FI76718C - Elektriskt driven lufthammare. - Google Patents

Description

KuuLUTusjuLKAisu 7 671 8

Μ® [βί Π1) UTLÄQGNINQSSKRIFT

ψ%ρϊ) (45) ΐ·: :c χ.:-3 (51) Kv.lk.Vlnt.CI4 Β 25 D 11/00

SUOMI-FIN LAND

(FI) (21) Patenttihakemus - Patentansökning 762508 (22) Hakemispäivä - Ansökningsdag gg η£

Patentti- ja rakistarlhallitua (23) Alkupäivä - Giltighetsdag g j Qg ^

Patent- och ragisterstyrelsen (41) Tullut julkiseksi - Biivit offentiig ^ ^ (44) Nähtäväksipanon ja kuul.julkaisun pvm. - no öp

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 31 . uö . oo (86) Kv. hakemus - Int. ansökan (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus - Begärd prioritet 12.09.75

Saksan 1iittotasavalta-Förbundsrepubl iken Tysk-land(DE) P 25^0838.2 (71) Hilti Aktiengesel1schaft, Schaan, Liechtenstein(LI) (72) Franz Chromy, Feldkirch-Levis , I tävalta-Österrike(AT) (7¾) Leitz inger Oy (5¾) Sähköpneumaattinen iskuporakone - Elektriskt driven lufthammare Tämän keksinnön kohteena on sähköpneumaattinen iskuporakone, jossa on ohjaussylinteriin sijoitettu käynnistysmäntä ja iskumäntä, jonka käynnistysmännästä poispäin oleva varsi on kiinnipuristettavissa kiinnipuristuskappaleella.

Kysymyksessä olevaa laatua olevissa tunnetuissa iskuporakoneissa ja t^alttavasaroissa siirtyy iskuenergia iskumännän välityksellä työkaluun. Tätä tarkoitusta varten on työkalu tai sen pitämistä varten tarkoitettu pidinosa vietävissä laitteessa olevaan työkalunpitimeen. Työkalun takaosassa oleva varsiosa tai pidinosa tulee siten iskumännän iskualueelle, vastaavasti iskuenergian siirtävän välikappaleen alueelle.

Varsinkin kulumisteknisistä syistä on iskuporakoneet järjestettävä siten, että iskuenergia ainoastaan silloin siirtyy työkalun varteen vast, työkalun pidinosaan, kun työkalu on kosketuksessa käsiteltävän työaineen kanssa. Tunnetaan esim. iskuporakoneita, joissa tämän saavuttamiseksi työkalun varsi vast, työkalun pidinosa on järjestetty laitteessa olevaan työkalunpitimeen aksiaalisesti työnnettäväksi. Matka, jonka työkalun varsi tai pidinosa on aksiaalisesti työnnettävissä, on valittu siten, että varsi on ainoastaan silloin iskumännän iskuenergian siirtävän välikappaleen iskualueella, kun työkalu käsi- 2 76718 teltävään työaineeseen koskettaessaan tulee työnnetyksi laitteen työkalunpitimeen päin.

Aina silloin, kun iskumäntä ei voi luovuttaa iskuenergiaansa työkaluun, on laitteessa olevien osien ainoastaan ja yksinomaan vastaanotettava tämä energia. Kun tästä olisi seurauksena laitteen melkoinen kuluminen ja ääritapauksessa rikkoutuminen, tunnetuissa iskuporako-neissa on välineet iskumännän ottamiseksi kiinni ja sen iskun kehittävän liikkeen estämiseksi näissä tapauksissa.

Eräs laajalle levinnyt väline iskumännän kiinniottamiseksi on työkalun suunnassa sen eteen sovitettu säteittäisesti laajennettava rengas, johon iskumäntään muodostettu varsi voi upota, kun vastaavan matkan vapauttaa käsiteltävästä työaineesta erotettu työkalu. Kiristysrenkaan omalla joustolla tulee iskumäntä kiinnipidetyksi siksi, kunnes työaineeseen painamisen johdosta työkalun varsi tai työkalun pidinosa työntää iskumännän taas pois kiristysrenkaasta. Iskumäntä voi sitten taas esteettä suorittaa iskuliikettään.

