FI76533B - Fogningsenhet i en bandningsanordning. - Google Patents

Description

1 76533

Saumausyksikkö vannehtimislaitteessa Tämä keksintö koskee saumausyksikköä vannehtimislaitteessa, jolla tuotteen ympärille sijoitetaan muovivan-5 teen muodostama kiristetty silmukka, saumausyksikön käsittäessä alasimen ja puristuslohkon vanteen vastakkaisten päiden puristamiseksi sivusuunnassa liikkuvaa kuumasau-mausterää vasten sauman muodostamiseksi, sekä pystysuunnassa liikkuvan saumausohjainparin, joka on sijoitettu 10 vanteen päällekkäisten päiden kummallekin puolelle ja päiden sille alueelle, joka muodostaa sauman, estäen tällöin vanteen sivuttaisiiikkeen, kun kuumasaumausterä vedetään pois.

Jo tunnettujen vannehtimislaitteiden tai -koneiden 15 tyypillisissä langan syöttö- ja kiristysmekanismeissa kaksi tai useampia pyöriä tarttuvat syöttölaitteesta tulevaan vanteeseen ainakin yhden pyöristä ollessa tällöin pakko-ohjattu, esimerkiksi suunnanvaihtoisella moottorilla, vanteen eteenpäin tapahtuvan siirtymisen ja takaisin palaami-20 sen aikaansaamiseksi. Tällaisilla mekanismeilla liike siirretään lankaan yksinkertaisesti puristamalla vanne rullien väliin tai vetovoimalla, joka kohdistetaan vanteeseen rullien pintojen huomattavien osien avulla tai sekä puristamalla vanne että kohdistamalla siihen tietty veto 25 huomattavalla osalla sen pituutta. US-patentissa n: o 27,744 selostetaan sellaista vanteen syöttö- ja kiristys-mekanismia tai vanteen käyttöyksikköä, joka vastaa tavanomaisissa vannehtimiskoneissa käytettyjä rakenteita.

Monet aikaisemmat vannehtimiskoneet kiinnittävät 30 vanteen vastakkaiset, päällekkäiset päät yhteen hitsaamalla tai kuumasaumaamalla ne. Tämä saadaan aikaan syöttämällä kuumasaumausterä vanteen päiden väliin niin pitkäksi ajaksi, että muovi sulaa vastakkaisissa pinnoissa. Terä vedetään sitten pois ja vanteen päällekkäisiä päitä puris-55 tetaan yhteen niin kauan, että muovi jähmettyy ja saumaa 2 76533 tällöin päät kiinni toisiinsa.

Vaikka nykyaikaisten vannehtimislaitteiden suorituskyky onkin parantunut jatkuvasti, eivät ne ole kuitenkaan vielä täysin tyydyttäviä. Muovilankaa käytettävissä 5 laitteissa on vielä kulumisongelmia, jotka aiheutuvat siitä, että vanne iskeytyy laitteen eri osiin vannesolan läpi mennessään. Vanne joutuu myös hankautumaan niissä tapauksissa, jolloin eri nopeuksilla toimivat rullat käyttävät sitä. Tällainen hankautunut vanne voi heikentyä sen mole-10 kyylisuunnistautumisen häiriintyessä, sen pinta voi naarmuuntua siinä määrin, että sen käyttäminen tuottaa vaikeuksia ja lisäksi voi muodostua pölyhiukkasia jotka voivat häiritä vanteen siirtymistä koneen läpi joko tukkimalla solan tai aiheuttamalla toimintahäiriöitä koneen jois-15 sakin osissa.

Joitakin näitä ongelmia on todettu, esimerkiksi se ongelma, joka liittyy vanteen hankautumiseen tietyssä syöttö- ja kiristysmekanismissa, joka on esitetty US-pa-tentissa 4,328,742/J.L. Discavage. Tämä patentti koskee 20 suunnanvaihtoisen käyttömekanismin käyttämää syöttö- ja kiristysmekanismia. Syöttö- ja kiristysmekanismi on sellaista tyyppiä, jossa on kaksi halkaisijaltaan samanlaista pyörää, joista toisessa on käyttövoima, vannehtimislangan syöttämistä ja kiristämistä varten. Vanteen hankautuminen 25 on minimoitu sijoittamalla hammaspyörät laippoina molempiin päihin, niin että ne toimivat ohjaimina ja pyörivät pyörien kanssa. Molemmat pyörät pyörivät siis samalla nopeudella.

