FI76669C - Foerfarande foer hindrande av tillvaexten av mikrober och antimikrobiella kompositioner innehaollande jodoniumfoereningar. - Google Patents

Description

1 76669

Menetelmä mikrobien kasvun estämiseksi sekä jodoniumyhdis-teitä sisältävät mikrobienvastaiset yhdistelmät

Keksinnön kohteena on menetelmä bakteerien, le-5 vien ja sienten kasvun estämiseksi sekä mikrobienvastaiset yhdistelmät, jotka sisältävät moniarvoisia jodonium-ylidiyhdisteitä mikrobienvastaisina aineina. Tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä ja yhdistelmissä käytetyillä yhdisteillä on kaava 10 ® !

Ar-I-R

jossa Ar on valinnaisesti substituoitu fenyyli/ naftyyli, 15 antryyli tai fenantryyli, jolloin substituentit voivat olla 0 - 3 aryyli-, C^_^-alkyyli-, C^_^-alkoksi-, nitro-tai halogeeniryhmää; ja R1 on

O

20 %_Ax , ,-v O O .-- ,&ΨΧλ; O ^ n n 25

O 0 ^— NX

2 li 0 II 3 /0, \

R -O-C-C-C-O-R tai -/= O

1 >-»f 1 3 joissa A on happi tai metyleeni; R ja R voivat olla samanlaisia tai erilaisia ja ovat vety, aryyli tai C^_^-35 alkyyli; X on aryyli, C^_^-alkyyli, Cj^-alkoksi, nitro tai halogeeni; ja n on kokonaisluku 0-3.

2 76669

Eräät yhdisteistä, joita käytetään tämän keksin-nän mukaisessa menetelmässä ja yhdistelmissä, voivat esiintyä komplekseina, esim. hydraatteina ja alkoholaat-teina. Tällaiset kompleksit kuuluvat tämän keksinnön pii-5 riin.

Käsite "aryyli", kuten sitä tässä käytetään, tarkoittaa aromaattisia hiilivetyradikaaleja, kuten esimerkiksi fenyyliä, naftyyliä ja antryyliä.

Käsite "alkyyli" tarkoittaa alifaattisia, suora-10 ketjuisia tai haarautuneita radikaaleja, joissa on 1 - 4 hiiliatomia, kuten metyyliä, etyyliä, propyyliä, is*opropyy-liä, butyyliä ja sekundääristä butyyliä.

Käsite "alkoksi" tarkoittaa alkoksiryhmiä, jotka sisältävät 1 - noin 4 hiiliatomia, kuten metoksia, etok-15 siä, propoksia ja isopropoksia.

Termi "halogeeni" tarkoittaa fluoria, klooria, bromia tai jodia.

Edullisissa yhdistelmissä tai menetelmissä käytettyjen yhdisteiden aryyliosa on substituoitu sidoksen vie- 20 ressä jodiatomiin nitroryhmällä. Vielä edullisempia käy tettäviksi tämän keksinnön mukaisessa menetelmässä ovat ne kaavan I mukaiset yhdisteet, joita edustaa kaava 3 7 6 6 6 9 jossa X on o-nitro; n on kokonaisluku 1 tai 2; A on happi; 2 3 ja R ja R ovat samanlaisia alkyylejä, joissa on 1 - 4 hiiliatomia. Edullisista yhdisteistä on yhdiste, joka on erityisen edullinen tässä käytettäväksi, yhdiste, 5 jossa R ja R ovat metyylejä, n on kokonaisluku 1 ja X on orto-nitro (ts. o-nitrofenyyli-isopropylideenimalonyylijodo-ni) .

Yhdisteet, joita tämän keksinnön menetelmässä käytetään, valmistetaan käyttäen tekniikan tasolla tunnettuja 10 menetelmiä. Menetelmiä ja aineksia, joita käytetään näiden yhdisteiden valmistukseen, on esitetty esimerkiksi julkaisuissa Structure Elucidation, Mechanism and Synthetic Applications of Organoiodone (III) Compounds: Dibenziodoles, Dibenziodolium Salts, Phenyldimedonyliodones, Phenylhydroxy-15 tosyloxyiodine and Phenylmethoxitosyloxyiodine (A.G. Relenyi, 1982, University of Akron Library, Akron, Ohio); 0. Neiland ja B. Karele, J. Org. Chem. USSR (Engl. Transl.), 7, 1674-1677 (1971); ja The Chemistry of Functional Groups, Supplement D (Patai ja Rappoport, toimittaja), John Wiley and 20 Sond, Ltd., 1983.

Esimerkiksi niitä kaavan I yhdisteitä, joissa R on

HtX

o ja A on happi, voidaan valmistaa seuraavalla menetelmällä.

2 3

Malonihappo saatetaan reagoimaan tarvittavan R ,R -substi-30 tuoidun ketonin kanssa vahvan happokatalyytin, kuten rikkihapon tai kloorivetyhapon läsnä ollessa muodostamaan halut-tu malonaatti; tämä reaktio kuvataan seuraavalla reaktio-sekvenssillä: 4 76669 o o

O O O If II

U i, 2 U 3 H C-C-O-C-CH /H SO

HO—C - CH2— C —OH + R — C - R -----—>

O

10 Malonaatti saatetaan sitten reagoimaan X-substituoi- dun jodosobentseenin kanssa inertissä orgaanisessa liuotti-messa, kuten kloroformissa, dikloorimetaanissa tai 1,1,2,2-tetrakloorietyleenissä; tämä reaktio kuvataan seuraavalla reaktiosekvenssillä: n 6 n o 20

Samalla tavalla muut kaavan I, jossa R on kuten edellä määriteltiin, edustamat yhdisteet valmistetaan yhdenmukaisella tavalla, kuten esimerkiksi saattamalla haluttu X-substituoitu jodosobentseeni reagoimaan 1,3-dikarbonyyli-25 syklisen tai asyklisen yhdisteen kanssa. Esimerkiksi niille kaavan I yhdisteille, joissa R1 on 30 X-a" Xr 2 3 (ja A on metyleeni ja R ja R tarkoittavat samaa kuin edel-2 3 la) haluttu R ,R -substituoitu-3,5-diketosykloheksaani saa-35 tetaan reagoimaan X-substituoidun jodosobentseenin kanssa 5 76669 inertissä orgaanisessa liuottimessa, kuten kloroformissa; tätä reaktiota kuvaa seuraava reaktiosekvenssi: ! n £ n 0 Tähän asti on ollut tuntematonta, että kaavan I yhdis-10 teitä voidaan käyttää arvokkaisiin mikrobinvastaisiin käyttötarkoituksiin (ts. bakteeri-, sieni- tai levämyrkkynä). Esimerkiksi, kaavan I yhdisteitä tai yhdistelmiä, jotka sisältävät yhden tai useampia niitä vaikuttavana mikrobinvastaisena aineosana, voidaan yhdistää laastiin, painoväriin, rakennus-15 levyihin, tekstiileihin, paperiin, liimoihin, saippuoihin, synteettisiin pesuaineisiin, leikkuuöljyihin, polymeeriai-neksiin, palsamointinesteisiin, öljypohjaisiin maaleihin, lateksimaaleihin ja mihin muuhun tahansa vesipohjaiseen systeemiin tai niiden pinnalle erilaisten mikrobituholaisten 20 hyökkäyksen estämiseksi ja siten seurauksena olevan talou- dellisen häviön välttämiseksi, joka aiheutuu tällaisten tuotteiden pilaantumisesta mikro-organismien vaikutuksesta. Näitä yhdisteitä voidaan levittää myös tekstiileihin, selluloosa-aineksiin tai viljaan tai niitä voidaan käyttää puun ja 25 puutavaran kyllästämiseen säilyttämään ja suojaamaan tällaisia tuotteita mädätys-, home- ja laho-organismien hyökkäykseltä.