Tällä iskumännän kiinniottoratkaisulla on se epäkohta, että tarvittavan aksiaalisen siirtymismahdollisuuden johdosta ohjaussylinterin, laitteessa olevan työkalunpitimen ja työkalun varren tai työkalun pidinosan on oltava rakenteellisesti pitkä. Näiden osien rakennepi-tuus tekee myöskin iskuporakoneen pitkäksi, mikä pelkän painon kasvun lisäksi aiheuttaa melkoisen etupainoisuuden. Kiristysrengas itse vaikuttaa siinä suhteessa puutteelliselta, että iskumännän jarruttamiseen ja kiinnipitämiseen käytettävissä oleva voima riippuu yksinomaan sen omasta joustosta. Iskumännän äkkiä tapahtuvan uppoamisen johdosta on kiristysrengas alttiina suurelle rasitukselle niin, että se väsyy verraten nopeasti ja menettää siten kiristysvoimansa. Kokemuksen mukaan voi kiristysvoima jo lyhyen käyttöajan jälkeen pienetä siten, että jo työkalun pidinosan oma paino riittää työntämään iskumännän pois kiristysrenkaasta.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada edellä mainittua laatua oleva iskuporakone, jossa on tehokas ja rakenteellisesti edullinen iskumännän kinniottoväline.

3 76718

Keksinnön mukaiselle iskuporarakenteelle on tunnusomaista se, että iskumännän varsi lävistää hoikiksi muodostetun kiinnipuristuskappa-leen, joka iskumännän iskutiellä on varustettu säteittäin varren pintaa vastaan puristavilla alueilla ja että kiinnipuristusholkki menee siirrettävään vaippaputkeen, jolloin kummankin osan limittäin olevassa kohdassa hoikin käynnistysmännästä poispäin olevan osan ulkoläpimitta on suurempi kuin vaippaputken käynnistysraäntää kohti olevan osan sisäläpimitta ja että ainakin toisessa osassa on portaattomasti käynnistysmäntään päin suppeneva osa.

Kiinnipuristuskappaleessa on läpimenoaukko iskumännän käynnistysmännästä poispäin olevalle osalle tai iskumäntään tehdylle akselille ja sen läpimitta on tarkoituksenmukaisesti sama tai suurempi kuin sen läpäisevän iskumännän osan. Tällä tavalla varmistetaan iskumännän vapaa liukuminen. Kiinnipuristuskappaleen toimintaan saattamiseksi käytetään edullisesti työkalun painamis- tai poistoliikettä käsiteltävään työaineeseen nähden. Kiinnipuristusvaikutus ei sen tähden synny kiinnipuristuskappaleen omalla kiristyksellä, joten myöskään sen väsyminen ei ole mahdollista. Tämä johtaa käytännöllisesti katsoen kiinnipuristuskappaleen rajoittamattomaan toimintakykyyn.

Keksinnön mukainen ratkaisu vaikuttaa myöskin edullisesti laitteen ja työkalun rakennepituuteen, sillä iskumännän varsi menee aina kiinnipuristuskappaleen läpi ja on iskun pituudella kiinnipuristettavissa. Iskumäntä ei tarvitse kuollutta matkaa saapuakseen kiinnipuristuskoh-taan, joten se voidaan välttää. Keksinnön mukainen rakenteellinen ratkaisu sopii laitteisiin, joiden työkalua pyöritetään tai ei pyöritetä .

Kiinnipuristuskappale voi olla esim. muodostettu useasta leukaosasta muodostuvaksi kiinnipuristusvälineeksi. Myöskin sopii aksiaalisilla raoilla varustettu rengas. Jotta kuitenkin saataisiin mahdollisimman suuri kiinnipuristuspinta ja siten pieni kuluminen käytön johdosta, kiinnipuristuskappale on muotoiltu hoikiksi. Lisäksi holkki antaa hyvin häiriöttömän toiminnan.