Toisena probleemana aikaisemmissa koneissa on, että 30 saumauslaite on optimia pienempi, koska vanteiden päät ovat joskus vinot, toisin sanoen ne eivät ole keskenään yhdensuuntaiset. Tästä on seurauksena saumausalueen pienentyminen ja sen vuoksi lujuuden heikkeneminen. Lisäksi päät eivät ole aina täysin päällekkäin, jolloin saumaus-35 alue myös pienenee ja sauman lujuus vähenee. Joissakin ta- 3 76533 pauksissa vanteen päät ovat ei-toivotuissa asennoissa ennen kuumasaumausterän käyttämistä, ja taas joissakin tapauksissa tarkasti samassa linjassa olevat vanteen päät joutuvat erilleen toisistaan, kun terä työntyy paikalleen tai 5 useimmiten terän siirtyessä takaisin.

Hankautumista Ja kiinnijuuttumista pyrkii esiintymään vannehtimislaitteessa eri kohdissa vanteensiirtoso-lassa. Eräs tällainen kohta on vanteen käyttölaitteen ja etuohjaimen välissä ja etuohjaimen ja etutarttujan välissä 10 ja myös itse etuohjaimessa. Aikaisempien vannehtimislait-teiden toisena epäkohtana on, että joissakin niissä laitteissa, jotka on tarkoitettu erilevyisille vanteille, on tätä varten irrotettavat ohjaimet. Lisäohjain aiheuttaa kuitenkin lisäkustannuksia ja vaatii aikaa ohjaimien vaih-15 tamista varten.

Jotkut aikaisemmat etuohjaimet, jotka ovat käyttö-mekanismin ja saumausmekanismin välissä, ovat olleet sivusuunnassa säädettäviä, koska niissä on käytetty välilevyjä, niin että vanteen ja ohjaimen väli tulee sopivaksi. 20 Tällaisissa ohjaimissa on kuitenkin vain niiden yksi sivu voitu säätää ohjaimen runkoon nähden. Tämä on vienyt aikaa ja lisäksi se on aiheuttanut vanteen siirtymisen pois solan keskiviivalta aikaisempaa ohjainta säädettäessä. Lisäksi aikaisemmat ohjaimet on jouduttu irrottamaan puhdis-25 tusta varten, mikä on aikaa vievä ja sen vuoksi kallis toimenpide.

Keksinnön päätavoitteena on näin ollen saada aikaan parannettu vannehtimislaite jännitettyjen vannesilmukoiden sijoittamiseksi tiettyjen tuotteiden ympärille.

30 Käsiteltävän keksinnön eräänä tavoitteena on saada aikaan vannehtimiskone, joka muodostaa sellaisen saumaus-alueen, jossa on täysin päällekkäin olevat vanteen päät, jotka ovat yhdensuuntaisia keskenään.

Käsiteltävän keksinnön toisena tavoitteena on saada 35 aikaan sellainen vannehtimiskone, jossa kuumasaumausterän 4 76533 syöttäminen tai vetäminen pois ei aiheuta päällekkäin olevien vanteen päiden siirtymistä erilleen toisistaan.

Lisäksi käsiteltävän keksinnön tavoitteena on saada aikaan sellainen vannehtimislaite, jossa on sen läpi mene-5 vä parannettu osa, jonka läpi vanne pääsee menemään helposti .

Käsiteltävän keksinnön tavoitteena on edelleen saada aikaan sellainen ohjain, joka sijaitsee vanteen käyttö-yksikön ja saumausyksikön välissä ja joka minimoi vanteen 10 hankautumisen ja juuttumisen kiinni.

Käsiteltävän keksinnön tavoitteena on lisäksi saada aikaan sellainen ohjain, joka voidaan säätää niin, että vannesolalle voidaan saada helposti oikea leveys ja että voidaan käyttää erilevyisiä vanteita.

15 Käsiteltävän keksinnön tavoitteena on vielä saada aikaan sellainen ohjain, joka toimii yhdessä liikkuvan etutarttujan kanssa, jolloin vältetään vanteen juuttuminen siihen.

