FI76278C - Fanersvarv. - Google Patents

Description

76278

VIILUSORVI

Esillä olevan keksinnön kohteena on viilusorvi viilun sorvaamiseksi pöllistä pitämällä pölliä kohdallaan ja pyörittämällä sitä pituusakselinsa ympäri karojen avulla, jotka on kiinnitetty lujasti yksi kumpaankin pöllin vastakkaiseen päähän, ja puristamalla terä, joka on vähintään nii-n pitkä, että se ulottuu pöllin koko pituuden yli, pöllin kehää vasten sen pyöriessä. Yksityiskohtaisemmin sanottuna tämän keksinnön kohteena on viilusorvi, joka pystyy lisäämään korkealaatuisen viilun saantoa, jota viilua voidaan käyttää vanerissa etu- ja takapintaviiluna, jotka määräävät viimeistellyn vanerin kauppa-arvon, ja joka soveltuu myös viilun tuottamiseen huonolaatuisista pölleistä, joiden rakenne on lohkeillut tai säröytynyt.

Vaneria valmistavissa tehtaissa on nyttemmin jouduttu ottamaan käyttöön huonompilaatuisia pöllejä johtuen huonontuneesta puutavaratilanteesta tai tarkoituksella estää vanerin tuotantokustannuksia nousemasta alentamalla puutavaran hintaa, mikä muodostaa pääosan tuotantokustannuksista.

Samalla, jotta parannettaisiin viilun saantoa pölleistä ja lisättäisiin sorvaamon toimintatehokkuutta, on lisääntynyt tarve vii1osorvista , joka pystyisi tuottamaan hyvälaatuista viilua huonolaatuisesta pöllistä suurella nopeudella ja siihen asti, kun pölli on sorvattu pienimpään mahdolliseen läpimittaan .

Viilusorvi vaatii yleensä lähelle terän suuta sijoitetun pu-ristuselimen välttämättömänä elimenä puristamaan juuri sorvattavaa viilua pölliä vasten. Puristuselimenä on alalla tunnettu kiinteä vastaterä ja pyörivä rullavastaterä (sekä käyttävää että seuraavaa tyyppiä). Kiinteän vastaterän etuna on, että se voidaan helposti asentaa määrättyyn tietyistä leik-kuuolosuhteista johtuvaan asemaan. Toisaalta sen haittana on, että viilua sorvattaessa syntyy suuri kuormitusvastus, jolloin leikattava pölli on taipuvainen murtumaan, koska vasta- 2 76278 terä kohdistaa paineen pinta-alalle, joka ulottuu yli koko pöllin pituuden. Sen sijaan pyörivä rullavastaterä aiheuttaa hyvin pienen vastuksen viilun sorvauksessa. Erityisesti vetäviä rullia käyttävää tyyppiä oleva rullavastaterä saa aikaan huomattavan vastuksen pienenemisen. Rui1 avastaterän haittana on kuitenkin, että sitä on vaikeaa asentaa tarkasti määrättyyn pöllistä sorvattavan viilun t_ietystä paksuudesta johtuvaan asemaan.

Tuotettaessa viilua viilusorvilla saavutetaan parhaat tulokset kohdistettaessa puristus kohtaan, jonka etäisyys terän suulta on noin 20¾ halutun tuotettavan viilun paksuudesta pöllin pyörimissuuntaa vastakkaiseen suuntaan. Näiden tiettyjen olosuhteiden saavuttaminen tulee yhä mahdottomammaksi mitä enemmän rullavastaterän läpimitta kasvaa. Kun rullavastaterän läpimitta kasvaa ja rullavastaterän kehä tuodaan sitten lähemmäksi mainittua määrättyä asemaa puristuksen kohdistamiseksi pölliin, terän rintapinta ja rullavastaterän kehän alaosa lähestyvät toisiaan niin paljon, että rullavastaterä koskettaa terän rintapintaa ennen kuin se saavuttaa määrätyn aseman puristuksen aikaansaamiseksi, jolloin seurauksena on, että halutun puristuksen aikaansaaminen määrätyssä asemassa tulee täysin mahdottomaksi. Mainitut olosuhteet tulevat täten vaikeiksi, kun haluttu sorvattavan viilun paksuus pienenee. Yhtenä ratkaisuna vaikeuteen on vakiintunut käytäntö rajoittaa rullavastaterän maksimi1äpimitta vain noin 16 mm:iin. Koska rullavastaterän läpimitta on niin pieni ja pyörimisnopeus nousee väistämättä äärimmäisen suureksi, rullavastaterän laakerointi joutuu niin valtavaan rasitukseen, että tarvitaan erityistä voitelujärjestelmää.