Eräs edullinen mikrobinvastainen käyttö kaavan I yhdisteille käsittää yhdistämisen erilaisiin latekseihin, ku-30 ten liimoihin, tekstiileihin, maaleihin, papereihin yms., jotka voivat joutua alttiiksi mikrobiologiselle saastutukselle ja/tai pilaantumiselle. Samalla tavalla eräs toinen mikrobinvastainen käyttötarkoitus kaavan I yhdisteille on säilytysaineena metallintyöstönesteissä.

35 Vielä eräs edullinen mikrobinvastainen käyttö kaavan I yhdisteille on liman kasaantumisen estämisessä vesijääh- 6 76669 dytystorneissa. Näillä yhdisteillä on tyypillisesti pienet vähiirunäisestopitoisuudet vesisyntyisiäbiosaastuttajia vastaan, joita usein esiintyy teollisissa jäähdytystorneissa, kuten esimerkiksi Pseudomonas aeruginosa’a ja Entherobacter 5 aerogenes'tä vastaan. Lisäksi näillä yhdisteillä on tyypillisesti hyvä hydrolyyttinen pysyvyys (puoliintumisaika päivistä kuukausiin) ja ne ovat siten kestäviä vesipitoisissa väliaineissa. Pienistä pitoisuuksista johtuen, jotka tarvitaan estämään liman kasautuminen tässä ympäristössä, myöhem-10 piä hajoamistuotteita on myös läsnä pienissä pitoisuuksissa. Erityisen edullinen käytettäväksi edellä selostetussa vesi-jäähdytystornikäytössä on yhdiste o-nitrofenyyli-isopropyli-deenimalonyylijodoni. Tämän keksinnön mikrobinvastaiset yhdistelmät sisältävät edullisesti 1-50 paino-% jodoniumylidi-15 yhdistettä ja edullisesti ne sisältävät tätä yhdistettä 1-20 paino-%. Keksinnön menetelmässä bakteerit, sienet tai levät tai niiden elinpaikka saatetaan kosketukseen yhdistelmän kanssa, joka sisältää 0,00001 - 10 paino-% (1—100 000 ppm), edullisesti 0,0001 - 5 paino-% ja edullisimmin 0,0001 -20 0,3 paino-% ainakin yhtä näistä jodoniumylidiyhdisteistä.

Seuraavat esimerkit valaisevat keksintöä edelleen.

Esimerkki 1 o-nitrojodosobentseenidikloridi 5,38 g (o-nitrojodobentseeniä sekoitettiin 50 ml:n 25 kanssa kloroformia. Tähän seokseen lisättiin tiivistettyä (tiivistetty hiilihappojään lämpötilassa) kloorikaasua pitäen lämpötila samanaikaisesti 25°C:ssa. Muodostui keltainen sakka, joka kerättiin suodattamalla antamaan 5,66 g o-nitro jodosobentseenidikloridia , sulamispiste (sp.) 82-84°C.

30 Esimerkki 2 o-nitrojodosobentseeni o-nitrojodosobentseenidikloridia (3,0 g) hierrettiin 15 ml :11a 33-%:ista kaliumhydroksidiliuosta. Lisättiin vielä 20 ml vesipitoista kaliumhydroksidiliuosta ja syntynyt 35 oranssinvärinen jauhe koottiin suodattamalla, pestiin 7 16669 vedellä ja sitten kolme kertaa 20 ml:n annoksilla dietyyli-eetteriä antamaan 1,78 g o-nitrojodosobentseeniä.

Esimerkki 3

Isopropylideenimalonaatti 5 Seuraten Davidson1in ja Bernhard*in yleistä menetel mää (J. Amer. Chem. Soc., 70, 3426 (1948)) valmistettiin iso-propylideenimalonaattia seuraavasti: malonihappoa (26,08 g) sekoitettiin etikkahapon anhydridin (31 ml) kanssa ja sitten lisättiin 1,58 g väkevää rikkihappoa, minkä jälkeen jonkin 10 verran malonihappoa liukeni. Syntynyttä seosta jäähdytettiin jäähauteella ja lisättiin sekoittaen 21 ml asetonia pitäen lämpötila alle 20°C:n. Liuos jäähdytettiin n. 0°C:seen n. neljäksi päiväksi, jona aikana kehittyi keltainen väri ja liuos jäätyi. Tämän neljän päivän jakson aikana tämä jää-15 tynyt seos sulatettiin aika-ajoin, sekoitettiin ja annettiin jäätyä uudelleen. Neljän päivän jakson päätyttyä kylmästä seoksesta otettiin talteen kiinteä aine. Tämä kiinteä aine pestiin 250 ml :11a jääkylmää vettä (n. 3-5°C) ja annettiin kuivua ilmassa antamaan 21,11 g valkoista kiteistä isopropy-20 lideenimalonaattia. Tätä isopropylideenimalonaattia tulisi edullisesti varastoida jäähdytettynä.

Esimerkki 4

o-nitrofenyyli-isopropylideenimalonyylijodoni 25 ,-v _ °*--O

<§—<pc;

N02 O

30 Seokseen, jossa oli isopropylideenimalonaattia (0,917 g) 20 ml:ssa kloroformia, lisättiin (aluksi pienin lisäyksin) 1,78 g o-nitrojodosobentseeniä. Tätä seosta sekoitettiin n. 15 minuuttia, jolloin syntyi sakka, joka koottiin suodattamalla. Sakka pestiin dietyylieetterillä ja kui-35 vattiin sitten antamaan 1,88 g vaaleankeltaista jauhetta, 8 76669 joka tunnistettiin o-nitrofenyyli-isopropylideenimalonyyli-jodoniksi, sp. 166-168°C.

Esimerkki 5 p-nitrojodosobentseenidikloridi 5 Tiivistettyä kloorikaasua lisättiin tiputtaen 10 mi nuutin ajan kylmään (n. -30°C) seokseen, jossa oli 20 g p-nitrojodobentseeniä 300 ml:ssa kloroformia, jolloin muodostui hienoja keltaisia kiteitä, jotka otettiin talteen suodattamalla. Edellä saadun seoksen pitkitetyn jäähdyttä-10 misen jälkeen saatiin suodattamalla vielä toinen kidesaalis. Sulamispisteen ja tunnetun saostusmenetelmän perusteella tuote (22,09 g) tunnistettiin p-nitrojodosobentseenidiklori-diksi, sp. 148°C.