Keksintö käsittää takaohjaimen, jossa on etummainen 20 pari ohjainosia ja pari takaohjainosia. Takaosat ovat korkeampia kuin etupari, joten ne voivat ohjata vanteen päitä ennen etuosien käyttämistä. Takaohjaimen takapää on kiinnitetty takatarttujaan, niin että se liikkuu pystysuunnassa sen kanssa. Ohjaimen etuosa menee loveen, joka on leik-25 kaus-/puristuslohkossa keskellä saumausaluetta. Takaohjain ja leikkaus-/puristuslohko voivat liikkua toisistaan riippumatta. Kuumasaumausterässä on lovi, joten terä voidaan työntää vanteen päiden väliin, niin että etuosat menevät terän loveen. Ohjaimen etuosat estävät vanteen päiden si-30 vuttaisliikkeen, kun terä työnnetään niiden väliin tai vedetään pois niiden välistä.

Vannehtimislaitteen käyttöyksikön syöttöpyörässä on molemmilla sivuilla laipat. Syöttö- ja kiristyspuristus-pyörät menevät laippojen väliin näiden puristaessa vanteen 35 syöttöpyörää vasten. Laipat estävät hankautumisen ja pitä- 5 76533 vät yllä vanteen sivuttaisliikkeen sopivalla alueella, ennen kuin etuohjain ottaa sen vastaan.

Suositettavan rakenteen konstruktio ja myös muita keksinnön tavoitteita ja etuja käy paremmin selville seu-5 raavasta selityksestä tutustuttaessa siihen oheisten piirustusten avulla, joissa samat viitenumerot viittaavat samoihin osiin. Tällöin kuvio la on etuperspektiivi vannehtimislaitteesta, kuvio Ib on tasokuva kuviossa la esitetystä vanneh-10 timislaitteesta, kuvio 2 on tasokuva kuviossa 1 esitetyn laitteen eräästä osasta, kuvio 3 on sivuleikkaus kuvion 2 linjaa 3-3 pitkin, ja 15 kuvio 4 on perspektiivi kuviossa 3 esitetystä taka- ohjaimesta.

Käsiteltävän keksinnön mukainen vannehtimislaite 2 esitetään kuvioissa la ja Ib. Kuviossa la esitetään tuote 3, jonka ympärille on pantava jännitetty silmukka. 20 Syöttörulla tai jakelulalte 4 esitetään niin, että sen ympärille on kelattu polypropeenivannetta 6. Vanne syötetään ensin jarruvarsirullan 8 ja kokoomayksikön 14 rullien 10 ja 12 ympärille. Sen jälkeen vanne syötetään vanteen käyttöyksikön 18 ohjauskanavaan 16. Kun vanne 6 on mennyt van-25 teen käyttöyksikön 18 läpi, se menee sen jälkeen etuoh-jausyksikön 48 pohjasolan läpi, edelleen saumausyksikön 22 läpi, sitten tuotteen ympärille, etuohjausyksikön 48 ylä-solan läpi ja sen jälkeen takaisin saumausyksikköön 22.

Vanteen käyttöyksikkö 18 syöttää ja jännittää van-30 teen tuotteen ympärille. Saumausyksikkö, jossa on laitteet vanteeseen tarttumista varten, pitää silmukan jännitettynä, leikkaa vanteen ja saumaa silmukan päällekkäin olevat päät kuumasaumauksena. Moottori 5 käyttää akselia 7, joka käyttää vanteen käyttöyksikköä 18 ja saumausyksikköä 22 35 seuraavassa selostetulla tavalla.

6 76533

Kuten kuvioista 2 Ja 3 voidaan myös nähdä, vanteen käyttöyksikkö 18 on esitetty runkoon 24 yhdistettynä. Vanteen käyttöyksikkö 18 käsittää käyttöpyörän 26 Ja puris-tusyksikön 28. Puristusyksikkö 28 käsittää syöttöpuristi-5 men 30, kiristyspuristimen 32 Ja ohjauslohkon 43. Molemmat puristimet 30 Ja 32 on liitetty vipuvarteen 34, Joka on yhdistetty nivellettynä runkoon 24 tapilla 36. Vipuvartta pyöritetään nokkayksikön avulla, kuten seuraavassa selostetaan.