Edelleen, kuten on esitetty US-patentissa no 4.221.247, on viime aikoina kehitetty viilusorvi, johon kuuluu puristuskos-ketuskiekot, joiden kehällä on useita sahalaitaisia levyjä pölliä vasten ja jotka pyörittävät pölliä kiekkojen käyttämänä .

Il 3 76278

Vii1 usorviss a, joka on sovitettu kehältä käytettäväksi kuten yllä on kuvattu, on kuitenkin mahdollisuus, että kehäkäyttä-minen pyrkii aiheuttamaan naarmuja ja halkeamia pölliin, naarmuihin ja halkeamiin kertyy puulastuja, kun ne puristuvat pöllin pinnan ja vastaterän väliin, ja lastut pääsevät ajoittain vastaterän ohi aiheuttaen virheitä viilun pintaan, tukkivat viilusorvin vastaterän teräaukon ja pakottavat keskeyttämään viilusorvin toiminnan, heikentävät vastaterän puristuksen jakautumista tasaisesti ja heikentävät tuotetun viilun laatua. Tällä viilusorvilla on toisena haittapuolena se, että käytetty puristus, jolla kiekkojen sahalaitaiset levyt painuvat kiinni pölliin, käyristää pölliä siinä määrin, että on vaikeaa jatkaa viilun sorvausta riittävän pieneen pöllin läpimittaan. Edelleen tästä viilusorvista jää lukuisia reikiä sorvattuun viiluun. Erityisesti, kun viilua tuotetaan hauraasta pöllistä tai sitä tuotetaan pieninä, alle 1 mm:n paksuuksina, sellaiset reiät mahdollisesti synnyttävät viiluun repeämiä viilua sorvattaessa pöllistä tai kuljetuksenaikana. Viilua, jossa on sellaisia repeämiä, ei voida enää käyttää vanerissa pi ntaviiluna, joka määrää tuotetun vanerin kauppa-arvon. Silloinkin, kun viilua käytetään sydänviiluna, on sen saanto alhainen .

Tämän keksinnön ensimmäisenä päämääränä on saada aikaan vii-lusorvi, joka pystyy tuottamaan hyvälaatuista viilua ilman reikäisyyttä suurella saannolla huonolaatuisesta pöllistä, jossa on halkeamia tai lahoa.

Tämän keksinnön toisena päämääränä on saada aikaan viilusor-vi, missä vältytään tuntuvalta lastujen ilmenemiseltä ja siten estetään mahdolliset mekaaniset vaikeudet, jotka johtuvat terän tukkeutumisesta lastuista.

Esillä olevan keksinnön muut päämäärät ja edut käyvät selvil le alla olevasta keksinnön yksityiskohtaisesta kuvauksesta viitaten siihen liittyvään piirustukseen, jossa: 76278

Kuvio 1 on puolikaaviomainen sivukuva, joka esittää olosuhteita, joissa tavallista vastaterän omaavaa viilusorvia käytetään viilun sorvaamiseen pöllistä, jossa on halkeama.

Kuvio 2 on sivupoikki3 eikkaus, joka esittää esillä olevan keksinnön mukaisen viilusorvin olennaista osaa.

Kuvio 3 on etukuvanto kuvion 2 mukaisesta viilusorvista.

Kuvio 4 on perspektiivikuva kuvion 2 mukaisesta viilusorvista .

Kuvio 5 on poikkileikkaus, joka esittää kuvion 2 mukaisen viilusorvin rakennetta.

Ennen tämän keksinnön suoritusmuodon kuvausta kuvataan tavanomaisen vastaterällä varustetun viilusorvin toimintaa halkeaman omaavan pöllin kyseessä ollen viitaten sarjaan kuvion 1 kaavioita, jotka kuvaavat pöllissä olevan halkeaman asteittaista kasvua aina pöllin täydelliseen murtumiseen.

(A) Pölli 1, jossa on halkeama R, on asennettu paikalleen tavanomaiseen vii1usorviin , jossa vastaterä 3 on järjestetty vasten terää 2. Kun viilusorvi pyörittää pölliä 1 nuolen A suuntaisesti viilun sorvaamiseksi, viilun sorvaaminen jatkuu samalla, kun vastaterän 3 puristus painaa halkeaman R reunoja M ja N halkeaman R suuntaan ja siten erottaa ne terän 2 suulta.