Esimerkki 6 15 p-nitrojodosobentseeni

Seosta, jossa oli p-nitrojodobentseeniä (5,00 g) ja asetonitriiliä (n. 45 ml), käsiteltiin tiivistetyllä kloorikaasulla (3 ml) antamaan p-nitrojodosobentseenidiklori-dia hienoina keltaisina kiteinä, p-nitrojodosobentseeni-20 dikloridi (3,83 g) jauhettiin perusteellisesti 90 ml:n kanssa väkevöityä vesipitoista natriumhydroksidiliuosta, jota lisättiin kolmena 30 ml:n annoksena, antamaan kirkas oranssinvärinen tahna, joka koottiin. Koottu aines pestiin vedellä, suodatettiin ja pestiin sitten kloroformilla, suodatet-25 tiin ja annettiin kuivua ilmassa useita tunteja antamaan 3,03 g keltaista kiinteää ainetta (sp. 87°C, räjähti), joka tunnistettiin p-nitrojodosobentseeniksi.

Esimerkki 7 p-kloorijodosobentseenidiasetaatti 30 Kylmää (0-10°C) liuosta, joka sisälsi p-kloorijodo bentseeniä (24,91 g) 150 mlrssa kloroformia, käsiteltiin tiivistetyllä kloorikaasulla ja muodostui kirkkaankeltainen sakka, p-kloorijodosobentseenidikloridi. Sen jälkeen kun saatua seosta oli sekoitettu 15 minuuttia p-kloorijodoso-35 bentseenidikloridi eristettiin suodattamalla, p-kloorijodosobentseenidikloridi liuotettiin sitten jääetikkaan (150 ml) 9 76669 ja tämä seos jäähdytettiin lähelle jäätymistä ja käsiteltiin sitten 200 ml :11a lyijyasetaatin (39,63 g) liuosta jääeti-kassa. Puolen tunnin voimakkaan sekoittamisen jälkeen reak-tioseos suodatettiin (lyijykloridin poistamiseksi) ja suo-5 dos kaadettiin n. 500 g:lie murskattua jäätä. Syntynyttä vesipitoista seosta uutettiin neljä kertaa 400 ml:n annoksilla dikloorimetaania. Dikloorimetaaniuutteet yhdistettiin ja tämä dikloorimetaaniliuos pestiin kolme kertaa 300 ml:n annoksilla vettä, kuivattiin magnesiumsulfaatilla ja haihdu-10 tettiin kuiviin antamaan 17,70 g p-kloorijodosobentseenidi-asetaattia.

Esimerkki 8 p-metoksijodosobentseenidiasetaatti

Tiivistettyä kloorikaasua (5 ml) lisättiin liuokseen, 15 jossa oli p-metoksijodobentseeniä (n. 6 g) 100 mltssa kloroformia. Saostui kirkkaankeltainen sakka, p-metoksijodoso-bentseenidikloridi. p-metoksijodosobentseenidikloridituote suodatettiin nopeasti reaktioseoksesta ja sen ei annettu kuivua (hajoamisen estämiseksi). Kloroformikostea tuote li-20 sättiin nopeasti lyijyasetaatin (16,42 g) liuokseen 130 ml:ssa jääetikkaa ja sekoitettiin. Sen jälkeen kun reaktioseosta oli sekoitettu kaksi tuntia, muodostunut lyijykloridi poistettiin suodattamalla ja pestiin etikkahapolla (50 ml). Erikkahappo-pesuneste yhdistettiin reaktioseossuodoksen kanssa (ts.

25 reaktioseoksen kanssa, josta lyijykloridi oli poistettu) ja tämä seos kaadettiin n. 500 g:lie murskattua jäätä, mistä oli seurauksena sakan muodostuminen. Sakka otettiin talteen suodattamalla ja ilmakuivattiin antamaan 1,33 g valkoista, raakaa p-metoksijodosobentseenidiasetaattia (sp. 74-81°C).

30 Sen jälkeen kun saostunut p-metoksijodosobentseenidiasetaatti oli poistettu, suodosta (vesipitoista etikkahappo-klo-roformi-seosta) uutettiin dikloorimetaanilla (kuusi kertaa 200 ml:n annoksilla). Dikloorimetaaniuutteet yhdistettiin, kuivattiin sitten magnesiumsulfaatilla ja haihdutettiin an-35 tamaan öljy. öljy saatettiin jatkuvaan Soxhlet-uuttoon 43 tunniksi liuoksella, jossa oli asetonia (30 ml) ja n-heksaania ίο 7 6 6 6 9 (150 ml). Uuttohylsyyn muodostui jauhe, joka suodatettiin ja kuivattiin antamaan 5,93 g p-metoksijodosobentseenidiasetaat-tia, sp. 82 - 83,50C„

Esimerkki 9 5 Fenyylidimedonyylijodoni \U/ λ/^Η3 10 10,00 g jodosobentseenidiasetaattia (valmistettu yhdenmukaisella tavalla kuin edellä selostettu) ja 4,35 g di-medonia (ts. 1,1-dimetyyli-3,5-diketosykloheksaania) sekoi-15 tettiin 30 minuuttia 250 ml:ssa dikloorimetaania. Tätä reak-tioseosta pestiin sitten kolme kertaa 100 ml:n annoksilla 5-%:ista vesipitoista natriumhydroksidia. Orgaaninen kerros pestiin sitten kolme kertaa 100 ml:n annoksilla kyllästettyä vesipitoista natriumkloridiliuosta, kuivattiin magnesium-20 sulfaatilla ja dikloorimetaani haihdutettiin sitten antamaan valkoinen, suomuinen, amorfinen kiinteä aine. Tätä kiinteää ainetta sekoitettiin voimakkaasti dietyylieetterin kanssa ja kuivattiin antamaan 8,13 g fenyylidimedonyylijodonia, sp. 128,5 - 129,5°C.

25 Esimerkki 10 p-metoksifenyylidimedonyylijodoni 30 ^Η3

Kylmää (0°C) seosta, jossa oli p-metoksijodosobentseenidiasetaattia (6,0 g) ja dimedonia (2,40 g) 75 ml:ssa kloroformia, sekoitettiin puoli tuntia, lämmitettiin sitten 35 huoneen lämpötilaan ja sekoitettiin vielä 1,5 tuntia. Seos haihdutettiin sitten kuiviin (n. 30°C:ssa, imutyhjö) ja 11 76669 jäännöstä hierrettiin dietyylieetterin kanssa (100 ml) antamaan 4,76 g valkoista jauhetta suodattamisen jälkeen (sp. 147-151°C) ., Syntynyt valkoinen jauhe liuotettiin kloroformiin (30 ml) ja sitten lisättiin dietyylieetteriä 5 (100 ml). Hitaan haihduttamisen jälkeen saatiin liete, joka suodatettiin ja otettiin talteen 3,42 g sakkaa. Sakka tunnistettiin p-metoksifenyylidimedonyylijodoniksi, sp. 145-147°C.

