FI76428C - Ett universalmaetdon foer terraengbruk och dess dataoeverfoeringsmetod. - Google Patents

Description

76428

Maastokäyttö!nen y1 eismittalai te ja sen tiedonsiirtomenetelmä

Keksinnön kohteena on maastossa tai muuten vaikeissa olosuhteissa käytettävä ja erityisesti raakapuuta varan mittaukseen ja mittaustietojen tallennukseen sovellettu yleismittalai te ja tässä laitteessa käytettävä tallennettavan tiedon siirtomenetelmä laitteen elektroniseen muistiin.

Jos esimerkiksi otetaan raakapuutavaran mittaus, niin tällöin on kyse mm. tukkien varastomittauksista ja pinomittauksista sekä pystymittauksen suhteen puiden luvusta ja erilaisista otantamittauksista.

Kaikissa näissä mittauksissa tarvitaan useita esitietoja, kuten henkilötietoja, mittausaluetta koskevia tietoja jne. Sen lisäksi kukin mittaus edellyttää sarjaa eri tietoja, jotka liittyvät määrätyllä tavalla toisiinsa. Tukkien varastomit-tauksessa mitataan ja tallennetaan palstanumero, puutavaralaji, tukin pituus, tukin läpimitta ja mahdollisesti tukin laatuluokka. Kuitupuun pinomittauksessa mitataan ja tallennetaan pinon korkeustiedot (määrävälein), puutavarakappaleiden pituus ja pinotiheystekijät. Pystymittauksista puiden luvussa mitataan ja tallennetaan jokaisesta puusta rinnankorkeusläpi-mitta, palstan numero, runkolaji sekä runkojen juokseva lukumäärä. Otantamittauksissa mitataan ja talletetaan otokseen kuuluvista rungoista rinnankorkeusläpimitta, läpimitta 6 m:n korkeudesta, rungon pituus, runkolaji sekä rungon laatutiedot. Otokseen kuuluvien runkojen määrittelemiseksi on erilaisia periaatteita ja matemaattisia menetelmiä.

Nämä mittausmenetelmät sinänsä ovat melko kauan käytettyjä ja niiden yksityiskohdista on erilaisia muunnoksia.

Saadut mittausarvot ja muut tiedot on aikaisemmin rekisteröity kirjoittamalla ne paikan päällä maastossa paperille, kuten valmiille lomakkeille, josta ne on myöhemmin toimisto- 2 76428 työnä poimittu ulos ja syötetty edelleen jatkokäsittelyä varten. Tietojen edelleensyöttö ja jatkokäsittely tapahtuvat usein ATK:ta hyväksikäyttäen.

Tälläkin hetkellä suurin osa tiedon rekisteröinnistä tapahtuu käsin paperille. Joihinkin yksittäisiin mittauksiin on tehty rekisteröiviä sähköisiä mittalaitteita, mutta johonkin mit-taussarjaan, kuten tukkien varastomittaukseen, liittyvien kaikkien arvojen rekisteröintiä yhdellä laitteella, saati ’"ikkien erilaisten mittausten rekisteröintiä yhdellä laitteella, ei ole käytäntöön vietävällä tavalla ratkaistu, kuten souraavasta ilmenee.

Eräs tapa rationalisoida lukujen talletusta on käyttää erillistä elektronista talletuslaitetta, jollaisena voi toimia joko runsaasti muistia sisältävä kehittynyt taskulaskin tai taskutietokone tai muu mekaanista tietoa sähköiseksi muuttava laite. Tällöin itse mittaus toteutetaan täysin perinteisesti mekaanisilla, käsikäyttöisillä mittalaitteilla, minkä jälkeen mitattu arvo talletetaan näppäilemällä se talletusvälineen näppäimistön tai muun mekanismin, kuten julkaisussa FI-50573, avulla sen elektroniseen muistiin. Kun kaikki kerrallaan tehtävät mittaukset on toteutettu, käy mittaustietojen edelleen-käsittely kehittyneimpien laitteiden kohdalta itse talletus-välineen avulla tai mittaustiedot voidaan siirtää varsinaiselle käsittelevälle tietokoneelle johtoa pitkin sähköisessä muodossa.