(B) Halkeaman R reunat M ja N saavat takaisin alkuperäisen muotonsa ja palautuvat alkuperäiseen asemaansa sen jälkeen, kun ne ovat ohittaneet vastaterän 3 ja vapautuneet puristuksesta.

(C) Kun tämä jakso toistuu, reunat M ja N asteittain kasvavat kohouman muotoisiksi.

Il 76278 (D) Lopulta kohoumat törmäävät terän suuhun sellaisella voimalla, että se murtaa pöllin täydellisesti.

Keksijät saivat ajatuksen korjata vastaterän haittoja käyttämällä rullavastateriä, valmistivat esikokeiden johdosta puristuselimen , joka muodostui useista vastateristä ja rulla-vastateristä vuorotellen järjestettynä pituussuunnassa, asensivat tämän puristuselimen vastateräpa 1 kkiin siten, että vas-taterät ja rullavastaterät tulisivat järjestetyuiksi siihen vuorotellen, ja toistivat esikokeen näin kootulla laitteella. Esikokeen tulokset osoittivat, että ero vastaterien ja rulla vastaterien pölliin kohdistamassa puristusvaikutuksessa heijastuu pöllistä sorvatun viilun paksuuden epätasaisuutena. Laite osoittautui siten kykenemättömäksi tuottamaan viilua, joka soveltuisi kaupallisesti hyväksyttävän vanerin valmistamiseen .

Tämän keksinnön päämäärät on toteutettu käyttämällä pyöreitä kiekkoja rullavastaterien tilalla yllä kuvatussa esikokeen johdosta valmistetussa laitteessa.

Seuraavassa kuvataan esillä olevaa keksintöä yksityiskohtaisesti viitaten tämän keksinnön edulliseen suoritusmuotoon, jota on kuvattu oheisessa piirustuksessa.

Kuten on esitetty kuvioissa 2-4, pölliä 11 pyöritetään akselinsa ympäri nuolen A suuntaan pitäen kohdallaan karan kourien avulla (ei esitetty), jotka on kiinnitetty lujasti pöllin vastakkaisiin päihin. Teräpalkkia 12 ja vastateräpalkkia 43, pystysuorassa suunnassa vastakkain olevana yhdistelmänä, pidetään samanaikaisesti kohdallaan niiden vastakkaisten päätysivujen ollessa kytketty yhteen pitimellä (ei esitetty). Syöttöruuvien avulla (ei esitetty) niitä siirretään nopeasti pölliä 11 kohti tai siitä poispäin. Edelleen teräpalkki 12 ja vastateräpaikki 43 on kytketty hitaaseen siirtolaitteeseen 76278 (ei esitetty), joka on sovitettu siirtämään niitä eteenpäin välimatkan, joka vastaa määrättyä pöllistä 11 sorvattavan viilun paksuutta, jokaista pöllin 11 täyttä kierrosta kohti. Teräpalkki 12 on muotoiltu poikkileikkaukseltaan olennaisesti kolmiomaiseksi ja terä 13 on lukittu tiukasti terän pitimellä 14 pölliä 11 vasten olevalle teräpalkin 12 sivulle terän suun ollessa ylöspäin. Teräpalkin 12 terän 13 viereiselle sivulle on järjestetty ohjauselin 15, joka on valmistettu esim. ruostumattomasta teräksestä. Tämän ohjauselimen 15 päähän on muodostettu kaarimainen tai viisto viilun ohjauspinta G, joka toimii pöllistä 11 sorvattavan viilun P ratana. Teräpalkin 12 päähän ohjauselimen 15 alemmalle sivulle, sorvatun viilun kulkusuuntaan nähden, on järjestetty kärki 16. Vaihtoehtoisesti tämä kärki 16 voi olla muodostettu osaksi ohjauselintä 15. Koska tämä kärki 16 joutuu alttiiksi kovalle kulutukselle, on edullisempaa taloudellisesti sekä huollon kannalta muodostaa kärki 16 erilliseksi osaksi ohjauselimestä 15. Ohjauselimen 15 ja kärjen 16 päissä olevien ohjauspintojen G, G' alkupäät sijaitsevat hieman taaksepäin terän 13 suulta. Nämä ohjauspinnat G,G' on muotoiltu kaareviksi, jotta ne noudattaisivat pyöreän kiekon 17 ulkopinnan muotoa, jota kiekkoa tullaan selvittämään täysin jäljempänä. Muussa tapauksessa ne asteittain lähenevät pyöreän kiekon 17 kehälle kuviteltuja tangentteja, joissa kohtisuoraan pyöreän kiekon 17 akselin läpi kulkevat viivat ja pyöreän kiekon 17 kehän alaosa leikkaavat toisensa. Ohjauselin 15 ja kärki 16 on muodostettu yhtenäisiksi ja riittävän pitkiksi, että ne ulottuvat yli koko teräpalkin 12 pituuden (pöllin 11 pituussuunnassa). Muutoin ne voivat olla kumpikin jaettu useisiin segmentteihin tai ne voivat olla järjestetty useiden jaettujen osasten muotoon sopivasti katkottuna teräpalkin pituussuunnassa. Tämän keksinnön toisessa suoritusmuodossa rullia tai vastaavia välineitä voi olla järjestetty ohjauselimen 15 ja kärjen 16 ohjauspinnoille helpottamaan sorvatun viilun etenemistä. Tuotettaessa viilua suhteellisen hyvälaatuisesta pöllistä ei ole välttämätöntä ottaa huomioon viilun etenemisen varmistamista