Esimerkki 11 10 p-nitrofenyylidimedonyylijodoni 15

Dimedonia (1,60 g) ja p-nitrojodobentseeniä (3,03 g) lisättiin 20 ml:aan kloroformia ja syntynyttä seosta sekoitettiin yli yön. Muodostui sakka, joka eristettiin suodattamalla antamaan 2,22 g valkoista suomuista kiinteää ainetta 20 kuivaamisen jälkeen (sp. 130-131°C). Suodokseen lisättiin dietyylieetteriä (60 ml) ja muodostui valkoinen, suomuinen sakka, joka eristettiin ja kuivattiin (1,17 g; sp. 130-131°C). Valkoiset sakat yhdistettiin ja saatettiin jatkuvaan uuttoon dietyylieetterillä antamaan 2,96 g p-nitrofenyylidimedonyy-25 lijodonia (sp. 130-131°C).

Esimerkki 12 p-kloori f enyy1idimedonyy1i jodoni /7Γ\ ® ^ V ,ch,

Dimedonia (6,95 g) lisättiin lietteeseen, jossa oli p-kloorijodosobentseenidiasetaattia (17,70 g) 100 ml:ssa 35 dikloorimetaania. Puolen tunnin sekoittamisen jälkeen seos geeliytyi. Geeliytynyt seos suodatettiin antamaan amorfinen 12 76669 kiinteä aine. Tätä kiinteää ainetta pestiin kolme kertaa 100 ml:n annoksilla dikloorimetaania antamaan 15,72 g valkoista, suomuista kiinteää ainetta, joka tunnistettiin p-kloorifenyylidimedonyylijodoniksi, sp. 157-158°C.

5 Esimerkki 13 p-bromifenyylidimedonyylijodoni / \ ® / V ,CH- -ap)—ρς.,

Liuosta, jossa oli 50,95 g p-bromijodobentseeniä 150 mlrssa kloroformia, käsiteltiin tiivistetyllä kloori-15 kaasulla, mikä antoi hienon keltaisen sakan p-bromijodoso-bentseenidikloridia. p-bromijodosobentseenidikloridisakka poistettiin suodattamalla ja pestiin kylmällä kloroformilla. Kylmään (0°C) liuokseen, jossa oli p-bromijodosobentseenidi-kloridia 900 ml:ssa asetonitriiliä, lisättiin 166,92 g hopea-20 asetaattia. Muutaman minuutin kuluttua saostunut hopeaklori-di poistettiin suodattamalla ja suodos väkevöitiin lietteeksi. Liete liuotettiin sitten 1 000 ml:aan kloroformia, suodatettiin ja lisättiin 25,33 g dimedonia. N. 15 minuutin kuluttua muodostui valkoinen sakka seokseen ja seos jäähdytet-25 tiin sitten 0°C:seen 24 tunniksi. Jäähdytysjakson jälkeen sakka otettiin talteen suodattamalla ja talteen saatiin 29,66 g valkoista suomuista kiinteää ainetta. Tämä valkoinen suomuinen kiinteä aine pestiin kolme kertaa 200 ml:n annoksilla kloroformia ja kuivattiin sitten. Suodokseen lisättiin 30 dietyylieetteriä (200 ml), josta saostui vielä lisämäärä (18,36 g) valkoista, suomuista ainetta. Yhdistetyt saostumat tunnistettiin p-bromifenyylidimedonyylijodoniksi, sp. 161-162°C.

Analyysi C.J 4H14BrIC>2 :lle: 35 Laskettu: C 39,94 H 3,35 I 30,14

Saatu: C 39,78 H 3,43 I 29,97 13 76669

Esimerkki 14

Fenyylidibentsoyylimetyylijodoni * J-<p) (o 10

Kaliumhydroksidia (17,0 g) 500 ml:ssa metanolia jäähdytettiin jäähauteella 0-5°C:seen ja lisättiin dibentsoyy-limetaania (22,4 g). Kylmään seokseen lisättiin hitaasti jo-dosobentseenidiasetaattia (32,2 g). Yhden tunnin sekoittami-15 sen jälkeen lisättiin hitaasti 500 ml jäävesiseosta edistämään kiteiden muodostumista. Syntynyt kidesaalis pestiin kahdella 100 ml:n annoksella metanolia ja huuhdeltiin sitten di-etyylieetterillä. Syntynyt sakka liuotettiin kloroformiin ja saostettiin uudelleen petrolieetterillä antamaan 20,0 g 20 (23,5 %:n saanto) tummankeltaista kiteistä fenyylidibentso- yylimetyylijodonia, sp. 85-88°C.

Esimerkki 15 p-bifenylyylidimedonyylijodoni p-jodobifenyyliä (10,0 g) liuotettiin 100 ml:aan 30 kloroformia. Kun kloroformiliuos oli jäähtynyt hiilihappo-jää/asetoni-lämpötilaan, pulputettiin liuokseen kloorikaasua. Muutaman minuutin käsittelyn jälkeen muuttumattomalla : kloorikaasuvirralla syntyneen keltaisen liuoksen annettiin lämmetä huoneen lämpötilaan. Kiteiden kasvun edistämiseksi 35 pullon kylkiä raaputettiin terävällä kiillottamattomalla la-sisauvalla ja muodostui hieno keltainen sakka, joka 14 76669 eristettiin suodattamalla. Kiteet kuivattiin ilmassa antamaan 10,3 g p-bifenylyylijodosodikloridia. Tämä p-bifenylyy-lijodosodikloridi lisättiin seokseen, jossa oli 2,08 g di-medonia ja 125 ml kloroformia. N. 10 minuutin sekoittamisen 5 jälkeen lisättiin 20 ml vesipitoista laimeaa natriumhydrok-sidiliuosta. Muutaman minuutin sekoittamisen jälkeen muodostui kirkas kloroformikerros ja kirkas vesipitoinen kerros. Kloroformikerros erotettiin, joka myöhemmin käsittelyn jälkeen heksaaneilla antoi harmahtavan valkoisen sakan, joka 10 otettiin talteen suodattamalla ja kuivattiin ilmassa antamaan 2,31 g p-bifenylyylidimedonyylijodonia, sp. 147-148°C.

Kaavan I yhdisteiden mikrobinvastainen aktiivisuus osoitettiin seuraavin menetelmin.