10 Pyörä 26 pyörii suuntaan "F" vanteen 6 syöttämisek si tuotteen ympärille ja taas suuntaan "T", kun vanne jännitetään. Tällöin voidaan käyttää mitä tahansa monista eri tavoista pyörän 26 käyttämiseksi vaihtosuuntaisesti. Eräs tällainen tapa on, että pyörä yhdistetään suunnanvaihtoi-15 seen paineilmamoottoriin. Tässä esitetyssä keksinnön suositettavassa rakenteessa yksisuuuntainen sähkömoottori on yhdistetty suunnan muuttamiseksi. Sola 16, joka ohjaa vanteen käyttömekanismiin, on muodostettu ohjaimista 39 ja 40. Vannesola 41 käyttömekanismissa 18 on muodostettu pu-20 ristusyksikön 28 ohjauslohkosta 43 ja käyttöpyörästä 26. Käyttöpyörä 26 käsittää parin laippoja - vain yksi niistä näkyy kuviossa - jotka toimivat ohjaimina ja estävät vanteen 6 liiallisen sivuttaisliikkeen.

Syöttöpuristimen 30, käyttöpyörän 26 ja kiristyspu-25 ristimen 32 keskiosien muodostama kulma on yli 100°, ja suositettavaa rakennetta varten se on noin 120°. Syöttö-pyörän pinta on päällystetty uretaanikumilla tai jollakin muulla sopivalla elastomeeriaineella, niin että polypro-peenilangan ja käyttöpyörän 26 välille saadaan optimaali-30 nen kitkayhteys. Kitkayhteyttä optimoidaan lisää käyttö-pyörän ja vanteen välisellä 120° kosketusalueella. Tämä tekee mahdolliseksi sen, että käyttömekanismi, jossa on yksi liikkuva kiristyspuristin, saa suuren jännityksen.

Etuohjainyksikkö 48 siirtää vanteen käyttöyksiköstä 35 18 terttuja- ja saumausmekanismiin 22. Etuohjain 48 on 7 76533 kiinnitetty nivellettynä puristusyksikköön 28, niin että sillä on sama kääntymispiste kuin syöttöpuristimella 30. Tämä mahdollistaa sen, että ohjain pysyy hyvin samassa linjassa käyttöyksikön 18 puristusyksikön 28 kanssa.

5 Kuten kuvioista 2 ja 3 voidaan nähdä, etutarttujan takana ja sen alapuolella on saumausyksikkö 22, joka käsittää etutarttujan 60, leikkaus-/puristuslohkon 62, kielen 63 ja takatarttujan 64. Lisäksi siinä on alasin 66 ja kuumasaumausterä 69. Kun vanne on lähtenyt etuohjaimen talo kapäästä, se menee etutarttujassa 60 olevan reiän 70 läpi, edelleen leikkaus-/puristuslohkon 62 ja kielen välisen aukon 74 sekä takatarttujan 64 ja alasimen 66 välisen aukon 76 läpi. Kuten myöhemmin selostetaan, tarttujat, jotka nousevat ylös ja laskeutuvat alas, pitävät vanteen paikal-15 laan pakottamalla sen alasinta vasten.

Etuohjainyksikön 48 takapää tukeutuu etutarttujaan 60. Etutarttujassa on reikä 70, jonka läpi vanne pääsee menemään. Pinta 71 muodostaa reiän pohjan ja on se pinta, johon etuohjain tukeutuu. Kun etuohjain nousee ylös ja 20 laskeutuu alas vannehtimiskoneen toimiessa, etuohjain kääntyy syöttöpuristimessa 30. Ohjaimella on siis aina oikea suuntaus reikään 70 nähden, joka muodostaa osan vanne-solasta. Tämä minimoi vanteen juuttumisen kiinni etutarttujaan ja vanteen hankautumisen reiän 70 sivuja vasten. 25 Kun vanne 6 on mennyt takatarttujan 64 läpi syöttö- vaiheen aikana, se syötetään tuotteen ympärille ja ohjataan leveydeltään säädettävään kanavaan 61, joka on etuohjaimen 48 yläosassa. Suositettavassa rakenteessa vanne 6 syötetään käsin tuotteen ympärille. Kuten jo mainittiin, 30 tällaiset koneet tunnetaan puoliautomaattisina vannehti-miskoneina. Yleisesti tunnettuja ja tavanomaisia tukirakenteita voidaan myös käyttää sellaisen automaattisen van- 8 76533 nehtimiskoneen muodostamiseksi, joka ei vaadi vanteen käsin tapahtuvaa syöttämistä tuotteen ympärille.