II

7 76278 suunniteltaessa ohjauselimen 15 ja kärjen 16 päissä olevia pintoja. Tässä tapauksessa ohjauselimen 15 ja kärjen 16 yläpinnat voi olla muotoiltu yksinkertaiseksi kaltevaksi tasoksi, joka kulkee suoraan terän 13 suun vieressä olevasta pisteestä teräpalkin 12 takimmaisen kaltevan pinnan viereiseen pisteeseen, joka pinta toimii viilun ratana. Teräpalkin 12 yläpuolelle on tuettu kohdalleen vstateräpa1 kki 43. Kuten yllä on kuvattu, puristaa pidin vastateräpalkkia 43 ja terä-palkkia 12 niiden vastakkaisista päätypinnoista ja ne on sovitettu liikkumaan eteenpäin tai taaksepäin pöllin 11 suhteen. Pölliä 11 vasten oleva vastateräpalkin 43 sivu rajoittuu kaltevaan tasoon H. Tähän kaltevaan tasoon H on järjestetty vinosti useita kapeita, kiinteitä vastateriä 18, jotka pystyvät puristamaan pöllin 11 ulkopintaa, lyhyiden välimatkojen päähän toisistaan, kuten on esitetty kuviossa 3. Vaihtoehtoisesti kaikki tai useat kaltevat vastaterät 18 voivat olla muodostetut yhtenäisesti yhdeksi kappaleeksi, johon on leikattu lovia yksi kuhunkin aukkoa S vastaavaan osaan, jotka aukot S on järjestetty viereisten kiinteiden vastaterien 18 väliin, kuten on esitetty kuviossa 3. Suunnilleen vastaterä-palkin 43 kaltevan tason H puoliväliin on järjestetty korkeuden säätölaitteet 20. Näiden korkeuden säätölaitteiden 20 läpi on sovitettu säätöruuvit 21, joiden alapäät on kytketty kiinteisiin vastateriin 18. Näiden korkeuden säätölaitteiden 20 avulla säädetään tarpeen mukaan kohtaa, jossa vastaterien 18 alapäät kohdistavat puristuksen pölliin 11. Kiinteän vas-taterän 18 pölliin 11 kohdistaman puristuksen tarkoituksena on estää halkeamien muodostumista viiluun sen irtautuessa terältä, säädellä tarkasti pöllistä sorvatun viilun paksuutta ja tehokkaasti tasoittaa sorvatun viilun pintaa. Viilun pois-toaukkoa, jonka määrittelevät kiinteiden vastaterien 18 etu-reunat ja terän 13 suu, kutsutaan "vastaterän teräaukoksi".

Vastateräpalkkiin 43 on tuettu pyöritettävä akseli 22 mainitun vastaterän teräaukon läheisyyteen terän 13 suuntaisesti. Tähän pyörivään akseliin 22 on sovitettu tiukasti useita 8 76278 ohuita pyöreitä kiekkoja 17, joilla on tasainen kehäpinta, säännöllisten välimatkojen päähän toisistaan. Kuvatulla pyÖ-reällä kiekolla 17 on ehjä ympyrä rajaviivanaan.