Pisimmälle viety mittausmenetelmä ja laite on julkaisussa FI-63?ie esxcetty puutavaran läpimitan mittaus- ja tallennuslaite. Tämä koostuu joko saksimitasta tai työntötulkista, jolla ensivaiheessa tehdään läpimitan mittaus aivan kuten pelkästään käsikäyttöisellä mekaanisella mitalla, toisessa vaiheessa laitteen elektroniikka lukee ja tallettaa sähköiseen muistiinsa mitatun läpimitan, jolloin tämä toinen vaihe tapahtuu niitä hetkellä, kun käyttäjä painaa laitteessa olevaa talle-tusnappia. Itse mittavälineen on oltava ensivaiheen tilassa, -*? · mitattavan kohteen suhteen mittausasennossa, koko toimen-

II

76428 3 piteen ajan. Laite tunnistaa esimerkiksi työntömitan mittaus-luistin asennon perusteella talletettavan arvon, joka on kalibroitu vastaamaan mittausluistin tämän asennon todellista mittaa millimetreinä tai senttimetreinä. Yleensä itse mitta-välineessä on pelkästään anturi ja käyttövälineet, jolloin varsinainen tailennusyksikkö on esim. käyttäjän olkapäällä pidettävässä laukussa. Informaatio anturista tallennusyksik-köön kulkee johtimia pitkin. Tässäkin siirto varsinaiselle käsittelevälle tietokoneelle voidaan tehdä sähköisessä muodossa. Tätä vastaavia ratkaisuja eri käyttökohteisiin on esitetty julkaisuissa DE-3 432 511 ja US-4 459 749.

Voidaan myös ajatella, että em. mitta- ja talletusvälineet yhdistetään. Tällöin esimerkiksi työntötulkin anturin antama arvo talletetaan jotain näppäintä painamalla ja muut arvot talletetaan käyttämällä muutoin mitatun arvon syöttämiseksi laitteessa olevaa näppäimistöä, joka vastaa laskimen tai taskutietokoneen näppäimistöä. Talletusyksikkö näppämistöineen voi olla sijoitettuna työntötulkin yhteyteen tai se voi olla johdon päässä esim. työntötulkista käyttäjän olkapäältä riippuvassa laukussa.

Kaikissa näissä tunnetuissa tai helposti havaittavissa ratkaisuissa on useita erittäin suuria haittapuolia.

Kun käytetään perinteisintä menetelmää, jossa tiedot kirjataan paperille, on ongelmina: - itse kirjaus maastossa ja mahdollisesti sateessa, tuulessa ja pakkasessa (paperi kastuu, tuuli vie paperin, kynä ei jätä jälkeä, sormet jäätyvät), - työ on hidasta, koska papereita joudutaan kaivamaan esille ja panemaan pois aina ennen ja jälkeen varsinaisen mittauksen, - koska merkintä tapahtuu varsinaisen mittauksen jälkeen, voi syntyä muistivirheitä, - voi syntyä kirjoitusvirheitä lomakkeen täyttövaiheessa ja lukuvirheitä siirrettäessä tietoja toimistossa niiden edelleen käsittelyä varten.

76428 4

Kaikissa niissä kuvatuissa ratkaisuissa, jotka sisältävät näppäimistön, ts. kaikissa niissä ratkaisuissa, joissa pyritään tallentamaan elektronisesti enemmän kuin yhtä mittaustu-lostyyppiä (kuten läpimittaa), on juuri ko. näppäimistö ongelmakohta. Koska näppäimistön pitäisi pystyä toimimaan moitteettomasta kaikissa sääolosuhteissa, on näppäimistön kontakti osan ja siihen liittyvän elektroniikan riittävän tehokas suojaaminen erittäin vaikeaa käytännössä sekä vettä, pakkasta että iskuja vastaan. Häiriö tässä suhteessa joko tuhoaa jo i'.hdyn työn tulokset tai ainakin estää jatkotyöskentelyn. Lisäksi on hyvin vaikeaa saada sijoitetuksi laitteisiin riittävästi näppäimiä työskentelyn siitä kärsimättä, koska näppäimien pitäisi olla toisaalta niin suuria, että niitä voidaan käsitellä virheettömästi hansikkaat tai rukkaset kädessä. Irrallisessa tai 1etusvälineessä on vielä se hankaluus, että jos mittauksen tekee yksi henkilö, jokaisen mittauksen jälkeen joudutaan varsinainen mittalaite laskemaan pois käsistä, tal-letusväline ottamaan esille, tallettamaan tieto muistin mukaan, panemaan tai 1etusväline pois käsistä esim. laukkuun ja ottamaan varsinainen mittalaite uudestaan käsiin mittauksen jatkamiseksi. Yleensä mittausta, esimerkiksi puutavaran va-rastomittausta, tekemässä on kaksi henkilöä, joista toinen mittaa ja toinen kirjaa.