Iskumännän varren läpäisemän hoikin osan puristamista iskumännän vaippapinnan ympärille voidaan esim. helpottaa yksinkertaisesti siten, että holkki tehdään elastisesta aineesta. Myöskin hoikin suu- 4 76718 ren kuormitettavuuden varmistamiseksi se on tarkoituksenmukaisesti terästä ja edullisessa sovellutusmuodossa siinä on pitkittäiset raot, jotka aikaansaavat säteittäisen liikkuvuuden ja siten erittäin tehokkaan iskumännän kiinnipuristuksen. Pitkittäiset raot voivat ulottua ainoastaan hoikin pituuden osalle. Raoilla varustamaton holkinosa on tällöin tarkoituksenmukaisesti käynnistysmäntään päin ja toimii isku-männän varren jatkeena.

Keksinnön mukaan holkki menee siirrettävän vaippaputken läpi, jolloin kummankin osan limittäin olevassa kohdassa hoikin käynnistysmännästä poispäin olevan osan ulkoläpimitta on suurempi kuin vaippaputken käynnistysmännästä poispäin olevan osan sisä-läpimitta ja ainakin toisessa osassa on portaattomasti käynnistysmäntään päin suppeneva kohta. Sen johdosta kulkee vaippaputkea käynnistysmännästä poispäin siirrettäessä vaippaputken suppenevalla sisälä-pimitalla varustettu osa liukuen hoikin suuremmalla ulkoläpimitalla varustetulle osalle, minkä johdosta hoikin säteittäisesti liikkuva osa tulee puristetuksi iskumännän vastetta vasten ja sen seurauksena estää sen edestakaisen liikkeen.

Edullisesti vaippaputki on muotoiltu käynnistysmäntään päin portaattomasti suppenevaksi ja hoikin vaippapinnan käynnistysmännästä poispäin olevassa osassa on sen ulkoläpimittaa suurentava rengaspaksun-noksen muotoinen olake. Vaippaputkea käynnistysmännästä poispäin siirrettäessä siirtyy hoikin ulko-olake vaippaputken portaattomasti suppenevaan osaan ja puristaa hoikin sisäpinnan iskumännän vartta vasten. Kiinnipuristusasennossa syntyy olakkeen kohdalle suuri hoikin osan kiinnipuristus niin, että verraten pienellä voimalla saadaan suuri paikallinen kiinnipuristus.

Periaatteessa on kuitenkin myös mahdollista muotoilla holkki käynnistysmäntään päin portaattomasti suppenevaksi ja järjestää vaippaputken käynnistysmännästä poispäin olevaan osaan sisäläpimittaa pienentävä rengaspaksunnoksen muotoinen olake.

Keksinnön eräässä sovellutusmuodossa liittyy vaippaputken suppenevaan osaan oleellisesti akselin suuntaisen sisäpinnan omaava kohta. Tämän avulla saavutetaan se, että hoikin olake vaippaputken käynnistysmäntään päin siirtymisen jälkeen suurimman puristusvoiman tultua saavu- s 76718 tetuksi joutuu akselin suuntaisen pinnan kohdalle, jonka avulla vaippaputken siirtyminen itsestään takaisin käynnistysmäntään päin estyy. Tällä tavalla saadaan varmistus vaippaputken tarkoituksettomaan siirtymiseen nähden asemasta, jossa hoikilla on suurin kiinni-puristusvoima. Jotta tässä asemassa lisäksi saataisiin myöskin sal-pautuminen, on mahdollista järjestää myöskin vaippaputken akselin suuntaiseen pintaan salpaura olaketta varten.

Jos halutaan puristaa holkki suurella pinnalla iskumännän vartta vasten, niin silloin edullisesti varustetaan vaippaputki ja holkki limittäin olevassa kohdassa käynnistysmäntään päin portaattomasti suppenevalla pinnalla. Jatkuvan kiinnipuristumisen saamiseksi on tarkoituksenmukaisesti portaattomasti suppeneva osa muotoiltu kartioksi .