Kuten kuviossa 3 on esitetty, on pyöreät kiekot 17 järjestetty kiinteitä vastateriä 18 erottaviin aukkoihin tai siinä tapauksessa, että kiinteät vastaterät 18 on muodostettu yhtenäisesti yhdeksi kappaleeksi ja siinä on useita lovia, yhtenäiseen vastaterään leikattuihin loviin. Yleensä pyöreät kiekot 17 on sijoitetu tasaisin välein yli. koko vastateräpalkin 43 pituudella (pöllin 11 pituussuunnassa). Vaihtoehtoisesti jotkut niistä voidaan jättää pois keskiosassa tai päissä. Tarvittaessa ne voivat olla järjestetyt siten, että ne ovat tiheään jakautuneet piirtoterien läheisyyteen (joiden tehtävänä on määrätä sorvattavan viilun leveys). Yksittäisten pyöreiden kiekkojen 17 leveyksien summan suhteen yksittäisten kiinteiden vastaterien 18 leveyksien summan suhteen yksittäisten kiinteiden vastaterien 18 leveyksien summaan toivotaan olevan rajoissa 1:21 - 3:7, edullisesti likimain 1:10. Pyöritettävä akseli 22 on varustettu pituussuuntaisilla kohoumilla, kuten on esitetty kuviossa 2. Päättymättömän siirtolaitteen (ei esitetty), kuten esim. ketjun välityksellä, tämä pyöritettävä akseli 22 on kytketty muuttuvanopeuksiseen moottoriin (ei esitetty), joka on kiinnitetty paikoilleen vastateräpalkin 43 yläpuolelle ja on edelleen varustettu kiristyslaitteella, pyörittämään nuolen B suuntaan. Pyöreitä kiekkoja 17 käytetään nopeudella, joka on 1-35%, edullisesti 2-20%, suurempi kuin pöllin kehänopeus. Pyöreät kiekot 17 kuluvat käytössä vähitellen kehältään, kunnes niiden kehäno-peus laskee huomattavasti tietyllä pyörimisnopeudella. Viilu-sorvin kokonaissuorituskyky voidaan kuitenkin pitää muuttumattomana huolimatta tästä pyöreiden kiekkojen asteittaisesta kulumisesta lisäämällä pyöreiden kiekkojen 17 pyörimisnopeutta pitäen siten niiden kehänopeuden vakiona. Kuvio 5 on sivu-poikkileikkaus, joka esittää vastaterien teräaukon lähistöä ja vastateräpalkkia. Tästä kaaviokuvasta näkyy yksityiskoh-

II

9 76278 taisesti tämän keksinnön mukainen iskujen abs orptio 1 ai11ei sto ja pyöreiden kiekkojen 17 eteen- ja taaksepäinveto 1 ai11ei s to . Pyörivää akselia 22 tukevat laakerit 23 ovat esim. neulalaa-kereita, jotka on sovitettu sopivasti useisiin kohtiin akselin suunnassa. Useat laakerit 23 on kytketty keskenään yhdysosilla 23a, jotka on järjestetty rinnakkain mainittuun akselin suuntaan. Tarvittaessa yhdysosien 2 3-a alaosat pidetään kosketuksessa liukupintojen 23b kanssa, jotka omaavat kulutusta kestävän päällimmäisen kerroksen, ja ne on sovitettu liukumaan pinnoilla nuolen C suuntaan. Yhdysosien takasivui-hin on sovitettu kierteitetyt akselit 24, jotka on hieman suppenevia taaksepäin. Kierteitetyt akselit 24 on kukin järjestetty rinnakkain pyörivän akselin 22 suuntaan olevien yhdysosien 23a vastakkaisten päiden lähelle. Jotta sisäkierre-holkki 23 sopisi kierteiltään kierteitettyihin akseleihin 24, 'on ne ulotettu taaksepäin (oikealle kuvion 5 kaavakuvassa). Kiilojen 26 avulla, jotka on upotettu ulkopintoihin porattuihin kiilojen holkkeihin, sisäkierreholkki 23 on yhdistetty kieräpyörään 27, joka on sovitettu menemään sisäkierreholkin 25 ulkopinnan ympärille. Kieräpyörä 27 on suljettu kierukan koteloon 29 sekä tuettu kiinteästi akselin suunnassa paine-laakereilla ja säteen suunnassa holkeilla 28. Kiertoruuvi 30, joka on kytketty mainitun kieräpyörän 27 kanssa muodostamaan kiertonopeuden alennuslaitteiston, on sovitettu paikalleen yhdessä kieräpyörän 27 kanssa kierukan koteloon 29. Kierukan kotelo 29 on liitetty tiiviisti, tarvittaessa levyn 31 avulla, sisempään asennuspintaan I, jota ympäröi rakenteeltaan putkimainen vastateräpalkki 43. Sen tehtävänä on säilyttää iskujen absorptiolaitteiston aksiaalinen suuntaus, joka laitteisto ulottuu kohtisuoraan pyörivään akseliin 22 nähden. Kiertoruuvin 30 akselin toinen pää (ei esitetty) erkanee ulospäin. Ulos pistävään akselin päähän on kiinnitetty esim. ketjupyörä. Tämä ketjupyörä on kytketty ketjun avulla moottoriin, kuten pulssimoottoriin. Tämän moottorin ennalta määrätyn kierrosluvun mukaan normaaliin tai vastakkaiseen suuntaan (kaaviokuvassa kaksoisnuolen D jompaankumpaan suun- ίο 7 6278 taan) kierteitetty akseli 24 siirtyy ennalta määrätyn matkan nuolen C suuntaan kieräpyörän 27, kiilan 26 ja sisäkierre-holkin 25 avulla. Kiertoruuvin 30 kiertosuuntaa, kierrosten määrää jne. säätää sähköinen säätölaite ja tunnettu pöllin läpimitan ilmaiseva laitteisto, joka käsittää liikettä rajoittavia elimiä kuten rajakat kaisijoita tai mikrokytkimiä, jotka on asetettu ennalta tuottamaan ilnvoitussignaaleja ja joihin pyörivän kytkimen 32, jota kuvataan myöhemmin, ulkokehä on sovitettu vaikuttamaan, pöllin läpimitan havaitsevia rajakatkaisijoita, jotka on järjestetty esim. teräpalkin liikesuuntaan, ja rajoitusvasteita, jotka on kiinnitetty tiukasti teräpalkin liikkuvaan osaan. Käyttämällä yllä kuvattua säätölaitteistoa voidaan saada automaattisesti mainittu kiertoruuvi 30 pyörimään tietyn kierroslukumäärän aina, kun on saavutettu tietty pöllin läpimitta, ja saadaan siten pyöreät kiekot 17 siirtymään kierteitetyn akselin 24 avulla kohti pölliä ja puristumaan pölliä vasten tai siirtymään poispäin pöllistä. Halutessaan voi viilusorvia valvova henkilö käyttää tätä laitteistoa manuaalisesti seuratessaan viilun sorvausolosuhteita.