Vähimmäisestoväkevyys (MIC) esimerkin 4 yhdisteelle 15 (ts. o-nitrofenyyli-isopropylideenimalonyylijodonille) määritettiin yhdeksälle bakteerille (käyttäen ravintoagaria) ja viidelle hiivalle ja sienelle (käyttäen mallashiiva-aga-ria). Valmistettiin tämän testiyhdisteen (ts. esimerkin 4 yhdisteen) 1-%:inen liuos asetoni/veden seokseen. Ravinto-20 agaria valmistettiin pH 6,8:ssa käyttäen deionoitua vettä standardi Difco-menetelmien mukaisesti. Mallashiiva-agaria valmistettiin lisäämällä 3 g Bacto-hiivauutetta ja 45 g Bacto-mallasagaria litraa kohti deionoitua vettä. Agar (ravintoagar testattaessa bakteereilla ja mallashiiva-agar 25 testattaessa hiivalla ja sienillä) jaettiin 300 ml:n tasa-osiin 25 x 200 mm:n koeputkiin, suljettiin tulpalla ja käsiteltiin autoklaavissa 15 minuuttia 115°C:ssa. Agaria sisältäviä koeputkia jäähdytettiin vesihauteella, kunnes aga-rin lämpötila oli 48°C ja sitten lisättiin sopiva määrä tes-30 tiyhdisteen 1-%:ista liuosta (paitsi kontrolleja, joihin ei testiyhdistettä lisätty) vastaaviin koeputkiin, niin että saatiin testiyhdisteen loppuväkevyydet 500, 250, 100, 50, 25, 10, 5, 2,5, 1,0 ja 0 miljoonasosaa (ppm) agarissa. Jokaista agarliuosta sekoitettiin ja kaadettiin yksittäisiin petrile-35 vyihin, niin että jokainen petrilevy sisälsi agaria, jossa oli tunnettu pitoisuus testiyhdistettä siihen dispergoituna.

is 7 66 6 9 24 tunnin kuivaamisen jälkeen petrilevyt ympättiin bakteereilla, kun petrilevyt sisälsivät ravintoliemiagaria tai sienillä ja hiivalla, kun petrilevyt sisälsivät mallashii-va-agaria.

5 Ymppääminen bakteereilla suoritettiin käyttäen seu- raavaa menettelytapaa. Valmistettiin jokaisen bakteerin 24 tunnin viljelyä inkuboimalla vastaavia bakteereita putkissa, jotka sisälsivät ravintolientä, 24 tuntia 30°C:ssa tärytti-messä. Jokaisen 24 tunnin viljelyn laimennuksia tehtiin niin, 10 että saatiin yhdeksän eri suspensiota (yksi kullekin yhdek- g sästä testibakteerista), niin että jokainen sisälsi 10 pesäkettä muodostavia yksiköitä (GFU)/ml nimenomaisen bakteerin suspensiota, 0,3 ml:n tasaosia kustakin edellä mainituista suspensioista käytettiin täyttämään Steer's Repli-15 cator'in yksittäiset syvennykset. Jokaiselle mikrobisuspen-siolle käytettiin 0,3 ml täyttämään kolme syvennystä (ts. kolmeen syvennykseen kuhunkin 0,3 ml), niin että yhdeksälle eri bakteerille täytettiin 27 syvennystä. Steer's Replicator-ia käytettiin sitten petrilevyjen ymppäämiseen.

20 Petrilevyjä inkuboitiin 30°C:ssa 48 tuntia ja luet tiin sitten sen määrittämiseksi, oliko testiyhdiste (ts. esimerkin 4 yhdiste), joka oli yhdistetty agariin, estänyt vastaavien bakteerien kasvua. Vähimmäisestoväkevyys (MIC) kullekin bakteerille määritettiin pienimmäksi testiyhdis-25 teen väkevyydeksi, joka esti bakteerien kasvun.

Ymppääminen sienillä ja hiivalla suoritettiin seuraavasti. Sienien ja hiivan viljelyä inkuboitiin seitsemän päivää mallashiiva-agarilla 30°C:ssa. Nämä viljelyt käytettiin suspensioiden valmistamiseksi seuraavalla menettelytavalla.

30 Valmistettiin jokaisen organismin suspensio lisäämällä 10 ml steriiliä suolaliuosta ja 10 mikrolitraa (^ul) Triton X100 viillokseen. Steriiliä suolaliuos/Triton X100-liuosta sekoitettiin sitten steriilillä tukolla viilloksella kasvaneiden mikro-organismien suspendoimiseksi. Jokainen saatu suspensio 35 laimennettiin steriiliin suolaliuokseen (1 osa suspensiota: 9 osaa steriiliä suolaliuosta). Näiden laimennusten tasaosia 16 76669 pantiin Steer's Replicator1 in yksittäisiin syvennyksiin ja ympättiin petrilevyjä, kuten edellä selostettiin. Petrile-vyjä inkuboitiin 30°C:ssa ja luettiin 48 tunnin kuluttua hiivan ja 72 tunnin sienien suhteen.

5 Taulukossa 1 esitetään o-nitrofenyyli-isopropylidee- nimalonyylijodonin MIC (ppm:issa) siinä esitetyille organismeille.

Taulukko 1 MIC (o-nitrofenyy- 10 li-isopropylideeni-

Organismi ATCC # malonyylijodoni)

Bacillus subtilis 8473 £l,0

Enterobacter aerogenes 13048 1,0

Escherichia coli 11229 il,0 15 Klebsiella pneumoniae 8308 <1,0

Proteus vulgaris 881 <_1,0

Pseudomonas aeruginosa 10145 10

Pseudomonas aeruginosa PRD-10 15442 10 20 Salmonella choleraesuis 10708 <_1,0

Staphylococcus aureus 6538 i1»0

Aspergillus niger 16404 250

Penicillium chrysogenum 9480 100

Trichoderma viride 8678 250 25 Candida albicans 10231 100

Saccharomyces cervisiae 4105 100

Samanlaisella menetelmällä määritettiin kaavan I eri yhdisteiden MIC-arvot (ppm:issa) organismille Enterobacter 30 aerogenes neutraalissa liuoksessa (pH = 6,8) ja emäksisessä väliaineessa 8pH = 8,2). Nämä tulokset on esitetty taulukossa 2.

17 76669

Taulukko 2 MIC MIC,

Yhdiste esim, nro NEA AEA

4 <1,0 2,5 5 - ' 9 2500 2000 10 1500 1500 11 1000 750 12 2000 1500 13 1000 1000 10 14 1500 1500 15 1500 1500 aEnterobacter aerogenes neutraalissa kasvuväliaineessa 15 (pH = 6,8) °Enterobacter aerogenes emäksisessä kasvuväliaineessa (pH = 8,2)

Kaavan I yhdisteiden kyky toimia suoja-aineina (kuten osoitettiin käyttämällä o-nitrofenyyli-isopropylideeni-20 malonyylijodonia) testattiin sekä lateksi- että leikkuuöl-jyemulsioissa. Lateksi oli vinylideenikloridi-butadieeni-kopolymeeri, jonka pH oli 6,1. Emulsiotyyppinen leikkuuöljy oli väkevöite, Vantrol® 51-086-B, jota valmistaa Van Straaten Chemical Company. Tämä väkevöite laimennettiin suh-25 teeseen 1:40 vesijohtovedellä ja sen loppu-pH oli 9.7.