Yhden mittausmenetelmän välineessä juuri kyseisen mittauksen toteutus ja talletus voi tapahtua ilman em. haittoja, mutta riitä käytettäessä on taas haittana se, että muut kyseiseen rittausarjaan tarvittavat tiedot joudutaan kirjoittamaan joko kynällä ja paperilla tai em. erillisellä tai 1entimel1 a. Tämä tuo muassaan, jo mainittujen ongelmien lisäksi, eri mittaus-tietojen yhdistämisongelman, mikä tarkoittaa sitä, että on vaikeuksia saada laskentavaiheessa liitettyä toisiinsa tiedostoissa erillään olevia, mutta toisiinsa liittyviä tietoja. :--vyrä tähän on, että nämä toisiinsa liittyvät tiedot lähtevät rj informaatioreitei11 e, toisaalta mittalaitteen elektronien muistiin ja toisaalta kirjattuna paperille. Lisäksi on 5 7 6428 tietenkin olemassa ne ongelmat, jotka liittyvät paperin käyttöön ja näppäimistöön.

Keksinnön mukaisella menetelmällä ja menetelmää vastaavalla laitteella saadaan ratkaiseva parannus edellä kuvatuissa epäkohdissa. Tämän aikaansaamiseksi on keksinnön mukaiselle menetelmälle tunnusomaista se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa ja keksinnön mukaiselle laitteelle se, mitä on esitetty patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkkiosassa.

Tätä keksinnön mukaista menetelmää käyttäen ja soveltaen voidaan rakentaa yksinkertaisen rakenteen omaava mittaus- ja tiedonkeruulaite, jonka toiminnot ovat monipuoliset. Keksinnön menetelmää sovellettaessa tarvitaan edullisimmillaan vain yksi rekisteröintinäppäin, jota käyttäen voidaan tallettaa kaikki tarvittavat tiedot, siirtyä asteikolta toiselle, korjata tai muuttaa mahdollisia virheellisiä tietoja, siirtyä käyttämään aakkosnumeerista esitystapaa tai antaa ohjelmakäskyjä laitteessa mahdollisesti olevalle mikroprosessorille. Keksinnön mukaista laitetta puutavaramittaukseen käytettäessä saadaan säästöä myös työvoimakustannuksissa, koska mittausta ja tallennusta tekemään tarvitaan vain yksi henkilö. Keksinnön menetelmää vastaavalla laitteella on siten seuraavat edut: - kaikki ja kaikentyyppinen tieto voidaan tallettaa yhdellä välineellä eikä tarvita lisävälineitä eikä paperia, - laite on helposti rakennettavissa erilaiset sääolosuhteet kestäväksi ja toimintavarmaksi, - laitteen käyttö maastossa on helppoa, koska se on helposti tehtävissä pieneksi ja kevyeksi ja sen ohjaus esim. yhdellä napilla käy helposti rukkaset kädessä, - välinettä ei mittauksen ja tuloksen talletuksen välillä tarvitse vaihtaa, ja - tiedonsiirtovirheet (talletus- ja lukuvirheet) minimoituvat, koska talletus tapahtuu enimmiltään ja luku täysin sähköisillä keinoilla.

76428 6

Seuraavassa keksintöä kuvataan yksityiskohtaisesti mm. viittaamalla oheisiin piirustuksiin myös menetelmän periaatteen selvittämiseksi.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen menetelmän erästä sovellutusta työntötulkin yhteydessä yleiskuvana, kuvio 2 esittää keksinnön mukaisen menetelmän sovellutuksen mittaus- ja talletusyksikön erästä edullista toteutusmuotoa, kuvio 3 esittää mitattavien ja talletettavien tietojen hierarkiaa periaatteessa.