Vaihtoehtoisesti kierävaihdelaitteisto , joka käsittää nopeuden alennuslaitteiston, joka pystyy tarkasti ilmaisemaan ja säätämään pyöreän kiekon vähäistä liikkeen suuruutta, mainittu kiertoruuvi ja kieräpyörä voidaan korvata jollakin toisella nopeutta alentavalla hammaspyörälaitteistolla tai se voidaan järjestää vastateräpalkin ulkopinnalle. Sisäkierteen 25 loppupää on liitetty paineväliainesylinteristä 33 ulos pistävän männän varren 34 etupäähän pyörivällä kytkimellä 32, joka sisältää esimerkiksi tynnyrirullalaakerin. Kun mainitun kiertoruuvin 30 pyörimisliike pyörittää sisäkierreholkkia 25, pyörii siten pyörivän kytkimen 32 ulkokehä, joka on liitetty mainittuun sisäkierreholkkiin, yhdessä sisäkierreholkin kanssa. Tämä pyörimisliike ei kuitenkaan välity männän varteen 34, joka on liitetty sisäpintaan laakerin avulla. Tähän asti kuvatussa suoritusmuodossa on järjestetty kaksi laitteistoa,

II

11 76278 yksi kumpaankin akselin 2 2 vastakkaiseen päähän siirtämään pyöreitä kiekkoja eteen- ja taaksepäin. Vaihtoehtoisesti voidaan sovittaa vain yksi sellainen laitteisto keskelle. Yhdysosat 23a voidaan jättää pois. Muutoin vastakkaisiin päihin järjestetyt yhdysosat 23a voidaan erottaa toisistaan ja järjestää lähelle vastakkaisia säätöruuveja 21, joko toisistaan riippumatta tai sillä tavoin, että ne t eri evät kytketyiksi keskenään.