Lateksin 50 g:n tasaosia pantiin steriileihin pulloihin ja 100 g:n tasaosia laimennettua leikkuuöljyä pantiin 250 ml:n erlenmeyerpulloihin. Sopiva määrä o-nitrofenyyli-isopropylideenimalonyylijodonin tuoretta 1-%:ista varasto-30 liuosta asetoni/vedessä lisättiin haluttujen loppuväkevyyk-sien saavuttamiseksi (ks. taulukot 4 ja 5). Pieni annos vastaavaa lateksi- tai leikkuuöljyvalmistetta siveltiin sitten Tryptic Soy Agar (TSA) -petrilevyille käyttäen steriilejä puuvillatukkoja sen määrittämiseksi, olivatko valmisteet 35 steriilejä. Jos nimenomainen valmiste oli steriili, se ympättiin sitten sopivalla määrällä (0,1 ml lateksille ja 18 76669 0,2 ml leikkuuöljylle) yhtä suurien tasaosien seosta 24 tunnin viljelyistä jokaisesta taulukossa 1 luetellusta baktee-riorganismista (ei sieniä ja hiivaa). Lateksinäytteitä inku-boitiin 30°C:ssa ja leikkuuöljyjä sekoitettiin pyörivällä 5 ravistimella huoneen lämpötilassa. 24 tunnin kuluttua kaikkia näytteitä siveltiin jälleen TSA:lle. Kaikkia levyjä in-kuboitiin sitten 30°C:ssa 48 tuntia ja arvosteltiin sitten asteikolla yhdestä 10:een taulukossa 3 selostetun kasvuar-vostelusysteemin mukaisesti.

10 Taulukko 3

Arvosana Pesäkkeiden lukumäärä 1 0 2 1-4 3 5-10 15 4 11-25 5 26-50 6 51-100 7 101-200 8 201-300 20 9 Liian monta laskettavaksi 10 Kiinteä massa

Tulokset tästä ymppäyksen jälkeisestä ensimmäisestä sivelyjuovasarjasta on luetteloitu sarakkeissa, jotka on merkitty sivelyluvulla 1 taulukoissa 4 ja 5. Näytteet, joil-25 la oli arvosana 3 tai pienempi sivelyluvusta 1, ympättiin uudelleen, kuten edellä ensimmäiselle ymppäykselle selostettiin. Näytteitä, joiden arvosana oli 4 tai suurempi, ei ympätty uudelleen. Vielä 24 tunnin kuluttua kaikki näytteet siveltiin jälleen uudelleen TSA-agarille. Tulokset näistä 30 toisista sivelyistä merkittiin sivelyluvulla 2 taulukoissa 4 ja 5. Näytteet ympättiin uudelleen ja siveltiin uudelleen tällä tavalla yhteensä enintään 10:een sivelyyn. Näytteitä, joilla oli rivissä kaksi sivelyä arvosanalla 10, ei sivelty uudelleen.

19 76669

Taulukko 4 a

Lateksin suojaustesti

Pitoisuus _Sivelyluku_ 5 (ppm) 1 2~ 3 4 5 6 7 8 9 10 1000 111111111 1 500 111111111 1 250 111111111 1 100 111111111 1 50 1.11111111 1 in 25 1111111 lh 2 2 10 1 1 1 1 6 10. 10 10° 5 6 1 7 10 10 10° aEsitetyt arvot edustavat saatua kasvuarvostelua (ks. taulukko 3) jokaiselle nimenomaiselle haasteelle, kun o-nitrofe-15 nyylijodonia oli läsnä osoitetussa pitoisuudessa. ^Uudelleensivelyä ei jatkettu.

Taulukko 5

Leikkuuöljyn suojaustestia Pitoi- 20 suus Sivelyluku (ppm) ~t~ 2 3 31 m m m m m 1° 1000 111111111 1 500 1111111111 250 11111 lh 116 10 100 1 2 2 1. 10 10° 50 1 2 10 10? 25 25 1 9 10 10 aEsitetyt arvot edustavat saatua kasvuarvostelua (ks. taulukko 3) jokaiselle nimenomaiselle haasteelle, kun o-nitrofe-nyyli-isopropylideenimelonyylijodonia oli läsnä osoitetussa 30 pitoisuudessa.

DUudelleensivelyä ei jatkettu.

Kaavan I yhdisteiden kyky toimia levämyrkkyinä (kuten osoitetaan käyttämällä o-nitrofenyyli-isopropylideenimalo-nyylijodonia) arvioitiin testissä, jossa mitataan Selenastrum 35 capricornutum'in kasvun estyminen. Käyttäen Coulter-laskinta tämän levän kasvu mitattiin 96 tunnin inkuboinnin jälkeen 20 7 6 6 6 9 biosidin. (ts. o-nitrofenyyli-isopropylideenimalonyylijodo-nin) vaihtelevilla määrillä. Testitulokset on esitetty taulukossa 6.

Taulukko 6 5 Levämyrkkytesti3

Pitoisuus (ppm) Prosenttia vertailusta 32 0,53 10 0,59 1,0 0,65 10 0,1 2,4 0,01 77,0 aLuvut "prosenttia vertailusta" -sarakkeessa edustavat prosenttilukua, joka on saatu vertaamalla levän kasvua osoitetun o-nitrofenyyli-isopropylideenimalonyylijodoni-väkevyy-15 den läsnä ollessa levän kasvuun vertailussa (ts. levän kasvua o-nitrofenyyli-isopropylideenimalonyylijodonin poissa ollessa).

Kaavan I yhdisteet ovat hyödyllisiä mikrobinvastaisen aktiivisuutensa perusteella ja niitä voidaan käyttää baktee-20 rinvastaisina aineina, sienien vastaisina aineina, levien vastaisina aineina tai niiden yhdistelmänä. Niiden tehokkuus vaihtelee käytetyn yhdisteen väkevyyden ja torjuttavan organismin mukaan. Vaikka kaikki yhdisteet eivät ole tehokkaita samoissa pitoisuuksissa samoja organismeja vastaan, 25 kaikki tämän keksinnön yhdisteet ovat käyttökelpoisia tässä esitetyssä mikrobinvastaisessa menetelmässä.

Esimerkkejä bakteereista ja sienistä, joita on torjuttu kaavan I yhden tai useamman yhdisteen tehokkailla määrillä, ovat sellaiset organismit kuin Bacillus subtilis, 30 Pseudomonas aeruginosa, Enterobacter aerogenes, Escherichia coli, Proteus vulgaris, Staphylococcus aureus, Aspergillus niger ja Candida albicans. Käsite "tehokas määrä", kuten sitä tässä käytetään, tarkoittaa kaavan I yhden tai useamman yhdisteen määrää, joka tarvitaan antamaan joko lamaannutta-35 via tai tappavia vaikutuksia valittuihin organismeihin. Tyypillisesti tämä määrä vaihtelee yhdestä kahteen tuhanteen 21 7 6 6 6 9 miljoonasosaan (ppm) painosta riippuen nimenomaisesta testatusta yhdisteestä ja käsitellystä organismista.

Painovärien, liimojen, saippuoiden, laastin, seinäle-vyn, leikkuuöljyjen, tekstiilien, polymeeriainesten ja pape-5 rin suojauksessa ja säilytyksessä saadaan hyviä tuloksia, kun näitä yhdisteitä yhdistetään tällaisiin tuotteisiin vähintään 0,001 paino-%:n määrässä. Puun suojaamisessa saavutetaan erinomaisia tuloksia, kun yhdisteitä yhdistetään, tavanomaisella puunkäsittelymenetelmällä, vähintään 0,16 kg:n 3 10 määrä/m puuta (0,01 naulaa/kuutiojalka).

