalielementtien välissä. Sauman I silloittavaan täytteeseen voi 35 olla myös upotettuna sankamaisia jousielementtejä 5, jotka samoin kiinnittyvät vapailla päillään kovamateriaalielemen- 5 76852 tissä oleviin aukkoihin. Viitenumerolla 10 esitetään kutis-tusmikykyistä ainetta olevaa lisätäytettä, joka tarttuu ko-vamateriaalielementin sivureunojen väliin sovitettuihin aukkoihin. Täytteeseen 10 on upotettu sankamainen jousiele-5 mentti 6, joka vapailla päillään kiinnittyy kovamateriaali-elementtien sivureunojen väliin sovitettuihin, keskenään vinossa oleviin aukkoihin. Kimpalemaisilla täytteillä 3, 4 ja 10 on epäsäännöllisen muotoinen ulkopinta, mikä parantaa niiden kiinnittymistä samoin kutistumiskykyisestä mate-10 riaalista muodostuvaan tukialustaan 2 ja varmistaa tiiviin ja luotettavan liitoksen kovamateriaalielementtien 1 ja tukialustan 2 välissä.

Kuviosta 1 ilmenee myös jousielementti, joka on ruuvin 12 muodossa haaraantuvine paisuntaholkkeineen 11. Esi-15 tetyssä suoritusmuodossa on paisuntaholkki 11 upotettu suoraan tukialustan 2 sisään. Myöskin jousielementti 6 voidaan upottaa suoraan tukialustaan 2. Lisätäkseen jousiele-mentin 6 puristuspainetta kovamateriaalielementissä 1 ja parantaakseen liitosta voidaan jousien kylkien väliin kiin-20 nittää kiila 7, 8. Aukot, joihin kimpalemaiset täytteet 3, 4 ja 10 tai jousielementit 5, 6, 11 kiinnittyvät, voivat olla muodostettu suoriksi tai kaareviksi (kuvio 5) ja mahdollisesti myöskin kartiomaisiksi. Jousielementit viedään aukkoihin jännitettyinä. Puristuspaineen on oltava vähintään 2 25 1 g/mm ollakseen tarpeeksi tehokas. Paine ei kuitenkaan saa nousta korkeammaksi kuin 95 % kovamateriaalin murtolu-juudesta murtumien välttämiseksi. Parantaakseen liitoksen varmuutta kovamateriaalielementtien 1, jousielementtien 6 ja jäykän tukialustan 2 välillä voidaan asentaa tukisauvoja 30 24, jotka johdetaan ainakin yhden jousielementin läpi kuta kin kovamateriaalielementtiä kohden. Tukisauvarakenne estää käytännössä kovettumisen jälkeen koko rakenneosan muodonmuutokset. Myöskin poikittaissauvoja 9 voidaan käyttää alustassa kiinnittymisen parantamiseksi.

35 Kuvioista 2 ja 3 ilmenevät toimenpiteet viereisten kovamateriaalielementtien pitämiseksi korkeussuunnsassa sa- 6 76852 massa tasossa. Kuvion 2 mukaisesti on kovamateriaalielement-tien sivureunoihin muodostettu yläpinnan suuntaisia uria, joihin on sijoitettu listoja 14, jotka silloittavat vierekkäisten kovamateriaalielementtien välisen sauman I. Kuvion 5 3 mukaisesti viereisten kovamateriaalielementtien korkeus asema varmistetaan kiekkomaisilla soviteosilla 15 tai myöskin läpikulkevilla aukoilla 16, joihin soviteosat kiinnittyvät.

Kuvio 4 osoittaa voimien toimintaperiaatteen, joka 10 vallitsee toisaalta kovamateriaalielementtien 1 ja tuki- alustan 2 välillä tai jousielementtien 6 ja kovamateriaalielementtien 1 ja myös sen viereiseen kovamateriaalielement-tiin yhdistävän kimpalemaisen täytteen 4 välillä. Sankamai-set jousielementit 6 ovat lisäksi kiinni aukkojen 22, 23 15 seinämien kohdissa 17, 18, 19 ja 20. Jousielementin haarojen väliin sovitetun kiilan vaikutus ilmenee samoin kuviosta 4. Kuvioista 1 ja 4 on samoin nähtävissä mahdollisesti elastisella paisunta-ainekerroksella täytetty erotussauma 21 pituusjännityksien korjaamiseksi.