Vanteen 6 etupää työnnetään uraan 61 niin pitkälle, että sen pää tulee etutarttujan 60 yläosan ja alasimen 66 5 väliin ja myös kielen 63 ja alasimen väliin, minkä jälkeen etutarttuja nousee ylös automaattisesti ja puristaa langan etutarttujan ja alasimen väliin. Kuten kuvioista 2 ja 3 voidaan nähdä, vanteen oikea sijainti alasimen 66 ja kielen 63 välissä voidaan todeta kytkimen 63 liikkeestä.

10 Lähinnä kuvioissa 3 ja 4 esitetyillä tavalla taka- ohjain 90 on yhdistetty takapäästään 92 takatarttujaan 64 ruuvilla. Takaohjaimen 90 etupää 94 on pantu leikkaus-/pu-ristuslohkon 62 loveen 96. Takaohjaimen 90 takapäässä 92 on ylöspäin suuntautuvat ohjainosat 98, jotka ovat pitem-15 piä kuin samanlainen pari etupään 94 ylöspäin suuntautuvia ohjainosia. Päät 92 ja 94 on yhdistetty sivuosalla 95.

Etupään 94 sijoittaminen leikkaus-/puristuslohkon loveen 96 tekee mahdolliseksi takatarttujan ja leikkaus-/puristuslohkon liikkumisen toisistaan riippumatta. Lisäk-20 si se mahdollistaa ohjainosien 100 sijoittamisen keskelle saumausaluetta, kuten sivuperspektiivissä esitetään.

Ohjaimien 98 suuremmasta korkeudesta johtuen ne pystyvät ohjaamaan vannetta, kun takatarttuja 64 nousee johonkin väliasentoon. Kun takatarttuja 64 nousee kokonaan 25 ylös, myös ohjaimet 100 nousevat ylös, jolloin ne saavat aikaan oikean kohdistuksen, kun terä 69 työnnetään sisään ja vedetään ulos. Ohjaimet 100 saavat siis aikaan vanteen oikean suuntautumisen saumausalueen keskelle saumauksen aikana. Ohjaimissa 98 ja 100 on sisäänpäin kaltevat pinnat 30 99, jotka pakottavat vanteen menemään oikeaan linjaan.

Takaohjain 90 saa aikaan sen, että vanteen yläpää ja alapää menevät kokonaan päällekkäin saumausalueella ja että niiden keskiviivat ovat yhdensuuntaiset, jolloin vanteen päät tulevat oikeaan linjaan. Tämä takaa kestävämmän 35 sauman, joka ei joudu väärästä kulma-asennosta johtuviin 9 76533 liian suuriin kuormituksiin.

Sauma muodostetaan alasimen 66 ja etutarttujan 60 väliin kiinnitetyn vanteen etupään ja takatarttujan 64 ja alasimen 66 väliin kiinnitetyn vanteen alemman syöttöpään 5 väliin. Kieli 63 erottaa aluksi nämä kaksi päätä. Kun kieli 63 vetäytyy takaisin, terä 69 työntyy vanteen päällekkäin olevien päiden väliin. Kuten kuviosta 2 voidaan nähdä, terä 69, joka on sähköä johtava, on muodostettu kahdesta ulokeosasta 73, joissa kummassakin on lovi 75. Terä-10 osien 73 väliin muodostuu aukko 77. Kun terä työnnetään langan päällekkäin olevien päiden väliin, takaohjaimen 90 ohjainosat 100 menevät loveen 77.

Sähkömoottori 5 käyttää myös nokkapyöräyksikköä 120. Kuten kuvioista 2 ja 3 voidaan nähdä, akseli 7 pyö-15 rittää nokka-akselia 122 kierukkavoimansiirtoyksikön 121 avulla. Sopivasti muotoillut nokkapyörät 124 käyttävät no-kannostimia 125, jotka liikuttavat tarttujia, kieltä, leikkaus-/puristuslohkoa, terää ja vastaavia osia. Kuvioissa esitettyä nokkapyöräyksikköä käytetään keksinnön 20 suositettavassa rakenteessa, mutta nyt on huomattava, että myös muita, alalla hyvin tunnettuja rakenteita voidaan käyttää yhtä hyvällä menestyksellä.