Kuviossa 1 on esitetty ulkoasultaan pääasiassa tavanomainen raakapuutavaran mittauksessa käytettävä työntötulkki 1, jonka pääosina on mitan varsi 7 ja mittaleuat 2, 2', joista toinen on kiinteästi liitetty varteen 7 ja toinen mitan luistiin 8. Mitan varressa 7 on ensin tavanomainen senttimetriasteikko 3, puutavaran läpimittaa varten mutta sen lisäksi sopivalla mittakaavalla muutettuna myös metriasteikko 9 ja desimetrias-teikko 4 sekä aivan omana asteikkonaan aakkosnumeerinen asteikko 5. Tavallisesti varren mitta-asteikon todellinen mit-tapituus on n. 52 cm, jolloin jos merkkivälinä pidetään yhtä senttimetriä, aakkosnumeerisella asteikolla on tilaa 52 koodille tai muulle merkille, kuten aakkosille, välimerkeille, numeroille jne. Tämän lisäksi tulkin 1 luistissa 8 on elektroninen mittaus- ja talletusyksikkö 6, joka muodostuu an-turielimestä (ei näytetty), aakkosnumeerisesta näytöstä 10 ja esim. monostabiilista kytkimestä 11.

Kuviossa 2 on esitetty tarkemmin eräs keksinnön mukaisen menetelmän toteutuksessa sovellettavaa mittaus-, näyttö- ja kytkentäyksikköä. Tämä yksikkö voi olla esimerkiksi kuvion 1, työntötulkin talletusyksikkö 6 näyttöineen 10 ja kytkimineen )1. Aakkosnumeerinen näyttö esittää mittauksen ja sen talletuksen toteuttamista varten tarpeelliset tiedot, tässä tapauksessa - mittnussarjaan kuuluvista suureista toteutettavan mittauksen järjestyskoodin 12, li 7 6 4 2 8 7 - mitattavan suureen 13, - mitatun suureen arvon 14, - mittayksikön (laadun) 15, - käytetyn mittausmenetelmän 16, - mittauskohteen yksilöintitiedot 17, - rinnastettavien mittausten (tässä runkojen) lukumäärän 18.

Tai 1ennusyksikköön sisältyvä anturielin tunnistaa luistin mittaleuan 2' etäisyyden kiinteästä mittaleuasta 2, muutoin itse anturielin voi olla mitä tahansa tarkoitukseen soveltuvaa sinänsä tunnettua tyyppiä, kuten potentiometri, jonka akselilla on hammaspyörä, jonka vastaosana on varteen 7 kiinnitetty hammaskisko (jolloin potentiometrin vastus muuttuu sen kiertokulman ja siten etäisyyden funktiona), tai induktiivinen, optinen tms. rakennetta.

Keksinnön mukaista menetelmää soveltavan laitteen käyttö tapahtuu seuraavassa kuvatulla tavalla itse mittaustilanteessa. Kun mittauskohteena on esimerkiksi tukkien varastomittaus, tapahtuu tukin läpimitan mittaus muutoin, kuten normaalilla työntötulki11 a 1 rungon 19 ympäriltä sen päästä (mittausohjeiden mukaan), mutta saatua arvoa ei tarvitse siirtää erikseen minnekään, vaan se tallentuu laitteen tai 1etusyksikön 6 elektroniseen muistiin kytkimen 11 näpäytyksel1ä tämän tuiki ntakäsi ttelyn yhteydessä. Käyttäjä voi halutessaan tarkistaa tai 1etusyksikön näytöstä 10 tallentuvan suureen arvot ja viitetiedot, mutta muutoin hänen ei niitä tarvitse huomioida. Kun tämä mittausarvo on talletettu, siirtää tai 1etusyksikön mikroprosessori mittausyksikön valmiiksi vastaanottamaan määritellyn mittausmenetelmän mukaista seuraavaa mittausta, joka varastomittauksen tapauksessa on tukin pituus. Tämän pituus-mittauksen tulos tallennetaan nyt keksinnön mukaisesti muutoin samalla tavoin työntötulkin avulla kuin halkaisijakin painamalla kerran näppäintä 11, paitsi että mittaasteikkona käytetään tulkin varteen 7 merkittyä desimetriasteikkoa 9, joka voi olla yksikköä lukuunottamatta identtinen senttimetri as- 8 7 6 4 2 8 teikon 3 kanssa tai jollain muulla mittakaavalla muunnettu. Oleellista on, että mikroprosessorille on ohjelmoitu tämä mittakaava ja mittaussuure ym. seikat, jotka käyttäjä voi samoin kuin edellä tarkistaa talletusyksikön näytöstä 10. Tämän jälkeen mikroprosessori taas siirtää mittausyksikön valmiiksi vastaanottamaan määritellyn mittausmenetelmän mukaista seu-raavaa mittausta, joka varastomittauksen tapauksessa on tukin laatuluokka (ei vielä rutiinimittaus). Tämän käyttäjä arvioi ja tallentaa tailetusyksiköllä siten, että siirtää luistin aakkosnumeerisella asteikolla kyseisen laatuluokan luokkakoo-din kohdalle ja näpäyttää kytkintä 11. Tällöin mikroprosessori tunnistaa, että kyseinen arvo tarkoittaa kyseistä laatuluokkaa, minkä tuloksen käyttäjä voi taaskin tarkistaa näytöstä 10. Kun yksi mitattava tukki on em. tavalla käyty läpi kaikkien mittaussuureiden suhteen, siirtää mikroprosessori mittausyksikön valmiiksi seuraavan tukin mittausta varten, mikä tapahtuu samoin kuin ensimmäisen tukin mittaus. Kun jonkin erän kaikki tukit on mitattu, lopetetaan mittaus viemällä luisti esim. varsinaisen mittausasteikon ulkopuoliseen aakkosnumeerisen asteikon kyseistä seikkaa varten koodattuun kohtaan ja näpäytetään kytkintä 11, jolloin mikroprosessori saa tiedon mittauksen tämän osan loppumisesta. Lopetussignaali voidaan toteuttaa monella muullakin tavalla, kuten kahdella kytkimen 11 näpäyksellä, joiden aikaväli on määrätyissä rajoissa tai yhdellä "kytkimen" näpäyksellä, jonka kesto mää-räarvoa pidempi tai monella muulla tavalla.