öljyn ja lateksimaalien ja pöhjustusmaalien säilytyksessä ja suojauksessa bakteerien ja sienien aiheuttamaa tuhoa vastaan tämän keksinnön yhdisteitä käytetään edullisesti vähintään 0,001 paino-%:n väkevyyksissä.

15 Tällaisissa prosesseissa tehokas määrä modifioimatto- mia yhdisteitä levitetään tai yhdistetään liimoihin, saippuoihin, painoväreihin, seinälevyihin, leikkuuöljyihin, tekstiileihin, paperiin, polymeeriaineksiin. maaleihin, puutavaraan, puutuotteisiin tai kasvualustoihin. Tämä menetelmä käsittää 20 kuitenkin myös nestemäisten tai pölymäisten yhdistelmien käytön, jotka sisältävät näitä yhdisteitä. Tällaisessa käytössä yhdisteet modifioidaan yhdellä tai joukolla lisä- tai apuaineita, kuten vettä, orgaanisia liuottimia, kiviöljyjä, kiviöljytisleitä tai muita nestemäisiä kantimia, polymeeri-25 paksuntimia, ureaa, pinta-aktiivisia dispergoimisaineita ja hienojakoisia inerttejä kiinteitä aineita. Riippuen yhdistelmissä käytettyjen yhdisteiden väkevyydestä tällaiset lisäaineita sisältävät yhdistelmät sovitetaan levitettäviksi painoväreihin, liimoihin, saippuoihin, leikkuuöljyihin, 30 polymeeriaineksiin, maaleihin, tekstiileihin, seinälevyihin, paperiin, puutavaraan tai maaperään tai kasvien maanpäällisille pinnoille tai käytettäviksi väkevöitteinä ja sen jälkeen laimennettaviksi ylimääräisillä nestemäisillä tai kiinteillä kantimilla antamaan lopulliset käsittely-yhdistelmät.

35 Yhdistelmissä, joissa apuaine on hienojakoinen kiinteä aine, pinta-aktiivinen aine tai pinta-aktiivisen aineen ja 22 76669 nestemäisen laimennusaineen yhdistelmä, kännin on yhteistoiminnassa vaikuttavan aineosan kanssa siten auttamaan keksintöä ja saamaan parannettu tulos.

Kaavan I yhden tai useamman yhdisteen tarkka pitoi-5 suus, jota käytetään käsittely-yhdistelmissä, ei ole ratkaiseva ja voi vaihdella huomattavasti, edellyttäen, että vaikuttavan aineen tarvittava annos toimitetaan painoväriin, liimaan, saippuaan, leikkuuöljyyn, polymeeriainekseen, maaliin, tekstiiliin, paperiin, puuhun tai kasvualustaan. Näi-10 den yhdisteiden pitoisuus nestemäisissä yhdistelmissä on yleensä 0,0001:stä 3:een paino-%. Voidaan käyttää pitoisuuksia 10 paino-%:iin asti. Pölyissä yhdisteiden pitoisuudet voivat olla väliltä 0,0001 - 95 paino-%. Yhdistelmissä, joita käytetään väkevöitteinä, kaavan I yhdisteitä voi olla 15 läsnä väkevyydessä 0,01 - 98 paino-%. Käsittely-yhdistelmän määrä, joka levitetään tekstiileihin, puutavaraan, kasvualustaan yms., voi vaihdella huomattavasti, edellyttäen, että vaikuttavien aineosien tarvittavaa annosta levitetään valmiin yhdistelmän riittävissä määrissä helpottamaan riit-20 tävästi näiden aineosien tunkeutumista ja jakautumista esimerkiksi tekstiileihin, puutavaraan ja kasvialustoihin tai niiden pinnalle.

Puutavaran käsittelyssä levitetään 1-100 gallonaa liuotinyhdistelmää, joka sisältää yhtä tai useampia kaavan 25 i yhdisteitä tavallisesti 1 000 neliöjalkaa kohti (1-100 1/ 2 24,543 m ) käsiteltävää pintaa. Puutavaran paine- tai tyh-jökäsittelyssä käytetään yhdistelmää riittävästi kyllästämään puu riittävästi.

Pöly-yhdistelmien valmistuksessa yhtä tai useampia 30 kaavan I yhdisteitä voidaan sekoittaa jonkin hienojakoisen kiinteän aineen, kuten pyrofylliitin, talkin, kalkin ja kipsin kanssa. Tällaisissa prosesseissa hienojakoinen kännin jauhetaan tai sekoitetaan yhdisteiden kanssa tai kostutetaan yhdisteiden liuoksella haihtuvassa orgaanisessa liuot-35 timessa. Samalla tavalla pöly-yhdistelmiä, jotka sisältävät näitä tuotteita, voidaan valmistaa käyttäen erilaisia 23 7 6 6 6 9 kiinteitä pinta-aktiivisia dispergoimisaineita, kuten kuo-husavea, bentoniittia, attapulgiittia ja muita savia. Aineosien suhteista riippuen näitä pöly-yhdistelmiä voidaan käyttää tuholaisten torjuntaan tai käyttää väkevöitteinä ja 5 myöhemmin laimentaa ylimääräisellä kiinteällä pinta-aktii-visella dispergoimisaineella tai pyrofylliitillä, kalkilla, talkilla, kipsillä tms. halutun määrän aktiivista aineosaa saamiseksi yhdistelmään, joka on sovitettu käytettäväksi, kuten tässä on selostettu. Tällaisia pöly-yhdistelmiä, kun 10 niitä käytetään väkevöitteinä, voidaan myös dispergoida veteen dispergoimisaineiden avulla tai ilman niitä suihkutettavien seosten muodostamiseksi. Edelleen voidaan suihkutus-yhdistelmiä valmistaa yhdistämällä yksi tai useampia kaavan I yhdisteitä tai niiden nestemäisiä tai pöly-väkevöiteyh-15 distelmiä seoksiin pinta-aktiivisten dispergoimisaineiden, kuten ionisen tai ei-ionisen emulgaattorin kanssa. Tällaisia suihkutusyhdistelmiä on helppo käyttää mikrobien torjuntaan tai niitä dispergoidaan nestemäisiin kantimiin muodostamaan laimennettuja suihkeita, jotka sisältävät yhdisteitä 20 missä tahansa halutussa määrässä, joka on sopiva mikrobien torjuntaan. Dispergoimisaineiden ja niiden käytettävien määrien valinnan määrää aineiden kyky helpottaa väkevöitteen dispergoimista nestemäiseen kantimeen haluttujen suihkutus-yhdistelmien valmistamiseksi.