Paineväliainesy1interi 33 on kiinnitetty kannattimeen 35 ja lukittu tarkoin vastateräpalkin 43 taempaan asennuspintaan J, joka on valmistettu tasoon, joka on täsmälleen kohtisuoraan mainitun kierteitetyn akselin 24 aksiaalista suuntaa vastaan. Pyöreiden kiekkojen 17 puristaminen pölliä 11 vasten ja pyöreiden kiekkojen 17 suojaaminen pöllin 11 aiheuttamilta iskuilta saadaan aikaan sisäkierreholkin 25 ja pyörivän kytkimen 32 avulla, jotka on kierteisesti sovitettu mainittuun kierteitettyyn akseliin 24, sekä paineväliainesylinterin 33, joka on järjestetty liitettäväksi mainittuun pyörivään kytkimeen 32, ja paineensäätökytkinlaitteiston avulla, joka laitteisto on jätetty pois kaavakuvasta ja jota selitetään tarkasti jäljempänä. Kuvio 5 esittää olosuhteita, joissa paineväliainesylinterin 33 männän varsi 34 on siirtynyt eteenpäin liikeratansa päähän (nimittäin vasemmalle kaavakuvassa nuolen F suuntaan). Männän varren 34 siirtyminen taaksepäin oikealle, nimittäin nuolen E suuntaan, kuvatusta asemasta saadaan aikaan, kun paineväliaine virtaa sisään sylinterin pään 36 läpi kaavakuvassa männän vasemmalle puolelle. Siten pyörivä kytkin 32 ja sisäkierreholkki 25 siirtyvät samanaikaisesti oikealle suhteessa kaavakuvaan. Tässä tapauksessa sisäkierreholkin 25 ulkokehä, joka pysyy kosketuksessa kieräpyörän 27 sisäpinnan kanssa, siirtyy suuntaan, joka erottaa sitä kierä-pyörästä, mainitun kahden osan vastakkaisten pintojen toimiessa luistina. Pituus, jonka matkalla sisäkierre on sovitettu mainittuun kieräpyörään 27, on melko suuri suhteessa männän varren 34 liikkeen määrään niin, että suurin osa sisäkier- 12 7627 8 teestä on aina kieräpyörän sisällä. Niiden väliset kiilat ovat mielellään kaksoiskiiloja tai rihlattuja uria, jotka sallivat liukuvat liikkeet. Paineväliainesylinterinä 33 käytetään tavallisesti hydraulisylinteriä. Mainittu painevä-liaine saadaan yksiköstä, joka sisältää kahta painejohtoa valvovan sähköisen säätöpiirin, joka pystyy ainakin säätämään paineen vakioksi ja käyttämään johdoissa-useita ylipainevent-tiileitä tai paineenalennusventtiileitä ja sähkömagneettisia automaattiventtiileitä. Paineväliainesylinteri 33 on sovitettu siten, että useita, määräsuuruisia, tietyn asteikon mukaisia paineen arvoja voidaan asettaa etukäteen painonappikytki-millä ja syöttää vapaasti sylinteriin siten lisäten painetta samassa suhteessa kuin pöllin kovuus lisääntyy viilun sorvauksen kuluessa.

Paineväliainesylinteri omaa kohtalaisen kyvyn absorboida rul-lakiekkoihin kohdistuvia iskuja johtuen nesteen painetta välittävästä toiminnasta, milloin paineväliaineena on neste, joustavasti muotoutuvan elimen kuten kumiputken joustavasta myötäämisestä, milloin kumiputki sisältyy painetta välittävään johtoon, tai kaasun kokoonpuristumisesta, milloin paine-väliaineena on kaasu.

Silloinkaan, kun pyöreä kiekko törmää pöllissä olevaan kyhmyyn tai halkeamaan, seurauksena olevat iskut eivät koskaan aiheuta pöllin särkymistä. Pyöreän kiekon siirtämiseksi nopeasti taaksepäin käytetään edullisesti paineväliainesylinte-riä. Kun sorvattava pölli on hyvälaatuinen, tämän keksinnön mukainen viilusorvi pystyy sorvaamaan viilua tästä pöllistä pyöreän kiekon ollessa sisäänvedetyssä asennossaan.

Mitä tulee tämän keksinnön edellä mainitun suoritusmuodon mukaiseen sovitelmaan, tämän keksinnön toiminta ja teho selitetään alla. Useita pyöreitä kiekkoja 17, joilla on sileä ke-häpinta, käytetään kehänopeude11 a, joka on suurempi kuin pöllin 11 kehänopeus. Samalla niitä pidetään kosketuksessa pöl-