20 Antaakseen rakenneosalle vastaavan ulkomuodon voidaan tukialustan 2 pinta päällystää muovikerroksella, esim. va-luhartsilla. Tämä toimenpide on myös omiaan helpottamaan kulloistenkin koneenosien tarkkaa sovitusta rakenneosaa asennettaessa, koska muovipäällyste on helpommin työstettä-25 vissä kuin tukialustan kovamateriaali. Rakenneosa valmistetaan tarkoituksenmukaisesti siten, että vierekkäiset kova-materiaalielementit puristetaan ensiksi yhteen sankamaisilla jousielementeillä 5, minkä jälkeen jousielementit päälle-sivelemällä upotetaan kimpalemaisen täytteen 3 sisälle, joka 30 täyte muodostuu kutistumiskykyisestä, mukautuvasta materiaalista, esim. kemiallisesti sidotusta silikaatista tai muovista tai valuhartsista ja joka tunkeutuu aukkoihin, joihin jouset kiinnittyvät. Kimpalemaiset täytteet saavat täten epäsäännöllisen ulkopinnan. Sankamaiset jousielementit 35 voivat myöskin jäädä pois, kuten on näytetty täytteen 4 kohdalla. Myöskin voi esiintyä kimpalemainen täyte 10, joka ei 7 76852 silloita viereisten kovamateriaalielementtien välistä saumaa. Kimpalemaisten täytteitten 3, 4, 10 kovetuttua muodostetaan tukialusta 2 ympäröimällä em. kimpaleet kutistumis-kykyisellä materiaalilla, jolla on vähäisempi kutistumis-5 vara kuin em. kimpaleet muodostavalla materiaalilla. Täten valmistetaan jäykkä, joustamaton liitos kovamateriaalielementtien 1 ja tukialustan 2 välille. Materiaalien valinta ja niiden asentaminen tukialustan 2 muodostamiseksi on tar-koituksenmukaisimmin toteutettava siten, että alustamateri-10 aalin kutistuminen on vähäisempi kuin kimpalemaisen täytteen 3, 4, 10 kutistuminen. Käytettäessä valmisosia tukialustaa 2 varten on niissä kartiomaiset poraukset 25, joihin kovamateriaalielementtien 1 aukkoihin kiinnitetyt jousielemen-tit työnnetään. Myöhemmin poraukset 25 valetaan umpeen.

Claims (5)

8 76852

1. Menetelmä paperikoneiden viirojen tai huopien tukemiseen käytettävien rakenneosien, kuten viirapöytien, 5 foilien yms. valmistamiseksi pinnaltaan kovamateriaaliele-menteillä (1) varustetun tukialustan (2) muotoisena, tunnettu siitä, että kovamateriaalielementit (1), joiden tukialustaan (2) päin olevalla pinnalla on vähintään yksi, tätä pintaa vastaan 90°:sta poikkeavaan kulmaan kallis-10 tettu aukko (22, 23), varustetaan aukon alueella kimpalemai-sella, aukon täyttävällä^kutistumiskykyisestä materiaalista olevalla täytteellä (3, 4, 10), joka on esim. kemiallisesti sidottua silikaattia, keinoainetta, kuten valuhartsia, että tämä kimpalemainen täyte (3, 4, 10) kovetetaan, minkä jäl-15 keen kovamateriaalielementtien (1), kimpaleilla varustetulle pinnalle levitetään tukialusta (2) kutistumiskykyisestä materiaalista olevasta, kimpaleet sisäänsä sulkevasta täytteestä, joka omaa pienemmän kutistumisvaran kuin kimpale-maisen täytteen (3, 4, 10) materiaali sekä kovetetaan, tai 20 tukialusta (2) asetetaan päälle valmiina osana, jossa on kovamateriaalipintaa kohden kapenevat poraukset (25) vas-taanottaakseen kimpaleet tai vapaista päistään kovamateriaalielementtien (1) pinnassa oleviin suoriin tai kaareviin aukkoihin (22, 23) sijoitetut jousielementit (6) ja porauk-25 set (25) täytetään kutistumiskykyisellä, kovettuvalla materiaalilla, esim. valuhartsilla, silikaatilla, betonilla, kemiallisesti sidotulla magnesiitilla ja mahdollisesti vahvistetaan lasikuidulla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, t u n -30 n e t t u siitä, että kimpalemainen täyte (3, 4) sijoitetaan siten, että se silloittaa vierekkäisten kovamateriaalielementtien (1) välisen sauman (I), jolloin täytteen täyttämät aukot (22, 23) ovat vinossa saumoihin (I) päin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, 35 tunnettu siitä, että ennen kimpalemaisen, aukot (22, 23) täyttävän täytteen (3, 4, 10) sijoittamista asete- 9 76852 taan joko suoriin tai kaareviin aukkoihin (22, 23) sanka-maisten jousielementtien (6) vapaat päät.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kovamateriaalielement- 5 tien (1) välinen puristuspaine ja/tai kovamateriaaliele- menttien (1) ja tukialustan (2) välinen puristuspaine ja/tai jousisangan (6) kylkien ja aukonseinämien välisissä kosketuskohdissa (17, 18, 19, 20) oleva puristuspaine pi- 2 detään vähintään arvossa 1 g/mm , kuitenkaan arvo ei saa 10 nousta yli 95 % kovamateriaalielementtien (1) murtolujuu-desta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jousisangan (6) puristuspaineen lisäämiseksi sijoitetaan jousisangan (6) kylkien väliin kii- 15 la (7, 8), joka lepää jousisangan kylkien kohdalla, edullisesti siihen kiinnitettynä, esim. juottamalla, hitsaamalla, liimaamalla tai niittaamalla. ίο 76 8 5 2