Vaippaputkessa on edullisesti iskumännän iskutielle ulottuva mukaan-otin. Siten työkalun varren tai työkalun pidinosan ollessa iskumäntää vasten puristamaton, siirtää iskumännän varsi vaippaputken käynnistysmäntään päin, ts. iskumäntä kulkee mukaanottimeen asti ja suorittaa sitten itse kiinnipuristimensa lyömättä muihin koneen osiin ja aiheuttamatta siten vahingoittumisia.

Mukaanottimeksi soveltuu nasta tai rengas. Edullisesti se on kuitenkin muodostettu erilliseksi tai vaippaputken osan muodostavaksi pus-kulevyksi. Puskulevyllä on suuren iskunvastaanottokyvyn lisäksi se etu, että se aikaansaa iskunkehystilan välittömän tiivistämisen työ-kalunpidintilaan nähden.

Keksinnön erään sovellutusmuodon mukaan on järjestetty vaippaputkea käynnistysmännästä poispäin työntävä voima-akku, joka aikaansaa automaattisen iskumännän varren kiinnipuristumisen iskumännän kaikissa työasemissa.

Voima-akuksi sopii esim. kumikappale. Edullisesti voima-akku on muodostettu jouseksi, jolla kokemuksen mukaan on hyvät toimintaominaisuudet ja pitkä käyttöaika.

Keksintö selitetään nyt lähemmin viitaten oheisiin siitä sovellutus esimerkkeinä esitettäviin piirustuksiin, joissa: 6 7671 8

Kuvio 1 esittää esimerkkinä keksinnön mukaista iskuporakonetta työasennossa osittain leikattuna ja kahva poistettuna.

Kuvio 2 esittää iskuporakoneen toista sovellutusmuotoa työasennossa osittain leikattuna.

Kuvio 3 esittää iskuporakoneen leikkausta kuvion 2 viivaa III-III pitkin.

Kuviossa 1 esitetyssä iskuporakoneessa on moottorikotelo 1, johon on sovitettu ainoastaan osittain esitetty kahva 2. Kartiohammaspyörän 3 avulla käytetään kartiohammaskehää 4, joka on liitetty pyörimättömäksi ohjaussylinteriin 5. Ohjaussylinteri 5 on takapäästään kuulalaa-kerin 6 ja etupäästään kuulalaakerin 7 välityksellä laakeroitu kotelossa 8 pyöriväksi ja muuten siirtymättömäksi.

Ohjaussylinterin takaporaukseen 5a on sovitettu käynnistysmäntä 9, joka osittain näkyvällä kiertokangella 10 asetetaan edestakaiseen liikkeeseen. Samoin on poraukseen 5a viety kokonaisuudessaan viitenumerolla 11 merkityn siirrettävän iskumännän pää 11a. Iskumäntä saatetaan liikkumaan edestakaisin käynnistysmännän 9 liikkuessa välissä olevan ilmatyynyn avulla. Tällöin menee käynnistysmännästä poispäin oleva iskumännän varsi 11b kiinni puristuskappaleeksi muodostetun ja ohjaussylinteriin 5 nähden liikkumattoman hoikin 12 läpi. Viimeksi mainitun etupäässä on useita pitkittäisiä rakoja 12a, joten saadaan hoikin säteittäinen liikkuvuus tähän kohtaan. Hoikin 12 raoilla varustettua kohtaa ympäröi vaippaputki 13, joka vuorostaan on sovitettu siirrettäväksi työkalunpitimeksi muodostettuun ohjaussylinterin etuporaukseen 5b.