II

13 76278

Iin 11 kanssa paineväliainesy1interin 33 sopivalla puristuksella. Siten pyöreiden kiekkojen 17 aiheuttaman puristuksen vaakasuorassa suunnassa tai vaakasuoraan suuntaan asetettua pölliä vasten ja mainittujen pyöreiden kiekkojen aikaansaaman vetävän pyöritysvoiman pöllin tangentinsuunnassa kehänopeu-della, joka on suurempi kuin pöllin kehänopeus, vaikutukset yhdistyvät. Tuloksena oleva yhdistynyt voima ilmenee voimana, joka pyrkii painamaan pölliä 11 alaspäin vinoon suuntaan. Täten pyöreä kiekko saa aikaan huomattavan vaikutuksen estäen pölliä vääntymästä suuntaan, joka on vastakkainen suunnalle, jossa viilua leikataan pöllistä terän avulla kuten muutoin tapahtuu tuotettaessa viilua tavanomaisella viilusorvi11 a, ja poistaen ilmiön, jota kutsutaan "taipumiseksi", s.o. ilmiön, missä pällin keskiosa akselin suunnassa, jota pölliä pidetään kohdallaan sen vastakkaisiin päätypintoihin lujas'ii kiinnitetyillä karoilla ja pyöritetään niiden avulla akselinsa ympäri, pyrkii taipumaan poispäin terästä 2. Edelleen tuotettaessa viilua viilusorvilla tulee helposti esiin ilmiö, että terä pyrkii leikkautumaan asteittain syvenevästi pölliin ja pölli täten kieroutuu kohti vastateriä siten lisäten kiinteiden vastaterien kitkavastusta. Esillä olevassa keksinnössä mainittu mahdollinen kiinteiden vastaterien vastuksen lisääntyminen on poistettu sillä seikalla, että useita pyöreitä kiekkoja 17 puristetaan pöllin kehää vasten ja pyöritetään siinä kohdassa, joka on hieman ylöspäin pöllin pyörimissuunnassa kohdasta, jossa kiinteät vastaterät 18 kohdistavat puristuk-senpölliin.

Milloin sorvattavassa pöllissä sattuu olemaan halkeama, koska pyöreät kiekot 17 saavat aikaan jatkuvan iskuja absorboivan vaikutuksen puristamalla sopivasti pöllin ulkokehää kohdassa, joka on hieman ylöspäin pöllin pyörimissuunnassa kohdasta, jossa kiinteät vastaterät 18 puristavat pöllin ulkokehää, ja samalla pyörittävät pölliä kehänopeudella, joka on pöllin 11 kehänopeutta suurempi, nämä pyöreät kiekot työntävät halkeaman lähtöreunoja N, M kohtalaisella voimalla vastaterien

Claims (2)

1. 76278 teräaukkoon ja pakottavat terän saamaan aikaan tarvittavan viilun sorvauksen pöllistä. Pöllin murtumista, kuten on esitetty kuviossa 1 (D), ei voi koskaan tapahtua tuotettaessa viilua esillä olevan keksinnön mukaisella viilusorvi11 a. luotettaessa leveää, ohutta viilua tämän keksinnön mukaisella viilusorvilla, jos osa sään lahottamasta pöllistä on hajonnut osasiksi, sellaiset osaset eivät tuki vastaterän teräaukkoa tai osaset eivät kulkeudu juuri sorvatun viilun mukana ja aiheuta ulkoisina hiukkasina jonkinlaisia vaikeuksia seuraa-vissa työvaiheissa. Nämä edulliset vaikutukset tulevat selvästi ilmi erityisesti silloin, kun pyöreät kiekot on järjestetty hieman ylöspäin pöllin pyörimissuunnassa kohdasta, jossa kiinteät vastaterät 18 kohdistavat puristuksen pölliin. PATENTTIVAATIMUS
2. 1. Viilusorvi, johon kuuluu teralaitteet ja vastaterälaitteet ja näiden yhteiset tai yhteisesti ohjatut siirtolaitteet, jotka on sovitettu siirtämään niitä viilun paksuutta vastaavan matkan jokaisella pöllin kierroksella ja jossa vastaterälaitteet käsittävät: - useita vastateriä (18) kiinnitettynä vastateräpa1kkiin (43) tasaisten välimatkojen päähän toisistaan, jolloin jokainen vastaterä (18) painaa pölliä (11) särmällä, joka on yhdensuuntainen teräsärmän kanssa; - useita pyöreitä, sileäpintaisia, pyöritettäviä puristinele-menttejä, joista kukin on tuettu kahden vastaterän (18) väliin vastateräpalkkiin (43) käyttöakselin (22) avulla; - laitteet käyttöakselin (22) pyörittämiseksi; tunnettu siitä, että puristinelementit ovat kapeita kiekkoja (17), yhteiseltä leveydeltään 1/21 - 3/7, edullisimmin 1/10 vastaterien (18) yhteisestä leveydestä; - ja että kiekkojen (17) puristuskohta on asetettu vastaterien (18) puristuskohtaa ylemmäksi; II