25 Samoin kaavan I yhdisteitä voidaan sekoittaa sopivan veteen sekoittamattoman orgaanisen nesteen ja pinta-aktiivi-sen dispergoimisaineen kanssa antamaan emulgoituva väkevöi-te, jota voidaan edelleen laimentaa vedellä ja öljyllä muodostamaan suihkutusseoksia öljy-veteen-emulsioiden muodossa. 30 Tällaisissa yhdistelmissä kännin on vesipitoinen emulsio, ts. veden kanssa sekoittumattoman liuottimen, emulgoimisai-neen ja veden seos. Edulliset dispergoimisaineet, joita voidaan käyttää näissä yhdistelmissä, ovat öljyliukoisia ja käsittävät ei-ionisia emulgaattoreita, kuten alkyleeniok-35 sidien kondensaatiotuotteita epäorgaanisten happojen kanssa, polyoksietyleenijohdannaisia tai sorbitaaniestereitä, 24 76669 eetterialkoholikomplekseja jne. Sopivia orgaanisia nesteitä, joita voidaan käyttää tässä yhdistelmässä, ovat paloöljyt ja kiviöljytisleet, tolueeni, nestemäiset hiilivedyt ja synteettiset orgaaniset öljyt. Pinta-aktiivisia disper-5 goimisaineita käytetään tavallisesti nestemäisissä yhdistelmissä määrässä 0,1 - 20 paino-% dispergoimisaineen ja vaikuttavan yhdisteen yhteispainosta.

Lisäksi voidaan valmistaa muita nestemäisiä yhdistelmiä, jotka sisältävät halutun määrän yhtä tai useampia kaa-10 van I yhdisteitä, liuottamalla nämä yhdisteet orgaaniseen nesteeseen, kuten asetoniin, metyleenikloridiin, klooribent-seeniin ja kiviöljytisleisiin. Edulliset orgaaniset liuotin-kantimet ovat niitä, jotka on sovitettu toteuttamaan käsiteltävän ympäristön läpitunkeminen ja kyllästäminen.

15 Muissa suoritusmuodoissa näitä yhdisteitä, kuten nii tä käytetään tämän keksinnön mukaisesti tai yhdistelmiä, jotka sisältävät niitä, voidaan edullisesti käyttää tässä kuvatuissa menetelmissä yhdistelmänä yhden tai useamman muun pestisidisen tai suojaavan yhdisteen kanssa. Tällaisessa 20 suoritusmuodossa tällaista pestisidistä tai suojaavaa yhdistettä käytetään joko täydentävänä vaikuttavana aineosana, lisäaineena tai apuaineena. Edustavia pestisidisiä tai suo-jaavia yhdisteitä ovat substituoidut fenolit, kresolit, substituoidut kresolit sekä niiden metallisuolat, bisfenolit 25 ja tiobisfenolit, halogenoidut salisyylianilidit, organo-rikkiyhdisteet, karbamaattiyhdisteet, kvaternaariset ammo-niumyhdisteet, organometalliyhdisteet, epäorgaaniset suolat ja erilaiset muut yhdisteet.

Claims (10)

25 76669

1. Menetelmä bakteerien, sienien tai levien kasvun estämiseksi, tunnettu siitä, että bakteerit, 5 sienet tai levät tai niiden elintila, saatetaan kosketukseen tehokkaan määrän kanssa yhdistettä, jolla on kaava ® ! Ar-I-R 10 jossa Ar on valinnaisesti substituoitu fenyyli, naftyyli, antryyli tai fenantryyli, jolloin substituentit voivat olla 0 - 3 aryyli-, C1_^-alkyyli-, C1_4-alkoksi-, nitro-tai halogeeniryhmää; ja R1 on {'X ..<e>¥X, 0^ n n 20 r2 o o V- n' 2 r 2 ΜΘΙΙ 3 /Γ v

25 R -O-C-C-C-O-R·3 tai -J= O 1 y—nk 0^ \r3 n . 2 3 joissa A on happi tai metyleeni; R ja R voivat olla sa-30 manlaisia tai erilaisia ja ovat vety, aryyli tai alkyyli; X on aryyli, C^_4~alkyyli, C^_4-alkoksi, nitro tai halogeeni; ja n on kokonaisluku 0-3.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhdisteellä on kaava 26 7666 9 jossa X on aryyli, C-^-alkyyli, C^^-alkoksi, nitro tai halogeeni ja n on kokonaisluku 0-3.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhdisteellä on kaava 10 jossa X on nitro; n on kokonaisluku 1 tai 2; A on happi; 2 3 ja R ja R ovat samanlaisia alkyylejä, joissa on 1 - 4 hiiliatomia.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhdiste on fenyylidimedonyy- 15 lijodoni, p-metoksifenyylidimedonyylijodoni, p-nitrofenyy-lidimedonyylijodoni, p-kloorifenyylidimedonyylijodoni, p-bromifenyylidimedonyylijodoni, fenyylidibentsoyylimetyy-lijodoni tai p-bifenyylidimedonyylijodoni.

5. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, 20 tunnettu siitä, että yhdiste on o-nitrofenyyli-isopropylideenimalonyylijodoni.

6. Mikrobienvastäinen yhdistelmä, tunnet-t u siitä, että se sisältää inerttejä tai mikrobienvas-taisia aineita yhdessä tehokkaan määrän kanssa yhdistettä, 25 jolla on kaava φ Ar-I-R1 jossa Ar on valinnaisesti substituoitu fenyyli, naftyyli, antryyli tai fenantryyli, jolloin substituentit voivat olla 0-3 aryyli-, C^_4~alkyyli, C^_4~alkoksi-, nitro-30 tai halogeeniryhmää; ja R* on 27 76669 JLX" „.© n n 5 °\ /r2

0. NS— IT

10. II Θ il 3 /Γ \_ ' J-v \r3 2 3 joissa A on happi tai metyleeni; R ja R voivat olla sa-15 manlaisia tai erilaisia ja ovat vety, aryyli tai alkyyli; X on aryyli, C^-alkyyli, C^-alkoksi, nitro tai halogeeni; ja n on kokonaisluku 0-3.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen yhdistelmä, tunnettu siitä, että yhdisteellä on kaava 20 n 25 jossa X on aryyli, C^_^-alkyyli, C^_^-alkoksi, nitro tai halogeeni ja n on kokonaisluku 0-3.

8. Patenttivaatimuksen 6 mukainen yhdistelmä, tunnettu siitä, että yhdisteellä on kaava 30 0 X· 35 jossa X on nitro; n on kokonaisluku 1 tai 2; A on happi; 2 3 ja R ja R ovat samanlaisia alkyylejä, joissa on 1 - 4 hiiliatomia. 28 7 6 6 6 9

9. Patenttivaatimuksen 6 mukainen yhdistelmä, tunnettu siitä, että yhdiste on fenyylidimedonyy-lijodoni, p-metoksifenyylidimedonyylijodoni, p-nitrofenyy-lidimedonyylijodoni, p-kloorifenyylidimedonyylijodoni, 5 p-bromifenyylidimedonyylijodoni, fenyylidibentsoyylimetyy- lijodoni tai p-bifenyylidimedonyylijodoni.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen yhdistelmä, tunnettu siitä, että yhdiste on o-nitrofenyyli-isopropylideenimalonyylijodoni. 29 76669