Kuviossa 3 on tyypillisen mittausvaihesarjän rakenne, ts. mittaushierarkia, jota pitkin mikroprosessori voidaan ohjelmoida toimimaan automaattisesti. Tässä roomalaiset numerot I-III tarkoittavat informaatiotasoja, taulukoidut nimikkeet talletettavia tietoja ja desimaalijärjestelmän mukaan syntyvä luku mittauksen järjestyskoodin (ts, kohdassa 12 oleva luku kuviossa 2). Näitä mittaushierarkioita voidaan ohjelmoida mikroprosessoriin valmiiksi useita ja lähinnä ne, joita mittauksen tekijä kyseisen työpäivän aikana tulee tarvitsemaan.

n 7 6 4 2 8 9

Erityisesti pinomittaustietojen tallennus on järkevää ohjelmoida samaan laitteeseen, koska yksi kauppa mitataan samalla kertaa, jolloin korkeus- ja pituustiedot merkitään senttimetreinä, samoin pituusotanto. Käyttäjä valitsee kulloisenkin vaihesarjan työntämällä luistin 8 varsinaisen mittausasteikon yli ohjelmanvaihtoa, ts. vaihesarjan vaihtoa, merkitsevään kohtaan ja painelemalla tässä kytkintä 11 valitsee kulloinkin käyttämänsä vaihesarjan (= ohjelman). Vaihesarjan vaihto voidaan tietenkin tehdä muullakin suunnitellulla tavalla. Aivan em. lopetusta ja vaihesarjan valintaa vastaavalla tavalla voi käyttäjä suorittaa aikaisempien, jostain syystä virheellisiksi havaittujen arvojen korjausta, siirtämällä luisti kyseistä seikkaa varten koodattuun kohtaan ja kytkintä 11 näpäyttele-mällä siirtää ohjelma haluttuun kohtaan vaiheketjussa, jonka jälkeen syötetään uusi oikea arvo ja palataan vaihesarjan keskeytyskohtaan noudattaen vastaavia suunniteltuja menettelytapoja luistin 8 ja näppäimen 11 suhteen kuin edellä.

Kirjanpitotiedot, henkilöiden nimet, koealat ym. seikat voidaan tallettaa laitteen aakkosnumeerisen asteikon avulla, joko kirjain ja numero kerrallaan tai käyttämällä valmiiksi koodattuja laajempia kokonaisuuksia tarkoittavia asteikon kohtia.