Vaippaputken 13 ja hoikin 12 limitysalueella vaippaputken 13 sisäsei-nämä on hoikin 12 vaippapinnan kanssa vaikutusyhteydessä ja tätä tarkoitusta varten on hoikin 12 käynnistysmännästä poispäin olevassa päässä sen ulkoläpimittaa suurentava rengaspaksunnoksen muotoinen olake 12b, joka liukuu vaippaputken 13 sisäseinämällä. Vaippaputken 13 sisäseinämä on muodostettu käynnistysmäntään päin suppenevaksi kartioksi 13a, jonka pienimpään läpimittaan liittyy sylinterimäinen osa, ts. akselin suuntainen osa 13b.

7 76718 Käynnistysmännästä poispäin olevan varren 11b pään edessä vaippaput-kessa 13 on varren 11b läpimenon estävä puskulevy IA, jolla tiivistämisen ohella on tehtävänä siirtää iskumännän 11 kineettinen energia etuporaukseen 5b sijoitettuun työkaluun 15.

Kun iskuporakoneessa on työkalu 15 ja se tulee painamalla käsiteltävää työainetta vasten siirretyksi puskulevyä 14 vasten, niin vaippa-putki 13 pysyy käynnistysmännän 9 suunnassa vasteolaketta 5c vasten. Tässä työasennossa olake 12b on suurimman läpimitan omaavan osan 13a alussa niin, että varren llb ja siten koko iskumännän 11 liikkumismahdollisuuteen ei vaikuteta.

Kun sitä vastoin mitään työkalua 15 ei ole työkalupitimessä tai kiinnitetty työkalu 15 esim. kohotetaan käsiteltävästä työaineesta poran käydessä, niin työkalun 15 iskumäntään 11 päin oleva pää 15a päästää vaippaputken vapaaksi työkaluun 15 päin. Edestakaisin liikkuva iskumäntä 11 lyö puskulevyn 14 edelleen ja sen johdosta se ottaen vaippaputken 13 mukaansa siirtyy työkaluun 15 päin. Tällöin ulko-ola-ke 12b liukuu kartiomaista osaa 13b pitkin niin, että esitetyssä tapauksessa hoikin 12 raoilla varustetun osan taivutetut liuskat tulevat puristetuksi vartta llb vasten ja puristavat sen kiinni. Vaippaputki 13 kulkee niin pitkälle työkaluun 15 päin, kunnes olake 12b saapuu akselin suuntaisen osan 13b alueelle. Tähän asemaan vaippaputki 13 pysähtyy ja holkki 12 säilyttää kiinnipuristuksensa.

Kun työkalu 15 painetaan uudelleen käsiteltävää työainetta vasten, niin puskurilevy 14 yhdessä vaippaputken 13 kanssa siirtyy uudestaan käynnistysmäntään 9 päin, minkä johdosta hoikin 12 kiinnipuristus lakkaa.

Jotta lyöty puskulevy 14 ei mitenkään vahingoittaisi vaippaputkea, se on vaimennusrenkaan välityksellä tuettu varmistuslevyyn 17.

Työkalun pitäminen työkalun pitimessä tapahtuu kappaleiden 18 avulla, jotka on sijoitettu aksiaalisesti siirtymättömiksi ohjaussylinterin 5 aukkoihin 5d ja menevät toisaalta työkaluissa oleviin mukaanottoui;in 15b ja toisaalta lukitsemisholkin 19 varmistusuriin 19a. Mukaanottou-rat 15b ovat pitempiä kuin kappaleet 18, joten saadaan rajoitettu työkalun aksiaalinen liikkuvuus työkalunpitimessä. Jousi 20 varmistaa s 76718 sen, että lukitsemisholkki 19 ei itsestään siirry käynnistysmäntään 9 päin ja siten vapauta kappaleita 18.

Kuviossa 2 esitetyssä iskuporakoneessa on myöskin moottorikotelo 30 ja siihen yhdistetty kahva 31. Osittain esitetyn kartiohammaspyörän 32 avulla käytetään kartiohammaskehää 33. Viimeksi mainittu on pyöri-mättömästi yhdistetty ohjaussylinteriin 34. Ohjaussylinterissä 34 on etuosa 34a, joka valmistus- ja asennussyistä on kierteillä kiinnitetty ohjaussylinteriin 34. Koko ohjaussylinterin 34, 34a takaosa on rullalaakerin 35 ja etuosa kuulalaakerin 36 välityksellä laakeroitu pyörivästi koteloon 37.