Kuten jo aikaisemmin mainittiin, langan pujottaminen käsiteltävän keksinnön mukaiseen vannehtimislaittee-25 seen tapahtuu panemalla langan 6 alkupää ohjaimien 39 ja 40 muodostamaan solaan, käyttöpyörän 26 ympärille, käyttö-pyörän ja puristinyksikön 28 muodostaman kanavan 41 läpi ja etuohjaimessa 48 olevan kanavan 50 läpi. Kuten jo mainittiin, vanteen 6 etupää menee etutarttujassa 60 olevan 30 reiän 70 läpi, leikkaus-/puristuslohkon 62 ja takaohjaimen 64 yli. Sen jälkeen vanteen 6 etupää pannaan joko käsin tai automaattisesti tuotteen ympärille ja ohjataan etuoh-jaimen 48 kanavaan 61, pannaan sitten etutarttujan 60 ja alasimen 66 väliin ja niiden läpi sekä kielen 63 yli. Kun 35 vanteen pää suuntautuu etutarttujan 60 ohi, kielikytkin 65 10 76533 käynnistyy.

Kielikytkimen 65 käynnistyessä nokkapyöräyksikkö 120 alkaa pyöriä. Tämä saa puolestaan aikaan sen, että etutarttuja nousee ylös, jolloin vanteen etupää kiinnittyy 5 etutarttujan 60 ja alasimen 66 väliin. Lisäksi takatarttu-ja 64 ja siihen yhdistetty takaohjain 90 nousevat ylös tiettyyn väliasentoon. Tämä saa aikaan sen, että ohjaimen 90 takapään 92 ylöspäin suuntautuvat ohjainosat 98 suun-taavat vanteen 6 oikein.

10 Langan päällekkäin olevat, jännittämättömät päät on nyt suunnattu oikein. Etuohjaimen yläkanava 61 sijoittaa vanteen alkupään nyt oikealla tavalla, ja etutarttuja 60 pitää sen paikallaan. Osittain ylös nousseen takatarttujan 64 ohjaimet 98 ja etuohjaimen 48 alasola panevat vanteen 15 syöttöpään oikealle kohdalle.

Nokkapyöräyksikkö 120 panee puristusyksikön 28 pyörimään niin, että kiristyspuristin tarttuu vanteeseen 6 itsensä ja pyörän 26 välissä ja vetää samanaikaisesti syöttöpuristinta 30 ulos pyörästä. Nokkapyöräyksikkö saa 20 myös käyttöpyörän 26 pyörimään nuolen T esittämällä tavalla, jolloin vanne jännittyy. Nokkapyöräyksikkö käyttää suunnanvaihtokytkinyksikköä 38, joka käyttää taas käyttö-pyörää 26. Kieli 63 vedetään sitten pois.

Vanteen jännittäminen jatkuu sitten siihen saakka, 25 kunnes vanteeseen on saatu etukäteen määrätty jännitysas-te, mikä voidaan todeta varokitkakytkinyksikön 65 luista-misesta. Nokkapyöräyksikön 120 avulla takatarttuja 64 nousee kokonaan ylös, jolloin vanne 6 kiinnittyy sen ja alasimen 66 väliin. Vanteen 6 etupää on nyt vanteen 6 jänni-30 tetyn osan päällä, jolloin muodostuu tietty limitysalue, joka käsittää myös sen alueen, jossa vanteen etupää erotetaan vanteen 6 siitä osasta, jonka se peittää.

Kun silmukka on saatu jännitetyksi tarttujan 64 noustua kokonaan ylös, nokkapyöräyksikkö 120 saa suunnan-35 vaihtokytkimen 38 siirtymään neutraaliin asentoon. Puris- 11 76533 tinyksikkö 28 siirtyy lepotilaan, jolloin kiristyspuristin 32 pääsee vapautumaan käyttöpyörästä 26.

Kun takatarttuja 64 nousi kokonaan ylös, myös taka-ohjain 90 nousi ylös. Tämä aiheutti taas sen, että ohjai-5 men 90 ylöspäin suuntautuvat ohjaimet 100 nousivat myös ylöspäin niin, että ne pitivät vanteen päällekkäin olevat päät suunnilleen samassa linjassa keskenään, kun terä 69 työnnettiin sisään ja vedettiin ulos. Nokkapyöräyksikkö 120 saa sitten aikaan kuumasaumausterän 69 työntymisen 10 vanteen 6 päällekkäin olevien osien väliin. Päällekkäin olevat osat ovat nyt tarkasti päällekkäin ja keskenään yhdensuuntaiset etuohjaimen 48 ja takaohjaimen 90 välisestä yhtei svaikutuksesta j ohtuen.