Kun työpäivän mittaukset on tehty, kulkee tekijä esim. toimiston kautta, jossa kytkee tai 1etusyksikkönsä asianmukaisella kaapelilla toimiston tietokoneeseen, joka lukee talletu-syksikön muistissa olevat tiedot edelleenkäsittelyä varten. Tämä yhteys voidaan hoitaa tietenkin myös puhelimella ja modeemilla. Samalla voidaan tai 1etusyksikkö ohjelmoida seuraavan päivän työtä varten toimiston tietokoneen avulla, tai tämä ohjelmointi voidaan tehdä vastaavalla tavalla työpäivän aluksi. Koko työskentelyn aikana maastossa eikä tiedon siirron eikä sen käsittelyn aikana tarvita paperia tai muita erillisiä tai 1etusvälineitä. Ohjelmiin voidaan sisällyttää tarvittaessa myös laskentarutiineja, kirjoi tinliityntä jne., jolloin met- 10 76428 sanomistajalle voidaan tulostaa mittausluettelo paikan päällä. Talletusyksikön mikroprosessori voidaan tehdä täysin maastossakin ohjelmoitavaksi, mutta yleensä on käytännöllisintä rajoittaa sen ohjelmoitavuus vain niihin ominaisuuksiin, joita tosiaan maastossa tarvitaan ja jättää muut toiminnot isommalta koneelta siirrettäviksi.

Edellä kuvatussa esimerkissä luistin asettamiseen käytettiin työntötulkin varteen 7 merkittyä asteikkoa ja tätä vastaava arvo tai merkki oli tarkistettavissa talletusyksikön näytöstä. Voidaan kuitenkin ajatelLa laite tehtäväksi siten, että tiettyä talletusta tehtäessä, tätä mittausarvoa vastaavaa asteikkoa ei lainkaan ole tulkin varressa 7, vaan vedettäessä luis-tia 8 pitkin vartta 7, seurataankin pelkästään näytön 10 arvoa tai merkkiä, luisti pysäytetään, kun haluttu/tiedetty arvo tai merkki näkyy näytössä, jolloin tämä arvo talletetaan näpäy-tyksellä kuten muutoinkin. Tämä ominaisuus mahdollistaa esimerkiksi mielivaltaisten, tarkoitukseen kulloinkin soveltuvien ohjelmoitujen mittakaavojen käytön. Pääasteikot on kuitenkin yleensä käytännöllisintä pitää myös varteen 7 mekaanisesti merkittynä näkyvissä, koska niiden löydettävyys on silloin fysiologisista syistä tehokkainta.

Keksinnön mukaista menetelmää on edellä sovellettu työntö-tulkkiin ja yhdellä anturilla, joka tunnistaa luistin etäisyyden kiinteästä leuasta. Tässä tapauksessa luistin tallen-nusyksikköön voidaan lisäksi helposti kytkeä esimerkiksi pi-tuusmittausväline mittanauhan muodossa, joka ulosvedettäessä pyörittää esimerkiksi omaa potentiometriään, jonka arvon mikroprosessori käy tallennusta varten lukemassa kytkintä 11 näpäytettäessä. Laitteeseen voidaan vastaavalla tavalla omien potentiometriensä avulla liittää useita puutavaramittauksessa tai muualla käytettäviä mittalaitteita, joiden arvot mikro-prosesori käy lukemassa ja tallettaa. Voidaan myös tehdä konstruktioita, jossa eri mittavälineet hyödyntävät yhtä yhteistä potentiometriä mittausarvon tai merkin osoittamiseksi.

il 76428 11

Vaikka edellä on enimmäkseen anturin yhteydessä puhuttu potentiometristä, voi anturi keksinnön menetelmää sovellettaessa olla mitä tahansa analogiasignaalin antavaa rakennetta ja perustua useisiin fysikaalisiin ilmiöihin. Anturirakenne voidaan myös perustaa alusta saakka sopivaan digitaaliseen signaaliin .

Keksintö ei ole mitenkään rajoitettu vain puutavaramittauk-siin, vaan sitä voidaan soveltaa kaikkeen maastossa ja merellä tapahtuvaan mittaus- ja talletustoimintaan.

Claims (10)

12 76428 Patenttivaatimukset.

1. Menetelmä erillisessä aakkosnumeerisessa muodossa esitettävän tiedon ja tämän lisäksi ainakin yhden erillisen mittausarvon syöttämiseksi elektroniseen muistiyksikköön, tunnettu siitä, että mainitun mittausarvon antavan anturin kukin oleellisen pituinen toisistaan erotettava asento tai arvo on koodattu vastaamaan kukin tiettyä aakkosnumeerisen asteikon (5) alkiota, että muistiyksikkö (6) on ohjelmoitu tulkitsemaan kukin anturin edellä mainittu asento tai arvo sille annetuksi koodatuksi aakkosnumeerisen asteikon alkioksi, kun muistiyksikkö on ohjelmallisesti tätä koskevassa kohdassa ja että aina kukin mittausarvo ja aakkosnumeerisen asteikon alkio luetaan muistiyksikköön talletusta varten kaikki yhden ja ainoan aktivointielimen (11) yhdellä kosketustoiminnolla.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muistiyksikön ohjelmointi tapahtuu mainitun koodatun aakkosnumeerisen asteikon (5) tätä varten koodattujen alkioiden ja mainitun aktivointielimen (11) kosketustoiminnon yhteisvaikutuksella.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muistiyksikköön (6) talletetut tiedot luetaan tailetustehtävän toteuttamisen jälkeen sähköisessä muodossa niiden edelleenkäsittelyä varten.

4. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muistiyksikön (6) ohjelmointi tehdään syöttämällä ohjelmat ja käskyt erillisestä tietokoneesta sähköisessä muodossa muistiyksikköön.

5. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että muistiyksikkö on ohjelmoitu näyttämään tallennettavan arvon, alkion tai tiedon (12, 13, 14, 15, 16, 17, 18) ja näyttämään valitun mittausvaihesarjän seuraavan mittausvaiheen sisällön käyttäjää varten. n 76428 13

6. Maastossa käytettäväksi soveltuva y1 eismittalai te, (1), joka sisältää kiinteän rakenneosan (2, 7) ja tähän nähden liikkuvan rakenneosan (2', 8), joiden suhteellinen siirros tai asento toisiinsa nähden vastaa ainakin yhtä mitattavaa arvoa, jolloin liikkuvaan rakenneosaan (8) on liitetty mittaus- ja tailetusyksikkö (6) kytkimineen (11) ja jolloin mittaus- ja tai 1etusyksikkö havaitsee anturillaan edellä mainitun mitattavan arvon, tunnettu siitä, että liikkuvan rakenneosan (8) kunkin oleellisen pituisen, toisistaan erotettavan asennon tai antaman asteikkoarvon (3) vastintiedoksi on koodattu aakkosnumeerisen asteikon (5) jokin alkio, että mittaus- ja tal-letusyksikkö (6) on ohjelmoitu tunnistamaan mainittu anturilla havaittu mitattava arvo sitä vastaavaksi aakkosnumeeriseksi tiedoksi, kun mittaus- ja tai 1etusyksikkö on ohjelmallisesti tätä koskevassa kohdassa ja että aina kukin mitattu arvo tai vastaava aakkosnumeerinen alkio tai tieto talletetaan mittaus-ja tai 1etusyksikköön (6) yhden ja ainoan kytkimen (11) yhdellä painalluksella.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen yleismittalai te, tunnettu siitä, että mittaus- ja talietusyksikössä on näyttölaite (10) anturilla havaitun mitattavan arvon tai vastaavan koodatun tiedon esittämiseksi ennen tai jälkeen tämän arvon ja tiedon talletusta.

8. Patenttivaatimuksen 6 täi 7 mukainen yleismittalai te, tunnettu siitä, että mittaus- ja taiΐttusyksikön (6) ohjelmointi tapahtuu aakkosnumeerisen asteikon (5) Kohdattujen alkioiden ja kytkimen (11) avulla.

9. Jonkin patenttivaatimuksista 6-8 mukainen yleismitta-laite, tunnettu siitä, että sen mittaus- ja tai 1etusyksi-kössä (6) on pistike yhdyskaapelin liittämistä varten talletetun tiedon siirtämiseksi ulkopuoliseen, erilliseen laitteeseen sekä ohjel moi nti tietojen ja lähtöarvojen siirtämiseksi ulkopuolisesta laitteesta sähköisessä muodossa. 14 76428

10. Jonkin patenttivaatimuksista 6-9 mukainen yleismitta-laite, tunnettu siitä, että se sisältää useita mekaanisesti yhteenrakennettuja mittalaitteita, joiden mittaustuloksia on tarve käyttää loogisesti toistensa yhteydessä, että kullakin mittalaitteella on oma anturinsa tai niillä on yhteinen tai yhteisiä mittausmekanismiensa jälkeen kytkettyjä antureita mitattavien arvojen ilmaisemiseksi ja että kaikki eri mitattavat arvot ja niitä mahdollisesti vastaavat koodatut aakkosnumeeriset tiedot talletetaan mittaus- ja tai 1 etusyk sikköön (6) kytkimen (11) painalluksilla. Il 7 6 4 2 8 15