Ohjaussylinteriin 34 on sovitettu käynnistysmäntä 38 aksiaalisesti siirrettävästi ja osittain esitetyllä kiertokangella 39 edestakaiseen liikkeeseen saatettavasti. Kokonaisuudessaan viitenumerolla 40 merkitty iskumäntä, jossa on pää 40a ja varsi 40b, on toisaalta sijoitettu siirrettävästi ohjaussylinteriin 34 ja toisaalta etupäästään samanaikaisesti työkalunpitimeksi muodostettuun vaippaputkeen 41. Viimeksi mainittu on rajoitetusti siirrettävissä ohjaussylinteriin 34 nähden, jolloin vaippaputken 41 pitkittäisuriin tarttuvat etuosan 34a sijoitetut kytkinrullat 42 aikaansaavat toisaalta vaippaputken 41 siirtyvyyden rajoituksen ja toisaalta koko ohjaussylinterin 34, 34a pyörimisen siirtämisen vaippaputkeen. Vaippaputken 41 työkalunpitimeksi muotoillussa etuosassa on kappaleet 43, jotka aksiaalisesti siirrettävän lukitusholkin 44 avulla tulevat painetuiksi kappaleisiin 43 nähden pitempiin työkalun 45 voimansiirtouriin 45a. Varmistuslevy 46 estää lukitsemisholkin 44 eteenpäin siirtymisen.

Vaippaputken 41 sisäporaus on käynnistysmäntään 38 päin olevalla alueella suurennettu ja siinä on tässä kohdassa käynnistysmäntään 38 päin kartiomaisesti suppeneva kohta 41b. Näin vaippaputken ja varren 40b väliin muodostuneessa kartiomaisessa rengasvälissä on holkki 47, joka kuvion 3 mukaan on pitkittäisillä raoilla 47a jaettu segmenteiksi 47b. Hoikin 47 vaippapinta on myöskin muotoiltu käynnistysmäntään 38 päin suppenevaksi kartioksi 47c. Jotta hoikin 47 aksiaalinen siirtyminen ohjaussylinteriin 34 nähden estyisi, on hoikin takapäässä laippa 47d, joka tarttuu ohjaussylinterin 34 ja etuosan 34a väliin muodostuneeseen rengastilaan.

9 76718

Lukitsemisholkin 44 ja etuosan 34a välissä on jousi 48, joka työntää vaippaputkea 41 aina eteenpäin, ts. käynnistysmännästä 38 poispäin.

Moottorin käydessä käyttää kartiohammaspyörä 32 kartiohammaskehää 33. joka puolestaan saattaa ohjaussylinterin 34 etuosineen 34a pyörimään. Kytkentärullien 41 avulla siirtyy pyöriminen vaippaputkeen 41 ja siitä kappaleiden 43 välityksellä työkaluun 45. Samanaikaisesti saattaa kiertokanki 39 käynnistysmännän 38 edestakaiseen liikkeeseen. Isku-mäntä 40, jonka pää 40a on tiivistävästi sovitettu ohjaussylinteriin 34, siirtyy pään 40a ja käynnistysmännän 38 väliin muodostuneella ilmatyynyllä käynnistysmännän 38 kanssa liikutetuksi edestakaisin. Tällöin lyö varren 41b etupää työasemassa esitetyn työkalun 45 sisäantyönnettyyn päähän. Iskumännän 40 kineettinen energia tulee tällä tavalla työkalun 45 välityksellä siirretyksi käsiteltävään aineeseen.