Leikkaus-/puristuslohko 62 nousee sitten ylös nok-15 kapyöräyksikön 120 avulla. Kun se nousee ylös, se katkaisee alemman vannesolan 70 ylemmässä takaosassa etutarttu-jan 60 avulla. Leikkaamisen jälkeen puristuslohkon 62 yläpinta pannaan kohdistamaan pieni puristus väliosaan, jonka vanteen päällekkäiset osat ja niiden väliin sijoitettu 20 kuumasaumausterä 69 muodostavat. Terä 69 vedetään sitten pois vanteen päällekkäisten osien välistä. Terän poisvetäminen ei aiheuta sulan saumausalueen siirtymistä pois linjasta takaohjaimen 90 ohjaimien 100 vaikutuksesta. Kun terä 69 on siirretty pois, puristuslohko pannaan nousemaan 25 jälleen ylös, jolloin se pakottaa vanteen vastakkaiset sulat pinnat kiinni toisiinsa ja pitää ne puristettuina siihen saakka, kunnes hitsaus jähmettyy.

Sitten samanaikaisesti etutarttuja 60 ja puristus-lohko 62 laskeutuvat kokonaan alas, kun takatarttuja 64 30 lasketaan tiettyyn väliasentoon, jolloin takaohjaimen 90 ohjainosat 98 ovat vielä kiinni vanteessa 6, niin että alasin voidaan "repäistä irti" pakkauksesta. "Irtirepäis-ty" alasin vedetään sitten pois vanteen ja tuotteen välistä. Pakkaus otetaan nyt pois laitteesta ja alasinta ja 35 kieltä levitetään ja takatarttuja lasketaan kokonaan alas.

12 76533

Etukäteen määrätty pituus vannetta syötetään sitten, niin että laitteen käyttäjä voi tarttua siihen ja panna sen toisen tuotteen ympärille. Koneella aloitetaan näin uusi työvaihe, jolloin toinen vannehtimistoiminto pääsee alka-5 maan.

Vaikka käsiteltävää keksintöä onkin selostettu tässä kuvattuun erikoisrakenteeseen viittaamalla, on selvää, että käsiteltävä selostus on laadittu vain esimerkiksi ja että rakenteen detaljeihin voidaan tehdä lukuisia muutok-10 siä keksinnön ajatuksesta ja suojapiiristä poikkeamatta. Näin ollen keksinnön suojapiiri ei ole rajattu edellä esitetyllä selityksellä, vaan yksinomaan oheisten patenttivaatimusten suojapiirillä.

Claims (3)

13 76533

1. Saumausyksikkö vannehtimislaitteessa, jolla tuotteen ympärille sijoitetaan muovivanteen muodostama ki-5 ristetty silmukka, saumausyksikön käsittäessä alasimen (66) ja puristuslohkon (62) vanteen (6) vastakkaisten päiden puristamiseksi sivusuunnassa liikkuvaa kuumasaumauste-rää (69) vasten sauman muodostamiseksi, sekä pystysuunnassa liikkuvan saumausohjainparin (100), joka on sijoitettu 10 vanteen (6) päällekkäisten päiden kummallekin puolelle ja päiden sille alueelle, joka muodostaa sauman, estäen tällöin vanteen (6) sivuttaisliikkeen, kun kuumasaumausterä (69) vedetään pois, tunnettu siitä, että siinä on lisäksi takatarttuja (64) vanteen (6) kiinnittämiseksi 15 alasinta (66) vasten ja että siihen on yhdistetty pari ta-kaohjäimiä (90), jolloin saumausohjaimet (100) on yhdistetty takatarttujaan (64), niin että ne nousevat ylös ja laskeutuvat alas, kun takatarttuja (64) nostetaan ylös ja lasketaan alas.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tun nettu siitä, että saumausohjaimet (100) on yhdistetty takaohjaimiin (90), jolloin ne muodostavat siihen kiinteästi liittyvän osan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, t u n -25 n e t t u siitä, että takaohjaimet (90) ulottuvat korkeammalle kuin mainitut saumausohjaimet (100), jolloin takaohjaimet (90) tulevat toimiviksi ja saumausohjaimet (100) pysyvät passiivisina, kun takatarttuja (64) on tietyssä väliasennossa.