Yksinkertaistamisen vuoksi on kaikki ilmantasausaukot, jotka ilmatyynyn muodostamiseksi tavallisesti on järjestetty, jätetty pois. Isku-porakoneen työasennossa tulee sen puristuksen avulla työkalun 45 vastaavasti siirtouran 45a etuolakkeen ja kappaleiden 43 välityksellä vaippaputki 41 jousen 48 voimaa vastaan siirretyksi taaksepäin käyn-nistysmäntää 38 kohti. Vaippaputken 41 ja hoikin 47 kartiomainen osa 41b vast. 47c eivät näin aiheuta mitään hoikin 47 varrelle 40b puristumista .

Kun iskuporakone moottorin käydessä nostetaan työkohdasta, niin työkalu 45 siirtouran 45a kohdalla voi siirtyä vaippaputkessa 41 eteenpäin. Vaippaputki 41 ei tämän johdosta tule enää pidetyksi takaase-massa ja jousi 48 siirtää sitä eteenpäin. Tällöin vaippaputken 41 ja hoikin 47 kartiomaiset osat 4lb vast. 47c siirtyvät vastakkain niin, että holkki 47 varteen 40b päin olevalta puoleltaan tulee puristetuksi varren 40b pintaa vasten, mistä on seurauksena iskumännän 40 isku-liikkeen jarrutus ja lopuksi sen pysähtyminen.

Tämä sama kiinnipuristusvaikutus tapahtuu myöskin silloin, kun työkalu 45, tässä tapauksessa pora esim. vedetään pois porausreiästa tai mitään työkalua ei ole työkalunpitimessä.

Tämä ratkaisu sopii varsinkin suuritehoisiin iskuporakoneisiin.

Claims (10)

10 7671 8

1. Sähköpneumaattinen iskuporakone, jossa on ohjayssylinteriin (5, 34) sijoitettu käynnistysmäntä (9, 38) ja iskumäntä (11, 40), jonka käynnistysmännästä poispäin oleva varsi (11b, 40b) on kiin-nipuristettavissa kiinnipuristuskappaleella (12, 47), tunnettu siitä, että iskumännän varsi (11b, 40b) lävistää hoikiksi muodostetun kiinnipuristuskappaleen (12, 47), joka iskumännän (11, 40) iskutiellä on varustettu säteittäin varren pintaa vastaan puristettavilla alueilla ja että kiinnipuristusholkki (12, 47) menee siirrettävään vaippaputkeen (13, 41), jolloin kummankin osan (12, 13; 47, 41) limittäin olevassa kohdassa hoikin (12, 47) käynnistysmännästä (9, 38) poispäin olevan osan ulkoläpi-mitta on suurempi kuin vaippaputken (13, 41) käynnistysmäntää (9, 38. kohti olevan osan sisäläpimitta ja että ainakin toisessa osassa (12, 13; 47, 41) on portaattomasti käynnistysmäntään (9, 38) päin suppeneva osa (13a, 41b, 47c) .

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että hoikissa (12, 47) on pitkittäiset raot (12a, 47a). *

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että vaippaputken (13) osa (13a) on muotoiltu käynnistys-mäntään (9) päin portaattomasti suppenevaksi ja hoikin (12) käyn-nistymännästä (9) poispäin olevassa osassa on sen ulkoläpimittaa suurentava rengaspaksunnoksen muotoinen olake (12b).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että vaippaputken (13) suppenevan osan (13a) loppuun liittyy oleellisesti akselin suuntaisen pinnan omaava osa (13b).

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että kummassakin osassa (41, 47) on limittäin olevassa kohdassa käynnistysmäntään (38) päin portaattomasti suppeneva osa (41b, 41c).

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että portaattomasti suppeneva osa (13a, 41b, 47c) on muotoiltu kartioksi. 11 7671 8

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että vaippaputkessa (13) on iskumännän (11) iskutielle ulottuva mukaanotin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että mukaanotin on muodostettu puskulevyksi (14).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että siihen on järjestetty vaippaputkea käynnistysmännästä (38) poispäin työntävä voima-akku.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen iskuporakone, tunnettu siitä, että voima-akku on muodostettu jouseksi (43). % * 12 7671 8 Pa._t erit k r a._v